Venäläinen Baikal Electronicsin BE-S1000-palvelinprosessori piirikuvissa

[Kaotik]

Piirien lähikuvista tuttu Fritzchens Fritz on saanut käsiinsä 48-ytimisen BE-S1000-palvelinprosessorin ja ottanut siitä tapansa mukaan sarjan erilaisia lähikuvia. Löydät lisää kuvia Twitteristä.
BE-S1000 oli TSMC:n 16 nanometrin prosessilla valmistettu siru, mutta kuten tiedetään, nyt historiaa kiitos Venäjän hyökkäyssodan.

Spoileri

Lisäksi piirikuvien annotointiin erikoistunut Locuza on julkaissut kätevän kuvan, jossa näkyy mitä mikäkin osa piisirusta on.

Spoileri

Lähde: Russian Baikal 48-Core CPU Die Shots, Benchmarks Emerge

 

[Timo 2]

Olikos Venäjän omat piirinvalmistukset tasoa 65nm prosessi, vai oliko se 90nm. Eikös Venäjällä ollut vain 200mm piikiekkoja? Ei enään muista, mutta jotain tämän suuntaista muistelen lukeneeni.

Mitenköhän helposti tuon porttaa vanhoille prosesseille, vai pitääkö aloittaa suunnittelu käytännössä nollista. Sekin on hyvä kysymys onko Venäjällä enään edes porukkaa, jotka osaisi tämän tehdä, vai onko kaikki lähteneet sotaa karkuun.

 

[Tigerou]

Em. kiinnostaa täälläkin.
Vanhempia 65-90nm prosesseihin kelpaavia laitteistoja ei liene enää laskettu minkäänlaisiin vientikielto-listoihin vuosiin? Joten moisia löytyy varmasti maailmalta rahalla. Muttei niitäkään osaa pyörittää kuka tahansa kadulta värvätty. Vaikea kuvitella jotta kukaan tulevaisuuttaan vuotta pidempään suunnitteleva moiseen kykenevä nykypäivänä värväytyisi Venäläiseen CPU-tuotantoon?
Siis jos ei ole rastittanut kohtaan [Urahaaveet] kohtaa [Ammatillinen Itsetuhoisuus].

 

[hkultala]

Eli siis, eivät kehittäneet prossuydintä itse, vaan ostaneet valmiina.

Hyvä sen puolesta, että on saatu kelvollisen perutuksen omaava prossu(oma ydin olisi todennäköisesti omannut jotain pahoja pullonkauloja ja ollut paljon hitaampi), mutta (heidän kannaltaan) huono sen kannalta että on jo 5 vuotta vanha malli eivätkä varmaan ole saamassa uudempia malleja ARMeista, ja eivät oppineet mitään cpu-ydin-kehityksestä koska eivät yrittäneet sitä.

Itse piiri vertautuu aika lailla johonkin ekan sukupolven EPYCiin - enemmän ytimiä (48 vs 32) mutta vähemmän säikeitä. Kokonaisuudessaan pinta-alaa hiukan vähemmän, mutta koska kaikki on yhtenä piilastuna, valmistuskustannukset samaa luokkaa. Suorituskykyä 32 Zen1-ytimellä lienee kuitenkin selvästi enemmän kuin 48 selvästi matalammalla kellolla käyvällä Cortex A75lla.

Ja tuota näköjään verrataan firman omissa slideissä EPYC 7351een, josta on puolet ytimistä kytketty pois päältä. Ja joka siis on vuodelta 2017.


Eli venäjä yritti tehdä ulkomaalaista teknologiaa käyttäen piirin, joka olisi ollut tekniikaltaan 5-6 vuotta myöhässä ja pärjännyt 5-6 vuotta vanhoille cripplatuille versioille ulkomaisista piireistä. Mutta tämäkin meni puihin koska Putin.

 

[ratkakapu]

Eli venäjä yritti tehdä ulkomaalaista teknologiaa käyttäen piirin, joka olisi ollut tekniikaltaan 5-6 vuotta myöhässä ja pärjännyt 5-6 vuotta vanhoille cripplatuille versioille ulkomaisista piireistä. Mutta tämäkin meni puihin koska Putin.

Kuulostaa juuri siltä, miltä Neuvostoliiton tietokoneohjelmat aina. Aluksi vain askeleen myöhässä mutta kokonaan jää kauemmaksi ja kauemmaksi, kunnes tehdään harppaus (kopioimalla tai lisenssoimalla) jolla päästään takaisin alkupisteeseen, eli olemaan askeleen myöhässä. Alla erinomainen julkisista lähteistä koostettu video aiheesta.

 

[Algron28]

Eikös se oikeastaan koko neuvostoliiton ja itäsaksan yms maiden teknologinen takapajuisuus johtunut siitä että kaikki kopioitiin lännestä joko vakoilemalla tai lisensoimalla ja tästä johtuen sitä omaa kotimaista tuotekehitystä ja siihen liittyvää tutkimustyötä ei ollut joten mitään innovaatioitakaan ei voinut tulla. Tähän sitten vielä päälle se että jokainen taho valehtelee kaiken olevan paremmin kuin todellisuudessa on ja kaikki onnistuu mutta mikään ei toimi.

 

[_j03_]

Mitenköhän helposti tuon porttaa vanhoille prosesseille, vai pitääkö aloittaa suunnittelu käytännössä nollista. Sekin on hyvä kysymys onko Venäjällä enään edes porukkaa, jotka osaisi tämän tehdä, vai onko kaikki lähteneet sotaa karkuun.

Ei varmaan mitenkään onnistu. Pelkästään valmistajan vaihto pakottaisi varmaan tekemään muutoksia, puhumattakaan sitten jos hypätään 16nm prosessista jonnekin antiikkiseen +60nm prosessiin.

 

[Alatuberkuloosi]

-

 

[markus]

Vaikea varmasti sanoa tekniikoista, mutta Mikron Groupilla lisensoitu 90nm node ja Angstremilla ilmeisesti vain 250nm node. Eli maksimissaan Pentium 4 tasoista tavaraa noista saisi ulos.

 

[zepi]

Neuvostoliiton / Itäblokin ongelma ei ollut niinkään oman tuotekehityksen puuttuminen vaan se, että tuotekehityksen tuloksia ei pystytty laittamaan tuotantoon + tuotantoketjun monimutkaistuessa niiden hallinta keskitetysti muuttuu mahdottomaksi.

Siellä oli kyllä teoreettista ja labratason osaamista - monin paikoin enemmän kuin lännessä, koska "tiede ja tutkimus" olivat jotain mihin kommunistit pistivät rahaa.

Oikea ongelma oli se, että valmistava teollisuus jota johdetaan keskusjohtoisesti ei pysty mukautumaan siihen, että mitä laboratorioissa huippukoulutetut tohtorit loputtomilla resursseilla pystyvät tekemään.

Länsimaissa itse tuotantokoneisto on yksityisomisteista ja tuotantoprosessit kehitetään kaupallisen kilpailun perusteella. Moni valmistustekninen innovaatio syntyy siellä tuotantoprosessissa sen jälkeen kun se tuotanto on ensin saatu toimimaan.

Keskusjohtoisessa systeemissä on alhaalta päin ~mahdotonta saada parannuksia aikaan, vaikka kaikki tietävätkin että hommat menevät päin seiniä.

 

[takomo]

Vaikea varmasti sanoa tekniikoista, mutta Mikron Groupilla lisensoitu 90nm node ja Angstremilla ilmeisesti vain 250nm node. Eli maksimissaan Pentium 4 tasoista tavaraa noista saisi ulos.

Jos löytyy 65 nm teknologiaa, niin sillä on tehty v. ~2008 mainstream-prosessoreita kuten Intel Core 2 Conroe tai AMD Phenom

Conroe (microprocessor) - Wikipedia

en.wikipedia.org

AMD Phenom - Wikipedia

en.wikipedia.org

2-4 ytimisiä, 2-3 GHz 64-bittisiä prosessoreita. Eilispäivän teknologiaa mutta ei tosiaankaan mitään 8-bittisiä mikrokontrollereita.

Jos on vain 90 nm prosessi, hypätään vähän vanhempaan mutta ei kuitenkaan kuin 2-3 vuotta. Inteliltä 90 nm teknologialla on tullut Pentium D 64-bittiset n. 3 GHz 2-ydinprosessorit ja AMD:ltä Athlon 64 X2 2-ydinprosessorit. Kyllä näilläkin yhtä jos toista laskee jos vähän panostaa koodaamisen tehokkuuteen.

Yhden säikeen suorituskyky on parantunut noista ajoista oikeastaan hämmästyttävän vähän. Nykyisillä prosessoreilla pystyy toki ajamaan montaa säiettä rinnan mutta on aivan tapauskohtaista miten hyvin, helposti ja luotettavasti jokin prosessi rinnakkaistuu.

 

[cular]

Neuvostoliiton / Itäblokin ongelma ei ollut niinkään oman tuotekehityksen puuttuminen vaan se, että tuotekehityksen tuloksia ei pystytty laittamaan tuotantoon + tuotantoketjun monimutkaistuessa niiden hallinta keskitetysti muuttuu mahdottomaksi.

Siellä oli kyllä teoreettista ja labratason osaamista - monin paikoin enemmän kuin lännessä, koska "tiede ja tutkimus" olivat jotain mihin kommunistit pistivät rahaa.

Oikea ongelma oli se, että valmistava teollisuus jota johdetaan keskusjohtoisesti ei pysty mukautumaan siihen, että mitä laboratorioissa huippukoulutetut tohtorit loputtomilla resursseilla pystyvät tekemään.

Länsimaissa itse tuotantokoneisto on yksityisomisteista ja tuotantoprosessit kehitetään kaupallisen kilpailun perusteella. Moni valmistustekninen innovaatio syntyy siellä tuotantoprosessissa sen jälkeen kun se tuotanto on ensin saatu toimimaan.

Keskusjohtoisessa systeemissä on alhaalta päin ~mahdotonta saada parannuksia aikaan, vaikka kaikki tietävätkin että hommat menevät päin seiniä.

suljetussa järjestelmässä ongelmaksi tulee myös ihan puhtaasti se ettei saavutuksista tiedä välttämättä kovin moni ja paljon asioita jää keksimättä ihan siksi että edeltävä vaihe haudattiin salaiseen kansioon jota ei sen jälkeen enää avattu. Yliopistopuolella taas yritetään epätoivoisesti saada näkyvyyttä omalle tekemiselle. Alan urakierron kun tuppaa olemaan niin riippuvainen viittauksien määrästä mikä vähentää tuota riskiä että tärkeät löydöt unohtuvat kaapiston pohjalle