Homeelta, saunassa? On kyllä puutteita ilmanvaihdossa tai jossain jos onnistuu saunaa homehduttamaan.Aika kovaa markkinointia ja/tai hypetystä muuten noitten sauna-suojien ja kemikaalien kanssa. Ainakin osaksi. Helvetinmoisen urakan vuosi sitten parafiiniöljyn kanssa lätränneenä, voin todeta että ei kannattanut. Skeptikkona jätin palan lauteita käsittelemättä ja empiirisesti on tullut testattua että likaantuu ihan yhtä helposti ja kuivuu ihan yhtä hitaasti/nopeesti mitä käsittelemätön. Ei myöskään suojaa homeelta tms. perkeleeltä
Jep. Puisen saunajakkaran/portaan pohjassa. Johtunee ihan siitä, että viimeinen saunoja ei nosta mokomaa lopuksi lattialta alalauteelle, eikä laita ns. "kuivatusklapeja" pitämään lämpöä yllä saunomisen loputtua. Saunassa on lähes 300kg kiviä ja se kuivaa oikeastaan vaan pistämällä vielä kunnon lämmöt kun lopettaa saunomisen. Joku ikkunan tai oven aukijättäminen on melkein pahinta mitä voi lopuksi tehdä. Iso toistasataa vuotta vanha sauna.
Ei ole seinässä kiinni, koska kaapin takana on vesiputkia/vesimittarit.
Jotku tällaiset sinne saunajakkaran jalkojen pohjiin Liukunasta naulalla, muoviJep. Puisen saunajakkaran/portaan pohjassa. Johtunee ihan siitä, että viimeinen saunoja ei nosta mokomaa lopuksi lattialta alalauteelle, eikä laita ns. "kuivatusklapeja" pitämään lämpöä yllä saunomisen loputtua. Saunassa on lähes 300kg kiviä ja se kuivaa oikeastaan vaan pistämällä vielä kunnon lämmöt kun lopettaa saunomisen. Joku ikkunan tai oven aukijättäminen on melkein pahinta mitä voi lopuksi tehdä. Iso toistasataa vuotta vanha sauna.
...mutta viesti on tätä nykyä toivottavasti mennyt muillekin saunan käyttäjille perille
Varmastikin on säätöjalat sokkelin takana, joita ruuvaamalla kaapin saa pudotettua riittävän alas ulosvetämistä varten.
Ideoita irronneen taustalevyn takaisinkiinnitykseen kaapissa, joka on syvennyksessä? Kaapin pois vetäminen on kaappia vahingoittamatta hyvin hankalaa, sillä kaappi on ollut paikallaan ja sen ympärille on laatoitettu eteiseen lattia. Kaappi on käytännössä katossa kiinni, joten sitä on periaatteessa mahdotonta nostaa sitä 1-1,5 senttiä mitä sen pois vetäminen vaatisi. Koska kaappi on syvennyksessä, ei sen taakse oikeen pääse mitään kautta painamaan taustalevyä esim. kulmaraudoilla ruuvaamista varten.
Ei nyt liity ihan suoranaisesti tähän, mutta kaikenlaisia suunnittelukukkasia aina välillä löytyy. Täällä on jääkaappi nurkassa seinässä kiinni ja samalla seinällä suoraan jääkaapin edessä on vesikiertopatteri, sekä jääkaapin yläpuolella kiinteät kaapit.
Eikö se kissa syö niitä myrkkyä syöneitä hiirulaisia? Voi olla vähän vatta kuralla sen jälkeen.
Jos noi kissat söisi niitä myrkkyä syöneitä hiiriä, niin täällä maalla ei juuri kissoja olisi. Maanviljelijät tuota myrkkyä käyttää melko paljon, ja niidenkin kissat pysyy hengissä...
Rotanmyrkky itsessään ei taida kissaa juurikaan kiinnostaa ja voivat myös syödä myrkkyä popsineita pitkähäntiä, ilman suurempia oireita. Liika on kuitenkin liikaa. Koiria sen sijaan myrkky tuoksuineen houkuttelee enemmän ja ne ovat myös monta kertaluokkaa herkempiä myrkyn vaikutuksille. Muttamutta, ei tuota myrkkyä nyt kannata kilokaupalla ympäriinsä heitellä sillä kohde-eläimetkin tulee niille ajansaatossa immuuneiksi.
Onkos tähän kellään mitään näkemystä?
Maalaussää on mitä parhain. Vedä Vinhalla; hinnasta en tie onko halpa vai kallis, mut hyvä on!
Talonrakentaja koulutuksella sanoisin että etupalkin ainakin pitäisi riittää aika mukavasti riippumatta kummasta tavarasta sen teet. Kattopalkeille 2 metriä on aika pitkä jänneväli kakkosnelosesta. Tuskin tuo ainakaan romahtaa, mutta vaikea sanoa tuleeko kakkosnelosille painumista ajan kanssa. Ehkä joku rakennesuunnittelija osaisi laskea tarkalleen tuon mimmoisesta tavarasta kattopalkit kannattaa tehdä. Jos ei ole mahdollista kysyä tarkemmin joltain joka osaa sanoa asiasta enemmän niin melkein suosittelisin ottamaan suosiolla 123mm:stä taikka 150mm:stä nuo riippuen vähän miten ne mahtuvat korkeuden puolesta.
Kokemukseen perustuen sanoisin 2*8" painekyllästetyn menevän terassin runkona 3m:n tukivälillä. Ehkä laiturissa hyväksyy hieman suurempaakin joustoa, eli uskaltaisin venyttää tukivälin 4m:n asti. Ehdottamasi 100x100 on turhan vetelää.
Kiitos epäilykseni vahvistamisesta. Tein ratkaisuja ja saatan selvitä 1-2 jännevälillä jotka ovat 4m. Muut jännevälit pysyvät 3m:ssä maksimissaan. Ehkä näihin kohtii täytyy vaan hankkia liimapuuparrut tai jykevämpää, korkojen säätö kun nyt on helpohkoa.
Ei kannata laittaa 2x8" lappeelleen notkuu kun sitä ei saa tarpeeksi tiiviisti toisiiinsa kiinni. Laita pystyyn vaan
Ardex 45 tai Weber PTM Pikatäyttömassa/muun valmistajan pikatäyttömassa,onnistunee myös sopivalla kipsipohjaisella tavaralla jos kevyempi vaihtoehto käy.Millä kannattaa paikata "iso" reikä betoniseinässä sisätiloissa? Tai oikeastaan kuoppa kun toinen puoli ummessa
Karkeasti 20x30cm ja vaihtelevasti 5-10cm syvä niin ollaan perustasoitteiden ulkopuolella, mutta kai läpivientien tukkimiseen jokin hyväksi havaittu tuote on olemassa. Tarkoitus maalata sitten päälle.
Edit. Vispilä löytyy, mutta "ihan sama" jos ei ole kaupan halvin tuote jos on helppo ja mukava laittaa. Varmaan joka tapauksessa jokin hienotasoite tulee päälle, mutta jos ei kuitenkaan täyttöä 10x tasoitekerroksella
Jos puuseinässä niin puutappi liimalla kiinni, kittiä päälle ja maali.
Jees kiitos, unohdin tosiaan mainita että puutalon ulkoverhoilussa vanha lämpötila-anturin reikä.
Noissakin on 50mm max, täyttö kahdessa erässä vai "noin pieni alue menee vähän syvempänäkin"?
Ainakin tuo Ardex kuivaa tosi nopeaan kun tekee jäykän satsin,tunnin kahden päästä voi vetää päälle uutta kerrosta ja kun tekee notkeamman satsin niin tuolla voi vetää pintakerroksenkin.Varoituksen sana,ei kannata tehdä kerralla liian isoa satsia nuo nimittäin kovettuu aika nopeasti.
Saitkin jo tossa hyviä neuvoja reiän tekoon poraamalla ja piikkaamalla. Teet sen reiän harkon keskelle, niin et tarvitseteräksistä välittää. Talosi on niin vanha, ettäKeissi: vm -91 huipparitalossa (vain osittain maan alla oleva) kellari, jonka ilmanvaihtoa pitäisi saada parannettua radonin ja kosteuden takia. Tilassa kaksi poistoa, mutta ei yhtään tuloilmaventtiiliä. Alkuperäisessä LVI-piirrustuksessa tilaan on kyllä merkitty tuloilmaventtiili tai ehkä kaksikin, koodilla 2xR1/+20. Veikkaisin, että +20 on ilmamäärä litroina sekunnissa. Joka tapauksessa, aloitan nyt alkuun edes yhdellä jo hankitulla tuloilmaventtiilillä.
Tehtävä: kellarin seinään pitäisi saada puhkottua reikä. Perusmuuri on kevytsoraharkoista (Leca tms) muurattu ja alkuperäisessä piirrustuksissa ilmoitetaan:
Ja varsinainen rakennepiirros näyttää tältä:
Ongelma 1: piirrustuksen ja selostuksen mukaan perusmuurissa on tupla-vaakaraudoitus 40 cm välein, joihin ei läpivientiä tehdessä mielellään törmäisi. En kuitenkaan saa rakenneilmaisimella mitään metallisignaalia mistään kohtaa seinää. Välipohja on ontelolaattaa ja sen raudoitukset löytää ilmaisimella helposti. Voiko olla, että kämppä on niin päin vittua rakennettu, että nuo raudoitukset on jäänyt pois, vai onko todennäköisempää, että ilmaisin ei vaan rappauksen ja betonin läpi saa signaalia? Aika pinnassahan noiden rautojen pitäisi kuitenkin olla.
Ongelma 2: jos nyt onnistunkin raudat välttämättään, niin millä pirulla saan tuohon tarvittavan 105 mm reiän, mieluiten siististi? Mulla on kyllä 40 cm betoniporanterä ja kokeilin, että Milkkarin poralla se kyllä surahtaa tuollaisesta harkosta läpi ihan heittämällä ja jaksoi tällaisella reikäsahallakin ihan hyvin pureutua koepalaan, mutta tuon sahaussyvyys on vain 35 mm. Ajattelin että jos tuolla reikäsahalla tehdyn palan saisi sitten jotenkin naputeltua irti ja sitten saisi jatkettua poraamista, mutta ei kyllä ihan helposti onnistu.
Jos se sekoitettaessa menee vielä ihan normaalin näköiseksi, eli ei jää paakkuja, hiutaleita tms, niin ihan käyttökelpoista se vielä on. Purkin avauksen jälkeen voi olla aika villin näköistä, kun komponentit ovat eroutuneet kerroksiksi, mutta siitä ei kannata huolestua.
Jos siisti reikä pitää saada niin Biltemassa on 112mm terä 30€ tuolla kun poraa kahtapuolta ja piikkaa palat pois joko käsin tai piikkaavalla poravasaralla. Reikäsaha kivimateriaalille
Juurikin näin. Ei tarvitse murehtia raudoitukseen osumisestakaan ja reiästä tulee siisti.
Pellavaöljymaalia voi puhdistaa pellavasuopaliuoksella. Koittaisin ensin hioa isommat maalit pois esim. karkealla sienellä tai vastaavalla ja loput sitten pellavasuovalla.
Jos optiona on noiden osien irroittelu jokatapauksessa, niin helpoimmalla varmaan pääsis jos napsii osat irti, karhentaa maalipinnat ja käsittelee jollain maalinpoistoaineella tms ja nakkaa jonnekin umpinaiseen astiaan tai muovipussiin ja antaa vaikuttaa. Nykyään noi maalinpoistoaineet ei oo ihan yhtä järeitä kun ennen, mutta tollasella tavalla pääsee varmaan minimimäärällä sellasta fyysistä hankaus yms työtä aika pitkälle ja loput puhdistelee sit mekaanisesti aineilla tms.
Kitin sijasta kannattaa tosin vain veistellä tappi, joka istuu reikään niin hyvin, että pelkkä seinän pinnan mukaisesti katkaisu tuottaa siistin tuloksen. Kitti voi näyttää oudolta, varsinkin jos seinä on vanha ja karkeasti viimeistelty. Ulkokäyttöön tarkoitetulla erikeeperilllä voi myös sahanpurun kanssa tehdä mössön, jolla viimeistelee. Seinämaali kuitenkin peittää hyvin jäljet, jos ei ole ihan mitä tahansa moskaa. Öljymaalilla saa tukkoon aika isotkin asennustoleranssit.
Ja hintaakaan ei tule yhdelle reiälle kuin toistasataa euroa...
Timantilla saa siistin reiän ja se katkoo kyllä teräksetkin, joiden katkomista lekaharkkoseinässä pitäisi välttää, ellei ole aivan
Ilma tulee pääosin sisään pienimmän vastuksen reittiä. Raitisilmaventtiiien ideana on huipparitaloissa nimenomaan luoda reittejä, joista ilma pääsee vähän helpommin sisään, jotta sitä ei sitten tule kaikenmaailman seinä- ja lattiarakosista jne.
Jos reikä alle 200mm, niin menee tuollaiseen harkkoseinään, ja tiiliseinäänkin, ihan sujuvasti käsikoneella. 200:ssa alkaa jo putki painamaan sen verran, että kokematon saattaa saada ranteensa kipeäksi..
Jos ennestään maalattu niin maalaus, mutta jos vanhaa pinnoitetta ei ole. Niin sirotekivipinnoitus, tulee siisti ja kunnolla tehtynä
