Itse lähtisin varmaan miettimään juuri käänteisesti tuota, eli ensin jos on laajennettavissa (siitä tietysti + piste), sitten onko saatavilla "varaosia" (siitä toinen + piste, ei se laajennettavuus hirmuisesti auta jos esim. käytetyt liitännät ovat 100% omia eikä uusia saa ellei osta 100% samanlaista pakettia ja vielä paketitkin vaihtuvat pahimmillaan vuoden tai parin välein uuteen malliin jotka eivät ole keskenään yhteensopivia).
Sitten jos ei ole laajennettavissa (- piste), saako edes avattua ns. järkevästi (ruuvit tms.) ja jos saa niin onko esim. "tavallista" letkua mitä voi hankkia lähes mistä kaupasta tahansa jolloin ainakin teoriassa modattavissa / korjattavissa tuolta osin. Sitten se pumppuosa, saako sen auki, saako siihen "varaosaa" jos se hajoaa, näyttääkö se "täysin samanlaiselta" kuin muutkin 99 mallia sadasta vai täytyykö koko roska heittää menemään jos pumppu hajoaa?
Toki tiedän että monelle käyttäjälle tuo ei tule edes mieleen, sama kuin ilmajäähyssä jos tuuletin hajoaa heitetään koko roska menemään ja ostetaan uusi. Tosin itse olen esim. varmaankin noin 20€ käytettynä hankittuun ilmajäähyyn (Coolink Corator DS) ostanut uuden tuulettimen ja se palvelee vieläkin paremman puoliskon koneessa.
Mutta itse jos pistäisin jopa useamman satasen vesileikkeihin tahtoisin tietää edes arvion päivitettävyystä (kuten noista Alphacoolin ja BeQuietin malleista sain lukea) tai sitten tylyn "keskimäärin joudut upottamaan uuden hinnan noin 2-3 vuoden välein mikä yleisesti on ollut tälläisten kestoikä".
Toki tässä taitaa olla se mahdollinen varjopuoli että jos rehellisesti kirjoittaisitte tuollaisen "tämä on suljettu systeemi jonka odotettava käyttöikä on noin 2-3 vuotta" ette ehkä saisi edes tuotteita testaukseen? <= Tämä on meinaan puoli minkä itse useasti unohdan ja mietin kun näen jotain youtube testejä missä esim. SB 2600K prosessoria kellotettuna 5GHz testataan vaikka 7700K prosessoria vastaan ja testaaja suoraan toteaa että pelkkää pelaamista varten ei sitä hankkisi kun hinta/laatu suhteessa ei eroa niin paljoa tule.
Toki tuotakin voisi miettiä mitä (ex)9700Pro kirjoittaa, eli mahdollisesti artikkeli missä käydään lyhyesti tai pidemmänkin kaavan mukaan oman custom vesijäähyn tekemistä / huoltamista voisi olla mielenkiintoista luettavaa.
Monta ihan hyvää huomiota tekstissäsi ja osa niistä on varmasti tullut ohitettua ihan siitä syystä, että itse niitä on tullut pidettyä itsestäänselvyyksinä ja esitellyistä ominaisuuksista pääteltävissä olevina seikkoina. Lisäsin nyt artikkeliin muutaman lauseen ja selvennyksen, joista käy paremmin ilmi järjestelmien huollettavuus- ja purettavuusseikat.
Lähtökohtahan on se, että näitä esitäytettyjä valmisnestecoolereita ei ole tarkoitettu avattavaksi eikä huollettavaksi, eikä niitä pysty lähtökohtaisesti myöskään täyttämään (sinetöity kierto). Sitten on muutaman vuoden ajan löytynyt muutamalta valmistajalta näitä yksittäisiä malleja, joissa on käytetty standardikomponentteja ja järjestelmää voi jälkikäteen huoltaa ja muuttaa - nämä ovat kuitenkin ennemminkin poikkeus kuin sääntö - toki erittäin positiivinen sellainen.
Artikkeleissa olemme toki täysin vapaita kirjoittamaan juuri sellaisia huomioita tuotteista kuin haluamme, eikä valmistajat ole tähän päivään mennessä halunneet niihin puuttua. Ennemminkin ongelmana noissa käyttöikien arvioinneissa on se, että sellaista ei voi varmasti lyhyen testijakson perusteella vuosissa arvioida, joten on lähinnä tyydyttävä tekemään huomioita rakenteen toteutusten suhteen.
Lähitulevaisuudessa on luvassa myös custom-looppeihin liittyvää juttua.
Kiitokset hyvästä ja hartaasti odotetusta artikkelista. Seuraavaksi olisi kiva saada EKWBn valmis nestecooleri joukkoon mukaan.
Jos vaan suinkin resurssit antaa myöten niin olisi ihan mukava nähdä miten nämä laajennettavat aiot pärjää keskenään cpu+gpu yhdistelmällä ja verrokiksi jos saisi hyvin toteutetun vastaavan custom loopin.
Jos EKWB:n valmiscoolerilla tarkoitetaan Predatoria, niin sen valmistus on jo lopetettu. Sen sijaan lähitulevaisuudessa olisi tarkoitus tehdä ainakin ensialkuun juttu, jossa verrataan AIO-valmisnestecoolerin ja custom-osista kootun järjestelmän suorituskykyeroa.
Yksi mitä toivoisin, ja tietysti resurssit/mielenkiinto ratkaisevat toteutuuko, on kunnon graafitus. Olen noita opettanut työkseni ammattilaisille 20v ja nuo ei-nollasta alkavat graafit ovat häiritseviä. Lisäksi olisi hienoa, kun yksi referenssi (ts. ankkuri) säilyisi aina graafista toiseen (lämpötila, melutaso, jne). Tällainen voisi olla esim. nyt jossain graafeissa verrokkina käytetty Noctua NH-D15. Nyt se vain uupuu monesta graafista. Bonuksena olisi hienoa nähdä jäähdytysteho (tai lämmönnousu vs. ympäröivä ilma) äänenpaineen funktiona. Tästä näkee nopeasti ns. tehokkaan vyöhykkeen, eli milloin useimmilla jäähyillä jäähdytysteho ei enää sanottavasti nouse, vaikka äänenpaine kasvaisi infernaalisesti. Toki edellyttää enemmän testipisteitä ja on työläämpää.
Kiitos hyvin toteutetusta testistä!
Kiitos palautteesta
Kuvaajissa X-akselin nollakohta on pyritty valitsemaan esitettävän asian mukaan, eli lämpötilaa esitettäessä nollan sijaan testiympäristön lämpötilaan (suurinpiirtein, jotta akselin jako menee siististi) ja melumittauksen tuloksissa testiympäristön taustameluun, koska kummassakaan tapauksessa tulokset eivät voi olla tuon tason alapuolella.
NH-D15:n tuloksia ajattelin päivittää vielä jälkikäteen taulukoihin, mutta ovathan siellä graafista toiseen myös jokaisen testatun coolerin tulokset? Tulevaisuudessa lämpötilat tullaan esittämään delta-T:nä, tässä artikkelissa en vaan yksinkertaisesta huomannut tehdä sitä tuloksia kirjatessani enkä enää jaksanut lähteä muuttamaan kuvaajia jälkikäteen
Pitää miettiä tuota jäähdytystehon esittämistä äänenpaineen funktiona seuraaviin artikkeleihin, josko sen saisi jotenkin pienellä vaivalla ja fiksusti toteutettua.
En yleensä lueskele nestejäähdytysasioita, joten reaktio voi johtua minun noobeudesta, mutta onko tosi että erot on noin pieniä kunnollisen ilmajäähyn ja nestejäähyn välillä? Minä kun aina ajattelin että lämpötila tippuu heti 15 astetta nyt vähintäänkin kun nestejäähyyn vaihtaa.
Näkyy kyllä tuossa Sampsankin artikkelissa olevan yllättävän pieni ero.
No ei siinä, yllättynyt vain olen. Mielenkiintoista nähdä vertailua myös ilmajäähyyn. Tämä on itselle tärkeä kun ei ole mitään kokemusta nestejäähystä.
Olisi kuitenkin kiva tietää, että kuinka suuri ero on blockista/ilmajäähyn pohjasta (eli se josta ne lämmönjohtoputket lähtee) mitatun lämpötilan ja prosessorin ilmoittaman lämpötilan erotus, kertoisi minulle miten hyvin lämpötila johtuu prosessorin sisältä jäähdyttimeen jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Tässä kun käsittääkseni oli näiden keskiarvo tuossa graafissa? Tämän ei toki pitäisi muuttua eri komponenteilla enkä tämän sisällyttämistä testeihin erityisemmin toivo, mutta olisi vain kiva tietää että kuinka hyvin tuosta prosessorista lämpö oikein johtuu nestemetallilla jos nämä eri pisteistä mitatut lämpötilat vain ovat tallessa.
Tätä aloin miettimään koska itsellä ei oikein lämpö johdu enää, cooleri on kädenlämpöinen kun prosessori vetää 90 asteessa oman anturinsa perusteella. Tuossa kun on ilmoitettu että noin 60 asteessa pyöri lämmöt, niin mikä oli tässä tilanteessa prosessorin sisäinen ja mikä ulkoa mitattu lämpö.
Kyllähän ne erot ovat tosiaan aina olleet etenkin näiden valmisnestejäähyjen ja ilmajäähyjen välillä suhteellisen pienet ja tehokas ilmajäähdytys on edelleen melutasoon suhteutettuna erittäin hyvä valinta. Custom-nestejäähdytyksellä eroa tulee sitten hieman lisää, toki riippuen minkälaisista komponenteista se rakennetaan.
Prosessoriblokin pohjan lämpötilasta meillä ei ole mittaustietoja - artikkelissa esitetyt prosessorin lämpötilat ovat peräisin prosessoriytimien sisäisistä antureista (kuuden ytimen keskiarvo).
