Wooting esitteli Hall-ilmiöön perustuvan Lekker-näppäinkytkimen

[Kaotik]

Analogisista näppäimistöistään tuttu Wooting on todennut nykyisen kytkinmallinsa tulevaisuuden näkymät heikoiksi ja lähtenyt hakemaan vaihtoehtoista lähestymistapaa analogisiin näppäinkytkimiin.

Ratkaisuksi valikoitui Hall-ilmiöön perustuva kytkin, jolle annettiin nimeksi Lekker. Mutkien kautta yhtiön yhteistyökumppaneiksi valikoituivat Huano (Huannuo) ja mPower (Major-Power).
Ensin mainittu on kytkinvalmistaja Kiinasta ja jälkimmäinen tuottaa varsinaiset Hall-ilmiö-sensorit kytkimiin.

Lekker-kytkin on lineaarinen 65 senttinewtonin voimalla aktivoituva kytkin. Kytkimen liikerata on 4 millimetriä ja ainakin beetavaiheessa analoginen painallusasteen tunnistus toimii 0,1 - 3,8 mm:n painallussyvyydessä ja painallussyvyyttä mitataan 0,01 millisekunnin välein, eli käytännössä jatkuvasti. Näppäimille luvataan 100 000 000 klikkauksen elinikä.
Lekker-kytkimiin sopii MX-kytkinten kanssa yhteensopivat näppäinhatut.

Wooting ei osaa vielä sanoa, milloin Lekker-kytkimet tulevat varsinaisesti saataville, mutta yhtiö tulee esittelemään niitä Seasonicin messuosastolla Computex 2019 -messuilla.

Lähteet: Lekker switch, Introducing the Lekker switch

 

[miksu103]

Luulisi olevan erittäin kestävä kytkin, koska ei luota mekaaniseen kontaktiin.
Lika ja hapettuminen ei pitäsi tuntua missään.
Jos nyt eivät mokaisi elektroniikkaa pahasti.

 

[8540]

Mahtavaa. Tälläisiä olenkin odottanut. Kunhan muu mekaniikka tehtäisiin kestäväksi niin olisi kyllä pitkäikäiset kytkimet. Liiankin pitkäikäiset, siksi kai näitä ei ole aikaisemmin tullutkaan hyllyihin. Vielä kun saisi hall-kytkimin tehdyt hiiret niin ei tarvitsisi vuosittain korjata.

 

[antero]

Luulisi olevan erittäin kestävä kytkin, koska ei luota mekaaniseen kontaktiin.
Lika ja hapettuminen ei pitäsi tuntua missään.
Jos nyt eivät mokaisi elektroniikkaa pahasti.

Ei ole koskaan ollu mekaanisessa kytkimessä ongelmaa paitsi jos itse töpeksii sotkemalla nesteiden kanssa.
Suurin ongelma on tuo jousi tuossa, pitää olla hyvälaatuinen jotta joka kytkin ei toimi eritavalla.
Mekaanissa kytkimessä tuntopiste tasoittaa kytkinten eroja.
Onkohan magneettinen kytkin sellainen että se pitää kalibroida tietyllä painolla ja taltioida näppiksen muistiin.

Uskon että suuri haaste on myös että näppäintä voidaan painaa eri nopeudella jolloin tuntopiste muuttuu.
Pari versiota kun odottelee, varmaan tulee hyvä tuote.

 

[Kaotik]

Ei ole koskaan ollu mekaanisessa kytkimessä ongelmaa paitsi jos itse töpeksii sotkemalla nesteiden kanssa.
Suurin ongelma on tuo jousi tuossa, pitää olla hyvälaatuinen jotta joka kytkin ei toimi eritavalla.
Mekaanissa kytkimessä tuntopiste tasoittaa kytkinten eroja.
Onkohan magneettinen kytkin sellainen että se pitää kalibroida tietyllä painolla ja taltioida näppiksen muistiin.

Uskon että suuri haaste on myös että näppäintä voidaan painaa eri nopeudella jolloin tuntopiste muuttuu.

Jos nyt tarkoitat "magneettisella kytkimellä" tätä hall-ilmiö-kytkintä niin se perustuu nimensä mukaisesti ihan hall-ilmiöön

Hall-ilmiö tai Hallin ilmiö on ilmiö, jossa elektronien kulkusuunta muuttuu kun johdin, jossa kulkee sähkövirta, tuodaan magneettikenttään kohtisuorassa kenttään nähden. Hall-jännite on jännite, joka syntyy kohtisuoraan virransuunnalle ja magneettikentälle.

Tässä tapauksessa siis mitataan Hall-jännitettä käsittääkseni

 

[Kepe]

Ei ole koskaan ollu mekaanisessa kytkimessä ongelmaa paitsi jos itse töpeksii sotkemalla nesteiden kanssa.
Suurin ongelma on tuo jousi tuossa, pitää olla hyvälaatuinen jotta joka kytkin ei toimi eritavalla.
Mekaanissa kytkimessä tuntopiste tasoittaa kytkinten eroja.
Onkohan magneettinen kytkin sellainen että se pitää kalibroida tietyllä painolla ja taltioida näppiksen muistiin.

Uskon että suuri haaste on myös että näppäintä voidaan painaa eri nopeudella jolloin tuntopiste muuttuu.
Pari versiota kun odottelee, varmaan tulee hyvä tuote.

Ei kai tuon tarvitse erota mekaniikaltaan normaalista mekaanisesta kytkimestä muuten, kuin että painallus tunnistetaan hall-sensorilla sen sijaan, että metallipinnat koskettavat toisiaan. Hall-sensorikytkimestä voi tehdä ihan saman tuntuisen kuin mikä tahansa muu perinteinen mekaaninen kytkin on. Eli siellä voi olla se tuntopiste tai tuntuma voi olla lineaarinen jne. Tällaisessa tosin ei olisi mitään järkeä olla tuntopisteellisiä kytkimiä, kun idea on että painallusvoimakkuus voidaan tunnistaa. Painallusvomakkuutta olisi aika vaikea hallita jos näppäimessä on tuntopiste.

 

[8540]

Jos nyt tarkoitat "magneettisella kytkimellä" tätä hall-ilmiö-kytkintä niin se perustuu nimensä mukaisesti ihan hall-ilmiöön

Tässä tapauksessa siis mitataan Hall-jännitettä käsittääkseni

Näin on, kaikki hall-mittaukset perustuu hall-jännitteen mittaukseen. Magneettikenttä aiheuttaa virran kulkusuunnan muutoksen sivulle, ja jännite mitataan 90 asteen kulmassa normaaliin virran kulkusuuntaan nähden. Isompi magneettikenttä, isompi kulmamuutos jolloin ns. poikittain mitattu jännite kasvaa.

@antero, ei tarvitse kalibroida millään tietyin painoin. Vain etäisyys ratkaisee. Eli tietyllä etäisyydellä aiheutuu tietynsuuruinen virran kulkusuunnan muutos magneettikentästä johtuen joka ilmenee tietynsuuruisena hall-jännitteenä (joka yleensä vahvistetaan). Tietyn jännitearvon jälkeen piiri toteaa että kytkin=1, sen alle kytkin=0. Paino ei tähän vaikuta, vain etäisyys. Jos kaikki anturit ja kytkimet tehdään tarkoin toleranssein, ei mitään tarvitse kalibroida, vain määrittää jännite (eli kytkimen etäisyys) jossa muutos tapahtuu.

 

[Kaotik]

Näin on, kaikki hall-mittaukset perustuu hall-jännitteen mittaukseen. Magneettikenttä aiheuttaa virran kulkusuunnan muutoksen sivulle, ja jännite mitataan 90 asteen kulmassa normaaliin virran kulkusuuntaan nähden. Isompi magneettikenttä, isompi kulmamuutos jolloin ns. poikittain mitattu jännite kasvaa.

@antero, ei tarvitse kalibroida millään tietyin painoin. Vain etäisyys ratkaisee. Eli tietyllä etäisyydellä aiheutuu tietynsuuruinen virran kulkusuunnan muutos magneettikentästä johtuen joka ilmenee tietynsuuruisena hall-jännitteenä (joka yleensä vahvistetaan). Tietyn jännitearvon jälkeen piiri toteaa että kytkin=1, sen alle kytkin=0. Paino ei tähän vaikuta, vain etäisyys. Jos kaikki anturit ja kytkimet tehdään tarkoin toleranssein, ei mitään tarvitse kalibroida, vain määrittää jännite (eli kytkimen etäisyys) jossa muutos tapahtuu.

Tosin tässä on kyse analogisista kytkimistä joteni sinne tulee aika monta arvoa välille 1 ja 0

 

[8540]

Mielenkiintoista. Ilmoittaako näppäimistö siis tarkan etäisyyden käyttöjärjestelmälle? Mitähän hyötyä siitä sitten on. Oletin että näppäimistössä olisi koodia joka muuttaisi outputin ihan 1/0 sydeemiksi ja täten toimisi kuin perinteisetkin näppäimistöt.

 

[Kaotik]

Mielenkiintoista. Ilmoittaako näppäimistö siis tarkan etäisyyden käyttöjärjestelmälle? Mitähän hyötyä siitä sitten on. Oletin että näppäimistössä olisi koodia joka muuttaisi outputin ihan 1/0 sydeemiksi ja täten toimisi kuin perinteisetkin näppäimistöt.

Samaan tapaan kuin mikä tahansa muukin analoginen ohjain, käyttöjärjestelmälle kerrotaan miten pitkälle analoginenkytkin on painettu.
Miksi kukaan tekisi analogista näppistä jos koneelle kuitenkin lähtisi vain 1 tai 0, eihän siinä olisi mitään järkeä.

Analogisella näppäimistöllä saadaan ihan samat edut kuin ohjaimillakin. Voit esimerkiksi "painaa kaasua" portaattomasti näppäimistöllä, helpointa esimerkkiä käyttäen.

 

[JiiiÄn]

Analogisista näppäimistöistään tuttu Wooting on todennut nykyisen kytkinmallinsa tulevaisuuden näkymät heikoiksi ja lähtenyt hakemaan vaihtoehtoista lähestymistapaa analogisiin näppäinkytkimiin.

Ratkaisuksi valikoitui Hall-ilmiöön perustuva kytkin, jolle annettiin nimeksi Lekker. Mutkien kautta yhtiön yhteistyökumppaneiksi valikoituivat Huano (Huannuo) ja mPower (Major-Power).
Ensin mainittu on kytkinvalmistaja Kiinasta ja jälkimmäinen tuottaa varsinaiset Hall-ilmiö-sensorit kytkimiin.

Lekker-kytkin on lineaarinen 65 senttinewtonmetrin voimalla aktivoituva kytkin. Kytkimen liikerata on 4 millimetriä ja ainakin beetavaiheessa analoginen painallusasteen tunnistus toimii 0,1 - 3,8 mm:n painallussyvyydessä ja painallussyvyyttä mitataan 0,01 millisekunnin välein, eli käytännössä jatkuvasti. Näppäimille luvataan 100 000 000 klikkauksen elinikä.
Lekker-kytkimiin sopii MX-kytkinten kanssa yhteensopivat näppäinhatut.

Wooting ei osaa vielä sanoa, milloin Lekker-kytkimet tulevat varsinaisesti saataville, mutta yhtiö tulee esittelemään niitä Seasonicin messuosastolla Computex 2019 -messuilla.

Lähteet: Lekker switch, Introducing the Lekker switch

Kytkimen aktivointivoima ilmoitettu väärässä yksikössä. Kyseessä on tietenkin voima, ei vääntö.

 

[Snowman]

Lekkeriks meni, huano tuli.

 

[Kaotik]

Kytkimen aktivointivoima ilmoitettu väärässä yksikössä. Kyseessä on tietenkin voima, ei vääntö.

Totta, korjattu

 

[IcePen]

Luulisi olevan erittäin kestävä kytkin, koska ei luota mekaaniseen kontaktiin.
Lika ja hapettuminen ei pitäsi tuntua missään.
Jos nyt eivät mokaisi elektroniikkaa pahasti.

Ei aikaisemmassakaan Wootingissa ollut mekaanista kontaktia sen sensori perustui valoon.

 

[Walla]

Samaan tapaan kuin mikä tahansa muukin analoginen ohjain, käyttöjärjestelmälle kerrotaan miten pitkälle analoginenkytkin on painettu.
Miksi kukaan tekisi analogista näppistä jos koneelle kuitenkin lähtisi vain 1 tai 0, eihän siinä olisi mitään järkeä.

Analogisella näppäimistöllä saadaan ihan samat edut kuin ohjaimillakin. Voit esimerkiksi "painaa kaasua" portaattomasti näppäimistöllä, helpointa esimerkkiä käyttäen.

Onhan noissa se digitaalimoodikin jossa jollain raja arvolla muutetaan sitten perinteisempään 0/1 moodiin, muutenhan niillä oikein mikään perussofta toimisi, kun Notepad ei oikein osaa tulkita mitä tarkoittaa 7% A-ta. Käsittääkseni ainakin ennen ollut ihan näppiksestä vaihdettavissa, että voi käyttää myös ilman mitään ajurilataliluja vaikka BIOS:issa.

 

[J4nnu]

Välillä taas jotain uutta tällekkin osastolle. Vähän kyllä mietityttä hinta ja todellinen kestävyys. Ainakin kaivureihin tuotiin suurella innolla ja melulla hall perjaatteella toimivia rullia kovalla rahalla. Perusteltiin että ne kestää ikuisesti kun enää ei ole mekaanista kosketusta. Mutta kyllä nekin rikkoutuu ja aina uuden rullan joutuu kalibroimaan.

 

[IcePen]

Välillä taas jotain uutta tällekkin osastolle. Vähän kyllä mietityttä hinta ja todellinen kestävyys. Ainakin kaivureihin tuotiin suurella innolla ja melulla hall perjaatteella toimivia rullia kovalla rahalla. Perusteltiin että ne kestää ikuisesti kun enää ei ole mekaanista kosketusta. Mutta kyllä nekin rikkoutuu ja aina uuden rullan joutuu kalibroimaan.

Se että sensori on kosketukseton hall ei muuta sitä että se itse rulla on mekaaninen.