Yksityiselle lainaaminen/yksityiseltä lainaus

[Kimi625]

Onko kenelläkään kokemuksia ns. "kaverilainoista" tai muilla ystävyys/sukulaisuussuhteilla tai ehkä jopa tuntemattomalta yksityiseltä saaduista lainoista?

Olitko kumpi osapuoli?
Sujuiko asia loppuun asti kunnolla?
Minkä sorttisesta summasta oli kyse? Vaikka nyt suurinpiirtein.

Enemmänkin saa kertoa jos tahtoo.

Itse olen lainannut vaimon isältä 3500 euroa tämän vuoden alussa kun autoni hajosi.
Lainan maksoin 5 kuukaudessa pois ja nyt uudemmalla autolla ajelen ilman sen kummempaa härdelliä. Asia tuli hänen kanssaan puheeksi ja kun kerroin etten voi tehdä asialle mitään niin hän tarjoutui lainaamaan, asiasta tehtiin kunnolliset paperit ja niissä mainittua takaisinmaksuohjelmaa tuli noudatettua kellon tarkasti.

 

[Purple]

Muutaman kerran olen lainannut kaverille 20e. On sitten maksanut seuraavalla viikolla 30e ilman ongelmia.

 

[supermies]

Lainasin kaverille viime vuoden elokuussa 0,50€ eikä hän ole sitä maksanut takaisin.

 

[Zvona]

Helsingin Kasinolla olen lainannut kerran 200€ (nainen) ja kaksi kertaa 100€ (miehiä) puolituntemattomille. 200€ sain seuraavana päivänä tilille, noita satasia ei sen sijaan ole näkynyt...

 

[Paalausmestari]

^Et lainais kolme hunttia kun olis vähän tarve?

Nojoo, tuohon ei kyllä usko kukaan. Miksi lainata satasia tuntemattomille?

Olen lainannut summia alle 1000e tutuilta. Papereita ei ole tehty eikä maksusuunnitelmia. Maksanut vain takaisin heti kun on ylimääräistä. Homma toimii ja luottoa löytyy.

 

[Tsurime]

Tuttujen kanssa vähän lainaillut puolin toisin. Alle 100€ summista kyse.

 

[squonk]

Kerran lainasin kaverille sata markkaa että se sai kassillisen kaljaa ostettua. Maksoi takaisin muutaman viikon päästä. 5/5, lainaisin uudestaan.

 

[Myrkky]

Lainasin ärsyttävälle sukulaiselle 50mk, joka oli aina lainaamassa rahaa, ja sitten niitä sai kysellä moneen kertaan takaisin. Nyt en kysellyt perään, eikä tyypistäkään kuulunut mitään sen jälkeen, profit.
Eikä kyllä ole elossakaan enää.

 

[jeppejehu]

Teinistä asti lainaillut kavereille, summat nykyään 50-100euron summia, yleensä kysellään kun tili on justiinsa tulossa. Joku 500€ isoin summa. Koskaan en korkoa ole ottanut, kiitollisuuden velka riittää. Aina maksettu takaisin.

 

[Rantakemisti]

Veljelle lainannut 6000 euroa uuteen autoon ja alunperin tämän oli tarkoitus maksaa rahat takaisin myytyään edellinen autonsa. No, lopulta minulle maksaminen oli prioriteettilistalla viimeisenä ja maksamisessa meni kolme vuotta. Ei enää ikinä uudestaan.

Yksi kaveri on tällä hetkellä muutaman tonnin pystyssä, mutta tämän taloudellinen tilanne on muuten niin hyvä ettei takaisinmaksu epäillytä.

Sitten on näitä vanhoja parin huntin velkoja jotka molemmat osapuolet ovat "unohtaneet". En siis vain jaksa enää muistuttaa kun lainaamisesta on jo päälle kymmen vuotta ja toinen ei halua tätä hoitaa pois.

 

[bkt]

Olen lainannut ja minulta on lainattu. Kokemukset ovat pääosin neutraaleja, eli hommat on hoidettu ja summat pieniä. Yhdeltä mimmiltä on saamatta 270€ takaisin. Onneksi tästä on opittu ja jatkossa en lainaa, jos on jotain vispilänkauppaa meneillään.

 

[Calle]

Kerran lainasin kaverille sata markkaa että se sai kassillisen kaljaa ostettua. Maksoi takaisin muutaman viikon päästä. 5/5, lainaisin uudestaan.

Jotain tämmösiä itelläkin puolin ja toisin, ja tosiaan markoissa eli aika junnuna. Nykyään en tiedä miten suhtautuisin jos joku kysyisi lainaa, epäilyttäisi heti maksukyky koska kyllähän jokaisella aikuisella on luottokortti. Eli onko limitit täynnä korteilla ja pikavipeillä, sitten siirrytään lainailemaan yksityisiltä..?

 

[Brejk]

Mihin luottokorttia tarvii? Vähän kun miettii rahan käyttöä niin ei semmoisella tee mitään. Turhasta vaan maksaa...

Lähetetty minun LG-D802 laitteesta Tapatalkilla

 

[Brejk]

Okei tyhmästi ilmaistu, kun kyllähän sille käyttöä voi olla, mutta on myös tyhmää olettaa, että kaikilla aikuisilla olisi/pitäisi olla luottokortti. Itse en ole nähnyt mitään tarvetta sellaiseen vaikka köyhä olenkin. Aiheuttaa vaan yli varojen elämistä.

Lähetetty minun LG-D802 laitteesta Tapatalkilla

 

[oestrus taurus]

Hyvin vähän olen lainannut ja vielä vähemmän olen itselleni pyytänyt lainaa. Sanotaako että ajoittainen pään vaiva vieläkin vuodelta 2013, mitä tapahtui Torfjanokan Tax Free kaupan pihassa kesäisenä päivänä. Olin tuolloin kunnon maistissa ja niin oli lainaajakin. Seuraavalla kerralla hän alkoi pohtimaan "Muistatko sinä Oestrus Tausrus, lainasinko minä sinulle kymmenen euroa? En ole varma itsekkään." Olin kuulemma hänen muistissaan kysynyt tuolloin (Yövytty yli 20 tuntia venäjällä), kymmentä' euroa johonkin lainaa, mutta muuttanut sittenkin kesken kaiken mieltäni. Jotenkin oma mielikuvakin tuki tuollasta kysymystä ja vaikka olin kaivamassa kymppiä, hän kieltäytyi lopulta vastaanottamasti sitä koska oli myös itse ollut maistissa, yhtä epävarma eikä kulljettaja tiennyt sen varmemmin itsekkään yhtään mitään.

Tässä tapauksessa lainausinto saattoi johtua hyvästä ruplakurssista (oli menettänyt arvoaan ja lompakossa eurojen sijasta vain ruplia ja electron ei varmaan toiminnut, taaskaan) ja oikeus tuoda sitä alkoholia verottomana. Minä kun en nimittäin muutoin edes kännissä suosi rahan lainaamista johonkin epämääräiseen tarpeeseen, kuten vaikkapa baarissa istumiseen. Olen vähän tiukan linjan miehiä.

Omistaan lainaamisista nyt oleellisin on ehkä 20-vuotiaaksi jatkettu huoltajuus (johtuiko sijaiperheessä olemisesta vaiko jostain neurologisesta erityispiirteestä, en tiedä). Vaihdoin pankkitiliä omaan yksityisyyteeni vasta 23-vuotiaana. Vanha tili oli siis näkyvä sijaisvanhempieni tilille ja heillä oli oikeus käyttää. Vaikka mielestäni velat hoidettiin kiitettävästi ja useimmiten ilmoitettiin ennen tekstiviestillä, oli todella hermoja raastavaa kun en koskaan voinnut olla edes itsekurini ollessa toiminut, varmaksi oliko siellä tilillä rahaa. Saattoi olla laskuja maksettavana ja oletus että tilillä on riittävästi rahaa, niin ei aina ollutkaan.

Muutoin lainaussummat itseltään muille ovatkin sitten ollet hyvin pieniä kysyntöjä, ja niissäkin on yleensä lainaus akuuttiin käteisen puutteeseen, muutaman kympin tarpeeseen. Tai sitten velka on "kaikessa hiljaisuudessani" katsottu unohdettavaksi, koska "lainaaja" (Tai joku muu kolmastaho) on aikaisemmin avittanut jo enemmän kuin lainattu summa. Tämän jälkimmäisen kautta olisinkin suurissa veloissa muutenkin, muutamalle. Siispä jos työllisellä avustuksellla olisi ollut hinta ja maksuajalla määrittämätön piikki, en niistä olisi varmaan mitenkään koskaan selviävä.

 

[Calle]

No eihän tietenkään kaikilla tarvitse olla luottokorttia, mutta sitten tämmöisellä kaverilla ei liene tarvetta vipata kavereiltakaan. Eli ei pääse syntymään tilannetta jossa tarvitsisi pohtia onko luottoraja vedetty täyteen ja pystyykö kaveri koskaan maksamaan takaisin.

 

[snu]

Mihin luottokorttia tarvii? Vähän kun miettii rahan käyttöä niin ei semmoisella tee mitään. Turhasta vaan maksaa...

Lähetetty minun LG-D802 laitteesta Tapatalkilla

Itse ainakin kerrytän luottokortilla pisteitä, jolla saa lentolipun/lippuja joskus.

 

[Rantakemisti]

Mihin luottokorttia tarvii? Vähän kun miettii rahan käyttöä niin ei semmoisella tee mitään. Turhasta vaan maksaa...

Lähetetty minun LG-D802 laitteesta Tapatalkilla

Luottokortilla saa hyvän ostoturvan jos kauppias alkaa perseilemään, ostettu tuote ei tule tai jos yritykselle sattuu jotain. Sen lisäksi luottokortti on monessa maassa pakollinen varuste. Jenkeissä pelkästään hotellihuoneen varaaminen ja auton vuokraaminen on hankalaa, jopa mahdotonta ilman luottokorttia.

 

[kibe]

Varmaan eniten vituttaa joskus opiskeluaikaan lainattu 50e jota tyttö ei maksanut koskaan takaisin, siihen aikaan se vielä tuntui omassa budjetissa. Olisi pitänyt vähintään lyödä jos se olisi helpottanut katkeruutta

 

[Kimi625]

Kaikennäköisia lainaajia on tullut nähtyä. Eräs pyysi 5000 euron autolainaa, vaikka ennestään pystyssä monta sataa ns. unohdettuja lainoja. Parempi jättää lainaamatta, jos haluaa ylläpitää kaverisuhteita. Lainaamatta jättämisesta seuraa max. viikon kyräilyä. Aina, kun joku kysyy lainaa niin jätän lainaamatta. Menen sen sijaan syömään kalliiseen ravintolaan ja nautin joka suupalasta tietäen, etten olisi tullut näkemään rahojani koskaan. Suosittelen kaikille muillekin tätä strategiaa.

Niin, ja vituttaa syyllistäminen. Blah, blah... ollaan niin hyviä sisaruksia/serkkuja/tutttuja...et vois heittää, ei tunnu sulle missään...

Näinhän se yleensä meneekin jos lähisuvulle lainaa, tuo appiukko sen verta vanhaa kansaa että oli heti paperi kädessä kun lainasta puhuttiin Noh mutta se tuli tarpeeseen ja maksut hoidettiin.

 

[ttm]

Aina, kun joku kysyy lainaa niin jätän lainaamatta. Menen sen sijaan syömään kalliiseen ravintolaan ja nautin joka suupalasta tietäen, etten olisi tullut näkemään rahojani koskaan. Suosittelen kaikille muillekin tätä strategiaa.

Kuulostaa mielenmaisemalta, jota itse välttelisin kuin ruttoa. Hyvä, että joillekin sopii, mikäs siinä sinänsä. Muistan toki itsekin kun aikanaan harmitti jonkun puolitutun parin satasen "puhallus", nykyään naurattaa että on joskus antanut jonkin niin naurettavan asian kuin raha vaikuttaa omaan onnellisuuteen.

 

[Nigel]

Teininä tuli lainailtua pikkusummia, mutta lopulta tein päätöksen olla lainaamatta. Lainaamisesta seuraa ylimääräistä stressiä kun pitää muistella kuka on velkaa ja kuinka paljon.

Itse en ole koskaan lainannut keneltäkään paitsi tilanteissa, joissa on sattunut tarvitsemaan käteistä eikä itsellä ole sillä hetkellä sitä ollut.

 

[Mr.Mystery]

Lainasin 300 euroa entiselle työkaverille, jotta sai vuokransa maksettua. Siitä on lähes kymmenen vuotta, enkä ole rahoja nähnyt.

 

[Kimi625]

Tähän ketjuun voi sit kaikki laittaa lainahakemuksia. Jeesus on löytynyt.

Noh noh jos nyt pysyttäisiin asiallisena kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseen ja ihan vain muiden kokemuksia ja ajatuksia tähän halusinkin!

 

[Cereal killah]

Mihin luottokorttia tarvii? Vähän kun miettii rahan käyttöä niin ei semmoisella tee mitään. Turhasta vaan maksaa...

Jos hengailee vaan tässä Suomessa tai EU- alueella ja sellaisilla kuvioilla että tuntee että luottokorttia ei tarvitse, niin sittenpä sitä ei tarvitse.

Mutta jos pikkaisen monipuolisemmin säätää, niin se alkaa muodostua rajoitteeksi jos sitä ei ole. Jenkeissä matkustelu varmaan esimerkkinä konkreettisimmasta päästä, mutta on kyllä aika paljon tullut muista maanosista vastaan paikkoja joissa yksinkertaisesti debitti ei riitä. Ei paljon auta jos on kymppitonni tilillä, jos olet jossain Koreassa ja otto- automaatille kelpaa valkonaamojen korteista vain credit. Se on käytännössä laajempi vapauden ja varmuuden tunne, että jos tämä mun Visa Electron ei toimi, niin eiköhän tämä S-pankin Visa, ja jos sekään ei toimi niin kai nyt sentään tämä Nordean Mastercard.

Lisäksi nyky-yhteiskunnassa on kaikenlaista paskaa, kuten esim. tuo yllämainittu parempi ostoturva.

 

[Brejk]

Ostoturva on kyllä jonkinmoinen etu, mutta enpä ole tullut ajatelleeksi, että joissain maissa oikeasti vaaditaan luottokorttia. Pitääpä alkaa kohta miettimään, että jos sitä luottokortin hommais.

 

[Tsurime]

En siis lainaa kenellekkään jos ei ole varmaa, että saan rahani takaisinkin joskus. Ei tässä mihinkään hyväntekeväisyyteen ole varaa.

 

[ttm]

Vähän läikkyi yli, mä otin henkilökohtaisena loukkauksena mielenlaatuun viittaamisen ja annoin palaa takaisin.

Lätinästä loukkaantuminen on myös mielenmaisemaa, jota itse pyrin välttelemään, anna toki siis palaa vain.

Tähän ketjuun voi sit kaikki laittaa lainahakemuksia. Jeesus on löytynyt.

Toki täytyy tarkentaa, että en itsekään voi lainata rahaa kuin sen verran kuin sitä on lainattavaksi, mikä tietenkin normaalituloilla ja -menoilla tarkoittaa sitä, että julkista "laita tilinumero ja haluamasi summa" -skenaariota en valitettavasti kykene järjestämään. Mutta usko tai älä, ei ole mitään muuta estettä nauttia tilanteesta kuin tilanteesta (vaikka sitten joutuisi syömään edullisessa ravintolassa, tai mikä kamalinta, tehdä ruokansa itse!) täysin rinnoin kuin se oma mielenmaisema (~asenteet ja mielipiteet).

 

[-Kari]

En siis lainaa kenellekkään jos ei ole varmaa, että saan rahani takaisinkin joskus. Ei tässä mihinkään hyväntekeväisyyteen ole varaa.

Itsellä sama asenne, en lainaa enkä pyydä.

 

[MrB]

Vaikkei nyt ihan perinteinen laina ollutkaan, niin appiukolta vaihdoin auton ja siitä jäi muistaakseni 8k€ velka jonka maksoin korottomana osarina pois. Sinänsä positiivinen kokemus kun ei tullut rahoituskustannuksia ja olisi varmaan saanut lyhennysvapaankin jos olisi ollut tarvetta.

Aikoinaan tuli lainattua yhdelle nuoremmalle naiselle pieniä summia rahaa satunnaisesti. Makseli aina kiltisti takaisin kunnes eräs kaunis päivä vähän isomman lainan kohdalla joutui kirjaamaan luottotappion. Se jäi vähän korpeamaan vaikka nyt ei ollutkaan kuin joku 1,5kmk.

Muuten on menty aika tiukalla "mä maksan taksin ja sä maksat kaljat" - tason mikrolainoilla.