140 m2 okt + 100m2 talousrakennus kaivurilta meni touhutessa 87,5h. Kivetöntä hietamoreenia tasamaalla ja kone ei huilannut työmaan aikana käytännössä kuin kahvitauot. Maita lähti vaihtoon melkein 1000m3 tontilta ja kastelukaivo tehtiin samoihin tunteihin. Karkeasti montun aukaisusta kapillaarille molemmat laatikot n. 7 päivää ja perustuksien jälkeen täytöt ja muut pihan sipistelyt 4-5 päivää. Maita jos joutuu pois ajamaan iso kone on jees ja autoja saisi olla ajossa useampia. Lapiomiehiltä aikaa meni varmaan tuplasti kaivurin tunnit. LVI/sähköjen asemakuvan digitalisointi auttaa kyllä kovasti jos kaivurista löytyy vaikkapa Novatronin 3d-softaa.
Joo ei sisällä tarvikkeita eli vain kone ja miestyö mutta kaiken tarvikkeen asennus eli juuri luettelemasi asiat + sähkösyöttöjen vedot ym. Sorat sitten päälle.Kuullostaa kyllä melkoisen isolta määrältä, riippuen toki vähän nyt siitä mitä urakka pitää sisällään. (salaojat, sadevesiputket,, pihakaivot, sisätäytöt, routaeristeet, viemärit ym ?) Jos urakan kohteena on vain murskepatja talopaketin alle niin kallista, kovin kallista.
Toki näillä lakeuksilla ja tuttujen kaivurijamppojen kanssa kun työskentelee niin omaan kohteeseen ainoa oikea veloitustapa olisi tuntityö.
Mut toivotaan että joku hiljattain valmistalon rakentanut avaa omia kokemuksiaan
Mulla meni lähes tuplat 108m2 okt + 60m2 talli murskepatjat laserilla <2cm heittojen tasolle tiivistettyinä, maanvaihdot, maa-ainekset kuljetuksineen, sv- sekä salaojaputket tarkastuskaivoineen, routastyroksit, syöttökaapeli pääkeskukselta talolle sekä lämpökanaali talon ja tallin välille, vesi- ja viemäriputket. Lisäksi kannot lähti noilta kaivuupaikoilta kasalle, kivet toiselle kasalle ja täyttömaat päälle peitoksi.
KVV-asemapiirroksella pärjää pitkälle. Ite lähetin sen ja sovin tontille tapaamisen. Niin ja sovin lopulta tuntilaskutuksen, ettei ala urakkahinnat karkaamaan toisaalta käsistä yläkanttiin eikä sitten loppuvaiheessa aleta hosua urakkatahdilla mitään.
Pohjatutkimusraportti, asemakuva, LVI-asemakuva, perustusleikkaukset, routasuojaus- ja salaojasuunnitelma (mallia asema-) ja sähköasemakuva (jos haluaa kaapelien vedon sisällyttää). Sitten jos on pidemmälle vienyt suunnittelua, niin erityisen hyödyllinen olisi maarakenneleikkaukset sekä tasaussuunnitelma mutta näitä harvoin tehdään okt-kohteissa.
Meinasitko salaojatkin arvata sekä routasuojaukset?
mullakin tehtiin maatyöt tuntitöinä.. jälkikäteen ajateltuna olisi ollut kyllä varmaan parempi tehdä urakkana.
Salaojia ja routasuojauksia olen työni puolesta suunnitellut monet kerrat. Mutta viemärit ja sähköt ei rakennesuunnittelijalta oikein luontevasti tule.
Itse kysellyt pelkkiä kiinteähintaisia. Urakoitsijakin (talon pystyttäjä) sanoi, että jos tuntihommina ottais, niin sinne pitäisi itse mennä lapiomieheksi (= kytikselle). Muuten ne helposti paisuu ne laskut.
Mites korkomaailma, kun lattiakorko ei tiedossa? Sähköissä ei taida kauheasti ihmeellisyyksiä olla; tietty kaapeli teknisen tilan paikkeille ja jos pihavalot tiedossa, niin niille samantien.
Lattiakorko ja kaikki rakenteellinen asia on tiedossa. Lattiakoron määrittää jo kaavakin (suhteessa tien pintaan). Pohjatutkimus tehty ja tontti vaaitettu.
...lähinnä ajattelin LVI-tavaran korkomaailmaa.. Eli kaivot ja putket tulevat riittävän syvälle, mutta ei liian syvälle. Huomioita kuitenkin routa yms. sekä tietysti kaadot ja liittyminen tontin reunalla.
Tietysti aihetta voi lähestyä noinkin, asetuin vähemmän epäilevälle kannalle itse. Kävin jututtamassa kuskia päivittäin ja katsomassa paljonko hommat on edenneet tontilla. Tuskin yksityisyrittäjä haluaa mainetta taukoilijana jos seuraava työmaa odottaa kumminkin kaivuria heti kun edelliseltä pääsee pois. Totta kai tuntilaskun voi asiallisesti kyseenalaistaa jos se ei selvästi täsmää työn etenemiseen. Onneksi omalle kohdalle osui reilu ammattilainen.
Juu, samanlaisia kokemuksia. Laatoituksen otin urakkana ja se olikin erittäin edullinen. Syy selvis kun kaverit meinasi tallustaa vetämään märkään vesieristeeseen. Onneksi appiukko oli paikalla ja saatiin hätyyteltyä vastaava mestari paikalle ja hätisteltyä yli-innokkaat laatoittajat pois. Tulivat muutamaa päivää myöhemmin laatoittamaan ja tekivät hyvää jälkeä. Eli monesti tuo asioihin puuttuminen kerran ja jämäkästi parantaa tekemistä selkeästi.
Oma kustannuslaskelma oli 5 vuotta sitten luokkaa loppusumma. Tein kyllä jaottelun maarakennustyöt, talopaketti, liittymät, ulkopuolinen työvoima, tarvikkeet. Nyt muistelisin että en koskaan toimittanut sitä lappua pankkiin.
Pankeilla on usein omia valmiusaste/kustannuslaskelma pohjia joihin he haluavat arviot yms. täytettäväksi.
ennenkuin lainaa sai niin piti tehdä jo laskelma mutta silloin riitti a4 jossa oli pääkohdat mainittu esim talopaketti 222 tonttua , maatyöt 100 tonttua , pohjatyöt 30tonttua , tontti 100tonttua jne
. maatyötkin ovat vähän hassu kululaji sillä ensin niitä tulee paljon mutta kun talo on valmis niin niitä tulee lisää (viimeistely mullat yms pihalle) koko urakasta tuon osuus on 11 % joten piipun puute lienee siis kenties 1% .. entä jos piippu on jo mutta ei ole vielä hyväksytty käyttöön.. lasketaanko se valmiiksi millä prosentilla ?
Nämä on muuttuneet näköjään todella paljon viidessä vuodessa joten aiemmankin kommenttini voi jättää huomiotta. Meillä pyydettiin koko rakennusaikana OP:sta 2 tai 3 valmiusastetodistusta. Lisäksi lainaa nostettiin pyytämällä tyyliin "nyt voitaisiin ottaa 60 tonnia talotehtaan maksuerään, maarakennustöihin ja sisätöihin" ja nosto hoitui.ihan suht tarkkaankin piti laittaa laskelma jonka avulla sitten kerrottiin pankille myös parin kuukauden välein että missä mennään kun piti saada rahaa tilille että pystyi maksamaan menoja.
eli karkeasti niin että 400 tontun laina ja aina kun tili oli tyhjä ni laitettiin viestii pankille et nostetaan satatonttua taas tilille ja ohessa kustannuslaskelma että mitä ollaan saatu jo aikaiseksi ja mitä ko rahalla sitten saadaan aikaiseksi.
ongelma nordean valmiissa pohjassa on se että meillä talopaketti taas valmistuu ihan eri tahtiin eri osiltaan eli piti tosi tarkkaan laskelmoida että paljonko laitetaan sisäosien hinnaksi x ja kuuluuko se nyt tilillä olevasta rahasta vai myöhemmin tulevasta erästä jne ja osa töistä oli sellaisia että vuoden ajan siihen tuli vain lisää "valmistums prosentteja" kun ei voinu määrittää satavarmaksi et milloin jokuhomma on täysin valmis. esim sähkö työt ovat valmiita vasta sitten kun sähkötyöt on tehty ja niistä on kaikki tarkastuspaperit vaikka talossa olisi jo toimivat sähköt olleet jo vuoden
jne
Riippuu varmasti pankista ja rakentajan persaukisuuden asteesta että mitä pankki keneltäkin haluaa ja millä tarkkuudella ja kuinka usein. Vastaavan mestarin nimmarin vissiin haluaa jokainen, mutta eri asia tosiaan minkälaisen malboro-askiin kirjoittettuna se riittää.
Vaikuttaisi siltä, että tässäkin menettelytavassa on monta lähestymistapaa varmaan riippuen pankkiryhmästä ja varmaan vähän virkailijastakin. Meillä on OP:ssa lainat ja heidän kanssaan ei ole ollut kyllä minkäänlaista kitkaa noiden rakennuslaina-asioiden kanssa. Meillä oli jonkinlainen pompsi omaa rahaa rakentamisen alussa ja oikeastaan kaikki maa- ja perustustyöt maksettiin ns. omasta taskusta. Vasta hirsitoimituksen kohdalla piti siirtyä lainan puolelle. Käytännössä pankille toimitettiin valmiusastetodistus tuossa kohtaa ja taidettiin nostaa joku isompi summa silloin lainaa. Laina on käytännössä kahdessa osassa, koska meillä on sekä ASP-rakentamislainaa, että tavallista lainaa (yli menevän osuuden osalta). Nostimme parissa erässä ensiksi tuon ASP-lainan ja tuota tavanomaista lainaa olemme sitten nostaneet huomattavasti pienemmissä erissä (esim. 25t€ kerrallaan) korkokustannusten vähentämiseksi. Lisäksi olemme pitkin rakentamista pystyneet omalla rahalla maksamaan monia asioita välissä, joten olemme voineet pitkittää noita välejä, milloin lainaa on milloinkin nostettu lisää. Olen kyllä joka kerralla toimittanut vastaavan allekirjoittaman valmiusastetodistuksen, mutta ilmeisesti sitäkään ei välttämättä tarvitsisi ihan joka välissä toimitella, varsinkin jos lainaa nostaa pienempinä siivuina. Tuo lainasumma on tullut ihan omasta päästä, että paljonko ajattelen meidän milloinkin tarvitsevan ja miten hommat etenee ja mitä laskuja on suurin piirtein tulossa seuraavaksi. Ei ole tarvinnut lähteä liian tarkkaan laskemaan prosentteja, että paljonko joku yksittäinen osuus koostuu mistäkin.ennenkuin lainaa sai niin piti tehdä jo laskelma mutta silloin riitti a4 jossa oli pääkohdat mainittu esim talopaketti 222 tonttua , maatyöt 100 tonttua , pohjatyöt 30tonttua , tontti 100tonttua jne
sen jälkeen ihan suht tarkkaankin piti laittaa laskelma jonka avulla sitten kerrottiin pankille parin kuukauden välein että missä mennään kun piti saada rahaa tilille että pystyi maksamaan menoja. (ja jokainen laskelma piti olla allekirjoitettu vastaavanmestarin ja pääsuunnittelijan toimesta mikä oli mielestäni kyllä pöljää mut minkäs teet... heillä kun oli usein niin kova kiire että fyysisen allekirjoituksen saaminen on välillä viikkojen työ...)
eli karkeasti niin että saatiin 400 tontun laina ja aina kun tili oli tyhjä ni laitettiin viestii pankille et nostetaan satatonttua taas tilille ja ohessa kustannuslaskelma että mitä ollaan saatu jo aikaiseksi ja mitä ko rahalla sitten saadaan aikaiseksi. (koko lainaa ei saanut kerralla tilille nostettua vaan sitä sai nostettua vain kerrallaan osissa)
ongelma nordean valmiissa pohjassa on se että meillä talopaketti taas valmistuu ihan eri tahtiin eri osiltaan eli piti tosi tarkkaan laskelmoida että paljonko laitetaan sisäosien hinnaksi x ja kuuluuko se nyt tilillä olevasta rahasta vai myöhemmin tulevasta erästä jne ja osa töistä oli sellaisia että vuoden ajan siihen tuli vain lisää "valmistums prosentteja" kun ei voinu määrittää satavarmaksi et milloin jokuhomma on täysin valmis. esim sähkö työt ovat valmiita vasta sitten kun sähkötyöt on tehty ja niistä on kaikki tarkastuspaperit vaikka talossa olisi jo toimivat sähköt olleet jo vuoden
jne...
tässä vanha pohja viimevuodelta (2023) jolloin talo oli noin puoliksi valmis paperilla mutta teknisesti jo asuttavassa kunnossa
tuossa on hyvin nähtävissä sillä tavalla hassuja kohtia eli jos kohta 4 täydentävät rakenteet olisi muuten ok mutta puuttuu esim piippu niin sitten pitää vain itse miettiä että paljonko se on prosentteina sen piipun"arvo"
kaikkia tälläsiä piti miettiä kun pankille kertoi edistymisestään... onneksi pankki ei kysellyt lisätietoja noista kohdista
edit... täsmennyksiä yms
se vielä lisäyksenä että itselläni kun tosiaan oli pakettitalopaketti niin kauppasopparissa oli jo määritelty viiteen osaan koko kauppasumma ja viimeinen erä on pienin niistä.
Tässä vois olla jonkinlaista suuntaa antavaa listaa johon varautua:
Onko noissa talopaketteja tarjoavissa yrityksissä jotain sellaista mitä pitäisi tietää, ajat tietty myös sellaisia, että pysyykö yritys pystyssä ettei uhkaa konkurssit yms. Osa tarjoaa perustuksia paketin mukana, osassa asiakkaan harteilla nekin. Onko joku selvästi parempi kuin joku toinen? Nopealla muutaman talotarjoajan katsannalla Älvsbytaloilla oli selkeimmät nettisivut ja tarjonnat mitä kuuluu ja mitä ei hintoineen jne.
Älvsbytalo hieman ruotsalainen, halvat materiaalit sisäpinnoilla ja rossipohjassa on maa-aineksen päällä rakennusmuovi mihin itse en olisi 100% tyytyväinen eli jos se hapertuu/repeilee aikojen saatossa pääsee alapohjaan nousemaan kosteutta maasta. Muurametaloilla aika samantyylinen, mutta heillä tuli rossiin ilmanvaihto + lämmön- ja kosteudeneristykset yhteensä 100mm (itse piti laittaa 50mm finnfoam alle). Näillä kummallakin rossipohjan päällä melko ohuehko lattiavalu, mutta ei ole jälkimmäisen tehtaan talossa itsellä koskaan narissut tai notkunut lattia. Muuramella tosiaan tuli perustukset, en tiedä onko joku talotehdas jolla ei kuulu kauppaan mutta tällaiset voi kysyä myyjältä kun tämä laatii tarjousta.
Kyllä niitä muuttamaan pystyy. Neuvottelukysymyksiä. Ottaa riittävän aikaisessa vaiheessa puheeksi, niin on vielä sauma neuvotella. Esim. urakoitsijoita kilpailuttaessa hyvinkin neuvotteluvaraa.
Ehkä erillisten urakoitsijoiden kanssa on hyvinkin mahdollista, mutta lähinnä mietin talotoimittajia.
Erittäin hyvä pointti! Paras valita vastaava, josta jollakulla on hyvää sanottavaa. Entisen vuokranantajan kanssa tuli lievää konfliktia ja googlailin hänen nimeään huvikseni ja kävi ilmi jonkun blogista että hän on vastaavana mestarina laiminlyönyt tehtävänsä täysin. Oli siis kirjoittanut katselmuksien yms kuittaukset vaikkei ollut käynyt työmaalla eikä ollut valvonut laatua lainkaan.
Ei nuo maksuerät käsittääkseni talotoimituksissa paljoa elä, urakoissa toki esim. jos otat eri paikasta laatoituksen on neuvotteluvaraa maksuerissä enemmän. YSE98 (yleiset sopimusehdot 1998) taitaa olla useimmilla pohjana ja silloin vika maksuerä muistaakseni täytyy olla vähintään 10%. Se on silloin juuri sen kokoinen kuin täytyy eikä yhtään enempää sillä talotehdaskin haluaa saada rahaa hankkeen edetessä eikä vasta jälkikäteen. Paketin toimitusajankohtana kannattaa olla vastaava tontilla huomauttamassa pystytysporukalle jos jotain laatuvirhettä on että tulee heti korjattua siinä vaiheessa hanketta kun alle puolet koko kauppasummasta on vasta maksettu. Sitten viimeistelytöissä virheet on rahallisesti pienempiä ja niistä on helpompi räknätä myös itse.
Kastellin kanssa sovittiin niin että precut toimituksessa se xx%, sitten seuraava erä neuvoteltiin muodosta "2vko toimituksen jälkeen" -> "peltikatto asennettuna". Ilman mukinoita meni läpi.
Täytyypä Kastellilta pyytää parempaa tarjousta. Saatin Dekolta juuri tarjous joka jonkin verran parempi, mutta luonnollisesti toimitussisällössä puutteita. Mutta vaikka nuo puutteet lisää niin silti hinta jää selvästi alemmaksi.
esim den tekee tämän niin että asiakas on aina väärässä ja mitään ei korjata ellei rakennusvalvonta ota siihen kantaa tms.
www.hs.fi
www.hs.fi
www.rakennuslehti.fi
Todisteluaineisto voi olla mittava, aika näyttää onko sillä painoarvoa. HS:n jutusta ei voi päätellä syyllisyyttä yhtään, kumpaankaan suuntaan, sen verran ylimalkainen on juttu.Nyt on juttu DEN Finland Oy:n Tontti-Talo -palvelupaketista Hesarissa. Kannattaa lukea. DEN kiistää kaiken perusteettomana, vaikka asiakkaan todisteluaineisto asiantuntijalausuntoineen on mittava.
Rakentaminen | Espooseen rakennettiin puolen miljoonan euron uusi omakotitalo, joka on ”purkukuntoinen”
Ostajien käräjäoikeuteen toimittamien asiakirjojen mukaan omakotitalo vajoaa ja sen korjaaminen vastaisi uuden talon rakentamista. Talotoimittaja kiistää väitteet.
Tsekkaappa Nimimerkki "Koolinki":n aiemmat viestit, oli sennäköistä rakentamista että ihmettelen miksi rakentaja edes vie oikeuteen...
