Juu, itse termari on viereisessä tilassa. Noin vähän reilu metrin päässä. Tuon kyseisen rasian alta lähtevää kaapelia, hän käsittääkseni myös mittasi.
Ei ole ole kummoisia tehty ainakaan meidän aikanamme (n. 20v.). Tai itse olen asununut tässä sen 8v. Paisari vaihdettu keväällä, mutta siinä nyt ei mitään tarvinnut porailla ym.
Ei tietoa. Tästä maakellarista tehtiin kylppäri varmaan 80-luvulla. Yksi Länsi-Saksassa valmistettu termari vaihdettiin, juuri tuosta n. 4 vuotta sitten, joten ehkä siitä voi päätellä jotain.
Joskus mittasin yleismittarilla lattiakaapelia, kun ei lämmennyt. (Vika oli kontaktorissa silloin.) Kunnossa oleva kaapeli antoi ihan normaalit ohmilukemat URI PUI periaatteen mukaisesti.
Meillä Elenian puolesta Aidon; en nyt ulkoa muista tarkkaa mallia, mutta hyvin toimi HomeWizardin wifi-palikka sähkömittarin sähköillä. Portti toki piti pyytää auki Elenialta ensin...
Riippuu ihan mikä rasia, kuka valmistanut ja mitä valmistajan ohjeet sanoo. Todennäköisesti siellä on vesitiivisrasia, jolloin asia on ok.
No on siin kannessa noin 1mm reikä ni valuu vedet pois
Eipä näihin mitään yksiselitteistä totuutta ole. Käytännössä todella harva valmistaa itse vaan ne tilataan omalla merkillä sieltä mistä halvimmalla saa. Esim. Airameita ostin pari vuotta sitten pussillisen kun oli euron kpl mut eipä ne pitkäikäisiä ollut. Toiminta loppui kokonaan tai sitten alkoi vilkkumaan tai paloi himmeänä hehkuna. Enpä noita jaksanut tietenkään takuuseen tuuppia laiskana.
Pihavaloissa se tuntimäärä tuntuu pitävän melkohyvin kutinsa, ainakin brändilampuissa. Paitsi gu10 kantaiset spotit. Niissä pätee sääntö että mitä mienempi wattilukema niin sen pidempään ne kestää, mutta eivät todennäköisesti lähellekään luvattua.
Ei noissa taida mitään hurjia eroja olla ellei hanki ihan niitä halvimpia mahdollisia noname-lamppuja jostain kiinasta. Ennen älyvaloja melkeinpä kaikki ihan fyysisesti itse kaupasta haetut lamput tuntuivat kestävän aikalailla yhtä hyvin, poislukien Osramin (Ledvance) tietyt mallit jotka tuntuivat poksuvan ennen aikojaan, tosin niistä reklamoimalla kyllä sai aina uusia tilalle.
No se ikiaikainen totuus on että halvin paska ei kestä, oli asia mikä vaan.
www.led-centrum.de
Esim:
www.sahkonumerot.fi
Miten nuo kuormat noissa noin pienet?Esim:
Välirele - ERC216 ERC216 2s 16A k.230VAC - 2707055 - Hager
Sähköteknisen Kaupan Liitto (STK) ylläpitää sähkönumerojärjestelmää ja tuotetietopalvelua, johon rekisteröidyt tuotteet löytyvät tästä Sähkönumerot.fi-palvelusta.
verkkokauppa.huhta.fi
Samoja myydään Suomessa Tomzn merkkisinä ihan Suomihintaan.
Kuulostaa luotettavalta ja laadukkaalta suomalaiselta merkiltä. Pitääpä napata tukusta paketillinen heti huomenna.
Näistä kiinavehkeistä tulee aina tää video mieleen missä vertaillaan oikein toimivaa autimaattisulaketta (johdonsuojakatkaisijaa) ja kiinalaista halpatuotetta. Kiinalainen halpatuote osoittautuu hengenvaaralliseksi, lähinnä kytkimeksi kelpaavaksi romuksi. 1:40 eteenpäin kun katsoo niin näkee eron nopeasti:
Näinhän se menee.
Nuo loistelamppukuormat ovat induktiivisia tai kapasitiivisia, ja siten kontaktorille raskaampia, mutta en oikein tiedä miksi tuota hehkulamppukuormaa on rajattu.. On niissä tietysti kova syöksyvirta sytytyksessä, mutta ei sen pitäisi merkittävä ongelma olla.Miten nuo kuormat noissa noin pienet?
Hmm no 16A/3600W tuo kestää tuollaista puhdasta resistiivistä kuormaa kuten auton lämmitys.. Tai oikeastaan 2x16A kun on 2s malli.
Eli 3kwh/vrk tai 125w/h. Äkkiseltään sanoisin että ihan oletettu lukema. Toki riippuu mikä on ollut ajanjakson keskilämpötila ulkona.
Jep, 2,14 astetta ollut mittausjakson (1-17.11) lämpötila.
Ontelossa oleva kaapeli kyllä väistää jos ja kun kiviterä siihen osuu. Kaapelit kulkevat laatoissa aina onteloa pitkin, laattoihin ei vedetä roiloja koska onteloiden välissä kulkevat esijännitetyt vaijerit. Rakenneilmaisin on useimmiten turha hankinta, ainakaan itse en ole kokenut sellaista tarpeelliseksi.
Kiitos vastauksesta! Näin vähän ajattelinkin. Vierekkäisessä ontelolaatassa on poikkisuuntaisesti tismalleen samassa kohdassa verkkovirtaan kytketty palovaroitin ja lähinnä mietin, onko se sattumaa vai voisiko näiden välilläkin mennä johtoputki. Mutta tuskin siis menee, ja hyvä tietää tuokin ettei tuollainen pieni 5-6 mm tylppäpäinen betoniterä tuskin mitään tee johtoputkelle, vaan putki mahtuu hyvin väistämään. Uskaltanen siis kohta täräyttää reiät kattoon. Adios, jos ei minusta enää kuuluOntelossa oleva kaapeli kyllä väistää jos ja kun kiviterä siihen osuu. Kaapelit kulkevat laatoissa aina onteloa pitkin, laattoihin ei vedetä roiloja koska onteloiden välissä kulkevat esijännitetyt vaijerit. Rakenneilmaisin on useimmiten turha hankinta, ainakaan itse en ole kokenut sellaista tarpeelliseksi.
(joo napsautan varuiksi silti virrat pois porauksen ja valaisimen asennuksen ajaksi).Sanoisin että suurempi riski ontelolaattaan poratessa on osua vaijeriin kuin porata johto rikki/poikki. Noita vaijereita on eri määrä eri ontelolaatoissa. Alakerroksissa on käytetty paksumpia laattoja ja yläkerroksissa ohuempia ja niissä on vähän eri tavalla nuo vaijerit. Joissakin järeämmissä laatoissa on jopa ontelon kohdalla vaijereita mutta yleensä ne ovat onteloiden välissä alapinnassa noin parin sentin syvyydessä. Yleensä ontelolaatasta näkee missä kohti ontelot menevät kun katsoo sopivassa valossa kun laatan pohja hieman aaltoilee. Kun poraa ontelon kohdalle niin yleensä ei osu vaijeriin.Kiitos vastauksesta! Näin vähän ajattelinkin. Vierekkäisessä ontelolaatassa on poikkisuuntaisesti tismalleen samassa kohdassa verkkovirtaan kytketty palovaroitin ja lähinnä mietin, onko se sattumaa vai voisiko näiden välilläkin mennä johtoputki. Mutta tuskin siis menee, ja hyvä tietää tuokin ettei tuollainen pieni 5-6 mm tylppäpäinen betoniterä tuskin mitään tee johtoputkelle, vaan putki mahtuu hyvin väistämään. Uskaltanen siis kohta täräyttää reiät kattoon. Adios, jos ei minusta enää kuulu
No niin, reiät porattu ja valaisin asennettu, ja allekirjoittanut on vielä hengissäKiitos vastauksesta! Näin vähän ajattelinkin. Vierekkäisessä ontelolaatassa on poikkisuuntaisesti tismalleen samassa kohdassa verkkovirtaan kytketty palovaroitin ja lähinnä mietin, onko se sattumaa vai voisiko näiden välilläkin mennä johtoputki. Mutta tuskin siis menee, ja hyvä tietää tuokin ettei tuollainen pieni 5-6 mm tylppäpäinen betoniterä tuskin mitään tee johtoputkelle, vaan putki mahtuu hyvin väistämään. Uskaltanen siis kohta täräyttää reiät kattoon. Adios, jos ei minusta enää kuulu
Sellainen kysymys vielä, että valaisimen ohjeläpyskässä oli oheinen merkintä - mitähän sillä yritetään viestiä? Käytän valaisinta Hue-lamppujen kanssa, joita tietysti himmennellään ja säädellään vaikka miten ja näitä kahta lamppua saatetaan sytytellä ja sammutella eri aikaan. Valaisin on tämä.Noi ovat ihan teräsvaijereita, löytyykö nuo vähän vahvemmalla magneetilla?
Itse tulkitsisin tuon niin, että valaisimessa voidaan käyttää sekä himmennettäviä että ei-himmennettäviä lamppuja.No niin, reiät porattu ja valaisin asennettu, ja allekirjoittanut on vielä hengissä
