Kaiser Soze
Johtaja
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 963
Virheiden historia – 2007 esiteltiin laite, jota Nokia ei koskaan pystynyt ylittämään
Apple
Tekniikka&Talouden toimittaja Tomi Savolainen selvitti vuonna 2012, miksi Nokian alamäki alkoi. Nokian tuoreet uutiset osoittavat, ettei suurta käännettä ole tapahtunut.
Logistiikan suurmestari Nokia opetteli uuden pelin säännöt liian hitaasti. Yhtiö hautasi kosketusnäytöt väärään aikaan ja teki huonoja sovelluskauppoja.
Loppuvuonna 1995 Nokian kasvu yltyi niin kovaksi, että tuotanto ja logistiikka menivät solmuun. Niitä ohjannut tietojärjestelmä ylikuormittui juuri ennen joulumyyntiä.
Nokian johto sisuuntui ja selvitti sotkun niin hyvin, että logistiikkajärjestelmästä tuli alan paras. Sen varaan yhtiö rakensi menestyskoneen, joka takoi tulosta 15 vuotta. Nokian sampo ei kuitenkaan kestänyt alan suurinta toimintamallin muutosta sitten digitaalisen gsm-tekniikan.
Kun internet saapui jokaisen taskuun, Apple, Google ja Samsung syöksivät suomalaisyhtiön matkaviestinnän vallasta. Ihmiset halusivat muokata puhelimen mieleisekseen sovelluksilla, ja peli muuttui täysin. Uusia sääntöjä Nokia ei ole vielä todistanut osaavansa.
Ensimmäinen isku oli Applen vuonna 2007 esittelemä iPhone, jonka käyttökokemuksen olennaiseksi osaksi tuli sovelluskauppa App Store kesäkuussa 2008. Suomalaismedia kärtti Nokialta iPhonen tappajaa, mutta sellaista ei pelkästä laitteesta enää tulisi. Tarvitaan myös palvelut, sovellukset ja ekosysteemi.
Googlen Android varmisti Symbianin ja Nokian syöksyn, jota toimitusjohtaja Stephen Elop vauhditti öljynporauslautta-puheellaan helmikuussa 2011. Lisäksi kiinalaisvalmistajien haaste alkoi tuntua halpamarkkinoilla.
Vielä vuoden 2011 suomalaisyhtiö myi kuitenkin eniten matkapuhelimia maailmassa. Tämän vuoden tammi–maaliskuussa elektroniikan monitoimitalo Samsung tuli ohi. Käyttöjärjestelmissä Android ohitti Symbianin vuoden 2010 lopussa – tultuaan markkinoille vain hieman yli kaksi vuotta aiemmin.
Nokia hyytyi ensin hyväkatteisissa älypuhelimissa, sitten romahti markkinaosuus peruspuhelimissa. Vuosina 2011–12 Elop karsi Nokian tuotekehityksen siihen, minkä yhtiö osasi: yksittäisen puhelinmallin tai mallisarjan tekoon. Symbianin lisäksi leikkauslistalle joutuivat Linux-pohjaiset käyttöjärjestelmät Meego ja Meltemi.
Menestyskoneesta tuli tylsä
Palataan kuitenkin hetkeksi 1990-luvulle. Jorma Ollilan joukkue ratkoi logistiikkakriisinsä ja yhtiö nousi maailman suurimmaksi kännykkäyhtiöksi kesällä 1998. Logistiikasta tuli Nokian valtti, jolla yhtiö hallitsi valtavan, kymmenien puhelinmallien valikoiman maailmanlaajuisesti.
Nokia teki markkinoiden parhaat laitteet ja loi aiemmasta selvästi erottuvia uutuuksia. Tästä selkein esimerkki oli kommunikaattori, johon kilpailijat eivät pystyneet vastaamaan vielä tuotteen toisen sukupolven elinkaaren aikana.
Nokia teki yhä parempaa langatonta viestintätekniikkaa ja tämä näkyi myös arvostuksena televiestinnän standardoinnissa.
Osaaminen ei rajoittunut laitteisiin, sillä myös yksittäistä toimintoa kuten kameraa ohjaavat ohjelmistot olivat hyviä. Ihmiset arvostivat Nokian käyttökokemusta.
Logistiikkakone takoi rahaa ja tuotekehitys kasvoi syöttämään koneeseen kymmeniä uutuuksia vuodessa. Nokia osasi räätälöidä täsmätuotteen eri markkinoille ja käyttäjäryhmille.
Yksittäiset hittituotteet ja vau-kokemukset kuitenkin vähenivät. Moni sanoo, että syyskuussa 2006 esitelty ja hyvin menestynyt N95 oli käännekohta.
– Momentti hävisi N95:n jälkeen, Iiro Jantunen sanoo. Hän työskenteli Nokialla muun muassa bluetoothin ja rfid:n parissa. Jantunen lähti Nokialta vuonna 2008. Väitöskirja valmistui Aalto-yliopistosta viime kesänä.
Sirpaleinen valikoima hidasti uusiutumista
Viime vuosikymmenen loppupuolella Nokian organisaatio suosi laitteissa ja ohjelmistoissa ratkaisuja, joissa tuotteita viilattiin vanhan menestyksen pohjalta.
Tyypillisesti tuotekehityksen piti löytää uudelle ominaisuudelle tilaaja eli jonkin uuden puhelimen kehitysohjelma.
Riskialttiimmat eli työläämmät ja suuremmat muutokset eivät päässeet tekoon, sillä niille ei löytynyt hyväksyjää. Tuotekehitysohjelmat karttoivat innovaatioihin liittyviä riskejä, jotta aikataulut pitävät. Suuri tuotevalikoima marginalisoi uusia ideoita.
– Kun tuotteita oli paljon, yksittäisen innovaation rajahyöty pieneni, pitkäaikainen Nokia-johtaja ja nykyinen yrittäjä Seppo Laukkanen sanoo.
Laukkanen väitteli toukokuussa Hankenilla sisäisestä yrittäjyydestä innovaatioita edistävänä ja strategiaa uudistavana voimana. Nokialla hän johti tuotteita ja tuoteportfolioita sekä kehitti innovatiivisuuden käytäntöjä.
Pelin muuttuessa Nokian vanhasta vahvuudesta tuli taakka.
– Kompleksinen portfolio oli hankala veivata uuteen asentoon ekosysteemien sodassa.
Nokia halusi taata tutulle käyttöliittymälle jatkumon, jotta vanhat asiakkaat eivät karkaa. Lisäksi Nokialla oli markkinoiden suurin tuki erilaisille kielille – eli käyttöliittymän piti toimia hyvin erilaisilla kirjaimilla ja merkeillä.
– S60:n käyttäjäkokemus oli johtava, kun se tuli markkinoille. Hiljalleen ikonit kävivät tylsiksi ja Applen puhtaalta pöydältä tekemä käyttöliitymä synnytti vau-reaktion, Laukkanen sanoo.
Nokia hylkäsi kosketusnäytön liian aikaisin
Kaksi–kolme vuotta sitten Nokian luisua selitettiin kosketusnäytöllisten mallien puutteella. Miten Nokia ei oivaltanut niiden tarvetta?
Kyse oli ajoituksesta, riskinottokyvyn puutteesta kriittisellä hetkellä – ja ehkä myös huonosta tuurista.
Yhtiö kehitti kosketusnäyttöjä jo viime vuosikymmenen alkupuolella, mutta hautasi tekniikan juuri väärään aikaan.
Nokia esitteli kosketusnäytöllisen 7710-mallin vuonna 2004. Laitteessa oli käytettävyys- ja vakausongelmia, eikä se menestynyt.
Nokian testeissä ihmiset eivät innostuneet kosketusnäytöistä. Ei ole tiedossa, testasiko Nokia käyttäjillä pelkästään kosketusnäyttöä tekniikkana vai ajatuksia siitä, millaisia palveluita kosketusnäyttö mahdollistaisi.
Pyrkimys turvallisiin valintoihin edesauttoi kosketusnäyttöjen hyllytyspäätöstä, jonka Nokia teki Helsingin Sanomien kuukausiliitteen mukaan vuoden 2005 tienoilla. Rahat käytettiin mieluummin tuttujen menestystuotteiden viilaamiseen.
Ensimmäinen massamarkkinoille suunnattu kosketusnäytöllinen Nokia oli 5800 Xpressmusic, jonka yhtiö esitteli vastauksena iPhonelle lokakuussa 2008.
Sovelluspaikat jäivät yrityksiksi
Nokia epäonnistui puhelimen käyttäjiä ja sovelluskehittäjiä houkuttelevan markkinapaikan rakentamisessa.
Taaskaan kyse ei ollut siitä, ettei yhtiö olisi yrittänyt. Yrityksiä oli useita, mutta ne epäonnistuivat, yksi toisensa jälkeen.
Nokia avasi softwaremarket.nokia.com-sivuston sovellusten lataamiseen jo vuonna 2001. Sivusto toimi vain ensimmäisellä Symbian-laitteella, joka oli kommunikaattorien kolmas malli 9210.
Muistatteko vuonna 2003 esitellyn pelipuhelinpettymys Ngagen? Nokia myi pelit laitteeseen muistikortilla. Sovellusmyynnin kokeilut olivat alkaneet.
Sittemmin Nokia perusti muun muassa download.nokia.com-lataussivuston, pikkuisten widget-sovellusten Widsetsin sekä sovellusten jako- ja latauspalvelu Moshin.
Ikävä kyllä ulkopuoliset sovelluskehittäjät kokivat Symbian-koodaamisen hankalaksi ja kehitystyökalut huonoiksi. Tilannetta pahensi Forum Nokian tempoileva tuki, joka rajoittui tyypillisesti dokumentaatioihin.
Nokia yritti helpottaa sovelluskehitystä ensin Python-pohjaisilla työkaluilla.
Tammikuussa 2008 Nokia osti norjalaisen Trolltechin 104 miljoonalla eurolla. Yhtiön sovelluskehitysympäristö Qt helpotti ohjelmointia Nokian käyttämille alustoille.
Windows Phoneen keskittymisen seurauksena Nokia myi lopulta Qt:n Digialle elokuussa 2012. Hinta oli enää neljä miljoonaa euroa.
Huonosti kopioitu ei ole puoliksi tehty
Kehittäjät – ja käyttäjät – kuitenkin ihastuivat Appleen. Ihastus syttyi musiikilla.
Applen iPod-musiikkisoitin ja iTunes-musiikkikauppa muuttivat musiikin oston. Hintavan levyn sijaan saattoi ostaa suosikkikappaleen 0,99 dollarilla, kun kauppa aukesi huhtikuussa 2003.
Vuonna 2008 iTunes Storesta tuli Yhdysvaltojen suurin musiikin jälleenmyyjä.
Nokia vastasi musiikkikaupalla keväällä 2008. Kuvaavaa on, että aluksi kauppa toimi vain Internet Explorer -selaimella vaikka Firefox oli jo tuolloin yleistynyt IE:n rinnalle.
Saman vuoden lopussa Nokia leipoi koko musiikkivalikoiman puhelimen hintaan osassa malleista koemaissa. Comes With Music tuli Suomeen 2009 – mutta lopulta rekisteröitymismahdollisuus palveluun päättyi tämän vuoden alussa.
Applella soivat rokki, poppi ja kaikki muutkin tyylit.
– Applen tarjonta oli katu-uskottavampi. Se on puoli ruokaa musiikissa, Iiro Jantunen sanoo. Hän tuntee Nokian lisäksi musiikkialaa istuttuaan kaiutinvalmistaja Genelecin hallituksessa kahdeksan vuotta.
Applen App Store sai lentävän lähdön, kun sovelluskauppa aukesi iTunesin päivityksellä kesäkuussa 2008.
Nokia vastasi Ovi Storella toukokuussa 2009. Ovi osoittautui kuitenkin kilpailijaansa hankalammaksi käyttää, eivätkä sovellukset aina toimineet eri Symbian-laitteissa.
Ovi – sittemmin Nokia Store – keräsi kymmeniä ja lopulta satoja tuhansia sovelluksia. Kärkipaikat pysyivät kuitenkin tukevasti Applella ja Googlella, joten harva sovellus tulee vieläkään ensimmäisenä Nokian tai Microsoftin sovelluskauppaan.
Epätäydellinen haastaja muutti pelin
Ensimmäinen iPhone oli radioteknisesti kaikkea muuta kuin täydellinen – mutta ihmiset pitivät siitä silti.
Suuren valikoiman puhelinyhtiössä arvioitiin, että iPhone uhkaa vain pientä osaa paletista.
Sitten tulivat sovellukset ja kosketusnäytöt. Ihmiset innostuivat: vihdoin nettiin kännykällä.
Nokian vastaus viipyi. Uutuuksillaan markkinoita rakentanut logistiikkamestari ei osannut vastata toisten muuttamaan peliin.
Kuten nyt tiedämme, Nokian huippupeli romahti nopeasti.
Virheiden historia – 2007 esiteltiin laite, jota Nokia ei koskaan pystynyt ylittämään
Tekniikka&Talouden toimittaja Tomi Savolainen selvitti vuonna 2012, miksi Nokian alamäki alkoi. Nokian tuoreet uutiset osoittavat, ettei suurta käännettä ole tapahtunut.
Logistiikan suurmestari Nokia opetteli uuden pelin säännöt liian hitaasti. Yhtiö hautasi kosketusnäytöt väärään aikaan ja teki huonoja sovelluskauppoja.
Loppuvuonna 1995 Nokian kasvu yltyi niin kovaksi, että tuotanto ja logistiikka menivät solmuun. Niitä ohjannut tietojärjestelmä ylikuormittui juuri ennen joulumyyntiä.
Nokian johto sisuuntui ja selvitti sotkun niin hyvin, että logistiikkajärjestelmästä tuli alan paras. Sen varaan yhtiö rakensi menestyskoneen, joka takoi tulosta 15 vuotta. Nokian sampo ei kuitenkaan kestänyt alan suurinta toimintamallin muutosta sitten digitaalisen gsm-tekniikan.
Kun internet saapui jokaisen taskuun, Apple, Google ja Samsung syöksivät suomalaisyhtiön matkaviestinnän vallasta. Ihmiset halusivat muokata puhelimen mieleisekseen sovelluksilla, ja peli muuttui täysin. Uusia sääntöjä Nokia ei ole vielä todistanut osaavansa.
Ensimmäinen isku oli Applen vuonna 2007 esittelemä iPhone, jonka käyttökokemuksen olennaiseksi osaksi tuli sovelluskauppa App Store kesäkuussa 2008. Suomalaismedia kärtti Nokialta iPhonen tappajaa, mutta sellaista ei pelkästä laitteesta enää tulisi. Tarvitaan myös palvelut, sovellukset ja ekosysteemi.
Googlen Android varmisti Symbianin ja Nokian syöksyn, jota toimitusjohtaja Stephen Elop vauhditti öljynporauslautta-puheellaan helmikuussa 2011. Lisäksi kiinalaisvalmistajien haaste alkoi tuntua halpamarkkinoilla.
Vielä vuoden 2011 suomalaisyhtiö myi kuitenkin eniten matkapuhelimia maailmassa. Tämän vuoden tammi–maaliskuussa elektroniikan monitoimitalo Samsung tuli ohi. Käyttöjärjestelmissä Android ohitti Symbianin vuoden 2010 lopussa – tultuaan markkinoille vain hieman yli kaksi vuotta aiemmin.
Nokia hyytyi ensin hyväkatteisissa älypuhelimissa, sitten romahti markkinaosuus peruspuhelimissa. Vuosina 2011–12 Elop karsi Nokian tuotekehityksen siihen, minkä yhtiö osasi: yksittäisen puhelinmallin tai mallisarjan tekoon. Symbianin lisäksi leikkauslistalle joutuivat Linux-pohjaiset käyttöjärjestelmät Meego ja Meltemi.
Menestyskoneesta tuli tylsä
Palataan kuitenkin hetkeksi 1990-luvulle. Jorma Ollilan joukkue ratkoi logistiikkakriisinsä ja yhtiö nousi maailman suurimmaksi kännykkäyhtiöksi kesällä 1998. Logistiikasta tuli Nokian valtti, jolla yhtiö hallitsi valtavan, kymmenien puhelinmallien valikoiman maailmanlaajuisesti.
Nokia teki markkinoiden parhaat laitteet ja loi aiemmasta selvästi erottuvia uutuuksia. Tästä selkein esimerkki oli kommunikaattori, johon kilpailijat eivät pystyneet vastaamaan vielä tuotteen toisen sukupolven elinkaaren aikana.
Nokia teki yhä parempaa langatonta viestintätekniikkaa ja tämä näkyi myös arvostuksena televiestinnän standardoinnissa.
Osaaminen ei rajoittunut laitteisiin, sillä myös yksittäistä toimintoa kuten kameraa ohjaavat ohjelmistot olivat hyviä. Ihmiset arvostivat Nokian käyttökokemusta.
Logistiikkakone takoi rahaa ja tuotekehitys kasvoi syöttämään koneeseen kymmeniä uutuuksia vuodessa. Nokia osasi räätälöidä täsmätuotteen eri markkinoille ja käyttäjäryhmille.
Yksittäiset hittituotteet ja vau-kokemukset kuitenkin vähenivät. Moni sanoo, että syyskuussa 2006 esitelty ja hyvin menestynyt N95 oli käännekohta.
– Momentti hävisi N95:n jälkeen, Iiro Jantunen sanoo. Hän työskenteli Nokialla muun muassa bluetoothin ja rfid:n parissa. Jantunen lähti Nokialta vuonna 2008. Väitöskirja valmistui Aalto-yliopistosta viime kesänä.
Sirpaleinen valikoima hidasti uusiutumista
Viime vuosikymmenen loppupuolella Nokian organisaatio suosi laitteissa ja ohjelmistoissa ratkaisuja, joissa tuotteita viilattiin vanhan menestyksen pohjalta.
Tyypillisesti tuotekehityksen piti löytää uudelle ominaisuudelle tilaaja eli jonkin uuden puhelimen kehitysohjelma.
Riskialttiimmat eli työläämmät ja suuremmat muutokset eivät päässeet tekoon, sillä niille ei löytynyt hyväksyjää. Tuotekehitysohjelmat karttoivat innovaatioihin liittyviä riskejä, jotta aikataulut pitävät. Suuri tuotevalikoima marginalisoi uusia ideoita.
– Kun tuotteita oli paljon, yksittäisen innovaation rajahyöty pieneni, pitkäaikainen Nokia-johtaja ja nykyinen yrittäjä Seppo Laukkanen sanoo.
Laukkanen väitteli toukokuussa Hankenilla sisäisestä yrittäjyydestä innovaatioita edistävänä ja strategiaa uudistavana voimana. Nokialla hän johti tuotteita ja tuoteportfolioita sekä kehitti innovatiivisuuden käytäntöjä.
Pelin muuttuessa Nokian vanhasta vahvuudesta tuli taakka.
– Kompleksinen portfolio oli hankala veivata uuteen asentoon ekosysteemien sodassa.
Nokia halusi taata tutulle käyttöliittymälle jatkumon, jotta vanhat asiakkaat eivät karkaa. Lisäksi Nokialla oli markkinoiden suurin tuki erilaisille kielille – eli käyttöliittymän piti toimia hyvin erilaisilla kirjaimilla ja merkeillä.
– S60:n käyttäjäkokemus oli johtava, kun se tuli markkinoille. Hiljalleen ikonit kävivät tylsiksi ja Applen puhtaalta pöydältä tekemä käyttöliitymä synnytti vau-reaktion, Laukkanen sanoo.
Nokia hylkäsi kosketusnäytön liian aikaisin
Kaksi–kolme vuotta sitten Nokian luisua selitettiin kosketusnäytöllisten mallien puutteella. Miten Nokia ei oivaltanut niiden tarvetta?
Kyse oli ajoituksesta, riskinottokyvyn puutteesta kriittisellä hetkellä – ja ehkä myös huonosta tuurista.
Yhtiö kehitti kosketusnäyttöjä jo viime vuosikymmenen alkupuolella, mutta hautasi tekniikan juuri väärään aikaan.
Nokia esitteli kosketusnäytöllisen 7710-mallin vuonna 2004. Laitteessa oli käytettävyys- ja vakausongelmia, eikä se menestynyt.
Nokian testeissä ihmiset eivät innostuneet kosketusnäytöistä. Ei ole tiedossa, testasiko Nokia käyttäjillä pelkästään kosketusnäyttöä tekniikkana vai ajatuksia siitä, millaisia palveluita kosketusnäyttö mahdollistaisi.
Pyrkimys turvallisiin valintoihin edesauttoi kosketusnäyttöjen hyllytyspäätöstä, jonka Nokia teki Helsingin Sanomien kuukausiliitteen mukaan vuoden 2005 tienoilla. Rahat käytettiin mieluummin tuttujen menestystuotteiden viilaamiseen.
Ensimmäinen massamarkkinoille suunnattu kosketusnäytöllinen Nokia oli 5800 Xpressmusic, jonka yhtiö esitteli vastauksena iPhonelle lokakuussa 2008.
Sovelluspaikat jäivät yrityksiksi
Nokia epäonnistui puhelimen käyttäjiä ja sovelluskehittäjiä houkuttelevan markkinapaikan rakentamisessa.
Taaskaan kyse ei ollut siitä, ettei yhtiö olisi yrittänyt. Yrityksiä oli useita, mutta ne epäonnistuivat, yksi toisensa jälkeen.
Nokia avasi softwaremarket.nokia.com-sivuston sovellusten lataamiseen jo vuonna 2001. Sivusto toimi vain ensimmäisellä Symbian-laitteella, joka oli kommunikaattorien kolmas malli 9210.
Muistatteko vuonna 2003 esitellyn pelipuhelinpettymys Ngagen? Nokia myi pelit laitteeseen muistikortilla. Sovellusmyynnin kokeilut olivat alkaneet.
Sittemmin Nokia perusti muun muassa download.nokia.com-lataussivuston, pikkuisten widget-sovellusten Widsetsin sekä sovellusten jako- ja latauspalvelu Moshin.
Ikävä kyllä ulkopuoliset sovelluskehittäjät kokivat Symbian-koodaamisen hankalaksi ja kehitystyökalut huonoiksi. Tilannetta pahensi Forum Nokian tempoileva tuki, joka rajoittui tyypillisesti dokumentaatioihin.
Nokia yritti helpottaa sovelluskehitystä ensin Python-pohjaisilla työkaluilla.
Tammikuussa 2008 Nokia osti norjalaisen Trolltechin 104 miljoonalla eurolla. Yhtiön sovelluskehitysympäristö Qt helpotti ohjelmointia Nokian käyttämille alustoille.
Windows Phoneen keskittymisen seurauksena Nokia myi lopulta Qt:n Digialle elokuussa 2012. Hinta oli enää neljä miljoonaa euroa.
Huonosti kopioitu ei ole puoliksi tehty
Kehittäjät – ja käyttäjät – kuitenkin ihastuivat Appleen. Ihastus syttyi musiikilla.
Applen iPod-musiikkisoitin ja iTunes-musiikkikauppa muuttivat musiikin oston. Hintavan levyn sijaan saattoi ostaa suosikkikappaleen 0,99 dollarilla, kun kauppa aukesi huhtikuussa 2003.
Vuonna 2008 iTunes Storesta tuli Yhdysvaltojen suurin musiikin jälleenmyyjä.
Nokia vastasi musiikkikaupalla keväällä 2008. Kuvaavaa on, että aluksi kauppa toimi vain Internet Explorer -selaimella vaikka Firefox oli jo tuolloin yleistynyt IE:n rinnalle.
Saman vuoden lopussa Nokia leipoi koko musiikkivalikoiman puhelimen hintaan osassa malleista koemaissa. Comes With Music tuli Suomeen 2009 – mutta lopulta rekisteröitymismahdollisuus palveluun päättyi tämän vuoden alussa.
Applella soivat rokki, poppi ja kaikki muutkin tyylit.
– Applen tarjonta oli katu-uskottavampi. Se on puoli ruokaa musiikissa, Iiro Jantunen sanoo. Hän tuntee Nokian lisäksi musiikkialaa istuttuaan kaiutinvalmistaja Genelecin hallituksessa kahdeksan vuotta.
Applen App Store sai lentävän lähdön, kun sovelluskauppa aukesi iTunesin päivityksellä kesäkuussa 2008.
Nokia vastasi Ovi Storella toukokuussa 2009. Ovi osoittautui kuitenkin kilpailijaansa hankalammaksi käyttää, eivätkä sovellukset aina toimineet eri Symbian-laitteissa.
Ovi – sittemmin Nokia Store – keräsi kymmeniä ja lopulta satoja tuhansia sovelluksia. Kärkipaikat pysyivät kuitenkin tukevasti Applella ja Googlella, joten harva sovellus tulee vieläkään ensimmäisenä Nokian tai Microsoftin sovelluskauppaan.
Epätäydellinen haastaja muutti pelin
Ensimmäinen iPhone oli radioteknisesti kaikkea muuta kuin täydellinen – mutta ihmiset pitivät siitä silti.
Suuren valikoiman puhelinyhtiössä arvioitiin, että iPhone uhkaa vain pientä osaa paletista.
Sitten tulivat sovellukset ja kosketusnäytöt. Ihmiset innostuivat: vihdoin nettiin kännykällä.
Nokian vastaus viipyi. Uutuuksillaan markkinoita rakentanut logistiikkamestari ei osannut vastata toisten muuttamaan peliin.
Kuten nyt tiedämme, Nokian huippupeli romahti nopeasti.
Virheiden historia – 2007 esiteltiin laite, jota Nokia ei koskaan pystynyt ylittämään
