Autolaturi mökille varavoimaksi Arduinon avulla

[ississ]

No nii, tässä uusin versio tuosta PCB:stä. Onko nyt ok?

Näyttää jo huomattavasti paremmalta.

Ankarasta en tiedä, mutta ehkä pari pikku juttua kuitenkin mietittäväksi. Jos ei tähän niin tuleviin suunnitelmiin

Vaihtaisin HIN ja VSIN paikkaa liittimessä, samoin R5 ja R6 pystyyn (tilaa on vaikka suoraan pällekkäin) koska nyt R6, R1 päiden ja VIN- johtimen väliin ei mahdu ollenkaan maata.
Tilaa saa hyvin myös kääntämällä R1 180 astetta jolloin se siirtyy vain hieman oikealle ja nykyinen oikea pää R4 viereen -> poistuu yksi "turha" veto (pin 3 - R1) ja VIN- linja saa tilaa ympärilleen.
Tällä layoutilla mieluummin myös P1 järjestely niin että on vasemmalta oikealle VOUT, VIN+, VIN- niin ei tarvitse turhaan pujotella liittimen läpi.

Jättäisin myös tilaa P2 ja +12V linjan väliin niin paljon että siihen mahtuu ainakin tuon vedon levyinen maa. Sama oikeastaan kaikissa, mieluummin kiertää hiukan kauempaa ja jättää maata väliin kuin vetää ihan padin vierestä. Tässä on kuitenkin reilusti tilaa. Eri asia jos piirin jalkojen välistä pitäisi vetää pari johdinta...

Koska VIN+ ja - kautta mitattava jännite on pieni niin kannattaa jättää maataso niiden ja muiden väliin, siksi R1, R6 paikat kannattaisi muuttaa.
HIN on pwm- signaali ja VSINmitattava jännite, jos paikat vaihtaa niin väliin jää taas maataso. Samoin R5,R6 pystyyn jättää reilummin tilaa maatasolle.


Ja tietysti, jos kortilta eteenpäin on vain yksi johtospagettinippu niin sitten näillä säädöillä ei ole mitään merkitystä
Eli VIN+, VIN- olisi hyvä myös johdottaa kauemmaksi muista, ehkä jopa suojatulla kaapelilla.
pwm- signaaleille vähintään kierretty signaali+maa, ehkä jopa suojattu jos matka on pitkä.


Tähän loppuun vielä yksi esimerkki johdotusjutuista. Näin jälkikäteen ihan näin ei olisi kannattanut tehdä mutta silloin tuntui hyvältä idealta mahduttaa kaikki samaan kaappiin yhdelle levylle. Punaisella merkitty on signaalit io- kortilta servo-ohjaimille. Tuollakin matkalla pitää olla suojattu vaikka signaalit on 5V (step/dir/ena/error). Tosin tässä vaikuttaa osin sekin että sinisen alueen sisällä on valtakunnan 3-vaiheverkko ja 110vac. Ja sen yläpuolella servojen n. 75vdc.
Pari levyä päällekkäin ja pelti välissä olisi todenn'käisesti ollut parempi mutta vaatinut enemmän saranointia ja tietysti joihinkin paljon pidemmät johdot.

 

[Tupsa]

@ississ Miltäs nyt näyttää?

 

[ississ]

@ississ Miltäs nyt näyttää?

Hyvältä näyttää.

Itse yleensä minimoin johdot eli laittaisin varmaan R1 vaakaan ja R2 ~nykyisen R1 kohdalle (tai molemmat vaakaan U2 ja liitimen väliin). Ja varmaan myös R5+R6 kumpikin 180 astetta kiertäen sekä vähän vasemmalle. Mutta nämä on niitä viimeisiä viilauksia jos haluaa tehdä.
Jälkikäteen kun katselee omiakin tuotoksia niin aina tulee mieleen "tuonkin olisi voinut tehdä toisin..."

 

[Tupsa]

@ississ , no joo nythän tuota on vielä kohtuullisen helppoa muokkailla. Ehkä kuitenkin jätän tuo tuohon tilaan, niin saa kortin tilailtua tässä.

 

[Nasty76]

Voi teitä hyvältä näyttää tuo kortti on se helppoa kun osaa. Kova jätkä leipois tohon samaan korttiin arduino chipin ja tarvittavat kompot

 

[Nasty76]

Voi teitä hyvältä näyttää tuo kortti on se helppoa kun osaa. Kova jätkä leipois tohon samaan korttiin arduino chipin ja tarvittavat kompot

 

[Tupsa]

@Nasty76 , tämä olikin mulla mielessä, mutta kun oli jo hankittuna tuo Uno R3 ja siihen vielä ruuviterminaali shield-lisäkortti, niin en nähnyt mahdollisuutta niin tehdä. Tuohon olisi ollut hieno juttu yhdistää esim. Arduino Nano ja virtalähde. Vielä pidemmälle, niin myös releen ja tärinäanturin olisi tehnyt samalle kortille.

 

[Nasty76]

saishan siitä unosta sen piirin irti ja juotettua ne minimi kompot tuohon omalle . ei vaiskaan proto kannattaa testailla helpolla kun silti voi yllätyksiä ilmetä

 

[ississ]

Olishan tuon voinut tehdä shield- mallisena siihen unon päällekin...

Tosin testaamisen kannalta on parempi että on erillisiä kortteja niin voi tehdä/testata yhden kerrallaan.

Alkuperäisiä ei kannata ottaa valmiilta kortilta irti vaan laittaa suoraan uudet mutta sen avr:n olisi voinut siirtää kortista toiseen.
Vielä helpommalla pääsee kun ostaa mini/micro kortteja piikkirimalla niin on helppo laittaa vaan oman levyn päälle liittimellä ja saa isomman avr:n helposti pienessä kotelossa

 

[Tupsa]

Suosituksia elektroniikkakaupasta, josta saisi nuo kaikki osat? Yhdestäkään suomalaisesta ei löytynyt kaikkia komponentteja. Ulkolaisilla aika kovat postikulut, helposti pari kymppiä. Yllättävän kalliita on nuo komponentitkin, joista tulee monta kymppiä. Takavuosista nousseet hinnat aika rajusti. No ei vielä pahin mahdollinen, tilataan sieltä, mistä saapii... Tuolta LCSC:ltäkään ei nyt saa kaikkia, ja lisäksi ne voi olla piraattikomponentteja, kun halutaa esim. TI:n komponentteja niin ovatkin kiinankopioita. Joten, ehkä komponentit parempi hankkia muualta.

EDIT: Voihan kökkö, ei edes Farnellilta löydy, tuota TL081 opampia ei löydy pakkaskestävänä. Tuossa kaikki opampit, joita Farnelilla hyllyssä: Varastossa Operational Amplifiers - Op Amps | Farnell Suomi

Varmaan muukin opampi kävisi, kunhan liitäntä on samanalainen.

 

[Rensu]

Suosituksia elektroniikkakaupasta, josta saisi nuo kaikki osat? Yhdestäkään suomalaisesta ei löytynyt kaikkia komponentteja. Ulkolaisilla aika kovat postikulut, helposti pari kymppiä. Yllättävän kalliita on nuo komponentitkin, joista tulee monta kymppiä. Takavuosista nousseet hinnat aika rajusti. No ei vielä pahin mahdollinen, tilataan sieltä, mistä saapii... Tuolta LCSC:ltäkään ei nyt saa kaikkia, ja lisäksi ne voi olla piraattikomponentteja, kun halutaa esim. TI:n komponentteja niin ovatkin kiinankopioita. Joten, ehkä komponentit parempi hankkia muualta.

Mouserilta saa ilmaisen toimituksen yli 50€ tilauksille ja tulee nopeasti. Ja taitaa valikoimakin olla parhaasta päästä. Tuohon 50€ pitää vaan joskus keksiä jotain pientä kivaa extraa, että saa täyteen.

 

[Tupsa]

@Rensu , joo! Hyvin näyttää olevan "Hiirulaisella" tavaraa, kaikki näyttää löytyvän. Tuossa just nuo kovat postikulut, mutta pitää yrittää funtsia, onko muuta tilattavaa.

Pääsi nyt unohtumaan, että se 5 V:n virtalähde tarvitaan. @ississ vinkkasikin jo aiemmin tämän.
Tuommoisia löytyy Mouserista monia erilaisia: Search results for: TSR 1-2450 – Mouser Finland Löytyi myös tuo "perusmalli". Eli ok.

 

[ississ]

K

@Rensu , joo! Hyvin näyttää olevan "Hiirulaisella" tavaraa, kaikki näyttää löytyvän. Tuossa just nuo kovat postikulut, mutta pitää yrittää funtsia, onko muuta tilattavaa.

Pääsi nyt unohtumaan, että se 5 V:n virtalähde tarvitaan. @ississ vinkkasikin jo aiemmin tämän.
Tuommoisia löytyy Mouserista monia erilaisia: Search results for: TSR 1-2450 – Mouser Finland Löytyi myös tuo "perusmalli". Eli ok.

Kannattaa kysyä myös triopak. Ei välttämättä hyllyssä tai listalla mutta jos toimittajalla niin saa. Soittamalla tai sähköpostilla vaan kysymystä

 

[Hyrava]

Ja Partcokin välittää muistaakseni ainakin Farnellin ja muistaakseni jonkun toisen firman tuotevalikoiman tuotteita jos heiltä ei itseltään valikoimista löydy, ottavat muistaakseni jonkun nimellisen korvauksen tuosta. En nyt muista millaiset postikulut Digikeyllä on, valikoimaa heillä ainakin on. Tietty Elfaltakin voi kurkata, siellä vaan on vähän tainnut vaihdella kuinka kivuttomasti myyvät yksityishenkilöille.

Pienien määrien tilaaminen on aina ikävää, yleensä postikulut on korkeahkot mutta jollain tilaushinnalla muuttuvat ilmaisiksi joten tavaraa pitäisi olla enemmänkin. Aikanaanhan tälläkin foorumilla (vai oliko se Murobbs:ssä) oli jotain digikey-kimppatilauksia että sai postikulut pois. Itsellä sentään Partco siedettävän matkan päässä niin työmatkalla voi sieltä kautta joskus koukata mutta yleensä tulee kuitenkin kerättyä sen verran isompi setti että saa tilattua jostain ilman postareita. Perus-vastuksia, liittimiä (ja jotain muita vastaavia) olen suosiolla tilannut AliExpressistä, ainakin tähän mennessä on tullut ihan kuranttia tavaraa. Mitään transistoreita tai mikropiirejä en kyllä sieltä tilaisi.

 

[Tupsa]

@Hyrava , no juu. Just tulee tuo 50 euroa ainakin, niin tuolta Hiirulaiselta tulisi postikuluitta. Tarvitaan nimittäin pari mittakoukkua + yleismittariin uutta johtoa, niin siitä tuli sitten viiskymppiä...

Tarvisi myös Wellerin juotoskolviin (LR-20) uusia kärkiä, mutta en onnistunut Hiirulaiselta niitä löytämään.

 

[Tupsa]

@ississ mainitsikin, että tuo opampin lähdön kalibrointia varten offset-potikka kannattaa olla. Tuossa on suunniteltuna 3296-malliselle potikalle paikka, mutta varmaan melkein mikä tahansa potikka käy, kunhan pinnit sopii paikalleen. Mitä luokkaa trimmeri kannattaa olla? 5K? Ilmeisesti kannattaa olla sellainen, jossa keskikohta on "kyhmyllä", eli että kiertäessä potikkaa keskikohta löytyy aina tarvittaessa.

 

[ississ]

@ississ mainitsikin, että tuo opampin lähdön kalibrointia varten offset-potikka kannattaa olla. Tuossa on suunniteltuna 3296-malliselle potikalle paikka, mutta varmaan melkein mikä tahansa potikka käy, kunhan pinnit sopii paikalleen. Mitä luokkaa trimmeri kannattaa olla? 5K? Ilmeisesti kannattaa olla sellainen, jossa keskikohta on "kyhmyllä", eli että kiertäessä potikkaa keskikohta löytyy aina tarvittaessa.

Tl081 datalehdessä mainittu 100k
Kannattaa laittaa monikierrostrimmi

 

[Tupsa]

@ississ , no voi perhana! Selasin kyllä sen datalehden moneen kertaan läpi, mutta ei sattunut silmään. Nooh, kiitti taas.

Onko muuten jotain markkeria, mistä tietää noista sadoista vaihtoehdoista, missä se keskikohta on tehty niin, että se trimmeri "napsahtaa" aina nollakohtaan keskelle?

 

[ississ]

@ississ , no voi perhana! Selasin kyllä sen datalehden moneen kertaan läpi, mutta ei sattunut silmään. Nooh, kiitti taas.

Onko muuten jotain markkeria, mistä tietää noista sadoista vaihtoehdoista, missä se keskikohta on tehty niin, että se trimmeri "napsahtaa" aina nollakohtaan keskelle?

Esimerkiksi tämä sivu 2:

Näyttää olevan 1.3k vastukset sisällä, potikan koolla voi tietysti vaikuttaa siihen kuinka paljon se vaikuttaa. Eikä piiri varmaan oikeasti tykkää jos laittaa laitaan...

Eipä ole tullut vastaan sellaista minikierrosta jossa keskikohta olisi merkitty mitenkään.
Esimerkiksi nämä cermetit on olleet hyviä (25 kierrosta). Taitaa löytyä 10-30 kierroksella mallista ja valmistajasta riippuen.

 

[Tupsa]

No niin. Komponentteja ja piirikortteja tässä odotellaan. Ehkä ensi viikolla tulee jo. Tuli kyseltyä myös kotimaasta komponentteja, niin ei kyllä kotimaan hintataso ollut kohtuullinen. Täällä olisi sama tilaus maksanut 130 euroa, kun Hiirulaiselta kaikki 60 euroon. Tässä yksi, miksi Suomen talouskasvu hiipuu. Tilataan ulkomailta, kun täällä on niin kallista. Ei muuta kuin palkat nousuun, niin ulkomailta tilaaminenkin vähenee... No joo, eipä enempää offia.

 

[Tupsa]

No niin! Päivitystä hommaan. Eli lopulta kaikki komponentit messissä ja kortti juotettu kasaan. Semmoinen lisäkiemura hommaan tuli, että olinkin jotenkin onnistunut söhläämään Hiirulaiselta ruuviterminaaleiksi sellaiset, joissa lähdöt oli ylös ja ruuvit eteenpäin. No nehän eivät toki käyneet, joten piti vielä Suomeenmaasta tilata uudet 4 kpl ruuviterminaaleja. Nyt on oikeat!

Tuossa nyt jätettynä joitakin komppoja pois, tässä vaiheessa voi vielä laittaa, jos on hyvä syy laittaa komponentit. Aion nimittäin tämän kortin lakata. Toki lakan ohjeessa sanotaa, että kortti on lakkauksenkin jälkeen juotettavissa, mutta nyt se ehkä on vielä mukevampaa, kun lakkaa ei vielä ole.

 

[Hyrava]

Juu, on se mukavampi juotella ennen lakkausta, ainakin se lakka mitä itse joskus aikanaan töissä piirilevyihin käytin kärysi varsin ikävän hajuisesti vaikka sekin oli "läpijuotettavaa". Ja muista suojata nuo liittimet ennen lakkaamista, ei ole kiva homma putsailla lakkaa kontaktipinnoilta ja ruuveista. Kerran jäi yksi liitin teippaamatta ja muutama kirosana pääsi kun sitä putsaili. Helpompi olisi ollut vaihtaa koko liitin...

 

[Nasty76]

Aijai jai näyttää hyvältä itellä varmaan ois jääny se proto säkkyrä ajoon niin akaun ku toimis. Toi näyttää jo kaupan tekeleeltä

 

[Tupsa]

Tyhmä kysymys, mutta en ole onnistunut löytämään itselleni ymmärrettävää kytkentäkuvaa. Monesti on pitänyt kääntää navat toisinpäin, kun ei ole tullut lukemaa (on varmaan tullut miinusampeereja). Siis kummin päin shuntti lopulta kytketään piiriin?

1. Testikäyttö
   • Onko VIN+ akun puoli ja VIN- H7-lamppu?
2. Lopullinen kytkentä
   • Onko VIN+ laturin puoli ja VIN- akun puoli?

Ja akun puoleiselta shuntin navaltahan voi ottaa tuon apukortin 12 V:n piirin käyttöjännitteet niin säästyy yksi johto.

 

[ississ]

Tässä kytkennässä VIN+ on se johon tulee suurempi jännite.

Jos mittaat latausvirtaa niin VIN+ = laturi, VIN- = akku. Mittavastus välissä
Jos mittaa kuormaa akulta eteenpäin niin VIN+ = akku, VIN- = kuorma. Mittavastus välissä

Käyttäjännite kuuluu ottaa VIN+ puolelta eli suuremmasta jännitteestä (vaikka se tässä onkin vain vähän suurempi).

 

[Tupsa]

@ississ , kiitti selvennyksestä!

Kerkesin jo testata pakettia, niin tuli vähän ongelmia. Shunttipiiriltä ei tule mitään ulos. Shunttipiirille sen sijaan tulee oikein jännite shuntilta. Ensimmäisenä epäilyttää juotokset ja toisena se, että opamp on (jälleen) mennyt rikki juotosvaiheessa staattisesta sähköstä. Viime kerralla meni kaksi opampia rikki sillä tavalla. Siitä viisastuneena nyt pidin maadoittaakseni käsiä koko ajan kiinni tiskipöydässä, että onhan se ihme, jos nytkin olisi hajonnut. Arduino näyttää koko ajan noin 30 ampeerin virtaa, eli selvästi ns. kelluu tuo, kun mitään syötettä ei tule.

Eipä kai tässä nyt ensiksi auta muu kuin sulattaa kaikki juotokset läpi, jos siellä vika olisi.

PWM-puolta en vielä kerennyt testata. PWM-puoli toimii. Minimi on nollan pinnassa ja huippu akkujännitteessä. Laturin kanssa ei kannata testata, ennen kuin shunttiongelma ratkaistaan.

 

[Hyrava]

@ississ , kiitti selvennyksestä!

Kerkesin jo testata pakettia, niin tuli vähän ongelmia. Shunttipiiriltä ei tule mitään ulos. Shunttipiirille sen sijaan tulee oikein jännite shuntilta. Ensimmäisenä epäilyttää juotokset ja toisena se, että opamp on (jälleen) mennyt rikki juotosvaiheessa staattisesta sähköstä. Viime kerralla meni kaksi opampia rikki sillä tavalla. Siitä viisastuneena nyt pidin käsiä koko ajan kiinni tiskipöydässä, että onhan se ihme, jos nytkin olisi hajonnut. Arduino näyttää koko ajan noin 30 ampeerin virtaa, eli selvästi ns. kelluu tuo, kun mitään syötettä ei tule.

Eipä kai tässä nyt ensiksi auta muu kuin sulattaa kaikki juotokset läpi, jos siellä vika olisi.

PWM-puolta en vielä kerennyt testata. PWM-puoli toimii. Minimi on nollan pinnassa ja huippu akkujännitteessä. Laturin kanssa ei kannata testata, ennen kuin shunttiongelma ratkaistaan.

Nyt kun katseli tuota valokuvaa vähän tarkemmin niin ainakin muutama huono juotos pisti silmään, esimerkiksi TL081 jalka 4, parin vastuksen toinen jalka ja parin konkan toinen jalka. Kannattaa tosiaan käydä juotokset läpi.

Ja kun juottelet niin "kokovartalofleece" ja muut sähköiset vaatteet pois niin ei staattinen sähkö niin vaivaa

 

[Tupsa]

@Hyrava , juu! Ei tuommoisia vaatteita ollut päällä!

Mites tuo TL081, kun siis tuo offset-potikka ei ole lainkaan kytkettynä. Eihän tämä voi johtua siitä?

Olisi muuten pitänyt älytä laittaa molemmille mikropiireille varmuuden vuoksi piirikannat kortille. Nyt olisi voinut saman tien testata toisella piirillä. Vähän kenkumpi homma juottamalla alkaa vaihtamaan piiriä...

EDIT: No joo. Kävin juotokset läpi niin hyvin kuin mahdollista, mutta lakka haittaa sen verran, että ei nuo enää sula läpi. Tarkemmin katseltuani juotoksia, niin tuskinpa niissä mitään niin isoa on, että estäisi piirin toimintaa. Pitänee alkaa tilaamaan mikropiiirikantaa ja pari kappaletta uusia piirejä. Jos tuon vanhan saa pois, kun ei kunnolla tuon lakan läpi sula. Tiedän, että tuli hosuttua tuon lakkaamisen kanssa, mutta yritin SpaceX-mäiseen tyyliin oikaista vähän tuotekehitysvaiheessa, koska kortin kiinnittäminen on niin työläs vaihe! No, seuraavana varmaan sitten uusien osien tilaaminen, jos ei mitään järkevää selitystä löydy.

EDIT2: Käsitykseni mukaan offset-napojen kytkentä ei ole välttämätöntä, eli vika ei ole siinä.

EDIT3: Mittasin TL081IP:lle tulevan käyttöjännitteen. Hyvin löytyi akkujännite ja GND mikropiirin jalasta. Joten sen osalta ei ole ongelmaa.

EDIT4: Pikkuhiljaa alkaa epäilemään kaikkea. Tsekkasin vielä nopee nuo shunttipiirin vastukset, olivatko oikeissa paikoissaan ja olivathan ne.

 

[ississ]

@Hyrava , juu! Ei tuommoisia vaatteita ollut päällä!

Mites tuo TL081, kun siis tuo offset-potikka ei ole lainkaan kytkettynä. Eihän tämä voi johtua siitä?

Olisi muuten pitänyt älytä laittaa molemmille mikropiireille varmuuden vuoksi piirikannat kortille. Nyt olisi voinut saman tien testata toisella piirillä. Vähän kenkumpi homma juottamalla alkaa vaihtamaan piiriä...

EDIT: No joo. Kävin juotokset läpi niin hyvin kuin mahdollista, mutta lakka haittaa sen verran, että ei nuo enää sula läpi. Tarkemmin katseltuani juotoksia, niin tuskinpa niissä mitään niin isoa on, että estäisi piirin toimintaa. Pitänee alkaa tilaamaan mikropiiirikantaa ja pari kappaletta uusia piirejä. Jos tuon vanhan saa pois, kun ei kunnolla tuon lakan läpi sula. Tiedän, että tuli hosuttua tuon lakkaamisen kanssa, mutta yritin SpaceX-mäiseen tyyliin oikaista vähän tuotekehitysvaiheessa, koska kortin kiinnittäminen on niin työläs vaihe! No, seuraavana varmaan sitten uusien osien tilaaminen, jos ei mitään järkevää selitystä löydy.

EDIT2: Käsitykseni mukaan offset-napojen kytkentä ei ole välttämätöntä, eli vika ei ole siinä.

EDIT3: Mittasin TL081IP:lle tulevan käyttöjännitteen. Hyvin löytyi akkujännite mikropiirin jalasta. Joten sen osalta ei ole ongelmaa.

EDIT4: Pikkuhiljaa alkaa epäilemään kaikkea. Tsekkasin vielä nopee nuo shunttipiirin vastukset, olivatko oikeissa paikoissaan ja olivathan ne.

Talvisin juotan villasukilla ja sopivalla paidalla, koskaan ei ole mennyt sen vuoksi komponetteja rikki vaikka erillistä maadoitusta ei olekaan.
Liian kova lämpötila tappaa helpommin, samoin kuin väärä kytkentä.

Kannattaa myös kokeilla toimiikoniin että mitattava jännite on reilusti käyttöjännitteen alapuolella, jotkut piirit eivät aina toimi rajoilla oikein kytkennästä riippuen. Tästä muistaakseni oli jo juttua aiemmin

 

[Tupsa]

@ississ , joo. Olisikohan joku helppo niksi testata tuo opampi irrottamatta sitä kortilta? No tuo mitattava jännite matalaksi voisi olla ehkä se helpoin?

Mites sitten, jos se toimii? Mitenkä helpoimmin tekisi jonkun apukytkennän siihen, että kuitenkin latausvirtaa pystyisi mittaamaan?

 

[ississ]

@ississ , joo. Olisikohan joku helppo niksi testata tuo opampi irrottamatta sitä kortilta? No tuo mitattava jännite matalaksi voisi olla ehkä se helpoin?

Mites sitten, jos se toimii? Mitenkä helpoimmin tekisi jonkun apukytkennän siihen, että kuitenkin latausvirtaa pystyisi mittaamaan?

Yksi vaihtoehto on laittaa oparille vähän isompi syöttöjännite. Valitettavasti vaatisi step-up regun vaikkakin hyvin pienen.
Tai saattaisi toimia jos mitattavaa jännitettä laskee sopivalla vastusjaolla. Tässä sekin voisi toimia.

Kyllähän tuossa se mitattava pitäisi saada helposti pienemmäksi kun kerran on erillinen syöttö ja mittaukset eikä samassa johdossa kortilla.
Vaikka akusta lamppu, mittavastus, lamppu niin jää jännite ~puoleen väliin ja saa silti kuorman mitattavaksi.

 

[Tupsa]

@ississ , joo! Ei tuo paha olisi tuo käyttöjännitteenkään nosto.

Olisi pitänyt tajuta laittaa tuolle opampille erillinen käyttöjänniteterminaali. Nyt jos tuota joutuu muuttaamaan, on taas edessä osien tilailua ja odottelua, mutta eipä siinä. Semmoistahan se protoilu on täällä, jossa ei ole missään komponentteja saatavilla.

Voisitko vielä tarkemmin kertoa tuosta, että miten se mitattava jännite saataisiin lopullisessa kokoonpanossa onnistumaan. Mieluiten niin, mikäli mahdollista, ettei tähän elektroniikkakorttiin tarvitsisi alkaa folioita katkomaan tms. lisäämään. Käyttöjännite opampille tulee IR2110 kanssa yhteisestä linjasta.

Mutta jos ei muu auta, niin kyllä kai tuon opampille menevän linjan saa poikki ja laittaa siihen vaikka juottamalla johdon kiinni, johon uusi käyttöjännite opampille.

Sekeva viesti, mutta haussa siis se pienimmän vaivan tie.

 

[ississ]

@ississ , joo! Ei tuo paha olisi tuo käyttöjännitteenkään nosto.

Olisi pitänyt tajuta laittaa tuolle opampille erillinen käyttöjänniteterminaali. Nyt jos tuota joutuu muuttaamaan, on taas edessä osien tilailua ja odottelua, mutta eipä siinä. Semmoistahan se protoilu on täällä, jossa ei ole missään komponentteja saatavilla.

Voisitko vielä tarkemmin kertoa tuosta, että miten se mitattava jännite saataisiin lopullisessa kokoonpanossa onnistumaan. Mieluiten niin, mikäli mahdollista, ettei tähän elektroniikkakorttiin tarvitsisi alkaa folioita katkomaan tms. lisäämään. Käyttöjännite opampille tulee IR2110 kanssa yhteisestä linjasta.

Mutta jos ei muu auta, niin kyllä kai tuon opampille menevän linjan saa poikki ja laittaa siihen vaikka juottamalla johdon kiinni, johon uusi käyttöjännite opampille.

Sekeva viesti, mutta haussa siis se pienimmän vaivan tie.

IR2110 VCC max on 20V mutta sitä ei tietysti voi nostaa koska se vaikuttaa laturille menevään pwm- jännitteeseen. Tai ehkä voi, pitäisi vaan tietää mikä on laturin max...
TL081 on +-18V asti eli 36V yksipuolisella. Varmaan helpointa vaan katkaista se TL081 syöttö piirin läheltä ja juottaa johto suoraan 8- nastaan alapuolelle. Ja siihen joku esim 12V -> 18V miniregu. Varmistat vaan että lähtö pysyy sitten < 5V niin arduino ei tykkää pahaa.

Ennen poweritestejä voit kokeilla vastuksilla, laita kummallekin tulolle samanlainen jännitteen jako niin että tulot on esim 2V käyttöjännitteen alapuolella ja kokeile toimiiko. Voi olla enemmänkin. Jännitteenjaon virraksi ainakin 1mA eli kokonaisuutena luokkaa 10k-14k. Tässä arvoilla ei sinänsä ole niin väliä kunhan molemmat jaot on samanlaiset.

Huomaa että tuo ei myöskään ole rail-to-rail eli minimilähtö on yleensä jossain 1V...1.3V tienoilla -> pitää ottaa huomioon arduinossa joka tapauksessa.

Parasta olisi jos aina pystyisi testaamaan ennen kortin tilausta

 

[Tupsa]

@ississ , Käykö tuossa TL081:n käyttöjännitteen nostossa nyt sitten niin, että ellei kertoimia muuta, niin maksimitulolla 32 mV (80 A) menee lähtö yli 5 V?

Sopiiko tuohon ensitestiksi siis käyttää toista virtalähdettä vaikkapa, kuuden voltin virtalähdettä, ja siinä hehkulamppua niin testaisi sillä sen kautta tuon, että onko itse piiri kunnossa ja saako järkeviä lukemia ulos ennen siirtymistä regutesteihin? Uskoakseni tässä ainakin pitäisi ulkoisen virtalähteen maa tuoda samaan maahan.

EDIT: Testattu matalammalla jännitteellä. Eli koko ajan Arduinoille 1,47 volttia. Kun kytken lampun päälle, jännite kyykkää vähän ja samoin tuo 1,47 volttia käväisee alle 1,4, mutta palautuu takaisin tuohon. Virtaa on kuitenkin 2 ampeeria, jonka pitäisi vastata Arduinolle noin 0,1 volttia. Joka on alle tuon 1,47 voltin. Onko näin, että tällä opampilla ei ilman lisäkytkentöjä voi mitata näitä pienempiä virtoja?

 

[ississ]

@ississ , Käykö tuossa TL081:n käyttöjännitteen nostossa nyt sitten niin, että ellei kertoimia muuta, niin maksimitulolla 32 mV (80 A) menee lähtö yli 5 V?

Sopiiko tuohon ensitestiksi siis käyttää toista virtalähdettä vaikkapa, kuuden voltin virtalähdettä, ja siinä hehkulamppua niin testaisi sillä sen kautta tuon, että onko itse piiri kunnossa ja saako järkeviä lukemia ulos ennen siirtymistä regutesteihin? Uskoakseni tässä ainakin pitäisi ulkoisen virtalähteen maa tuoda samaan maahan.

EDIT: Testattu matalammalla jännitteellä. Eli koko ajan Arduinoille 1,47 volttia. Kun kytken lampun päälle, jännite kyykkää vähän ja samoin tuo 1,47 volttia käväisee alle 1,4, mutta palautuu takaisin tuohon. Virtaa on kuitenkin 2 ampeeria, jonka pitäisi vastata Arduinolle noin 0,1 volttia. Joka on alle tuon 1,47 voltin. Onko näin, että tällä opampilla ei ilman lisäkytkentöjä voi mitata näitä pienempiä virtoja?

Voi sillä mitata pieniäkin. Mutta kytkennällisesti oparit on tarkoitettu kaksipuoliselle syötölle. Jos kytkentä on alunperin kaivettu netin pohjalta niin pitäisi tarkastuslaskea arvot ja jännitetasot.
Joko vastusarvot tai jännitteet ei nyt täsmää kytkennässä ja siksi lähtö on koko ajan "nollilla"

 

[Tupsa]

@ississ , siis jos en ole väärin ymmärtänyt - joka voi hyvinkin olla - niin tässä operaatiovahvistimen differentiaalikytkentä vastuspareilla 1k ja 130k nostaa lähtöjännitteen (tässä tapauksessa 0-32 mV) alueelle 0 ~ 4160 mV. Nyt jos TL081 on sellainen, jossa minimi lähtöjännite on 1,47 volttia, niin se vastaisi 28 ampeerin virtaa, kuten Arduino sen laskeekin. Mitä helppoja konsteja on tehtävissä, jotta 1,47 volttia olisi nolla ja 4,16 volttia 80 ampeeria? Tarkkuus tuossa taas kärsisi jännitealueen kaventuessa, mutta en usko, että merkittävästi. Tässä kun ei kymmenesosien päälle olla.

Kertoimien muuttaminen tulee heti mieleen, joka vaatisi vastusten uusimista, tai ylempien vastusten suurentamista. Mutta se nostaisi koko jännitealuetta ylöspäin. Huippu olisi silloin 80 ampeerin virralle päälle 5,6 volttia.

EDIT: Ei tule tästäkään apua: Pololu - ACS709 Current Sensor Carrier -75A to +75A
Maksimi suositeltu jatkuva virta 30 A. Ei noin matalaksi haluaisi rajoittaa sentään lataustehoa!

Ei taida auttaa, kuin yrittää väkertää tätä shunttipiiriä toimivaksi.

 

[ississ]

@ississ , siis jos en ole väärin ymmärtänyt - joka voi hyvinkin olla - niin tässä operaatiovahvistimen differentiaalikytkentä vastuspareilla 1k ja 130k nostaa lähtöjännitteen (tässä tapauksessa 0-32 mV) alueelle 0 ~ 4160 mV. Nyt jos TL081 on sellainen, jossa minimi lähtöjännite on 1,47 volttia, niin se vastaisi 28 ampeerin virtaa, kuten Arduino sen laskeekin. Mitä helppoja konsteja on tehtävissä, jotta 1,47 volttia olisi nolla ja 4,16 volttia 80 ampeeria? Tarkkuus tuossa taas kärsisi jännitealueen kaventuessa, mutta en usko, että merkittävästi. Tässä kun ei kymmenesosien päälle olla.

Kertoimien muuttaminen tulee heti mieleen, joka vaatisi vastusten uusimista, tai ylempien vastusten suurentamista. Mutta se nostaisi koko jännitealuetta ylöspäin. Huippu olisi silloin 80 ampeerin virralle päälle 5,6 volttia.

EDIT: Ei tule tästäkään apua: Pololu - ACS709 Current Sensor Carrier -75A to +75A
Maksimi suositeltu jatkuva virta 30 A. Ei noin matalaksi haluaisi rajoittaa sentään lataustehoa!

Ei taida auttaa, kuin yrittää väkertää tätä shunttipiiriä toimivaksi.

Ohjelmaan voi laittaa rajat eli tietty mittausalue skaalataan halutuiksi arvoiksi. Siihen taisi olla joku valmis funktiokin...

Tuo diffi lasketaan vähän eri tavalla kuin yksinkertainen vahvistin. Ja laskuissa 0 on aina käyttöjännitteen puolivälissä ellei erikseen mainita.
Jos lähtö on liian iso sen voi aina tiputtaa vastusjaolla alemmas. Parashan olisi jos opari antaisi ulos koko alueen tai vaikka 2-12V ja siitä vastusjaolla max 5V niin saa ison mittausalueen. Mutta tuo ei onnistu vain yhdellä vahvistimella.

 

[Nasty76]

arduino MAP functio tekee tuon että esim 20-1500 map(20,1500,0,1024) tolleen muistaakseni menee map functio arduinolla eli var = map........ sitten tulo arvon ala ja yläpää sitten seuraaVAKSI mihin ne halutaan mapata ala ja yläpää

 

[Tupsa]

@ississ , joo. Eli yhdellä opampilla, jännitteenjakajalla alue pienemmäksi? Vaatii silti vähintään oparin vastusten muuttamista.

EDIT: Harmi kun noin paljon joutuu tekemään muutoksia. Eli käsitykseni mukaan Step Up regulaattori, opampin vastusten vaihto sekä lähtöön jännitteenjako. Laskujeni mukaan opampin ylemmät vastukset tulisi olla 3,78m, jotta 1 A olisi 1,5 voltissa. Aika korkea vastus. Mitä lienee piiri tykkäävän noin korkeasta vastuksesta, kerroin siis lähes 4000 pitää olla tuossa.

 

[ississ]

Piti oikein testata. Laatikossa oli vain TL082 eli riittävän lähellä. Ei myöskään ollut kuin 1kpl 2.2k vastuksia niin toinen on 2x 1k + trimmi.

Isommalla powerilla tehty tulosta +13V. Reunassa LM317 jolla tehty 12.97V eli näin saadaan TL082 käyttöjännitteestä alaspäin 30mV keltaisen 330ohm trimmin yli.
Trimmi on melkein kertaluokkaa pienempi kuin tulon 2k vastukset joten sen ei pitäisi juurikaan enää vaikuttaa.
Tällä piirillä minimilähtö näyttää olevan 1.44V.
Sinisellä trimmillä eli kytkennässä R2 arvoa voidaan heiluttaa lähtöä kun tulo tiedetään. kun R1 ja R2 ovat molemmat samat niin tulon muuttaminen ei heti käännä lähtöä. Testaamalla R2 = 2.47k lähtö on 1.5V ... 5.5V välilllä. Hielman suurentamalla aika tarkkaan 2V ... 6V. eli molemmissa 4V väli eli ollaan oikealla alueella kun vahvistus pysyy samana.
Saattaa toimia jos laitat sen offset- vastuksen ja säädät ilman virtaa eli VIN+ = VIN- = +12V niin että lähtö hieman nousee minimistä. Jos ei säätö riitä niin R2 kasvatus esim 270ohm tai 330ohm vastuksella.
Lopuksi VOUT sellainen jännitejako että ulos lähtee max 5V eli luokkaa 1k ja 4.7k (max ~4.5V, min ~0.5V jos lähtö 5.5V) ja ohjelmassa skaalaus tuon mukaan asteikolle 0->max

Toisena testinä käyttöjännitteen nosto 13V -> 14V vaikuttaa myös lähtöön (tietysti, koska 2.2k/300k vastusjaolla ollaan niin lähellä käyttöjännitettä) eli R2 piti taas kasvattaa -> 2.7k että lähtö reagoi heti tulon muutokseen.
Tässä tapauksessa kannattaa siis varautua max jännitteeseen tulossa ja säätää sen mukaan lähtö hieman minimin yläpuolelle.
Jos menisi lineaarisesti niin 13V 2.5k, 14V 2.7k, 15V 2.9k eli 680ohm (tai 560ohm) olisi arvauksena aika hyvä. Isommillakaan jännitteen muutos lähdössä ei ole kovin iso ja sen voi myös kompensoida mittaamalla käyttöjännite ja ottaa huomioon laskuissa.

Nämä on vähän sellaisia että pitäisi aina päästä testaamaan ensin.

 

[Nasty76]

Oottehan tietosia että lyijyakun lataus normaalisti on 13,8-14,4v ja agm akku tais olla 14,8. eli systeemit pitäs mitottaa vähintään 13.8-14.4v jos haluaa akun täyteen

 

[ississ]

No ainakin minulle nuo on täysin selviä asioita.

Äskeinen testi todistaakin vain sen että käytetty kytkentä toimii kuten sen kuuluukin mutta vaatii pientä säätöä.
On tietysti hankalaa jos näitä ei pysty helposti testaamaan koska aina ei pääse suoraan laskemalla oikeaan tulokseen esimerkiksi reaalimaailman komponenteista johtuen.

Ainahan on mahdollista esitetyn kysymyksen perusteella suunnitella ja testata toimiva kytkentä (tai ohjelma kuten jo kerran teinkin). Toinen mahdollisuus on ohjata oikeaan suuntaan ja korjailla mahdollisia virheitä jolloin kysyjälle voi jäädä aika paljon asioiden opettelua ja tietysti testaus ja toiminnan todentaminen.
Sitten on vielä se kuinka paljon kukin käyttää aikaa muille vastaamiseen. Oikeasti suunnittelukaan ei aina ole ihan nopeaa ja testauksissakin menee aikaa vaikka komponentteja ei tilaisikaan (miksi ihmeessä jos ei tee itselle samalla).

 

[Tupsa]

@ississ, Olipas nopeasti tehty testikytkentä, kyllä se on helppoa kun sen osaa! Unohdin muuten tuon että noiden oparin vastusten keskinäisen suhteen muuttaminen ehkä sopivasti vääristää lähtöä johonkin suuntaan, eli ehkä siihen ei tarvi megaohmiluokan vastuksia laitella.

Mites muuten, onnistuisiko muutos vaihtamalla operaatiovahvistin sellaiseen, joka seuraa tuloa koko alueen eli ilmeisesti rail to rail -tyyppiseen, nolla on nolla, operaatiovahvistimeen kunhan käyttöjännitealue passaa. Tarkoittaen sitä, että jos operaatiovahvistimen käyttöjännite pitää olla reilusti korkeampi kuin mitattavan piirin jännite.

 

[ississ]

@ississ, Olipas nopeasti tehty testikytkentä, kyllä se on helppoa kun sen osaa! Unohdin muuten tuon että noiden oparin vastusten keskinäisen suhteen muuttaminen ehkä sopivasti vääristää lähtöä johonkin suuntaan, eli ehkä siihen ei tarvi megaohmiluokan vastuksia laitella.

Mites muuten, onnistuisiko muutos vaihtamalla operaatiovahvistin sellaiseen, joka seuraa tuloa koko alueen eli ilmeisesti rail to rail -tyyppiseen, nolla on nolla, operaatiovahvistimeen kunhan käyttöjännitealue passaa. Tarkoittaen sitä, että jos operaatiovahvistimen käyttöjännite pitää olla reilusti korkeampi kuin mitattavan piirin jännite.

No eipä tuossa montaa osaakaan ole ja kytkentä on pieni.
Mistä keksit megaohmiluokan ? Korjauksenahan tarvitaan pieni muutos, alle kohm.
En myöskään kutsuisi vaikutusta vääristämiseksi, noilla vastuksillahan nimenomaan määritetään haluttu toiminta-alue ja vahvistus. Nyt kun R2 suurennetaan se pienentää hieman piirin vahvistusta jolloin lähtö nousee. Tämän diffin osalta käy niin että lähtö nousee kummassakin päässä koska kosketaan vain toiseen inputtiin...

Rail-to-rail ei välttämättä auta jos kyse on input offsetin tai vastusten toleranssien tuottamasta tilanteesta. Muuttaisi vaan jännitetasoa lähdössä mutta se kuollut alue alapäässä säilyy silti ilman vastusten vaihtoa. Tämän tietäisi testaamalla oparille vcc- esim -2V nollan sijaan ja mittaamalla lähtö.

Oparin käyttöjännitteen nosto auttaa siihen että tulot ovat kauempana käyttöjännitteestä.
Negatiivisen käyttöjännitteen lasku nollasta alaspäin auttaa siihen että lähtö pääsee oikeasti nollaan (tai allekin).
Yleisesti tällaisissa käytetään vielä yhtä vahvistinta tasonsiirtopiirinä sen mukaan mitä oikeasti lähtöön tarvitaan.
Ja tuossahan tuli testattua että käyttöjännitettä ei tarvitse nostaa vaan negatiivista pitäisi laskea jolloin lähtö pääsisi alemmas. Todennäköisesti toimisi noilla alkuperäisillä vastuksillakin siinä tapauksessa.
Ja niinhän oparit on alunperin suunniteltukin toimimaan, 0 on 0 ja signaalit sen suhteen ja oparilla positiivinen ja negatiivinen käyttöjännite tarpeen mukaan.

Helpoimmalla pääset kun vaihdat toisen vastuksen tai laitat nykyisen kanssa sarjaan sopivan korjaavan vastuksen ja lähtöön jännitejako. Tietysti jos löydät sopivan oparin niin voihan senkin kokeilla, mikään ei estä testaamasta.

 

[Tupsa]

@ississ , no joo. Tuo megaohmiluokan vastukset tuli siitä, kun laskeskelin, että jos 1 A virralla lähdön haluaisi olevan ~1,5 volttia. Eli siis 1 A on shunttitulossa 0,4 mV. Joten 0,4 mV x 3780k ~ 1500 mV. (Vastusparithan ovat siis piirillä nyt 1k + 130k).

Tuossa myöskään en hoksannut, että nuo vastusparit toimii nimenomaan nollan suhteen. Jos toisen parin vastusta muutetaan, siirtyy nolla joko negatiiviseen tai positiiviseen suuntaan. Näin pääsee paljon vähemmällä muutoksella. Olenko ymmärtänyt oikein?

 

[ississ]

@ississ , no joo. Tuo megaohmiluokan vastukset tuli siitä, kun laskeskelin, että jos 1 A virralla lähdön haluaisi olevan ~1,5 volttia. Eli siis 1 A on shunttitulossa 0,4 mV. Joten 0,4 mV x 3780k ~ 1500 mV. (Vastusparithan ovat siis piirillä nyt 1k + 130k).

Jaa, käytin testissä noita alkuperäisiä 2.2/300k. Toimi nekin.

Tuossa myöskään en hoksannut, että nuo vastusparit toimii nimenomaan nollan suhteen. Jos toisen parin vastusta muutetaan, siirtyy nolla joko negatiiviseen tai positiiviseen suuntaan. Näin pääsee paljon vähemmällä muutoksella. Olenko ymmärtänyt oikein?

Koko kytkentä toimii nollan suhteen. Oparikytkennöissä yleensä vaan oletetaan että nolla on oparin käyttöjännitteiden välissä. Yksipuolisella käyttäjännitteellä "nolla" on tavallaan siinä puolessa välissä.

Vaikka kytkentä on yksinkertainen niin pienen jännite-eron mittaaminen ei silti ole ihan helppoa.
Täältä iltalukemista: https://www.analog.com/en/resources...s/deeper-look-into-difference-amplifiers.html ja googlella lisää.
Vastukset kaikki yhdessä vaikuttavat kytkennän siiirtofunktioon eli taso + vahvistus.
Häiriösiedon (ja lämpötilan muutosten yms) kannalta tasan samat olisivat parhaat. Silloin käyttöjännitettä pitää säätää (eli se negatiivinen puoli) ja ehkä lisätä tasonsiirto perään.
Vastusarvojen säädöllä voidaan hieman huijata jos syöttöjännitteitä ei ole helppo muuttaa. Ja tuloksena saadaan tietysti vastaavasti huonompi häiriönsieto (esim käyttöjännitemuutoksille, lämpötilalle, toleransseille, jne).

Tietysti joku tällainen https://learnabout-electronics.org/Downloads/INA114 instrumentation amp.pdf voisi olla mahdollinen ja menisi ehkä suoraan nykyisen tilallekin (paitsi että vastukset pois kun ne on jo piirissä).
Mahdollisuuksia on paljon, oikeasti pitäisi ensin päättää kuinka tarkan mittauksen haluaa/tarvitsee ja sen mukaan valita komponentit ja kytkentä.

Eli jos haluat pitää tuon nykyisen niin "parasta" olisi nostaa + käyttöjännite lähelle maksimia (ehkä 17V) niin jää vielä pari volttia väliä maksimisignaaliin ja laskea - käyttöjännitettä muutamalla voltilla alaspäin jolloin vastukset voisivat olla samat. Jos tarpeen niin tason siirto perään ettei avr näe negatiivista tai liian suurta jännitettä.
Seuraava vähän huonompi on pitää - käyttöjännite nollassa ja säätää vastuksia.
Taas vähän huonompi versio on säätää vain vastuksia.

 

[Tupsa]

@ississ , joo. Tämähän on tällainen "höntsä" projekti, jossa on tarkoituksena vain saada automaattinen sammutuksen vaatima virranmittaus ylipäätään toimimaan väljällä tarkkuudella. Joten virranmittauksessa ampeerinkin tarkkuus riittää aivan hyvin. Mutta eihän se käy kieltäminen, että se sitäkin tarkempi mittaustarkkuus kiehtoo. Mutta sitä ei ehkä kannata tässä projektissa tavoitella, vaikka hienoahan se olisi. Eli mielestäni voisi mennä sillä vaihtoehdolla, joka vaatii vähiten muutoksia piiriin vaikka mitoittamalla lähtöä Arduinolle niin, että 5 voltin mitta-alue voi kaventuakin, jos tämä on tarpeen.

 

[ississ]

@ississ , joo. Tämähän on tällainen "höntsä" projekti, jossa on tarkoituksena vain saada automaattinen sammutuksen vaatima virranmittaus ylipäätään toimimaan väljällä tarkkuudella. Joten virranmittauksessa ampeerinkin tarkkuus riittää aivan hyvin. Mutta eihän se käy kieltäminen, että se sitäkin tarkempi mittaustarkkuus kiehtoo. Mutta sitä ei ehkä kannata tässä projektissa tavoitella, vaikka hienoahan se olisi. Eli mielestäni voisi mennä sillä vaihtoehdolla, joka vaatii vähiten muutoksia piiriin vaikka mitoittamalla lähtöä Arduinolle niin, että 5 voltin mitta-alue voi kaventuakin, jos tämä on tarpeen.

Tuo tarkkuus kannattaa miettiä lähinnä siten että jos tavoitteena on 1A tarkkuus nii kuinka tarkasti oikea 1A pitää näkyä ?
Tai toisin jos vaikka lopetus pitää tapahtua kun virta < 5A niin onko ok jos se tapahtuu jo < 7A ?
Tässä tapauksessa ongelmana on hyvin pieni signaali (max 30mV @80A) jolloin 1A vastaa ~0.4mV joka on jo todella pieni jos vertaa esim opearien offset- jännitteeseen joka on monissa tavallisissa jo mV luokkaa. Tähän lisäksi lämpötila jne niin voi olla että muutama mV hukkuu jo niihinkin. Nän virheen osuus kasvaa huomattavasti.

Mutta kun kytkentä ja osat on jo niin kokeile riittääkö ja toimiiko.

 

[Tupsa]

@ississ , kyllä tuo 5 A ± 2 A jo varmaankin riittää, tai jopa suurempi. Tämähän onkin varageneraattori, jos aurinkopaneelit ei riitä. Niin tarkoituksena on akku saada lähes täyteen.

Testasin nyt tätä uutta järjestelmää laturiin kytkettynä huolimatta virranmittauksen toimimattomuudesta, niin kyllä laturinohjaus toimii! Pistin 68-prosenttisen työsuhteen, ja latausjännite oli tällöin noin 14,7 volttia. Samalla varmistui se, että laturin lataussäädin muistaa edellisen arvon. Kun Arduinon sammuttaa, säilyy latausjännite samana ilman PWM:ää. Näin arvelin silloin autosta mitatessa. Eli moottoriohjausyksikkö antaa laturille aina yksittäisiä sykäyksiä, ja lataussäädin muistaa aina ne.

Toinen juttu on se, että laturi magnetoituu heti, kun siihen tulee virrat. Laturi tekee kovaa pyöriessään noin 13 voltin latausjännitteen ilman ohjaustakin. Kiertovastus ei alussa kylläkään ole kovin suuri, joten moottori varmasti jaksaa käynnistyä tästä huolimatta. Käämi ottaa virtaa noin 4-5 ampeeria, joten kovin kauaa ei laturia kannata pyörimättömänä pitää kytkettynä akkuun, jottei se ylikuumene. Voikin olla viisasta laittaa lisärele laturin magnetoinnin sammuttamiseksi, kun moottori sammuu, jos käyttäjä ei heti menekään ottamaan järjestelmästä virtoja pois. En saanut selville, miksi käämi magnetoituu nyt heti. Testiakkuna on nyt pieni 16 Ah:n akku. Johtuneeko sitä, en tiedä. Ei se aikaisemmin magnetoitunut muulloin kuin jos akun jännite kävi alle 12 voltissa testihehkujen syttyessä. Nyt en testannut sytyttää hehkulamppuja ollenkaan. Mutta näillä ei nyt liene merkitystä kokonaisuuden kannalta. Pitää joskus kokeilla vielä, että koodissa on minimi työsuhde (5 %) jo setupissa ennen rampia, jos vähentäisi laturin magnetointia.

 

[ississ]

Ilman muuta rele irrottamaan laturi akuista kun ei tarvitse ladata.

Ehkä jos laturi muistaa asetuksen niin ennen sammutusta se pitää ajaa nollille jolloin siitä lähdetään seuraavalla startilla.
Kannattaa myös käyttää samaa tapaa omassa ohjauksessa eli ulos pwm vain silloin kun arvo halutaan muuttaa. Muissa tilanteissa pwm- signaali saa varmaan olla nollassa.