Kannattaa muistaa myös, että harva asia on tylsempää kuin negojen skannailu ja väkertäminen.
Hyvin vahva tämä. T. muutaman sadan Dian skannausurakka takana Nikon LS-4000:lla + VueScanilla, ja tällä Nikonilla sentään on 24 kuvan vetävä syöttökaukalo lisävarusteena.
Hidasta on. Käytännössä jos laadun haluaa kohdalleen/maksimoida ainakin diojen kohdalla, ei voi täysin luottaa automatiikkaan ainakaan tällä koska ovat niin herkkiä yli/alivaloittumaan, vaan aina tulee jotain mitä pitäisi käsisäätää. Eli prosessi on että ensin ladot ne 24 kuvaa siihen muovikelkkaan. Sitten luet ne 24, tähän menee pieni ikuisuus jos haluat että tekee moninkertaisen otoksen täydellä laadulla eikä vain jotain draft-previewtä. Sitten valitaan väriprofiilit, laitetaan raksuttamaan, ja tunnin tjsp kuluttua menet katsomaan että meikö sinnepäin? Oho hups, laitteeseen tulikin vinosyöttö ja vain puolet valmista? No, korjataan ja painetaan jatka (ja toivotaan ettei niitä tule toinen). Sitten kun valmista, katsot että juu, noi 3 pitäisi tehdä uusiksi, poimit sieltä pinkasta erikseen ja luet ne eri asetuksilla. Sitten ladot kaikki diat takaisin säilytyskelkkaan, oikeassa järjestyksessä, huomioiden ne 3 jotka otit sivuun, ja sitten seuraava setti jonoon. Ärsyttävintä tässä on tuo Nikonin kelkan pienuus, kun sen vetovoimaisuus ei ihan vasta näitä tyypillisten projektorikelkkojen kokoa, eli tällaisia kierroksia tulee useampi per dia-laatikko. Niin joo, ja parasta tietenkin on että joku jossain vaiheessa läväyttänyt sen dia-kuvalaatikon lattialle, ja kuvat ladottu uudelleen kelkkaan. Järjestys on ties mitä, ja sulle tulee boonusilo että jos haluat noista sen kronologisen tarinan, niin käsin sitten järjestelet ne tiedostot oikeaan aikajanaan koneella. Jippii.
Toinen vaihtoehto on vetää koko juttu jollain Epsonin tasoskannerilla jossa Dia-kansi. Itse lukuprosessi on paaljon paljon nopeampi kun se lukee kaikki pinnalle ladotut diat kerralla ja itse luo niistä erilliset tiedostot, mutta laatu ainakin silloin joskus kun kokeilin kinokoolle huonompi - ja kun laatu kinokoon kamassa jo lähtökohtaiseti välillä vähän sinnepäin, niin se olisi kiva pyrkiä maksimoimaan se mitä voitavissa on....
Olen myös tuoreempia diakuvia skannauttanut kehityksen oheella Kameratorilla. Laatu ihan hyvää, mutta hintaa tulee äkkiä jos jotain resoluutiotakin haluaa. Mitä taas joskus aikoinaan vuosia sitten faijan kanssa tutkittiin näitä "tuo meille filmisi digitoitavaksi" -palveluita kun meillä oli tämä "vanhat perhekuvat digiksi" -projekti aluillaan, niin ilmeisesti moni näistä skannipalveluliikkeistä ei teekään hommaa itse varsinaisesti in-house, vaan lähettävät filmisi bulkkina jonnekin vinku-intiaan jossa joku Harish sitten tekee varsinaisen arkistotyön ja yrittää olla sekoittamatta tavaroitasi naapurin kanssa. Eihän näillä kuvilla rahallista arvoa ole yhtään, mutta silti sylettäisi ainakin itseä paljon enemmän jos ne häivisi jonnekin postimatkan tmv. varrella.... Ja pihinä miehenä tulee heti mieleen että miksi maksaisin tuossa tapauksessa välikädelle enkä vain itse etsisi sen "Harish Indian Filmscanning Laboratory LTD" -puljun käsiini jos tarkoitus olisi postimyyntiä harrastaa? Sinne asti ei koskaan kuitenkaan päästy.... vielä ainakaan.... Meinaan, vielä olisi sellainen toinen 400-500 kuvasatsi skannattavana, vaikka aika isäpapasta jättnyt jo vuosia sitten - istunut tuolla komerossa odottelemassa nyt sitä maagista motivaatio-H-hetkeä sen ~10v

(Edit tarkennus: ne Filmit - ei siis isäpappa)