Ylikellottaja testasi SSD-aseman ylikellottamista onnistunein tuloksin

[Kaotik]

Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
Ylikellotuksesta puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten prosessorin, muistien tai näytönohjaimen ylikellotusta, vaikka etenkin alan veteraaneille myös esimerkiksi eri väylien kellotaajuuksien nosto on tuttua puuhaa. Tietokoneesta löytyy edelleen kuitenkin myös muita potentiaalisia kohteita, joiden ylikellotuksesta voi olla hyötyä.



TechPowerUpin SSD-tietokantaakin ylläpitävä modaaja ja insinööri Gabriel Ferraz päätti tarkastaa, olisiko tavallisessa SSD-asemassa vielä kutiteltavaa, ja ainakin hänen käsiinsä päätyneessä SATA3-väyläisessä SSD-asemassa sitä oli reippaasti.

Geneeriseksi kuvailtu asema tottelee nimeä ”RZX Pro 256 Gt” ja se käyttää Silicon Motionin SM2259XT2-ohjainpiiriä kahdella 400 MHz:n NAND-kanavalla. NAND-muistina on Toshiban eli nykyisen Kioxian 96-kerroksisia 512 Gbitin BiCS4-piirejä, joita on yhdessä paketoinnissa neljä. Asemalla ei ole DRAM-välimuistia eikä se tue joistain M.2-asemista tuttua Host Memory Buffer -ominaisuutta, jossa tietokoneen muistia käytetään SSD:n välimuistina.

Tässä tapauksessa ylikellotus oli sinänsä helppoa, että NAND-piiri toimi vain vajaalla puolella teholla sen tehtaalla leimatuista vakionopeudesta. Prosessi on siitä riippumatta kuitenkin vaikeampi kuin perinteisempien komponenttien ylikellotus, sillä se vaatii erillisten työkalujen käyttöä, aseman fyysistä modifioimista ja asetusten päivittämistä aseman firmwarelle. Videolla käydään yksityiskohtaisemmin läpi prosessia askel askeleelta, mutta siinä käytetään ilmeisesti ns. stock-videoita itse kuvatun sijasta.

Ferraz sai ylikellotettua Silicon Motionin ohjainpiirin 32-bittisen ARC-ytimen 400 MHz:n kellotaajuudelta 500 MHz:iin ja NAND-piirin 193 MHz:stä peräti 400 MHz:iin. Ylikellotettuna aseman latenssit pienenivät ja perättäiskirjoitusnopeus parani selvästi, mutta -lukunopeudessa ei nähty suurtakaan eroa. Satunnaiskirjoitus- ja -lukunopeus paranivat kumpikin nähtävästi. Myös 3DMarkin Storage Benchmarkissa pisteet nousivat hyvin, aavistuksen yli 20 %.

Ylikellottaminen siis toi mitattavia hyötyjä huolimatta hitaasta SATA-väylästä. Samalla se toisaalta evää asemalta takuun ja nostaa sen toimintalämpötiloja, mikä voi puolestaan vaikuttaa aseman elinikään.

Lähde: TechPowerUp

Linkki alkuperäiseen juttuun

 

[pulshu]

Mua häiritsee tää termi "SSD-asema". Eikö asema ole sellainen laite missä on jokin vaihdettava media? Esim. diskettiasemassa disketit, CD ja DVD-asemissa CD ja DVD levyt. SSD-levy pikemminkin kuulostais paremmalta?

 

[LaDeX]

Mua häiritsee tää termi "SSD-asema". Eikö asema ole sellainen laite missä on jokin vaihdettava media? Esim. diskettiasemassa disketit, CD ja DVD-asemissa CD ja DVD levyt. SSD-levy pikemminkin kuulostais paremmalta?

Nämä termit nyt on vähän hiusten halkomista ja sinnepäin suomentelua aina ollut. SSD:hän tulee sanoista solid-state drive ja tuo drive tarkoittaa asemaa. Kiintolevy (tai kovalevy) myös englanniks hard disk drive eli siinä jätetty suomennoksessa se asema pois.
Ei näiden kieliasioiden kanssa varmasti koskaan täyteen logiikkaan pääse joten mennään miten mennään

Offtopiciksi menee heti alkuunsa joten pahoittelut ylläpidolle

EDIT: Korjattu aivopieru

 

[Lej]

SSD-levy taas on vähän kuin sanoisi EMP pulssi Toistetaan viimeinen sana lyhennöksestä.

Tuossa lyhenteessähän viimeinen sana on drive eli asema, eikä disk eli levy. Enemmänkin tuossa SSD -asemassa toistetaan tuo sana EMP -pulssin tavoin, eikö?

 

[LaDeX]

Tuossa lyhenteessähän viimeinen sana on drive eli asema, eikä disk eli levy. Enemmänkin tuossa SSD -asemassa toistetaan tuo sana EMP -pulssin tavoin, eikö?

Äh joo Ajatuskatko.

 

[Kaotik]

Tuossa lyhenteessähän viimeinen sana on drive eli asema, eikä disk eli levy. Enemmänkin tuossa SSD -asemassa toistetaan tuo sana EMP -pulssin tavoin, eikö?

Juu, mutta jotkut termit vain vakiintuvat käyttöön vaikkei ne teknisesti olisi oikein tai toistaisivat jotain tai muuta.

 

[BIOS]

Milloin nähdään joku tekkiläinen ylikellottamassa nestejäähdytettyä SSD:tä?

Artikkelissa kun oli mainittu:

ylikellotus oli sinänsä helppoa, että NAND-piiri toimi vain vajaalla puolella teholla sen tehtaalla leimatuista vakionopeudesta

Niin tuli mieleen Kingstonin temppuilut, kun antoivat arvostelijoille SSD:t paremmilla sisäisillä komponenteilla kuin mitä kuluttajille meni myyntiin.

 

[antero]

Tuossa ei selvinny toimiiko levy. Kun normaalinopeudellakin tapahtuu virhetä joita virhekorjaus korjaa. Paljonko virheet kasvaa nopeutta kasvattamalla.

 

[Moradin]

Milloin nähdään joku tekkiläinen ylikellottamassa nestejäähdytettyä SSD:tä?

Artikkelissa kun oli mainittu:

Niin tuli mieleen Kingstonin temppuilut, kun antoivat arvostelijoille SSD:t paremmilla sisäisillä komponenteilla kuin mitä kuluttajille meni myyntiin.

Ellei joku luumi tai muu suomalainen kerkeä ensin, Voivat tietty siirtyä suoraan nestetyppeen ja jättää veden välistä.

 

[prc]

Tuossa ei selvinny toimiiko levy. Kun normaalinopeudellakin tapahtuu virhetä joita virhekorjaus korjaa. Paljonko virheet kasvaa nopeutta kasvattamalla.

Jos kerran NAND piirit pyöri nyt ymmärtääkseni kellotuksen jälkeen tehdastaajuudella, niin tuskin se lisää virheitä.

Jos taas kontrollerin CPU alkaa generoimaan virheitä taajuuden nostosta johtuen, on vähän kyseenalaista millä tarkkuudella ne huomataan oikein, siinä kun voi tapahtua virhe missä tahansa kohtaa prosessointia.

Kirjoitusvaiheessa voi kierähtää joku bitti nurin, checksummin laskemisvaiheessa tarkistesumma voidaan laskea väärin jolloin se voi sitten näyttää pahimmillaan OK:ta paskalle datalle, tai luultavammin NOK:ta ehjälle datalle.

Peli on hävitty siinä vaiheessa kun CPU alkaa sötöstelemään mitä sattuu, ei voida luottaa dataan eikä tarkistussummiin. Sama sitten toki pätee kaikille CPU:lla mahdollisesti softalla tehtäville ECC hommille myös.