Yleistä keskustelua sähköautoista

Kannattaa miettiä tuota ilpiä siltä kannalta, että mitä se kabiinin lämmitys oikeasti voi viedä. Perinteiset auton sisälämppärit ovat 2 kW luokkaa teholtaan ja sillä saa auton saunaksi. Jos nyt kuitenkin leikkii, että tarvis 3 kW lämpöä ja ilppi voi ehkä leikata 2/3 tuosta, niin aikalailla tyhjän kanssa ILPillä leikkiminen. Tesla taitaa olla ainoa, joka on virittänyt koko lämpökierron akkuihinkin asti mukaan? Akkujen lämmitykseenhän sitä tehoa saa hukattua enemmän. Miillä useamman talven kokemuksen pohjalta ILP olisi ollut täysin merkityksetön lisävaruste.
Ei nämä sun arviot pidä mitenkään paikkaansa kabiinin lämmityksen osalta. Sähköautothan ei liikkuis yhtään mihinkään tuollaisilla tehokulutuksilla kabiinin suuntaan. Viime talvena kovissa pakkasissa Ioniq 5:n isoon kabiinin lämmitykseen kului mitätön osuus energiasta (10%) ja vaikka sen kertois 5:llä, joka on utopiaa ILPille, niin ollaan silti alle 10 kW tehoissa. Sisälämppärithän noissa on maksimissaan jotain 6-10 kW luokkaa. Miissä saa 7 kW menemään kun joka ikinen sähkölaite on täysillä, sauna on valmis -20 kelissä viidessä minuutissa. Oli keli mikä hyvänsä, niin ajonopeus dominoi täysin kulutusta oman kokemuksen mukaan.

Aika iso ero tuossa 2kW vs 10kW. Jos 10kW kulutuksesta saa 2/3 pois, niin kyllähän siinä auton liikuttamiseen jää enemmän energiaa.

Ja perus polttiksen 2kW sisälämppäri ei kyllä pakkasella autoa saunaksi lämmitä ja sitten kovilla pakkasilla ei sulata parissa tunnissa edes ikkunoita kunnolla.
 
Aika iso ero tuossa 2kW vs 10kW. Jos 10kW kulutuksesta saa 2/3 pois, niin kyllähän siinä auton liikuttamiseen jää enemmän energiaa.

Ja perus polttiksen 2kW sisälämppäri ei kyllä pakkasella autoa saunaksi lämmitä ja sitten kovilla pakkasilla ei sulata parissa tunnissa edes ikkunoita kunnolla.
Mietis nyt vähän itsekin mitä se tuo ääritilanteen täysin epärealistinen 4-6 kWh ero oikeasti merkkaa. Ei hevon vattuakaan, kun sen auton kulutus kuitenkin huitelee 20-30 kWh/100km välillä joka tapauksessa. ILPillä se on parempi, mutta absoluuttinen pakko olla. Ei todellakaan. Siitähän tässä oli puhe.

En tiedä millä "2 kW" vehkeellä ja mitä autoa olet autoja yrittänyt lämmitellä, mutta kyllä tuo Calixin 2,1 kW ainakin sitikan C5 saa ihan liian lämpimäksi kelistä riippumatta. Pienessä miissä 6,5 kW vastuksilla menee hetkessä tukalaksi.
 
Jotenkin muistelen että 6kw/h olisi näyttänyt Enyaq kulutukseksi paikallaan ollessa kun starttasi ulkoa jossain -25c pakkasessa. Voin muistaa väärinkin mutta pienen kerrostalosaunan harvian kiukaan verran sieltä sähköa kulutettiin, ja aika nopsaan kyllä lämpeni mielestäni.
Toki vähenee aika nopeasti tuo kulutus kun saa hytin lämmitettyä.
Ja siis ilmalämpöpumppu onpi tässä.
 
Mietis nyt vähän itsekin mitä se tuo ääritilanteen täysin epärealistinen 4-6 kWh ero oikeasti merkkaa. Ei hevon vattuakaan, kun sen auton kulutus kuitenkin huitelee 20-30 kWh/100km välillä joka tapauksessa. ILPillä se on parempi, mutta absoluuttinen pakko olla. Ei todellakaan. Siitähän tässä oli puhe.

En tiedä millä "2 kW" vehkeellä ja mitä autoa olet autoja yrittänyt lämmitellä, mutta kyllä tuo Calixin 2,1 kW ainakin sitikan C5 saa ihan liian lämpimäksi kelistä riippumatta. Pienessä miissä 6,5 kW vastuksilla menee hetkessä tukalaksi.
Calixin 2,1 kW ei riitä C5:n kabiinin lämmittämiseen kuin paikallaan@-20 C. Maantienopeuden viimassa saat laittaa kaksi Calixia, eikä hampaiden kalisemattomuudelle silti saa takuuta ilman täsmälämmittimiä (penkki, ratti, säteily).


@zepi :n 40 kW hukkalämpö ei tarkoittanut sitä, että se kaikki tarvittaisiin matkustamon lämmitykseen, vaan että sillä saa kabiininKIN lämpimäksi. Suurin osa siitä 40 kW:sta on luovutettava harakoille moottoritilan, pakoputken ja pakokaasun kautta, koska muuten sisälle tulisi aivan liian kuuma.


Jos ILPillä säästää 3 kW, riippuu sen merkitys nopeudesta:

1. Keskinopeus 100 km/h, akun netto 57,5 kWh (josta käytetään keskeltä 80 %, eli 46 kWh):

ILP 23 kWh/100 km -> latausväli 200 km

Ilman ILP 26 kWh/100 km -> latausväli 177 km

Joillekin tuo 23 km merkkaa.


2. Keskinopeus taajamassa 30 km/h:

ILP 6 kW / 0,3 = 20 kWh/100 km -> latausväli 230 km

Ilman ILP (6 kW + 3 kW) / 0,3 = 30 kWh/100 km -> latausväli 153 km


Hitaammassa taajama-ajossa ero onkin jo 77 km, mutta toisaalta aika harva autoilee noin pitkiä matkoja taajamassa.
 
Ei tuo ilp mikään välttämättömyys tosiaan ole, mutta kiva kuitenkin
Audi-impact-of-heat-pump.jpg
 
Ei tuo ilp mikään välttämättömyys tosiaan ole, mutta kiva kuitenkin
Audi-impact-of-heat-pump.jpg
En kyllä suoraan sanottuna usko Audin kuvaajaa alkuunkaan. Eihän autoa tarvitse lämmittää ollenkaan jossain +15-20C kelissä, joten miten siitä lämpöpumpusta voisi hyötyä mitään?

Mutta siis tosiaan pointtinani oli, että kun ajelee 100km/h vauhtia autolla joka polttaa 6l/100km bensaa, niin kemiallista energiaa vapautuu moottorissa n. 57kW teholla. Siitä about 20 menee auton eteenpäin viemiseen ja loput 37 sitten menee lämppäri asennosta riippuen osittain ohjaamoon ja loput ulkoilmaan.

Monissa tilanteissa 2kW riittää, mutta kunnon kylmällä ja vauhdeissa, ei se riitä vielä mihinkään. Tosin silloin ei kyllä ILP:kään tuota riittävästi kun autoon tuskin halutaan laittaa aivan parasta ultrakylmällä lämmittävää mallia.
 
Kyllä autoa pitää jäähdyttää sisätilojen osalta tuossa +15-20C lämpötilassa. Riippuu jonkin verran auton väristä, sisustuksen väristä ja auringon paisteen kulmasta että kuinka paljon, mutta pitää kuitenkin.
 
Niin, törmäsin tuohon ajomoottorihommaan. Ilmeisesti jäähdytysnestettä vuotaa moottorin sisään, auto haistaa suurjännitepuolen ohivuodon ja auto kuolee täysin leikaten sillä hetkellä. Tuleekohan maahantuoja yhtään vastaan jos autolla on ajettu alle 160tkm? Teslalla vastaava vika menisi voimalinjan takuuseen.

Paljonko ilmajousituksen komponentit maksavat? Tarvitseeko sitä murehtia alle 200tkm ajetussa?

FB:n etron ryhmässä joku oli kysynyt selkeästi yli 100tkm ajettuun suomi-autoon hintaa niin <2k€ töistä ja audi maksaa moottorin. Ei halpa, mutta ei aivan järjetön hinta. Omani oli ostaessa 110tkm ajettu ja tiedostan riskin tuosta, vaikka toisaalta joillain on FB:n mukaan jo reilusti enemmän kilometrejä ilman ongelmia.
 
Jostain syystä kummiskin esim sähköbussit lämpenevät webastolla.
No tässä syynä lienee energian varastoiminen. Polttoaineessa on ihan hitokseen energiaa per litra, ja se on kevyttä kantaa mukana. Lämmityksessä se energia saadaan hyvin käyttöön, ainoastaan ne palokaasut menee harakoille. Jos lämpö tulisi akuista, pitäisi mukana raahata todella isoja akkuja. Eli korvataan se paskalla hyötysuhteella toimiva polttomoottori paremmalla tekniikalla, mutta otetaan lämpö edelleen polttoaineesta.
 
Rimacilta on tulossa Nevera R.

Joku sanoi hiljattain, ettei yli paritonninen auto voi olla Nurburgringillä nopea, johon taisin kommentoida (tai sitten viesti jäi lähettämättä), että paremmat renkaat ja parempaa aeroa, niin Neveran 7:05 ajasta voi lähteä puolikin minuuttia pois.

Uudessa ärrässä on sen verran parempaa rengasta ja siipeä, että voinee odottaa noin 6:4x aikoja, eli ehkä jopa tuotantoautojen kolmannelle sijalle käyttövoimasta riippumatta.

Takana on 335/30 ZR21, ja kesy Misukan PS4 on vaihtunut ratakelpoisiin Cup 2:iin. Downforce 4 kN@350 km/h, eli 15 % lisäystä. Jarrujen jäähdytystä on parannettu.

Nuo ovat ne jutut, mihin kaipasin parannusta, kun katsoin Neveran menoa. Voimalinjasta ei jäänyt kiinni, vaan mutkanopeuksista ja jarrutuksista.

Noiden lisäksi auto on 35 kg aiempaa kevyempi ollen nyt 2265 kg. Moottoritehoa on nostettu, 1,55 MW, eli 2107 hv. Kiihdytys 0-300 sujuu puolisen sekuntia aiempaa nopeammin 8,66 sekunnissa. Kasvatetun tehon on mahdollistanut pienemmän sisäisen resistanssin akku (kenno 22 mohm -> 15 mohm). Kapasiteetti tosin on kymmenyksen pienempi.

Täydet 1,55 MW irtoaa SoC 60-100 %.





Edit. No joo, eipä olekaan odotettavissa ihan noin suurta parannusta, sillä vanhan Neveran 7:05 olikin ajettu Cup 2 R:llä vakioiden PS4:n sijaan. Alle seiskan tullee silti pääsemään.
 

Liitteet

  • Screenshot_2024-08-16-22-59-47-71_f9ee0578fe1cc94de7482bd41accb329.jpg
    Screenshot_2024-08-16-22-59-47-71_f9ee0578fe1cc94de7482bd41accb329.jpg
    62,6 KB · Luettu: 15
  • Screenshot_2024-08-16-23-00-05-38_f9ee0578fe1cc94de7482bd41accb329.jpg
    Screenshot_2024-08-16-23-00-05-38_f9ee0578fe1cc94de7482bd41accb329.jpg
    116,1 KB · Luettu: 15
  • Screenshot_2024-08-16-23-04-58-63_f9ee0578fe1cc94de7482bd41accb329.jpg
    Screenshot_2024-08-16-23-04-58-63_f9ee0578fe1cc94de7482bd41accb329.jpg
    113,7 KB · Luettu: 13
Viimeksi muokattu:
Tosin yksi valituksenaihe minulla on - kuka keksi, että kaksipuolainen ratti olisi hyvä ajatus? Se näyttää niin pervolta, että itse en sellaisella suostuisi ajamaan (kuten en Skodillaceilla, joissa alapuola on nyysitty). Kolmepuolaisen ratin saa vain kalleimmassa GT-Linessa.
Rattiko vain? Mun silmään toi koko tekele näyttää niin pervolta ettei edes Cybertruck, Ioniq 6 tai Daciat yllä samaan.
 
Calixin 2,1 kW ei riitä C5:n kabiinin lämmittämiseen kuin paikallaan@-20 C. Maantienopeuden viimassa saat laittaa kaksi Calixia, eikä hampaiden kalisemattomuudelle silti saa takuuta ilman täsmälämmittimiä (penkki, ratti, säteily).
Niin no, harvemmin sitä calixis on sen verran pitkän johdon päässä, että autolla ajellaan... Pikkupakkasilla ioniq 5 vie kabiinin lämmitykseen noin 0,5 kW satkun vauhdissa. Ilpin vaikutus pois, niin ollaan edelleen alle 2 kW.

e: Yleensä pidän sisälämmön 19-20 astetta riippuen vähän vaatetuksesta.

Jos ILPillä säästää 3 kW, riippuu sen merkitys nopeudesta:

1. Keskinopeus 100 km/h, akun netto 57,5 kWh (josta käytetään keskeltä 80 %, eli 46 kWh):

ILP 23 kWh/100 km -> latausväli 200 km

Ilman ILP 26 kWh/100 km -> latausväli 177 km

Joillekin tuo 23 km merkkaa.


2. Keskinopeus taajamassa 30 km/h:

ILP 6 kW / 0,3 = 20 kWh/100 km -> latausväli 230 km

Ilman ILP (6 kW + 3 kW) / 0,3 = 30 kWh/100 km -> latausväli 153 km

Hitaammassa taajama-ajossa ero onkin jo 77 km, mutta toisaalta aika harva autoilee noin pitkiä matkoja taajamassa.
Ei tässä edelleenkään ollut kyse siitä etteikö ILP auttaisi. Vaan kuten sinunkin laskusi osoitti, kohtuullisen vähäpätöinen ero. Tiputat 5-10 km/h nopeutta, niin tuo 23 km tulee kulutuksesta takas. Vastaavasti taajama-ajossa teet pari ylimääräistä pysähdystä, niin kabiinin uudelleenlämmitys heittää kulutuksen ihan taivaisiin. Oli sitten ilp tai ei. Olis kyllä aika kusematta lappiin, jos köröttelee reilu 7 h putkeen 30 km/h. Normaalissa sekakäytössä keskinopeus lienee siinä 50-70 km/h välillä useimmilla, jolloin omat ajovalinnat dominoi täysin varmasti ilpin vaikutukseen nähden.
 
Rattiko vain? Mun silmään toi koko tekele näyttää niin pervolta ettei edes Cybertruck, Ioniq 6 tai Daciat yllä samaan.

Niin se nykyään on, koeta totutella siihen. ;)

Ei vaan, minun mielestäni tuo on laatikoksi varsin tyylikäs. Tosin keula on aavistuksen lyhyt omaan makuuni ja perää kohti laskeva kattolinja herättää hieman epäluuloja. Mutta hyvin funkkis design kokonaisuudessaan!
 
Miten voisi olla kun sähkölämmityksen hyötysuhde on käytännössä 100%? Webastossa palokaasujen mukana menee sentäs jotain hukkaan.
Kun se sähkö otetaan verkosta ja häviöllisellä laturilla työnnetään akkuun häviöllisesti, josta se sitten myöhemmin häviöllisesti puretaan ulos, tekee jo tiukkaa että ollaan edes 90% hyötysuhteessa, johon halvalla kiinalaisellakin lämppärillä pääsee, viimeistään kun sen on säätänyt.
 
10% menee pakoputken kautta hukkaan. Tai pieni hukka myös paloilmapuhaltimen ja kiertovesipumpun pyörittämiseen, mutta se on vähäistä.
 
Kun se sähkö otetaan verkosta ja häviöllisellä laturilla työnnetään akkuun häviöllisesti, josta se sitten myöhemmin häviöllisesti puretaan ulos, tekee jo tiukkaa että ollaan edes 90% hyötysuhteessa, johon halvalla kiinalaisellakin lämppärillä pääsee, viimeistään kun sen on säätänyt.
Ja öljynjalostuksessa ja jakeluverkossa ei tule häviöitä? Melko typerää verrata toisen energiamuodon käytön loppupäätä toisen koko jakeluketjuun.

Sen näkökulman ymmärrän paremmin, missä polttoainetta muutetaan lämmöksi kolme kertaa tehokkaammin kuin mitä siitä saa liike-energiaa. Sähkössä lämpöä ei tule juurikaan tehokkaammin kuin sitä liikettä.
 
Mietis nyt vähän itsekin mitä se tuo ääritilanteen täysin epärealistinen 4-6 kWh ero oikeasti merkkaa. Ei hevon vattuakaan, kun sen auton kulutus kuitenkin huitelee 20-30 kWh/100km välillä joka tapauksessa. ILPillä se on parempi, mutta absoluuttinen pakko olla. Ei todellakaan. Siitähän tässä oli puhe.

En tiedä millä "2 kW" vehkeellä ja mitä autoa olet autoja yrittänyt lämmitellä, mutta kyllä tuo Calixin 2,1 kW ainakin sitikan C5 saa ihan liian lämpimäksi kelistä riippumatta. Pienessä miissä 6,5 kW vastuksilla menee hetkessä tukalaksi.

Itsellä se kulutus pyörii kyllä siellä 15-25 talvella pakkasesta riippuen ja kyllä se helposti ILPin säästö sopivassa kelissä tarkoittaa, että ilman sitä ei pakkasilla menisi tampere-helsinki-tampere lataamatta.

Edellisessä farmari polttiksessa oli 2,1kW Defa ja ei sillä kovalla pakkasella kyllä kunnolla lämpimäksi saa. Sen verran hukkuu jatkuvasti ulos lämpöä, että ei siitä tule saunaa vaikka sitä 24/7 pyörittäisi ellei sitten kevääseen asti odottele. Tuo 6,5kW:lla tukalaksi on aika eri asia, kun tehoa kolminkertainen määrä ja pienet tilat lämmitettävänä.

Hienoja vertailuja kyllä sinulla. "Miten ei 2 kW vehje riitä ison auton lämmitykseen, kun kyllä pikkuauto menee tukalaksi 6,5kW lämmittimellä" :rofl:
 
Paha lonkalta arvioida mikä olis käyntilämpöisen polttiksen lämmityslaitteen teho pakkasella, nekin vaihtelee... Kennon koot, paksuudet...

Korjatkaa jos tiedätte enemmän, mutta muistaakseni esim E-Tron 55 tullessa siinä oli ero, että Eurooppa mallissa lämmityslaite oli ~7kW, mutta Nordic oli 11kW.
 
Kuinka moni on ajatellut, ettei sillä sähköautolla ehkä voi ajaa sinne kaupan parkkihalliin.
Tämä myös johtaa tulevaisuudessa rakentamisen hinnan nousuun ja sama koskee teiden kunnossapidon kustannuksia.

 
Kuinka moni on ajatellut, ettei sillä sähköautolla ehkä voi ajaa sinne kaupan parkkihalliin.
Tämä myös tulevaisuudessa johtaa rakentamisen hinnan nousuun.

Varmaan yhtä moni kuin sitäkin että esim. Volvon XC90 tai Mercedes GLE polttomoottoriversiollakaan ei saa tuonne ajaa. Ei tää pelkästään sähköautoja koske kun nuo isot SUV:t on painavia ihan polttomoottorillakin. Toki kannattaa otsikoida sähköautojen kautta niin saa enemmän klikkauksia.
 
Kuinka moni on ajatellut, ettei sillä sähköautolla ehkä voi ajaa sinne kaupan parkkihalliin.
Tämä myös johtaa tulevaisuudessa rakentamisen hinnan nousuun ja sama koskee teiden kunnossapidon kustannuksia.


Et sitten edes lukenut uutista? Ei ole rakentamisen hinta nousemassa mihinkään kun lähes 10 vuotta sitten on määritelty raja 3000 kiloon.

”Vuodesta 2016 lähtien ympäristöministeriön määrittämä ehdoton painoraja on ollut 3 000 kilogrammaa autoa kohden.”
 
Itsellä se kulutus pyörii kyllä siellä 15-25 talvella pakkasesta riippuen ja kyllä se helposti ILPin säästö sopivassa kelissä tarkoittaa, että ilman sitä ei pakkasilla menisi tampere-helsinki-tampere lataamatta.

Edellisessä farmari polttiksessa oli 2,1kW Defa ja ei sillä kovalla pakkasella kyllä kunnolla lämpimäksi saa. Sen verran hukkuu jatkuvasti ulos lämpöä, että ei siitä tule saunaa vaikka sitä 24/7 pyörittäisi ellei sitten kevääseen asti odottele. Tuo 6,5kW:lla tukalaksi on aika eri asia, kun tehoa kolminkertainen määrä ja pienet tilat lämmitettävänä.

Hienoja vertailuja kyllä sinulla. "Miten ei 2 kW vehje riitä ison auton lämmitykseen, kun kyllä pikkuauto menee tukalaksi 6,5kW lämmittimellä" :rofl:
Jos katsot vähän taaksepäin, niin keskustelu lähti EV3:n varusteista. Se on selvää, että isompi auto tarvitsee enemmän aikaa lämmetä, iso farmari on tietysti hankalimmasta päästä. En kyllä tiedä mistä vertailusta puhut, kun en noita kahta ole verrannut. Kai ymmärrät, että 2 kW tunnin ajan on sama määrä energiaa kuin noin 18 min 6;5 kW teholla? 6;5 kW saunaksi pointti oli pelkästään siinä, että ainakaan sen enempää auto ei voi pitkäaikaisesti ilpitttä kiskoa tehoa, koska tulee tukalat olot. Ja mitä pienempi auto sen vähemmän ilpistä on iloa.
 
Tässä olisi suomalaisille jälleen ennätyksen paikka, eli sähköautossa saunomisen ME. Kun ei olympiaonnea ollut... :lol:
 
Jos katsot vähän taaksepäin, niin keskustelu lähti EV3:n varusteista. Se on selvää, että isompi auto tarvitsee enemmän aikaa lämmetä, iso farmari on tietysti hankalimmasta päästä. En kyllä tiedä mistä vertailusta puhut, kun en noita kahta ole verrannut. Kai ymmärrät, että 2 kW tunnin ajan on sama määrä energiaa kuin noin 18 min 6;5 kW teholla? 6;5 kW saunaksi pointti oli pelkästään siinä, että ainakaan sen enempää auto ei voi pitkäaikaisesti ilpitttä kiskoa tehoa, koska tulee tukalat olot. Ja mitä pienempi auto sen vähemmän ilpistä on iloa.

Kai ymmärrät, että tuossa tunnin aikana häviää myös ympäristöön merkittävästi enemmän lämpöä kuin 18min aikana? Mutta lähinnä pointti oli, että kyllä se ilpin säästämät kW:t voi olla ihan merkityksellisiä, jos range niiden kanssa riittää ja ilman ilppiä tarvitsee pysähtyä laturille.
 
Ja öljynjalostuksessa ja jakeluverkossa ei tule häviöitä? Melko typerää verrata toisen energiamuodon käytön loppupäätä toisen koko jakeluketjuun.

Sen näkökulman ymmärrän paremmin, missä polttoainetta muutetaan lämmöksi kolme kertaa tehokkaammin kuin mitä siitä saa liike-energiaa. Sähkössä lämpöä ei tule juurikaan tehokkaammin kuin sitä liikettä.
No siinämielessä sillä on merkitystä että millä hyötysuhteella se sun ostamasi energia muuttuu lämmöksi. Lisäksi jos siitä löpöstä maksaa suunnilleen 15snt/kwh, ollaan hintatasolla joka jopa alittaa monen maksaman hinnan lataussähköstä, vaikka mä nyt en tuota edes ajatellut, vaan koitin korjata sutä virhekäsitystä että se vastuslämmitys olisi automaattisesti 100% hyötysuhteella, tai että öljylämmityksessä olisi merkittävä vika hyötysuhteesss.

Jos sitä energiaa aletaan miettimään jostain kallionkolosta kaivetusta uraanihiukkasesta eteenpäin, niin aika pieni osa siitä lopulta on lämpöä auton ohjaamossa.
 
Edellisessä farmari polttiksessa oli 2,1kW Defa ja ei sillä kovalla pakkasella kyllä kunnolla lämpimäksi saa. Sen verran hukkuu jatkuvasti ulos lämpöä, että ei siitä tule saunaa vaikka sitä 24/7 pyörittäisi ellei sitten kevääseen asti odottele.

Tässä lämmittimien tehovertailussa kannattaa muuten muistaa se, että käytännössä kaikki nyky-Defat ovat tehty PTC-vastuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että lämmittimen teho muuttuu ympäristön lämpötilan mukaan (positive temperature coefficient, lämmitysvastuksen vastusarvo kasvaa lämpötilan mukana = virta ja teho laskevat lämpötilan kasvaessa).

Muistaakseni nimellisteho on speksattu -25 °C:ssä. Heti kun auton sisätila eli lämmittimen ottama ilma alkaa lämmetä, teho laskee samalla. Juuri tästä syystä tuntikausienkaan paahtaminen ei nykydefalla auta mitään, kun siellä nolla-asteisessa autossa "2 kW" lämmitin huokailee pelkkää lehmän henkäystä.

Joskus jotain pikkupakkasilla tehtävää autoremppaa varten otin 307-farkkupösön sisälle perinteisen 2 kW lämmittimen ja melko pian sai kyllä pudottaa pienemmälle teholle, kun hiki alkoi puskemaan päälle.
 
Viimeksi muokattu:
Kai ymmärrät, että tuossa tunnin aikana häviää myös ympäristöön merkittävästi enemmän lämpöä kuin 18min aikana? Mutta lähinnä pointti oli, että kyllä se ilpin säästämät kW:t voi olla ihan merkityksellisiä, jos range niiden kanssa riittää ja ilman ilppiä tarvitsee pysähtyä laturille.
Kyllä, nimenomaan. Sen takia olisi sinunkin pitänyt ymmärtää etteivät luvut ja tapaukset olleet vertailukelpoisia. Ja hahmottaa, että järjestelmän lämpövuot saaavuttavat jossain kohtaa stabiilin tilan (samoissa ulko-olosuhteissa). Yllättäen pienempi tilavuus ja suurempi teho kuumenee nopeammin. Tuo stabiili vuo ei ole niin iso, että sillä olisi normaaleissa keleissä ilpin must have tarpeen luova merkitys. Todella kylmässä ilpistä ei ole myöskään apua.

Jokainen kWh voi olla merkityksellinen, ei se ole ilpille peruste. Muullakin tavalla pääsee samaan tulokseen, jos on pakko.
 
No siinämielessä sillä on merkitystä että millä hyötysuhteella se sun ostamasi energia muuttuu lämmöksi. Lisäksi jos siitä löpöstä maksaa suunnilleen 15snt/kwh, ollaan hintatasolla joka jopa alittaa monen maksaman hinnan lataussähköstä, vaikka mä nyt en tuota edes ajatellut, vaan koitin korjata sutä virhekäsitystä että se vastuslämmitys olisi automaattisesti 100% hyötysuhteella, tai että öljylämmityksessä olisi merkittävä vika hyötysuhteesss.

Jos sitä energiaa aletaan miettimään jostain kallionkolosta kaivetusta uraanihiukkasesta eteenpäin, niin aika pieni osa siitä lopulta on lämpöä auton ohjaamossa.

Nyt ymmärrän pointtisi paremmin, jos vertailun lähtökohtana käytetään ostettua energiasisältöä. Siinä olen samaa mieltä, että polttamalla lämpöä saadaan hyvin järkevästi hyödynnettyä ja että sähkölle olisi ensisijaisesti muita parempia käyttökohteita kuin sen muuttaminen lämmöksi.
 
Nyt ymmärrän pointtisi paremmin, jos vertailun lähtökohtana käytetään ostettua energiasisältöä. Siinä olen samaa mieltä, että polttamalla lämpöä saadaan hyvin järkevästi hyödynnettyä ja että sähkölle olisi ensisijaisesti muita parempia käyttökohteita kuin sen muuttaminen lämmöksi.
Varsinkin pakettiautoissa tuo webasto tuntuu ajatuksena ihan järkevältä. Niissä on useammin rangeongelmia auton rakenteen vuoksi, mutta toisaalta lämmittimelle löytyy paljon helpommin tilaa kuin henkilöautossa. Lämpöpumppua ei kai missään pakettiautossa ole saatavilla.
 
Oliko MEBeissä oikea ILP, tai sellainen kun ihmisillä yleensä kotona on? Muistelen että se lämpöpumppu niissä tarkoittaa vain sitä että käytetään akun ja moottoreiden ym. lämpöä kabiinissa. Voin hyvin olla väärässä tässä.
 
Ei autoissa ole ILP sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan lämpöpumppu. Joka imee nestekierrosta lämpöä.

Toki minimaalisesti pystyy tietyissä olosuhteissa ottamaan ulkoakin lämpöenergiaa kiertoon, kuten se ilmalämpöpumppu, mutta se on siis lämpöpumppu.

Ilppi on ymmärrettävästi vaan puhekielestä tarttunut tuohonkin mukaan, mutta sitä se ei ole.
 
Miten ne muiden merkkien lämpöpumput toimii? Luulis olevan juttua niistäkin?
Eikait ne Teslallakaan "omaa tekoa ole", vaan jonku alihankkijan tms.?
 
Kaikki ne jäähdytysnestekierrosta pusertaa lämpöä koppiin. Teslalla sitä voidaan vaan pusertaa ja siirrellä sieltä täältä sinne tänne kiitos kasitieventtiilin.

Teslan pumppu voikin olla talon omaa tuotantoa, viisaammat saa toki korjata. :hmm: Teslahan on tullut poikkeuksena pelikentälle kun ei alihankintana juuri mitään tuota vaan kaikki tehdään omasta takaa.
 
Teslan pumppu voikin olla talon omaa tuotantoa, viisaammat saa toki korjata. :hmm: Teslahan on tullut poikkeuksena pelikentälle kun ei alihankintana juuri mitään tuota vaan kaikki tehdään omasta takaa.
Ei pidä paikkaansa. Osissa on joo teslan logo mutta tarkemmalla tutkailulla sieltä isosti löytyykin jonkun ison osavalmistajan logo myös. Esim cybertrukin wireless ohjaus on saksalaisen ZF tekele.
Model S ja X sisustan osia ihan suoraan mersun katalogista.

Toki taitavat ehkä keskivertoa enemmän tuottaa osia ihan itse mutta kyllä siellä alihankintaa käytetään siinä missä muutkin jos ei kannata tehdä itse tai ei osaaminen riitä.
 


Id.7 GTX version koeajovideoita sai vihdoin julkaista. Sai melko hyvän vastaanoton ainakin tämän kaverin mukaan, ja tässä annettiin autolle hieman normaalia maantieajoa enemmän kyytiä. Myös Tesla-Bjorn kehui autoa omalla videollaan.
 
Yllättän paljon suurempi kulutus GTX ID7:lla vs. takapotku.

Isoakkuinen GTX ei yllä edes pieniakkuisen takapotkun rangeen. Ja tuossa on kuitenkin nettona 77 vs. 86kWh = 11.7% suurempi akku, joten kulutus on noussut yli 12%
--
Jos verrataan esim. ID.4 Pro vs. ID.4 Pro-Motionia, niin ero on paljon pienempi ja isompi akku kompensoisi helposti tuon eron.

Toivottavasti tulee tarjolle ID7 Pro-motion versio - se olisi ainakin itselleni se kiinnostavin vaihtoehto.
 
Mihin kulutuslukemiin viittaat? Oliskohan Autogefuhlin videolla, kun sanoivat, että käyttää pääasiassa takavetoa jos ei ole tarvetta muulle. Ja moottori identtinen vajaavetoon. Tässä mielessä ei olis suurempaa syytä olettaa, että kulutus nousisi paljoa.
 
Mihin kulutuslukemiin viittaat? Oliskohan Autogefuhlin videolla, kun sanoivat, että käyttää pääasiassa takavetoa jos ei ole tarvetta muulle. Ja moottori identtinen vajaavetoon. Tässä mielessä ei olis suurempaa syytä olettaa, että kulutus nousisi paljoa.
Viittaan virallisiin ilmoitettuihin rangeihin ja kulutuslukemiin mitä luin volkswagen.de:n konfiguraattorista.

GTX:ssähän on pakotettuna isommat renkaat + jos etumoottoria ei voi jollain kytkimellä irrottaa etuakselista, niin se jarruttaa aina menoa… Vielä jos se on kestomagnetoitu, niin se yrittä regeneroida/jarruttaa jollei siihen syötä jotain pientä tehoa.
 
Kohta tulee varmasti parempia kulutusmittauksia. En itsekään ymmärrä mihin se range merkittävästi kuluu id.7 GTX vs Pro S, missä olisi sama kori ja sama akkukoko vertailtu keskenään. GTX taitaa painaa n. 100 kiloa enemmän vastaavaan non-GTX:ään verrattuna, mutta en usko sen olevan niin merkittävä tekijä. Onko etuakselilla sitten merkittävästi suurempi vastus moottorin kanssa? Outoa sekin. Vai onko kyse jostain muusta, esim. GTX käynnistyy Sport-modessa, mikä jarruttaa etuakselilla kun nostat jalan kaasulta myös D-moodissa (jotta paino siirtyisi hieman eteen ja auto kääntyisi rivakammin). Ehkä labra-testissä tuommoisella on yllättävä vaikutus WLTP-rangeen.

Itse oletan että reaalimaailmassa range-ero ei ole niin suuri kuin WLTP antaa ymmärtää. Ehkä Pro S on ylioptimistinen ja GTX realistisempi.
 
Työkaverin BMW 530e 2018 ilmoitti akkuvikaa ja todettiin että 2 kennoa pitää vaihtaa. Hinta-arvio 3700e. Pisti kyllä mietityttämään myös näiden sähköautojen akkujen osalta tilannetta kun takuuta ei enää ole. Onko jollain käsitystä että kun noita kennoja menee, niin onko se merkki siitä että niitä menee jatkossakin, eli ns. lopun alkua, vai onko vaan huonoa tuuria? Ja pystyykö tuollaisia tulevia kennovikoja havaitsemaan mitenkään? Tuohan on eri asia kuin akun yleisen tason lasku , eli SOH. Tuollakin autolla ajettu vain 120 tkm. Mietin vaan kun suhteuttaa tuon hinnan pienelle akulle vs kunnon sähköauton akulle niin saattaa vuosien säästöt jäädä helposti korjaamon tiskille.
 
Työkaverin BMW 530e 2018 ilmoitti akkuvikaa ja todettiin että 2 kennoa pitää vaihtaa. Hinta-arvio 3700e. Pisti kyllä mietityttämään myös näiden sähköautojen akkujen osalta tilannetta kun takuuta ei enää ole. Onko jollain käsitystä että kun noita kennoja menee, niin onko se merkki siitä että niitä menee jatkossakin, eli ns. lopun alkua, vai onko vaan huonoa tuuria? Ja pystyykö tuollaisia tulevia kennovikoja havaitsemaan mitenkään? Tuohan on eri asia kuin akun yleisen tason lasku , eli SOH. Tuollakin autolla ajettu vain 120 tkm. Mietin vaan kun suhteuttaa tuon hinnan pienelle akulle vs kunnon sähköauton akulle niin saattaa vuosien säästöt jäädä helposti korjaamon tiskille.

Voinee tuota jotenkuten seurata OBD:n kautta kun tallentaa ajot ja vilkuilee miten kennojen jännitteet elää tai joistain muista tiedoista. Osassa autoissa on vain aika huono toteutus. Kokkolan Autohuollon mukaan lukumääräisesti bemareita korjataan eniten akkuvikojen osalta. En ole sen tarkemmin seurannut et mikä niis on ongelmana.
 
Työkaverin BMW 530e 2018 ilmoitti akkuvikaa ja todettiin että 2 kennoa pitää vaihtaa. Hinta-arvio 3700e. Pisti kyllä mietityttämään myös näiden sähköautojen akkujen osalta tilannetta kun takuuta ei enää ole. Onko jollain käsitystä että kun noita kennoja menee, niin onko se merkki siitä että niitä menee jatkossakin, eli ns. lopun alkua, vai onko vaan huonoa tuuria? Ja pystyykö tuollaisia tulevia kennovikoja havaitsemaan mitenkään? Tuohan on eri asia kuin akun yleisen tason lasku , eli SOH. Tuollakin autolla ajettu vain 120 tkm. Mietin vaan kun suhteuttaa tuon hinnan pienelle akulle vs kunnon sähköauton akulle niin saattaa vuosien säästöt jäädä helposti korjaamon tiskille.
Työkaverilla 2018 740e xDrive:stä ilmeisesti läsähtänyt yksi moduuli. Selvitykset ja puuhastelut plus moduuli ~1600 € plus työt.

Niin ja kilsoja tuossa muistaakseni 65t km.
 
Työkaverin BMW 530e 2018 ilmoitti akkuvikaa ja todettiin että 2 kennoa pitää vaihtaa. Hinta-arvio 3700e. Pisti kyllä mietityttämään myös näiden sähköautojen akkujen osalta tilannetta kun takuuta ei enää ole. Onko jollain käsitystä että kun noita kennoja menee, niin onko se merkki siitä että niitä menee jatkossakin, eli ns. lopun alkua, vai onko vaan huonoa tuuria? Ja pystyykö tuollaisia tulevia kennovikoja havaitsemaan mitenkään? Tuohan on eri asia kuin akun yleisen tason lasku , eli SOH. Tuollakin autolla ajettu vain 120 tkm. Mietin vaan kun suhteuttaa tuon hinnan pienelle akulle vs kunnon sähköauton akulle niin saattaa vuosien säästöt jäädä helposti korjaamon tiskille.

Käy katsomassa pari Kokkolan autohuollon videota ja toteat että hybridit kannattaa jättää kauppaan ja pitäytyä täyssähköissä.
 
Työkaverilla 2018 740e xDrive:stä ilmeisesti läsähtänyt yksi moduuli. Selvitykset ja puuhastelut plus moduuli ~1600 € plus työt.

Niin ja kilsoja tuossa muistaakseni 65t km.
Näissähän on vaan nuo moduulien hinnat aivan mielipuolisen kalliita suhteessa siihen mitä akkujen pitäisi maksaa.

Liian pienet valmistuserät ja liian customia + vaikeasti paketoitua kamaa.

Veikkaan että esim. MEB-moduuleille voisi jossain vaiheessa ilmestyä 3rd party varaosia ja käytettyjä moduuleita varmaan raidataan lunariautoista jne.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 155
Viestejä
4 533 481
Jäsenet
74 747
Uusin jäsen
Pablokisu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom