Olen pelaamassa näitä järjestyksessä ja nyt nelosessa menossa. Kiwami 2:n ja kolmosen välillä laatu putosi huomattavasti, kun 3-5 on vain remasterointeja eikä kunnon remakeja niinkuin Kiwamit. Yakuza 3 taitaa olla teknisesti sarjan vanhin peli. Alkujärkytyksen jälkeen sekin maistui silti hyvin.
Onhan tämä yksi parhaista pelisarjoista mitä on tullut pelattua. Olin alussa vähän skeptinen, miten sama (pieni!) pelialue jaksaisi muka viihdyttää pelistä toiseen, mutta Kamurocho on tarjonnut aina vain uusia yllätyksiä. Maailma on lätäkön levyinen, mutta valtameren syvyinen, ja täynnä hulvattomia ja koskettavia tarinoita.
Yksi juonikuvio ärsytti ensimmäisellä kerralla pahasti, toisella kerralla vielä pahemmin, mutta sitä on toistettu niin monta kertaa että suhtaudun siihen jo vitsinä. Kutsun sitä
Kiryun manööveriksi.
Kiryun manööveri on välinäytöksissä esiintyvä taistelutaktiikka, jota käytetään pomovihollisia vastaan. Askeleet menevät seuraavasti:
- Nuiji vihollinen henkihieveriin.
- Älä kuitenkaan tapa vihollista. Jos olit tappoaikeissa, älä varmista hänen kuolemaansa.
- Älä laita vihollista köysiin äläkä telkeä häntä komeroon. Vihollista ei saa yrittää tehdä vaarattomaksi millään tavalla.
- Älä edes riisu häntä aseista. Muista jättää viholliselle ladattu pistooli.
- Käännä hänelle selkäsi.
- Tässä vaiheessa vihollinen nousee ja ampuu parhaan paikalla olevan ystäväsi.
- Imitoi "yllättynyt Pikachu" -meemiä niin hyvin kuin osaat.
Taktiikka esiintyy jokaisessa Yakuzassa*. Nimesin sen Kazuma Kiryun mukaan, mutta kaikki muutkin päähahmot* ovat tehneet sen. Nykyään suhtaudun siihen Yakuza-protagonistin aikuistumisriittinä, eikä uusi pelattava hahmo ole
oikea päähenkilö ennenkuin todistaa osaavansa Kiryun manööverin.
* ainakin neloseen asti ja se mukaanlukien
Olenkin odotellut, että milloin tästä tehdään sarja. Luojan kiitos Netflix ei sitä saanut näppeihinsä.
