Mutta miten se rajakohta sitten hoidetaan? Eikö nuo suojaputket pitäisi aina asentaa siten, että valumavesi tulee näkyville? Tietysti saahan sen suojaputkenkin asennetua siten, että vesi valuu kromiputkelle paneeliin tehdystä reiästä kylppäriin.. Itse ei henk. koht. haittaisi vaikka se jäisikin sinne katon yläpuolelle (kyllä se aika nopeasti sieltä valuisi vesieristettyyn kylppäriin), mutta periaatteen vuoksi jos kerran itse tekee eikä maksa ammattilaiselle, pitäisi ainakin yrittää tehdä oikein.
Jos sä sinne katonrajaan laitat hanakulmarasiat ni laita ihmeessä kuvat meille 
Vaihda ballofixi, on kuluva osa. Löytyy 3/8 ulkokierre / puserrusliitin mallisena.... voi olla että rautakaupasta voi olla vaikea löytää.
jos on kyseessä riittävän vanha hana niin siinä on 8mm putket. Mutterit vanhasta hanasta ballofixien päähän ja Oras asennusliitinpari (281100/2) jatkoksi, siihen saa joko 10mm puserrusliitoksen tai 3/8 sisäkierremutterillisen hanan (usein kyseessä ikean hana).
Vastaan itse tähän jos joku miettii samaa: Uusi pussi vaan puuilosta ja säiliö taas kuin uusi.
Säätöosa on sama monessa oraksen kt/allashanassa.
-Riippuu ihan itsestäsi, ota nyt sitten korjatessa huomioon, että lvi asennukset ja korjaukset vaatii ammattitaitoisen ihmisen. Jos et osaa, ei kannata tehdä mitään mistä ei halua vastuuseen jos jotain sattuu
Ei kai putkityö ole itsessään mitenkään luvanvaraista. Jos omia putkia laittaa omassa talossa eikä mieti sitä, mitä vakuutusyhtiö voisi sanoa virheellisen asennuksen aiheuttamasta vahingosta.
Riippuu paljon siitä asuuko jossain asunto-osakeyhtiössä, jolloin ei oikein tykätä siitä että tehdään LVI-töitä omin päin vai omakotitalossa jossa ainoana asiana oikeastaan on että vakuutus ei välttämättä korvaa omatoimisesti tehtyjä töitä ja kaikesta joka tapauksessa joudut itse vastuuseen. Joka tapauksessa jos tietää mitä tekee niin tuskin mitään ongelmia tulee mutta taloyhtiössä jos tekee omin päin jotain ja jotain sattuu sen seurauksena niin luultavasti tulee enemmän paskaa niskaan.
Juuri tähän viittaa maininta omasta talosta - sehän sulkee pois myös erillistalossa tapahtuvan as.oy-asumisen. Toki putkiranetus omalla kiinteistölläkin voi olla katastrofiin saakka huono idea - ei velan vakuutena olevaa omaisuuttaan kannata paskoa sitäkään vähää kuin muuten omaisuuttaan.
Säätöosa korjaa jos liikeradassa on ongelmia, tai vaihtoehtoisesti jos hana vuotaa läpi/pitää erikoista ääntä. Ei toki muuta. Ennen vaihtoa katso nyt kuitenkin ettei esim kahvan rajoittimessa ole mitään vikaa, purkamalla muoviosat (kahvan/rajoitinmuovin) voit kokeilla säätöosan toimintaa katkaisematta vielä vesiä.
Tämmönen tällä kertaa Oras Cubista Mikähän tuossa voisi olla vikana?
Säätöosa. Löytyy jokaisesta rautakaupassa kun suurimman kt/kph hanan sisästä löytyy sama osa. Vaihto vaatii oraksen työkalun, vedet poikki hanalta. Jos et osaa, tilaa suosiolla putkimies. Taloyhtiössä kuuluu yhtiölleNo niin. Nyt alkaa seuraava hana vaatia huoltoa
Alkaa pätkiä kun laskee lämmintä vettä lähes täydellä/täydellä paineella. Veden lämpö pitää olla näppituntumalta vähän yli 40 astetta, jotta pätkiminen alkaa. Tuota alemmalla lämmöllä toimii normaalisti. Pätkimisellä tarkoitan veden paineen nopeaa laskemista ja nousemista tyyliin useamman kerran sekunnissa. Hana kuullostaa konekivääriltä kun pätkiminen alkaa
Kiitos. Oma pirtti on ja työkalukin löytyy jo edellisten hanaremonttien takia. Tarkasti osaavat Oraksella ajoittaa elinkaaren 9 - 10 v väliin.
Sinällään toi voi tapahtua ihan uudelleenkin hanalle. Jotain roskia sinne säätöosaan päätyy.
Miksi ihmeessä se pitäisi poistaa? Mitä kustannus säästöjä siitä tulee jos kaivon poistaa? Voihan se olla kuiva tila kaivosta huolimatta. Jos sattuisi vesivahinko niin vedet valuisi tuonne kaivoon.
Olen ymmärtänyt että kun tilassa on lattiakaivo, luetaan se aina ns. märkätilaksi. Märkätila vaatii pintamateriaalin alle asianmukaisen vesieristyksen ja sen taas voi tehdä sertifioitu asentaja. Kyseessä on oma kiinteistö joten toki sen voisi itsekin tehdä, mutta pitkällä jänteellä ajateltuna ei tee yhtään mieli ruveta tulevaisuudessa vääntämään joko vakuutusyhtiön edustajan tai uuden ostajan kanssa koska "vesieristys ei ole asianmukaisesti tehty".
Ok. En siis tosiaan ole putkari niin en tuollaisista määräyksistä tiennyt.
Tämä aihe kiinnostaisi minuakin. Olen aiemmin jostain ymmärtänyt toisin ja päätynyt toisenlaiseen tulkintaan. Olisihan tuo aivan mielisairas tulkinta, eli järkevä lisävarustelu aiheuttaisi kaikenlaisen ylimääräisen hevonpaskan vaatimista ja altistaisi pahimmillaan oikeusmurhalle. Totta ihmeessä jokaisen vesipisteen alla saisi olla lattiakaivo, vaikka huone ei olekaan oikea märkätila. Näinhän se aina järjellä ajatellen olisikin, jos se ei maksaisi mitään. Joku vesieristäminen, saati toisesta maailmasta yhtäkkiä nypättävien vaatimusten mukainen laaja vesieristäminen, taas on melkoista liioittelua tällaista varustetta varmuuden vuoksi laittaessa.
Jos teet vesieristeen oikein eli ohjeiden mukaan, mikä ei ole apinan hommaa kummepaa, miksi sinulle tulisi tuonne vesivahinko? Vahingot sattuu tiloissa, missä lattiakaivo on ehdoton ja tehty väärin. Ei tiloissa missä lattiakaivo on kaiken varalta ja tehty oikein tai vähän omintakeisesti.
Kaato on ainut hankala osuus ja se tuosta näyttäisi löytyvän jo. Vesieristeessä piutää vähän keskittyä siihen mitä tekee ja kattoo ainakin 3 suomalaista youtube videota asiasta. Sen jälkeen teet virheen vain omaa laiskuuttasi. Minä en paskapönttöä laittaisi mihinkään missä ei ole lattiakaivoa. Lapset vetää pöntön täyteen paperia ja se on siinä. Silloin sinä voit muistella lämmöllä sitä, kuinka helpolla pääsit vessan teossa.
Nämä ytimekkäät lopetukset on niitä mitkä viimeistään herättelee näkemään asioiden todellisen laidan. Ehkäpä se lattiakaivon poistaminen unohdetaan tällä kertaa.
Onko pesuhuoneen ovi kuinka tiivis, pääse oven alta korvausilmaa?
www.k-rauta.fi
. Tiivisteiden kyllä pitäisi kestää pieni puhallus. Tarkista ihan ensimmäiseksi että se vesilukko on kunnolla paikallaan/sen tiiviste on ehjä. Seuraavaksi altaan viemärikumi/vessan mansetti. Viemärin tuuletuksen selvittely ei varmaankaan kuulu osakkaalle, ei tosin nuo muutkaan jos teillä on huoltoyhtiö. Sen selvittely vaatii katolla käyntiä, mahdollisesti viemärikameraa.
Laminaatin alle yleensä asennetaan solumuovia yms. eristävää materiaalia, joka sitten estää tuota lämmön johtumista.
Kiitoksia!
Lämpömpulla lämmitetty lattialämmitys toimii yleisesti ottaen parhaiten, jos huonetermostaatit ovat aina (lämmityskaudella) auki. Huonekohtaisilla virtaamansäädöillä säädetään huoneiden lämmitystarve kutakin huonetta vastaavaksi, ja lämpökäyrällä puolestaan lämmitys ulkolämpötilan mukaan sopivaksi. Lattialämmitys reagoi niin hitaasti termostaattien toimintaan (ainakin jos on/off termarit, kuten yleensä), että termareilla saadaan vaan turhaa lämpötilan sahausta ja haitataan lämpöpumpun optimaalista toimintaa.
Kai olet odotellut about vuorokauden säädön jälkeen ennenkuin olet tehnyt johtopäätöksiä? Tuossahan kestää pitkän aikaa että lattia lämpenee tai jäähtyy, riippuen tietenkin lattian materiaaleista sun muista. Yksi tuttu oletti että lämpötila muuttuu heti kun nuppia kääntää ja kerkisi jo taloyhtiöllekin valittaa toimimattomuudesta kunnes huoltomies sitten kertoi että odottele nyt säädön jälkeen vähintään puoli päivää ennenkuin teet mitään johtopäätöksiä kun se betoni ei sekunneissa muuta lämpötilaansa.
Kiitoksia tästäkin!
Joo tämä tiedossa ja oon odotellut 1-2 vrk aina säätöjen jälkeen.
