Yleistä keskustelua sähköautoista

Näkyy olevan 23.7.2021 rekisteröity niin eipä tuosta paljoa kilometrejä vuotta kohti tule että tuskin on taksina ollut.

Itse olen sitä mieltä että patteriautot pitäisi vakuuttaa siten, että olisi se normaali kasko, joka ei kata sellaista akkuvauriota, joka on tullut auton pohjan ottaessa kiinni maahan. Näitä varten saisi olla sitten erikseen akkuvakuutus, joka kattaa tuollaiset tahalliset ja tahattomat kosketukset. Silloin ei tarvitsisi erikseen taistella tällaisissa tilanteissa ja olisi sitten auton omistajasta itsestään kiinni, meneekö pelkällä kaskolla luottaen siihen että ei kolhi akkua mihinkään vai ottaako lisävakuutuksen.

Luvassa on nousua vakuutusmaksuihin, jos kaikki tuollaiset akkukolhut alettaisiin sokeasti korvaamaan kaskosta.

Tässä on toki yhtenä ongelmana se, että kyseessä on mersun ensimmäinen ja melkoisen surkea sähköräpellys, joka on väkisin rakennettu polttomoottoriauton alustalle. Akun rakenneratkaisutkin lienevät sitten sitä luokkaa eksoottiset. Toki itselleni tulee mieleen toisena vaihtoehtona, että näitä lienee uutena myyty melko vähän, joten valmistajalla ei ole suuremmin intressejä panostaa yksittäisten akkukennojen korjaamiseen/korvaamiseen osien tai korjaamokoulutusten suhteen, vaan on katsottu kokonaisuutena helpommaksi ilmoittaa että ainoa korjausvaihtoehto on suorilta uusi akku.

Ei kannata patteriautoa ostaa ilman että on nosturilla nähnyt että pohja on virheetön. Toinen vaihtoehto toki on vaatia myyjältä valaehtoinen vakuutus siitä, että pohja tosiaan on virheetön ja myyjä vastaa kustannuksista, mikäli lommoja kuitenkin löytyy, mutta epäilen ettei tuollaista kukaan myyjä uskalla kirjoittaa. Toki tämä voi kääntyä vielä niinkin, että patteriautoa vaihtoautona tarjotessa autoliike voi vaatia vastaavanlaista vakuutusta auton omistajalta.
Tai sitten ostaa auton johon voi vaihtaa pohjalevyn niin selviää tonnilla.
 

Maksuumurin takana, mutta tiivistetysti: 111 000 ajettu, muutaman vuoden vanha mersu, akussa pienet lommot ja ainoa korjausvaihtoehto 70 000€ akun vaihto.

Noin jos Veholla korjaaminen on ainoa vaihtoehto". Jostain eri liikkeestä saattaisi saada toisenlaisen tarjouksen.

Tai sitten ostaa auton johon voi vaihtaa pohjalevyn niin selviää tonnilla.
Kuten tämä?
 
Ohjaustunto oli hyvä/kiitettävä arkiajoon. Auton kokoluokkaan nähden suurehko leveys (1,82 m ilman peilejä) teki kuitenkin sen, etteivät ahtaat liikenneympyrät hoituneet aivan yhtä notkeasti kuin kapealla Miillä. Uraherkkyys ei vaivannut.

Onhan siinä järkyttävä kääntöympyrä jos vaikka vertaa elroqiin( 1,6 metriä suurempi)
 
10.8m, sama kuin Elroq 85x:ssä? Sitähän ne vetarit kääntyvissä pyörissä tuppaavat aiheuttamaan...

Se, että ketterästä kaupunkiautosta tehdään etuveto on kyllä käsittämätöntä, 3ikä oikeuta jättikääntösädettä millään muotoa.
 
Viimeksi muokattu:
Se, että ketterästä kaupunkiautosta tehdään etuveto on kyllä käsittämätöntä, 3ikä oikeuta jättikääntösädettä millään muotoa.
Kääntösäde on keskiverto, jos parhaissa on 9,0...m (Mazda MX-5, fiat 500e) ja heikomman pään autoissa 12... m (BMW M2 / Ford Mustang GT). Etuveto keskittää tekniikan yhteen sijaintiin ja yksinkertaistaa taka-akselistorakennetta ja kasvattaa takakonttitilaa. Ehdottomasti tällaiseen kippoon etuveto, kun kyse on sähköautosta.

Rellun Twingo ev:ssä kääntösäde on 8,6 m. Se on etuveto. Eli aivan tuo vetotapa ei aina selitä kääntösädettä.

EDIT: Otan sanoja takaisin, koska takavedolla päästään 9,3 metriin Enyaqinkin tapauksessa. Electric Cars Turning Circle Comparison Chart | EVspecs . Enemmän se on huonon puolella, jos puhutaan 11 m.
 
Myyjä sanoi, että OPD kytketään vaihdeviiksestä (D:stä seuraavaan, eli B-tilaan). Tuon takia OPD nollautuu jokaisen peruutuksen yhteydessä, eli sitten pitäisi taas kahdesti jaksaa kiertää viikseä, jos ja kun haluaa pakituksen jälkeenkin jatkaa OPD-ajoa.
Keskinäytön valikosta voi säätää OPD:n miedommaksi tai voimakkaaksi. Minulla oli käytössä miedompi, mikä oli ihan luonteva ja pysäytti auton valoihin. Minä olisin kaivannut sellaista, että lyhyt pakitus ei poistaisi OPD:a, vaan vasta auton sammutus. Tuo varmaankin edellyttäisi, että OPD kytkettäisiin jostakin pikavalikosta tuon nykyisen vaihdeviiksen sijaan.

Ok, eli B on tuossa OPD, ja peruuttaessa ei sitten OPD toimi. Olisi toivottavaa että käyttöliittymät ja termit yhtenäistyisi. Eri autoilla ajavat hukassa, ja ei sekään pelkkää hyvää jos omaan vakkariin tottuu, siitä seuraa sitten vaaratilanteita vieraalla autolla.

Minä olisin kaivannut sellaista, että lyhyt pakitus ei poistaisi OPD:a, vaan vasta auton sammutus. Tuo varmaankin edellyttäisi, että OPD kytkettäisiin jostakin pikavalikosta tuon nykyisen vaihdeviiksen sijaan.
En tiedä mikä olisi ns optimi, oma "kytkin" OPDlle, jos sen kytkenut niin päällä, kunnes kuski poistuu eikä palaa johonkin minuutti aikaan, tai sen sisällä kun kuski vaihtuu.

Tai sitten ajo(suunnan)valitsin perinteisen automaattin tyylinen, siinä D-stä seuraava B ja sen jälkeen OPD. Peruuttaminen, no jos siihen haluaa OPD, niin sama homma R - R OPD.

Jos OPD on inhokki, niin sitten käyttäjäkohtainen lukitus ettei sinne mene.
 
Onhan siinä järkyttävä kääntöympyrä jos vaikka vertaa elroqiin( 1,6 metriä suurempi)
Heh, ei ne liikenneympyrät sentään niin tiukkoja olleet, että ID.Polon kömpelyys vs. Mii olisi johtunut Polon muka liian suuresta kääntöympyrän halkaisijasta. :D

Vaikka vajaavetoisen Elroqin kääntöympyrä onkin Poloa pienempi, ei se tarkoita Polossa olevan järkyttävä kääntöympyrä. Elroq vaan sattuu olemaan huippuluokkaa tuossa asiassa. Ero ei kuitenkaan ole 1,6 metriä, paitsi valmistajan paperiarvoissa, joilla voi tosipaikassa pyyhkiä PC:n. Volkkari on vaan sattumalta ilmoittanut halkaisijan Pololle rehellisemmin kuin Skoda Elroqille.

Todellinen renkaasta renkaaseen merkkaa, jos suunnitelmissa on uukkari ojien reunustamalla tiellä. Parkkialueilla ja vanhoissa ahtaissa parkkihalleissa veivaillessa taas todellinen halkaisja puskurista puskuriin ratkaisee. TM on mitannut seuraavasti:

Elroq 85 takaveto:
(Valm. Ilm. 9,3 m)
Renkaasta 9,70 m
Puskurista 9,90 m

Raval (Polon sisarmalli):
(Valm. Ilm. 10,9 m (+1,6 m vs. Elroq, kuten sanoit))
Renkaasta 10,55 m (+0,85 m)
Puskurista 10,95 m (+1,05 m)

Nähdään, että mitatuissa halkaisijoissa ero on 1,6 m sijaan vain 0,85-1,05 m riippuen mistä mitataan. Jäljelle jäänyttä eroa kutistaa huomattavasti se hyvin oleellinen seikka, että Polo on peräti 44 cm Elroqia lyhempi ja 7 cm kapeampi, mikä vähentää merkittävästi veivailutarvetta parkkipaikoilla ja -halleissa sekä lyhyisiin kadunvarsikoloihin venkslatessa. Venkslauksen tuskaa helpottaa Polossa lisäksi se, että ääriasennosta toiseen on vain 2,3 ratin kierrosta vs. Elroqin 3,3 kierrosta käsien vispausta.


Kirjoitit myöhemmin: "Se, että ketterästä kaupunkiautosta tehdään etuveto on kyllä käsittämätöntä, 3ikä oikeuta jättikääntösädettä millään muotoa.".

Vai että tehdään etuveto. Polo on ollut aina etuveto ihan 70-luvulta saakka. Ei ID.Polo ole mikään Elroqin, ID.3 tai ID.4:n seuraaja. Poloa pienemmästä kokoluokasta lähestyen esimerkiksi e-Up sisarineen olivat etuvetoisia. Mites muuten, onko myös triplettien mitattu 10,45 m puskurista sinusta "jättikääntösäde", joka pilaa nuo ketterät kaupunkiautot? Sehän on 0,55 m huonompi kuin Elroqin mitattu. Vai olisiko niin, että 10,45 m on ihan näppärä, kun siihen pääsee 2,7 kierroksen veivauksella ja autolla on mittaa vain 3,56 m? Olen kerran ajanut Miin jonon toiseksi ensimmäiseksi sellaiseen kadunvarsiparkkiin, johon 4,49 m Elroq ei sopisi edes trukilla nostamalla. Siinä ei paljon kääntöympyröillä pelasteta.

Etuvedosta on sekin ilo, että sen ajokäytös on turvallisen puskeva. Polon tavaratila on välipohjasta hattuhyllyyn 1 cm korkeampi kuin Elroqissa. Tämä siitä huolimatta, että Polo on noin 9 cm matalampi ja välipohjan alla on huima syvennys. Takavedolla moinen korkeus ei onnistuisi. Talvea ajatellen Elroqissa on 180 kg kuormalla vetävillä 52 % painosta, vs. Ravalilla 55 % 190 kg kuormalla TM:n mukaan.


Ympyröistä viis, Mii on ketterin ympyröissä, Polo siitä pykälää kömpelömpi ja Elroq 85 DCC:llä ja mukautuvalla tehostimella oli kolmikon kömpelin (ei voi leveyden takia loiventaa ajolinjoja niin paljon ympyrän ulostulon kapeassa kanttarirännissä, ja massan tuntee luissa ja ytimissä vs. pienokaisten kevyempi ja kapeampi raikkaus).
 

Maksuumurin takana, mutta tiivistetysti: 111 000 ajettu, muutaman vuoden vanha mersu, akussa pienet lommot ja ainoa korjausvaihtoehto 70 000€ akun vaihto.

Olennaista on se, että akkutakuu ei kata koska akkuun on tulleet ne lommot. Ja laaja kasko ei myöskään korvaa uutisen mukaan (vakuutusyhtiötä ei nimetty mutta HS nähnyt päätöksen).

Eli lommoja suht uudessa akussa: Koko auto saattaa olla arvoton ja kukaan ei korvaa. Akkutakuut eivät ainakaan korvaa mitään.
Kuten jotkut kysyivätkin, olisi kiva ymmärtää millaisissa tilanteissa vakuutusyhtiöt korvaavat sähköautojen akkuvahinkoja ja miksi tässä tapauksessa ei korvattu, vai korvaavatko koskaan? Oliko vakuutusyhtiön väite että akkuviat ovat olleet autossa jo ennen kuin auto tuli heidän vakuutuksensa piiriin, ja siksi asia ei kuulu heille?

Jos tuolla autolla ajaa päin puuta, lunastaako vakuutusyhtiö silloin vihdoinkin sähköauton? Eli jos epäilee akkuvikaa tai huollossa annetaan tuomio että akku olisi vaihdettava, kannattaa ennen vakuutusyhtiöön menoa ajaa kova kolari niin säästyy rahaa kivasti?
 
Eli jos epäilee akkuvikaa tai huollossa annetaan tuomio että akku olisi vaihdettava, kannattaa ennen vakuutusyhtiöön menoa ajaa kova kolari niin säästyy rahaa kivasti?
Oliko törkeän petoksen raja kymppitonni.

Jos oikeasti sattumalta saattuu juuri tuolloin vahinko , niin tuskin SER jätteesä isoja korvauksia maksetaan.


Mutta jos on liikkestä ostanut auto, ja siinä vrhe, niin myyjäliike on tähtäimessä. ja jos ei ole takataskusvakuutusta, niin sitten ottaan vakuutus omille töpille. Noiden väliin markkinolla myös jonkinlaisia maksullisia takuita, vakuutuksen kaltaisia. Millä nyt markkinoivatkaan, ero virhevastuuseen voi olla pieni, mutta jos asioi jonkin jaska rehtiautot kanssa, niin suosiolla laskea pyynnin päällä vakuutus (ja katsoa että se jotain oikeasti kattaa, eikä vain katalysaattori/urea laitteita. :-(

Jos hypätään tuohon kolari neuvoon, niin myyjän ja vakuutusyhtiön palotteluun jos tulee vielä liikennevakuutusyhtiö/kasko vakuutusyhtiö , niin toivotaan että kuski saa edes kunnon lääkityksen.
 
Noin jos Veholla korjaaminen on ainoa vaihtoehto". Jostain eri liikkeestä saattaisi saada toisenlaisen tarjouksen.


Kuten tämä?

Noin jos Veholla korjaaminen on ainoa vaihtoehto". Jostain eri liikkeestä saattaisi saada toisenlaisen tarjouksen.


Kuten tämä?
Ymmärtääkseni Kokkolassa olisi näitäkin tehty, nyt vaan sähköautoilijat pitämään mölyä ja paljon, että saadaan järki tähän hölmölään. Miksei vakuutusyhtiöt nosta jo asiaa pöydälle?
 
Lähinnä kiinnostaa mikä se peruste oli että vakuutusyhtiö kieltäytyi lunastuksesta tuossa tapauksessa.
Veikkaan, että auton omistaja ei ole pystynyt osoittamaan, että lommot on tullut hänen omistusaikana. Oma autoni oli käynyt autotohtorilla ja pohja oli kuvattu. Kuvat ja raportit sain kaupanteko hetkellä. Kysyin vakuutusyhtiöltä, että pitääkö kuvat lähettää heille, kun olen kuullut ettei korvata, jos ei ole todisteita. Vastasivat, että ei tarvii lähettää, mutta pidä kuvat tallessa.
 
Veikkaan, että auton omistaja ei ole pystynyt osoittamaan, että lommot on tullut hänen omistusaikana. Oma autoni oli käynyt autotohtorilla ja pohja oli kuvattu. Kuvat ja raportit sain kaupanteko hetkellä. Kysyin vakuutusyhtiöltä, että pitääkö kuvat lähettää heille, kun olen kuullut ettei korvata, jos ei ole todisteita. Vastasivat, että ei tarvii lähettää, mutta pidä kuvat tallessa.
Ei omistusaikakaan taida riittää. Täytyy pystyä kertomaan tarkalleen missä ja milloin on ottanut osumaa.
Taitaisi ihan peltiosumienkin vakuutukseen meneminen mennä omaan piikkiin, jos ei vakuutusyhtiölle osaa kertoa missä, miten ja milloin.
 
Noin jos Veholla korjaaminen on ainoa vaihtoehto". Jostain eri liikkeestä saattaisi saada toisenlaisen tarjouksen.


Kuten tämä?
Koska ilmaantuu liiketoimintaa, jossa peitetään akun klommot ennen katsastusta?

Siis akun pinna tarkistus ennen katsastusta.
 

Onpa käsittämättömän typerää touhua taas. Pakotetaan ratkaisua joka on isolle osalle kotilataajista täysin turha.

Nyt kun edulliset kiinteät laturit poistuu markkinoilta niin ennustan sähköpalojen määrän kasvua kun aletaan latailla enemmän joko sukolatureilla tai voimavirtapistorasiaan kytketyillä matkalatureilla joita tilaillaan alista jne.
 

Onpa käsittämättömän typerää touhua taas. Pakotetaan ratkaisua joka on isolle osalle kotilataajista täysin turha.

Nyt kun edulliset kiinteät laturit poistuu markkinoilta niin ennustan sähköpalojen määrän kasvua kun aletaan latailla enemmän joko sukolatureilla tai voimavirtapistorasiaan kytketyillä matkalatureilla joita tilaillaan alista jne.

No ilmeisesti laitteessa pitää olla vain valmius, ei esim. invertteriä V2L/V2G ym. varten. Eli softaa vaan.
 
Menee vahvasti tuonne kotilausketjuun aiheeseen, jatkoin sinne.

https://tekniikanmaailma.fi/pyyhkai...asetus-mullistaa-pian-sahkoautojen-latauksen/

Onpa käsittämättömän typerää touhua taas. Pakotetaan ratkaisua joka on isolle osalle kotilataajista täysin turha.

Nyt kun edulliset kiinteät laturit poistuu markkinoilta niin ennustan sähköpalojen määrän kasvua kun aletaan latailla enemmän joko sukolatureilla tai voimavirtapistorasiaan kytketyillä matkalatureilla joita tilaillaan alista jne.
Eli linkissä käsitellää asetusta että 2027 alusta kiinteiden latausasemien pitää täyttää ISO 15118-20 -standardi.
Eli käytännössä tarkoittaa sitä että ensivuonna laturien osalta aletaan oleen lähelleä sitä mitä näissä ketjuissa kaivattu.

Tuossa kaupallisen toimija artikkeli aiheesta nordicplug.fi/blogs/sahkoautot-ja-lataaminen-blogi/uusi-latausasemastandardi-iso-15118-20.

Kokoneiskustannuksissa prosenttuaalisesti voi olla "ALVin verran", mutta jos jotain ominaisuuksia kaipaa nyt saati pidemmässä juoksussa niin standarti täyttävä varmaan valinta nyt.

Jos nyt aikoo hyödyntää varastontyhjennys tarouksia niin pitäisi se asennuttaa tänävuonna. Jälkimmäisessä linkissä sanotaan selkeästi.
Kyseisiä latausasemia ei saa enää asentaa 1.1.2027 alkaen.

Standartin etuja jälkimmäisessä linkissä käyty läpi, mutta tuo tukea kuormanhallintaa, kaksisuuntaiseen energian siirtoon (V2H, V2G), auton tunnistamiseen , ja yleiset turvallisuus vaatimukset.

Noin yleistäen standartin on plussaa ja tämän tyyppisessä kustannussäästöjä . Mutta käyttötarpeisiin missä tarvitaan ja halutaan tyhmälaturi, niin säädös vaatii niihinkin minimit täyttävä, eli muiden säästö voi olla yksilölle lisäkustannus, tosin säädös energian kautta voi tuoda säästöjä myös muille.

Autopuolella varmaan kiinnostavaa se miten markkinoille tulevat (ja miksei olevat) tukee protokollia.
 

Onpa käsittämättömän typerää touhua taas. Pakotetaan ratkaisua joka on isolle osalle kotilataajista täysin turha.

Nyt kun edulliset kiinteät laturit poistuu markkinoilta niin ennustan sähköpalojen määrän kasvua kun aletaan latailla enemmän joko sukolatureilla tai voimavirtapistorasiaan kytketyillä matkalatureilla joita tilaillaan alista jne.
Yritän ymmärtää artikkelista vaikuttaako tuo esim. suko-lataukseen. Minulla on kotona nimenomaan autonlataukseen tarkoitettu supersuko-asema josta lataan 10A yksivaiheisena.
Ilmeisesti asetus ei koske minua koska se koskee vain uusia latausasemia, mutta jos joku toinen haluaa asentaa tuollaisen samanlaisen supersuko aseman, pystyykö vielä?

Artikkelissa sanotaan että "lataaminen voimavirrasta ei-kiinteällä laitteella koska standardi ei koske niitä" olisi vielä mahdollista, eli tuollaisetko värkkelit sitten yleistyvät kotilataajilla type2-latausasemien tilalle?
 
Koska ilmaantuu liiketoimintaa, jossa peitetään akun klommot ennen katsastusta?

Siis akun pinna tarkistus ennen katsastusta.
Tuossa tosiaan on ongelma, että jos varaa pari tonnia rahaa, niin pahankin klommon voi oikaista niin, että kukaan ei tiedä jälkikäteen, että se on koskaan ollut.
 
kyllä ymmärrän CE merkin yms vaateet mitä saa asentaa kotio turvallisuuden nimissä, mutta se että ei saisi olla enää dummy asema? ihme holhousta. no loppuvuonna saa väki halvalla latureita, eiköhän joku sähkäri sen asenna tammikuussakin viellä, vai millä tarkistavat koska asennettu autotallin sisälle laite tms?
 
Artikkelissa sanotaan että "lataaminen voimavirrasta ei-kiinteällä laitteella koska standardi ei koske niitä" olisi vielä mahdollista, eli tuollaisetko värkkelit sitten yleistyvät kotilataajilla type2-latausasemien tilalle?
AC V2G (jossa auto tekee DC-AC-muunnoksen) on iso etu ja tuo uusi standardi ei varmaan vaadi juurikaan ylimääräistä rautaa latausasemaan. Ensilukemalta pidin tuota itsekin vähän hölmönä ja epäilin jopa uutisankaksi, mutta ihan hyvä että tulee. Toki aikataulu on varsin nopea suhteessa siihen, että tuota tukevia asemia ei juuri ole markkinoilla. Tekoälyn mukaan tuo on tulossa johonkin Zapteciin päivityksenä
 
AC V2G (jossa auto tekee DC-AC-muunnoksen) on iso etu ja tuo uusi standardi ei varmaan vaadi juurikaan ylimääräistä rautaa latausasemaan. Ensilukemalta pidin tuota itsekin vähän hölmönä ja epäilin jopa uutisankaksi, mutta ihan hyvä että tulee. Toki aikataulu on varsin nopea suhteessa siihen, että tuota tukevia asemia ei juuri ole markkinoilla. Tekoälyn mukaan tuo on tulossa johonkin Zapteciin päivityksenä
Niin mutta edelleen kysymykseni, vaikuttaako tuo vain kiinteisiin type2-latausasemiin? Eli jos ei sellaista halaja jostain syystä (esim. hinta asennuksineen), sitten vaihtoehtoina ovat edelleen supersuko-latausasema tai voimavirta irrallisella adapterilla?

Jostain minulle jäi kuva että suko-lataustakin oltiin tekemässä jossain vaiheessa laittomaksi, autoja saisi ladata vain type2 tai pikalatureilla? Ehkä ja toivottavasti muistan väärin, minä latailen supersukolla ja se riittää hyvin minun tarpeisiini (enkä muunlaista latausasemaa nykyisin saisikaan).
 
Niin mutta edelleen kysymykseni, vaikuttaako tuo vain kiinteisiin type2-latausasemiin? Eli jos ei sellaista halaja jostain syystä (esim. hinta asennuksineen), sitten vaihtoehtoina ovat edelleen supersuko-latausasema tai voimavirta irrallisella adapterilla?

Jostain minulle jäi kuva että suko-lataustakin oltiin tekemässä jossain vaiheessa laittomaksi, autoja saisi ladata vain type2 tai pikalatureilla? Ehkä ja toivottavasti muistan väärin, minä latailen supersukolla ja se riittää hyvin minun tarpeisiini (enkä muunlaista latausasemaa nykyisin saisikaan).
Ei koske sukoon tai voimavirtaan liitettäviä latauslaitteita.
 
Sihtasin, että ainakin esim. Garo Entity Home tukee tuota jutussa mainittua ISO-standardia. Äkkiseltään sellaisen saa halvimmillaan alle tonnilla. On tietysti kalliimpi kuin muutaman satasen latausasemat.
 

Onpa käsittämättömän typerää touhua taas. Pakotetaan ratkaisua joka on isolle osalle kotilataajista täysin turha.

Nyt kun edulliset kiinteät laturit poistuu markkinoilta niin ennustan sähköpalojen määrän kasvua kun aletaan latailla enemmän joko sukolatureilla tai voimavirtapistorasiaan kytketyillä matkalatureilla joita tilaillaan alista jne.
Ei tuon standardin toteuttaminen maksa kiinalaiselle elektroniikkafirmalle ~juuri mitään -> noista tulee kyllä suunnilleen nykyisen hintaisia versioita kunhan ehtivät saada ne tuotantoketjusta läpi.
 
Tuo garo entity home on esim ahlsellilla 550e alv0, eli ei se nyt oikeastaan sen kalliimpi ole kuin muutkaan tukin latausasemat
 
  • Tykkää
Reactions: P.T
Lainaus jutusta
"Diagnoosi 111 000 kilometriä ajetun Mercedeksen akustolle on tyly: ”korkeajänniteakku ei ole turvallinen käytettäväksi, akku uusittava”, huollon loppukaneettina lukee."

Tuota ei varmaan saa siis katsastettua?

Myydäänkö sähköautoihin erikseen pohjapanssareita, saako itse vaihdettua? :whistling:
 
Tämä oli hauska. Muuttiko tämä tyyppihyväksyttyä akun rakennetta virkamiehen mukaan ja Traficom kielsi. Kestävää kehitystä.
Just noin se oli, vaikka uskomattomalta kuulostaakin. Teoriassa toki lisäpanssari voi vaikuttaa vähän akun lämpötilaan, mutta Suomessa tuo lienee olematon ongelma. Onhan akuissa kuitenkin lämmönhallinta.
 
Just noin se oli, vaikka uskomattomalta kuulostaakin. Teoriassa toki lisäpanssari voi vaikuttaa vähän akun lämpötilaan, mutta Suomessa tuo lienee olematon ongelma. Onhan akuissa kuitenkin lämmönhallinta.
Ehkä tässä takana se, että hankalasti purettavilla panssarivirityksillä olisi helppo jemmata akkulommot katsastusta varten. Kielletään siis varmuuden vuoksi ja perusteena tuo tyyppihyväksyntä on tähän tarkoitukseen helppo. Kivan tulkinnanvarainen siis. Jos oikein hankalaksi haluttaisiin ruveta, niin erilaisten tarvikeosien soveltuvuudestakin voitaisiin periaatteesta vaatia todistuksia. Esim. tarvikevanteiden osalta ei kaikissa maissa riitä mitta- ja kantavuustiedot, vaaditaan myös joku läpyskä asiasta.

Mitenkään trafia erityisemmin puolustelematta… jos joku kyläseppä laittaa jotain paksua plootua kiinni auto pohjaan, niin erilaisia riskejä voi muodostua ihan kiinnitysmetodeista lähtien, kolarikäyttäytymisestä puhumattakaan. Jossain malleissahan on erillinen suojalevy kotelon osana jonka autonvalmistaja on suunnitellut tarvittaessa vaihdettavaksi osaksi. MEB(?) taisi olla ihan järkevä (metallia, pieni väli varsinaiseen akkukoteloon), jossain Hyundaissa vähemmän (joku muovi/komposiittilipare).
 
Akkulommojen jemmaaminen onnistuu ihan vaan tasoittamalla ja maalaamalla, joten siltä osin lisäsuojan kielto lähinnä piilottaa ja pahentaa ongelmaa.

Samalla laillahan ne akkuun tulevat vauriot tasoitetaan ammattilaistenkin toimesta. Akusto vaan tarkastetaan, paklataan, maalataan ja dokumentoidaan toimenpiteet ja ennen ja jälkeen kuvat.

Tuollaisella tulkinnalla pitäisi kieltää myös autojen alustasuojaus.
 
Akkulommojen jemmaaminen onnistuu ihan vaan tasoittamalla ja maalaamalla, joten siltä osin lisäsuojan kielto lähinnä piilottaa ja pahentaa ongelmaa.

Samalla laillahan ne akkuun tulevat vauriot tasoitetaan ammattilaistenkin toimesta. Akusto vaan tarkastetaan, paklataan, maalataan ja dokumentoidaan toimenpiteet ja ennen ja jälkeen kuvat.

Tuollaisella tulkinnalla pitäisi kieltää myös autojen alustasuojaus.
Jos lommot pystyy noin maskaamaan, niin mitä virkaa millään alustan tarkastuksilla sitten ylipäätään on? Videoilta jäänyt vaikutelma että jos alumiinikotelossa on jälkiä, niin vaihtoon menee jos sallitut rajat ylittyvät. Jos ei ylity, niin mitä väliä? Miksi alumiinikoteloa pitäisi paklata ja maalata jos siinä on jälkiä? Mutta mistäs näistä tietää, järjen käytöstä ei kyse. Pyörittelen mikä kiellon peruste voisi olla.


Vielä EQC-tapauksesta lainaus Hesarista:

”SALOT saivat vähän aikaa sitten huonoja uutisia vakuutusyhtiöstä, joka kieltäytyi korvaamasta vaurioita. Pariskunnan autossa oli laaja kaskovakuutus. HS on nähnyt vakuutusyhtiön päätöksen.


Myyjäliikkeen mukaan jäljissä puolestaan ei ole kyse heille kuuluvasta virhevastuussa. HS on nähnyt Marko Salon ja liikkeen väliset sähköpostiviestit.


Marko Salo kertoo HS:lle, että auton pohja otti kesällä mökin pihassa kiinni. Myös vakuutusyhtiö oli tästä päätöksessään tietoinen.

”Yksi jäljistäni on minun, mutta eivät kaikki voi olla. Mökin pihassa kuului ruohikossa ääni, kun pohja otti kiinni. Jäljistä ei voi kuitenkaan päätellä mitään”, Salo sanoo.”

Tietoa puuttuu - kuka teki päätelmän (kun ”jäljistä ei voi päätellä mitään”), että kaikki vauriot eivät ole syntyneet mökin pihassa? Jos ostaja tai huoltoliike on sanonut näin, niin vakuutusyhtiö tietysti kiittää. Jos taas vakuutusyhtiön johtopäätös, niin hankala osoittaa auton myyjälle että vauriot autossa ostohetkellä - autokauppa tarttuu viimeiseen(?) osumaan jonka ostaja on itse myöntänyt. Raflaava lehtijuttu, mutta aikajana olisi kiva. Onko ostaja mennyt huollosta ensin autoliikkeen juttusille ja sitten vakuutusyhtiöön, vai toisinpäin?
 
Ok, kysymystäni voisi siis muotoilla että auton kokoa ja rakennetta muutetaan juuri sen verran että kaksi kertaa isompi akku mahtuu sisään ja auton rakenne kestää sen. Tarkoittaako se suoraan että siitä pitää tehdä iso Mersu-SUV joka maksaa satatonnia, muuten ei sellaista akkua voi laittaa?

Tarkastellessani joitakin vanhoja esimerkkejä missä sähköauton akun koko on kasvanut uusien vuosimallien myötä, aika hillitysti akun paino kuitenkin on kasvanut 22 kWh => 52 kWh kasvun myötä (akun paino kasvanut 280kg => 326kg). Ehkä noiden välillä on tapahtunut myös teknistä edistymistä että on saatu enemmän kWh kilogrammaa Ok, kysymystäni voisi siis muotoilla että auton kokoa ja rakennetta muutetaan juuri sen verran että kaksi kertaa isompi akku mahtuu sisään ja auton rakenne kestää sen. Tarkoittaako se suoraan että siitä pitää tehdä iso Mersu-SUV joka maksaa satatonnia, muuten ei sellaista akkua voi laittaa?
  • First Generation (22 kWh Battery): Weighs around 1,468 kg (3,236 lbs). The battery pack alone makes up 280 kg of that weight.
  • Second Generation (41 kWh Battery): Weighs around 1,500 kg to 1,555 kg (3,307 lbs to 3,428 lbs). The battery pack for this version weighs 305 kg.
  • Third Generation (52 kWh Battery): Weighs around 1,577 kg (3,477 lbs). This version has the longest range but uses a heavier 326 kg battery pack.
Alunperin haaveilit kei-kaarasta, niissä nyt on aika rajoitetusti tilaa ja tuo racco on millileen maksimimitoissa. Ja siinä on lifepo4 akku joka on suht painava. turha vetää tähän jotain leaffin lukemia kun siinä on aikojen kehitys mennyt pari pykälää eteenpäin. Kyllähän ton kokoluokan akkuja on jo lähes jokaisessa suomessa myytävässä autossa, ei tarvi olla 100keur merssu.

”eurokokoisessa” sähköautossa tuo 250kg lisäpainoa akusta ei olisi välttämätä kovin iso muutos, tollasessa kanakopissa renkaista alkaen kaikki menee uusiksi.
 
Alunperin haaveilit kei-kaarasta,
Ei, vaan mahdollisimman halvasta sähköautosta jossa olisi kuitenkin asiallisen kokoinen akku. Saa olla mersunkin kokoinen jos sen hinta jäisi jonnekin 20-30k€ paikkeille.

Aina kun tulee kohu-uutisia "nyt markkinoille tulee vihdoinkin tavallisen kansalaisen kukkarolle sopiva sähköauto jee jee!", kiinnostus lopahtaa kun selviää että siinä on 10kWh akku.

Pointti lähinnä siinä että kyllä sillä pikkuruisella ja halvalla bensa-Pololla tai Toyota Yariksella pääsi tarvittaessa vaikka Lappiin asti, jos pienet sisätilat eivät muuten ahdista ja että auto tuntuu hieman kiikkerältä 120km/h moottoritienopeuksissa. Sähköautoissa tunnutaan taas ajattelevan että sen hinta- ja kokoluokan autot ovat vain kaupunkikäyttöön ajettavaksi Helsingin kantakaupungin alueella.

Lähinnä tässä hain että millainen halvimmillaan olisi sähköauto jossa olisi esim. kaksi kertaa isompi akku kuin mainitussa autossa, mutta muuten olisi pyritty pitämään hintataso alhaalla ilman turhanpäiväisiä matriisivaloja, ratinlämmittimiä, sähköisiä itsesäätyviä AI-avusteisia istuimia, itsestäänhengittäviä aidosta kuutinnahasta valmistettuja penkkejä jne. Eli mahdollisimman perusauto hyvän kokoisella akulla.

Noin muuten tuossa autossa kiinnosti tuo että ilmeisesti melko pienellä autolla saattaisi muotonsa takia olla kivasti tavaratilaa jos joskus tarvitisisi pesukonetta kuljettaa tms. Tai tällainen kuva tuli tuosta kulmikkaasta muotoilusta.
 
Viimeksi muokattu:
Ei, vaan mahdollisimman halvasta sähköautosta jossa olisi kuitenkin asiallisen kokoinen akku. Saa olla mersunkin kokoinen jos sen hinta jäisi jonnekin 20-30k€ paikkeille.

Aina kun tulee kohu-uutisia "nyt markkinoille tulee vihdoinkin tavallisen kansalaisen kukkarolle sopiva sähköauto jee jee!", kiinnostus lopahtaa kun selviää että siinä on 10kWh akku.

Pointti lähinnä siinä että kyllä sillä pikkuruisella ja halvalla bensa-Pololla tai Toyota Yariksella pääsi tarvittaessa vaikka Lappiin asti, jos pienet sisätilat eivät muuten ahdista ja että auto tuntuu hieman kiikkerältä 120km/h moottoritienopeuksissa. Sähköautoissa tunnutaan taas ajattelevan että sen hinta- ja kokoluokan autot ovat vain kaupunkikäyttöön ajettavaksi Helsingin kantakaupungin alueella.

Lähinnä tässä hain että millainen halvimmillaan olisi sähköauto jossa olisi esim. kaksi kertaa isompi akku kuin mainitussa autossa, mutta muuten olisi pyritty pitämään hintataso alhaalla ilman turhanpäiväisiä matriisivaloja, ratinlämmittimiä, sähköisiä itsesäätyviä AI-avusteisia istuimia, itsestäänhengittäviä aidosta kuutinnahasta valmistettuja penkkejä jne. Eli mahdollisimman perusauto hyvän kokoisella akulla.

Noin muuten tuossa autossa kiinnosti tuo että ilmeisesti melko pienellä autolla saattaisi muotonsa takia olla kivasti tavaratilaa jos joskus tarvitisisi pesukonetta kuljettaa tms. Tai tällainen kuva tuli tuosta kulmikkaasta muotoilusta.
Jaa no sitten. isoakkuinen BYD yuan plus maksaa kiinassa 18keur ja rangea ~500km (kiinastandardin mukaan 630km)
Euroopan hinnat nyt sitten on vaan mitä ovat, veroista ja tulleista johtuen.
 
Jaa no sitten. isoakkuinen BYD yuan plus maksaa kiinassa 18keur ja rangea ~500km (kiinastandardin mukaan 630km)
Euroopan hinnat nyt sitten on vaan mitä ovat, veroista ja tulleista johtuen.
Kuulostaa hyvältä. Samanlaista settiä kun saisi länsivalmistajiltakin joihin ylimääräiset kiinatullit eivät vaikuta.

Tosin kuten sanottu, Kiinassa taidetaan omille ja Intian merkkinoille jättää jotain asioita tekemättä esim. ruosteensuojauksen suhteen, joten ne pitäisi vielä ynnätä kiinahintaan ilman lisätullejakin. Jos tuollaisen auton saisi Suomessa vaikka 25k€:lla niin hyvältähän se kuulostaisi.

EDIT: Jos siis oikein googletin, onko tuo "BYD Yuan Plus" Suomen markkinoilla nimellä BYD Atto 3? Sen lähtöhinta Suomessa on yli 40k€. Selittyykö hinnan yli kaksinkertaistuminen lähinnä tulleilla ja veroilla?

Ei tuo minusta sitten niin kovin hyvältä diililtä enää kuulosta, 87kWh akulla valmistetun Renaul Scenicin saa uutena Suomesta alle 43k€, toimintamatka 622km jne. Eli yhtäkkiä tuo kiinalainen ei vaikutakaan niin hyvältä diililtä verrattuna ihan ranskanperunaan.

Kai se sitten on aivan mahdotonta saada EU-markkinoille tai ainakaan Suomeen niitä kohistuja "halpoja sähköautoja".
 
Viimeksi muokattu:
Kai se sitten on aivan mahdotonta saada EU-markkinoille tai ainakaan Suomeen niitä kohistuja "halpoja sähköautoja".
Halvimillaan vuosien aikana maksettavat hinnat olleet alle 20 000€, niin alas mentiin valmistajien hintatuen + valtion tukien kanssa.
Nyt hintalappua edullisessa päässä on jonkin tonnin yli 20 000€, verotkin nousseet siinä välillä, ja valmistajien hintatukin paineet taitaa olla lievät (poislukien kiinalaiset). Inflaatiotin heräsi tuossa välillä, ja tuolla rahalla saa enemmän kuin aikanaan.

Yhdeksi syyksi halpojen sähkisten niukkuuteen sanottu että isompien kauppa käy senverran hyvin , kannattavasti.

Jos ennen kustannusinflaatiota ennustettiin että tällävuosikymmennellä sähköautojen valmistuskustannukset alittaa polttikset, viimevuosina valmistajat olleet varovasiai kommenteista, mutta akkujen hinta kehitys ollut pomppuista, mutta viestitty että viimeaikoina halpaa, mitä tukisi se että akkukapasiteetit kasvaneet isoissa autoissa.

Mutta meillä halvimmat polttikset on tuhansieuroja halvempia, prosenttuaalisesti paljon halvempia kuin halvimmat sähkikset, ja polttiksissa on vielä autoveroa nostamassa. Esim Kia Piacantto laskelma 19 300€, josta autoveroa reilu 1600€. BYD Dolphin hintalappuhinnat neljänneksen enemmän. veroton ero vielä isomp.

Ihan halvimpia sähkiksiä ei Suomeen tuoda, ilmeisesti valmistajat ei näe riittävästi kysyntää etelänmalleille, halvat hinnat vaatisi määriä. Uskon että niitä halvimpiakin versioille olisi ostajansa, jos miettii että ylemmän mopoauton hinnalla saisi oikea auton, vieläpä sähkiksen, joka kesävarustelusta huolimatta lämpimämpi.
 
Asiasta toiseen, Renault Scenicin myyntibrosyyriä selatessani kiinnitti positiivisesti huomiota tämä:

"Scenicin akut on pääosin kierrätettävissä. Ne koostuvat yksittäin vaihdettavista moduuleista, joten mahdollisen vaurion tullessa yhteen moduulin ei koko akkua tarvitse vaihtaa."

Se että ainakin jotkut sähköautonvalmistajat ovat jopa markkinoinnissaan heränneet ostajien huoliin akun huollon ja vaihdon kustannuksista on erittäin positiivista, lisää tätä. Parantanee jälleenmyyntiarvoakin kun voi seuraavalle omistajalle mainita tuosta?

Toki tuohon päälle tarvitaan vielä sitä todellista käytännön dataa että paljonko eri sähköautomerkkien akkurempat tuppaavat maksamaan, se tieto tullee lähinnä korjaamoilta jos he sellaisia tietoja suostuvat kertomaan. Veho tai Mersu taisi aiemmassa artikkelissa vedota siihen että he eivät paljasta akkujen tai muiden yksittäisten "varaosien" hintoja.

Eli ei tuo Renaultinkaan lupailu tietenkään kovin paljoa auta jos ovat hinnoitelleet että yksi akkumoduulin vaihto töineen maksaa 10k€ (akkumoduuleita on ilmeisesti 12 kpl koko akustossa). Positiivista kuitenkin että ilmeisesti ovat suunnitelleet homman niin että tuollainen osittain korjaaminen on edes mahdollista.

 
Viimeksi muokattu:
Scenicissä ja Meganessa on joo noin. Mutta olen käsityksessä että uudistetussa Meganessa tilanne olisi muuttunut. Tai siis muuttunut niin, että akusto olisi enemmän integroitu rakenteisiin kuin noi aiemmat (tai joku cell-to-pack -rakenne joka on siitä välistä eikä niin paha vielä). Eli jos sellaista meinaa hankkia niin se kannattaa varmistaa ja jos näin on, niin hyvin todennäköisesti joskus tulevassa Scenicin refreshissä akku on hyvin todennäköisesti toteutettu vastaavasti.
 
Scenicissä ja Meganessa on joo noin. Mutta olen käsityksessä että uudistetussa Meganessa tilanne olisi muuttunut. Tai siis muuttunut niin, että akusto olisi enemmän integroitu rakenteisiin kuin noi aiemmat (tai joku cell-to-pack -rakenne joka on siitä välistä eikä niin paha vielä). Eli jos sellaista meinaa hankkia niin se kannattaa varmistaa ja jos näin on, niin hyvin todennäköisesti joskus tulevassa Scenicin refreshissä akku on hyvin todennäköisesti toteutettu vastaavasti.
Muillakin on ollut noin (Tesla ja Volvo), ja minulle on jäänyt kuva että ne ovat monesti olleet LFP-akkuja jotka integroidaan rakenteisiin? Eikö näin ollut ainakin Tesla Model 3:ssa?

En tiedä ajatellaanko sitten että kyllä LFP-akku kestää 99% tapauksissa reippaasti yli auton muun eliniän? Vai integroidaanko NMC ja NCA akkujakin rakenteisiin nykyisin?

Tuossa kai pitää ostajien sitten olla hereillä ja joko vaatia sitä että akusto on moduuleittan korjattavissa, tai sanoa että ok akusto voi olla integroitu autoon jos alennatte uuden mallin hintaa 30% koska tuolla tavoin siirrätte vastuun ostajalle akkurempan kustannuksista. Tai tarjoatte akulle 10 vuoden täystakuun joka kattaa myös ulkoiset kolhut mökkiteillä yms.

Mulla tulee pakostakin itselläni mieleen että jos menisin nyt autokauppaan ostamaan varsinkaan uutta mutta ehkä myös vähänkäytettyä kallista (yli 40k€) sähköautoa, tuo olisi yksi kysymyksistä mitä tivaisin myyjältä, miten akun korjattavuus ja onko arviota kuinka paljon maksaisi joko moduulin tai akun vaihto.

Jos ei osaa tai halua vastata, sanoisin että okei palataan asiaan kun olette selvittäneet asian ja suostutte kommunikoimaan.

Nyt tarvitaan kansalaisaktivismia, barrikadeille!
 
Viimeksi muokattu:
Ei, vaan mahdollisimman halvasta sähköautosta jossa olisi kuitenkin asiallisen kokoinen akku. Saa olla mersunkin kokoinen jos sen hinta jäisi jonnekin 20-30k€ paikkeille.

Aina kun tulee kohu-uutisia "nyt markkinoille tulee vihdoinkin tavallisen kansalaisen kukkarolle sopiva sähköauto jee jee!", kiinnostus lopahtaa kun selviää että siinä on 10kWh akku.

Pointti lähinnä siinä että kyllä sillä pikkuruisella ja halvalla bensa-Pololla tai Toyota Yariksella pääsi tarvittaessa vaikka Lappiin asti, jos pienet sisätilat eivät muuten ahdista ja että auto tuntuu hieman kiikkerältä 120km/h moottoritienopeuksissa. Sähköautoissa tunnutaan taas ajattelevan että sen hinta- ja kokoluokan autot ovat vain kaupunkikäyttöön ajettavaksi Helsingin kantakaupungin alueella.

No se akkuhan on kuitenkin sähköauton kallein osakokonaisuus, eikä siitä nyt oikein mihinkään pääse. Mikään yleinen ajatteluhan tuo ei ole että pieni kaupunkisähkäri ei saisi soveltua kuin kaupunkiajoon, mutta koska ne pitkät siirtymät ovat kuitenkin autoluokalle marginaalista toimintaa, on suosiolla tehty tekninen kompromissi, jonka takia ne pitkät matkat ei vaan niin näppärästi toimi.

Lähinnä tässä hain että millainen halvimmillaan olisi sähköauto jossa olisi esim. kaksi kertaa isompi akku kuin mainitussa autossa, mutta muuten olisi pyritty pitämään hintataso alhaalla ilman turhanpäiväisiä matriisivaloja, ratinlämmittimiä, sähköisiä itsesäätyviä AI-avusteisia istuimia, itsestäänhengittäviä aidosta kuutinnahasta valmistettuja penkkejä jne. Eli mahdollisimman perusauto hyvän kokoisella akulla.

No onhan noita, mutta se karu perussähkäri on kuitenkin suhteellisen kallis, jolloin kun sinne lisätään parilla sadalla eurolla dingeldangelia, saadaan ostajalle vaikutelma että rahan vastineeksi on saanut jotain. Se akun tuplaaminen tuo kuitenkin väistämättä yli puolet lisää hintaa.
 
Eli ei tuo Renaultinkaan lupailu tietenkään kovin paljoa auta jos ovat hinnoitelleet että yksi akkumoduulin vaihto töineen maksaa 10k€ (akkumoduuleita on ilmeisesti 12 kpl koko akustossa). Positiivista kuitenkin että ilmeisesti ovat suunnitelleet homman niin että tuollainen osittain korjaaminen on edes mahdollista.

Toinen kysymyshän on saako koteloa erikseen (ja järkevään hintaan). Vaurioiden suhteen monella on varmasti vähintään yhtä iso huoli on se että jonkun kotelon naarmun tai vääntyneen kiinnikkeen takia katsuri pakottaa vaihtamaan akun, kuin että se ajetaan niin solmuun että moduulit on oikeasti päreinä. Jälkimmäisessä se koko akun uusinta on kuitenkin helpompi sulattaa, kuin jos siellä on kiinnike vääntynyt ja mertsumalliin valmistaja ilmoittaa että koko akku on vaihdettava.

Itse ainakin pidän hyvin epätodennäköisenä totaalista pohjan runttaamista niin että modulit vaurioituvat, mutta paljon todennäköisempänä, että joku kivi tai jääkökkäre tai huono ajoramppi tai muu vastaava tekee pienen kosketuksen ja jäljen.
 
Viimeksi muokattu:
Asiasta toiseen, Renault Scenicin myyntibrosyyriä selatessani kiinnitti positiivisesti huomiota tämä:

"Scenicin akut on pääosin kierrätettävissä. Ne koostuvat yksittäin vaihdettavista moduuleista, joten mahdollisen vaurion tullessa yhteen moduulin ei koko akkua tarvitse vaihtaa."

Se että ainakin jotkut sähköautonvalmistajat ovat jopa markkinoinnissaan heränneet ostajien huoliin akun huollon ja vaihdon kustannuksista on erittäin positiivista, lisää tätä. Parantanee jälleenmyyntiarvoakin kun voi seuraavalle omistajalle mainita tuosta?

Toki tuohon päälle tarvitaan vielä sitä todellista käytännön dataa että paljonko eri sähköautomerkkien akkurempat tuppaavat maksamaan, se tieto tullee lähinnä korjaamoilta jos he sellaisia tietoja suostuvat kertomaan. Veho tai Mersu taisi aiemmassa artikkelissa vedota siihen että he eivät paljasta akkujen tai muiden yksittäisten "varaosien" hintoja.

Eli ei tuo Renaultinkaan lupailu tietenkään kovin paljoa auta jos ovat hinnoitelleet että yksi akkumoduulin vaihto töineen maksaa 10k€ (akkumoduuleita on ilmeisesti 12 kpl koko akustossa). Positiivista kuitenkin että ilmeisesti ovat suunnitelleet homman niin että tuollainen osittain korjaaminen on edes mahdollista.

Korealaisissa ja monessa volkkarissa on myös yksittäin vaihdettavat akkumoduulit.
Mutta ainakin joku aika sitten ev6 akkukoteloa ei saanut erillisenä ostettua, eli jos kolhit pohjan niin oli ostettava uusi akku.

Pitkän takuun kääntöpuoli on että ei-takuunalaiset korjaukset(kolarit, kiveenajot) ovat sitten oma poikkeuksensa usein kalliiseen hintaan. (Käytetty auto on usein kallein pidettävä just kun mallisarjan ensimmäisistä alkaa takuut loppua, 3rd-party budjettifiksejä ei vielä oikein ole markkinoilla, tekniikka outoa pikkupajoille ja valmistaja tarjoaa vain kokonaista abs-moduulia/vaihdelaatikkoa/akkua korjauksena)
 
Onko joku myynyt sähköautoa yksityisenä? Yritän tässä laskeskella erilaisten autovaihtoehtojen hintoja kk-kustannusperusteisesti vaimon työmatkoja varten, tavoitteena päästä mahdollisimman halvalla. Äkkiseltään joku pari-kolme vuotta vanha E-2008 tai vastaava vaikuttaa arvonalenemakin huomioiden halvemmalta kuin vanha bensa-auto, mutta sitten tajusin, että eihän tuollaista voi varmaan itse myydä pois markkinahintaan parin vuoden päästä :D Laskelmat siis uusiksi. Vaikka kai sitä turvallisuudesta ja mukavuudesta voi muutaman kympin kuussa maksaa.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
317 232
Viestejä
5 383 667
Jäsenet
85 599
Uusin jäsen
Niksutti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom