Vähän ajavalle 95E10 aiheuttama öljyliete?

[Namel]

Törmäsin Ilatasanomien artikkeliin jossa varoiteltiin vähän ajaville 95E10 aiheuttamasta öljylietteestä. Etanoli imee itseensä vettä ja kun moottori ei kunnolla lämpene se kerääntyy moottoriin.

Osaisiko joku autoista ja moottoreista enemmän ymmärtävä kommentoida tätä?

Onko tämä oikeasti riski jos öljyt vaihdetaan kerran vuodessa vai vain jos öljyjä ei juuri vaihda? Iäkäs sukulainen ajaa pääosin pari kertaa vikkossa noin 1 km matkaa kauppaan kun ei pysty ostoksia kantamaan. Tämän lisäksi joskus käy toisessa kaupassa 8 km päässä. Talvella ei juuri muuta ajoa ole. Onko tuo öljyliete riski tällaisellä ajolla jossa moottori ei juuri lämpene?

Tässä artikkeli:

Limainen salaisuus tuhoaa autosi arvon – osasyynä 95E10-bensiini

Ympäristöystävällisemmällä 95E10-bensiinillä on myös odottamaton ja synkkä haittapuolensa.

www.is.fi

 

[B170]

Törmäsin Ilatasanomien artikkeliin jossa varoiteltiin vähän ajaville 95E10 aiheuttamasta öljylietteestä. Etanoli imee itseensä vettä ja kun moottori ei kunnolla lämpene se kerääntyy moottoriin.

Osaisiko joku autoista ja moottoreista enemmän ymmärtävä kommentoida tätä?

Onko tämä oikeasti riski jos öljyt vaihdetaan kerran vuodessa vai vain jos öljyjä ei juuri vaihda? Iäkäs sukulainen ajaa pääosin pari kertaa vikkossa noin 1 km matkaa kauppaan kun ei pysty ostoksia kantamaan. Tämän lisäksi joskus käy toisessa kaupassa 8 km päässä. Talvella ei juuri muuta ajoa ole. Onko tuo öljyliete riski tällaisellä ajolla jossa moottori ei juuri lämpene?

Tässä artikkeli:

Limainen salaisuus tuhoaa autosi arvon – osasyynä 95E10-bensiini

Ympäristöystävällisemmällä 95E10-bensiinillä on myös odottamaton ja synkkä haittapuolensa.

www.is.fi

Tuo on nykymoottoreilla aika yleinen ongelma. Siihen saattaa auttaa, kun ajaa moottorin kunnolla lämpimäksi, jotta vesi haihtuu öljystä. Ennen etanolibensoja ja pienikulutuksellisia moottoreita tätä ongelmaa ei ollut. Moottorit kävi kuumempina. Ennen vanhaan, jos öljykorkissa oli vaaleaa visvaa niin siitä tiesi, että kannentiiviste vuotaa jäähdytysnestettä öljyyn. Lähipiirissä on autonkorjaaja niin sanoi, että aika usein vanhempi mies tuo autoa korjaamolle kannentiiviste vikaepäilyn takia vaikka auto on kunnossa, visvaa vaan korkissa.

 

[kaba]

Myös bensiinin palaminen optimaalisesti tuottaa vettä (ja lämpöä+hiilidioksidia).
Enemmän tuo sukulaisesi harrastama pätkäajo on ongelma kuin etanoli. Yllä mainittiin jo miten tätä voi ehkäistä.

 

[Mariini]

Tuollaisella ajoprofiililla kuuluis olla sähköauto, mutta sitä taas ei kysytty.

Huollattaa sen auton käyttöohjeen mukaan niin kyllä se hänen aikansa kestää. Huomattavasti enemmän ajoa tarvis, siellä on pakoputki täynnä konsenssia eikä mikään polttis tykkää tuollaisesta pätkäkäytöstä.

 

[Pate123]

Tuo on nykymoottoreilla aika yleinen ongelma. Siihen saattaa auttaa, kun ajaa moottorin kunnolla lämpimäksi, jotta vesi haihtuu öljystä. Ennen etanolibensoja ja pienikulutuksellisia moottoreita tätä ongelmaa ei ollut. Moottorit kävi kuumempina.

Ei vanhoillakaan moottoreilla öljyt ehtineet lämmetä alta 10 km ajoilla, varsinkaan talvella. 90-luvun autoissa oli jo mm. öljyllä toimivia venttiilinnostimia ja venttiilinajoituksia, eikä ne tykänneet pätkäajosta. Ja ylipäätään voitelun kannalta, perus 10w30 öljy on erittäin kankeaa talvella kylmänä.

Pakoputken ikää pätkäajossa voi parantaa, kun poraa pieniä kondenssireikiä vaimentajiin, mihin vesi voi jäädä.

 

[ravallo]

Niin, eikös nykyiset pakokaasun takaisinkierrätyksellä varustetut koneet lämpene huomattavasti nopeammin kuin vanhat? Ja se miten lämpimäksi se kone ja öljyt lopulta tulee riippuu termostaatin asetuksesta? Tai siis, jos termostaatti pitää jäähdytysnesteen 90 asteessa niin jos öljyjen sun muiden lämpötilat ihan hirveästi tuosta heittelevät niin koneen lämmönhallinnassa on jotain pielessä?

Lirumpia öljyjä nykyään käytetään, en tiedä pahentavatko vai parantavatko ne liejuuntumisongelmaa?

 

[Hyrava]

Faija on tyypillinen tuollainen "muutaman kilometrin lenkki ehkä joka toinen päivä" -mallin autonkäyttäjä. Aluksi käytti 95E10 mutta vaihtoi sitten 98E5-bensaan. Aiemmin tuota möhnää kertyi ihan selvästi öljyn täyttökorkin sisäpintaan mutta nyt 98:n käytön jälkeen huomattavasti vähemmän. Öljyt hän vaihdattaa autoon kerran vuodessa. Mitään varsinaisia muita havaittavia ongelmia ei ole kuulemma ollut (ei ollut 95:llä ajaessakaan), mitä nyt pakoputki meinaa mädäntyä muutaman vuoden välein, ilmeisesti kondension takia.

Pidempiä lenkkejä faija ei juurikaan ajele, ehkä parin kuukauden välein jonkun vähän pidemmän matkan ja ennen katsastusta käy muutaman päivän ajelemassa enemmän että saa vähän konetta käytettyä lämpimänä ja karstoja poltettua.

En sitten tiedä kuinka vakava asia tuollainen öljymöhnän kertyminen on, tuskin se hyvääkään koneelle tekee mutta ainakaan faijalle ei sen takia viimeisten 15v aikana ole mitään ongelmia tullut. Pitää nyt toivoa ettei muutamaan vuoteen tulisikaan, tuskin faija enää kovin montaa vuotta autoilee niin ei ainakaan sen takia autoilu loppuisi.

 

[83kY]

En lähtisi öljylaaduista vertailemaan - öljymerkeistä kyllä, tosin nykyään ollaan tultu siihen pisteeseen että oikeat luokitukset täyttäviä vaihtoehtoja ei sieltä Motonetin hyllystä saati muualtakaan välttämättä löydy kuin yksi tai kaksi. Moottorithan on jo pitkään suunnittelupöydältä asti ajateltu käyttämään tiettyä öljyä laakerivälyksien ja viime aikoina jopa päästöjen osalta (ja tässä tulee ne valmistajien luokitukset kysymykseen joita öljypurkkien etiketeistä löytyy). Jo taannoin 90 luvulta eteenpäin oli ns. perus 5w40 öljyä pitkä rivi eri brändeiltä samat luokitukset täyttävää tavaraa. Näissä saattoi sitten olla sellaisia eroja että jossain moottorissa kertyi herkemmin tuota huohotuslimaa tietyllä öljyllä jota ei toisella ilmennyt.

Moottorin vapaassa öljytilassa muodostuu jonkun verran luontaisesti painetta silloin kun moottori käy. Tätä painetta tasataan sitten huohotusjärjestelmällä joka yhdistää ne moottorin sisäiset ilmatilat sekä linjan jota kautta se ylimalkainen paine syötetään moottorin imuilman sekaan. Se ilma mitä siellä liikkuu on sellaista öljynsekaista, tähän kun yhdistetään hiljalleen höyrystyvää kondenssivettä sieltä samasta tilasta niin siitä muodostuu tuollaista majoneesia joka ei niin vapaasti sitten enää liikukaan siellä. Ennenmuinoin tuo huohotus oli toteutettu parilla moottorin ulkopuolella kulkevalla letkulla, tällöin niitä tarvitsi talvella suojata ja eristää sellaisissa autoissa joissa ne olivat ajoviimalle alttiita. Jos tuota möhnää muodostu niin paljon että se imuilman sekaan menevä syöttö oli tukossa ja jäätyi, moottorin kampikammion paine kasvoi niin että öljyt tuli ulos mistä helpoiten pääsivät - useimmiten mittatikun reiästä. Nykyään tuo huohotus tapahtuu hyvin pitkälle integroiduilla osilla, moottorilohkossa ja kannessa on omat kanavansa joita pitkin höyryt siirtyvät ja monimutkaisemmat separaattorit jotka erittelevät sen öljyn siitä sumusta. Huohotusventtiili ahdetussa moottorissa ohjailee sen höyryn suuntaa, syötetäänkö ahtimen imupuolelle vai imusarjaan suoraan - riippuen kaasupolkimen asennosta..

Joka tapauksessa se kondenssi on asia joka ei ole muuttunut. Pätkäajossa se ei kerkeä haihtua pois. Tuttavaperheellä oli pari vuotta sitten uudehko 1.3 TCe Renault. Kilometrejä ei tainnut olla 50tkm edes mittarissa, takuu oli juuri loppunut niin kevättalvella alkoi ongelmat. Siinä moottorissa on venttiilikannen etuosa, imusarja ja tuo huohotus kaikki integroitu yhteen pakettiin, yhteen suht kalliiseen osaan. Otin sen irti niin moottorin "öljytila" oli kaikki kauttaaltaan majoneesin peitossa. Oli tuo möhnä talvella jäätyessään vieläpä rikkonut sen huohotuspuolen siitä imusarjasta. Uusi imusarja ja öljynvaihto. Yhteensä 150km moottoritietä vähän pienemmällä vaihteella parina eri päivänä niin paikat aukesi ja vesi höyrystyi pois. Vasta sitten alkoi moottori taas toimia oikein. Heillä kun käyttö oli päivittäistä mutta vain sitä että pari kilometriä töihin ja takaisin. Otti perheen isäntä kyllä opikseen ja kävi kerran viikossa ajamassa pidemmän lenkin.

Itse en bensiinilaatua lähtisi syyttämään tästä, vaan ajotapaa.

 

[Pate123]

Ja se miten lämpimäksi se kone ja öljyt lopulta tulee riippuu termostaatin asetuksesta? Tai siis, jos termostaatti pitää jäähdytysnesteen 90 asteessa niin jos öljyjen sun muiden lämpötilat ihan hirveästi tuosta heittelevät niin koneen lämmönhallinnassa on jotain pielessä?

Ero korostuu lyhyissä ajoissa: Jos auton lämpömittari ehtii nousta 90, se tarkoittaa, että sylinterilohkossa on noin litra lämmintä jäähdytysnestettä ja öljypohjassa vielä kylmää öljyä ~4 litraa. Termostaatin takia pieni nestemäärä lämpenee nopeasti, mutta öljy hitaasti koko tilavuudelta.

 

[CaseAce]

Ero korostuu lyhyissä ajoissa: Jos auton lämpömittari ehtii nousta 90, se tarkoittaa, että sylinterilohkossa on noin litra lämmintä jäähdytysnestettä ja öljypohjassa vielä kylmää öljyä ~4 litraa.

Kyllä. Edellisessä autossa oli öljynlämpömittari, ja siitä näki kyllä karulla tavalla kuinka kauan menee että öljyt lämpiää kunnolla verrattuna jäähdytysnesteeseen. Ja sehän ei vielä riitä, vaan sitten pitää vielä olla sitä ajoa reilusti sen öljyn lämpenemisen jälkeen, jotta epäpuhtaudet huohottuu pois.

 

[j1m2]

98 tankkiin ja jos mitenkään mahdollista niin jokin sukulainen tai tuttava ajamaan talvella esim. kerran kuukaudessa koneen kunnolla kuumaksi,noin vähillä ajoilla ei bensan hinta vaikuta juuri mitään kokonaiskuluihin.

 

[Pyrres]

Mutsi tuhosi yhden Golfin koneen juuri tuolla että työmatka 2km per suunta ja ei muuta ajoa. Öljykorkki ihan töhnässä ja alkoi syödä öljyä ja oireilla muutenkin käynnin osalta. Pitäisi ajaa välillä oikeasti kuumaksi.

Kuten mainittua, sähköauton paikka, vaikkakin, ei sekään täysin poista ongelmia. Autot eivät yksinkertaisesti pidä tuollaisesta ajoprofiilista. Välillä oikeasti pitää antaa kenkää, välillä pitää käyttää kierroksia ja ajaa kunnolla kuumaksi tyyliin 100km reissun muodossa että saa niitä kosteuksia öljystä. Ei seuraa mitään hyvää muuten.

 

[LaturiLewis]

Lataushybridin kanssa kannattaa olla tarkkana, koska on mahdollista ajaa pelkällä sähköllä kuukausikaupalla käynnistämättä bensamoottoria.
Kuukausi sitten tuli hankittua lataushybridi, mutta näin kesällä on tullut paljon ajoa myös hybridi tilassa.
Öljy ainakin oljytikussa lähes käyttämättömän näköistä.

 

[Walla]

Jos ajaa todella vähän niin 98E5 on parempi vaihtoehto myös säilyvyyden kannalta jos aine istuu tankissa pitkään. Kustannuserokin on aika olematon jos ajaa vähän ja huomio sen että 98E5 ~3% enemmän energiaa.

Vaikka 500km kuussa on ero bensankulutusta jotain 1-2€/kk.

 

[Paskisti]

En lähtisi öljylaaduista vertailemaan - öljymerkeistä kyllä, tosin nykyään ollaan tultu siihen pisteeseen että oikeat luokitukset täyttäviä vaihtoehtoja ei sieltä Motonetin hyllystä saati muualtakaan välttämättä löydy kuin yksi tai kaksi. Moottorithan on jo pitkään suunnittelupöydältä asti ajateltu käyttämään tiettyä öljyä laakerivälyksien ja viime aikoina jopa päästöjen osalta (ja tässä tulee ne valmistajien luokitukset kysymykseen joita öljypurkkien etiketeistä löytyy). Jo taannoin 90 luvulta eteenpäin oli ns. perus 5w40 öljyä pitkä rivi eri brändeiltä samat luokitukset täyttävää tavaraa. Näissä saattoi sitten olla sellaisia eroja että jossain moottorissa kertyi herkemmin tuota huohotuslimaa tietyllä öljyllä jota ei toisella ilmennyt.

Moottorin vapaassa öljytilassa muodostuu jonkun verran luontaisesti painetta silloin kun moottori käy. Tätä painetta tasataan sitten huohotusjärjestelmällä joka yhdistää ne moottorin sisäiset ilmatilat sekä linjan jota kautta se ylimalkainen paine syötetään moottorin imuilman sekaan. Se ilma mitä siellä liikkuu on sellaista öljynsekaista, tähän kun yhdistetään hiljalleen höyrystyvää kondenssivettä sieltä samasta tilasta niin siitä muodostuu tuollaista majoneesia joka ei niin vapaasti sitten enää liikukaan siellä. Ennenmuinoin tuo huohotus oli toteutettu parilla moottorin ulkopuolella kulkevalla letkulla, tällöin niitä tarvitsi talvella suojata ja eristää sellaisissa autoissa joissa ne olivat ajoviimalle alttiita. Jos tuota möhnää muodostu niin paljon että se imuilman sekaan menevä syöttö oli tukossa ja jäätyi, moottorin kampikammion paine kasvoi niin että öljyt tuli ulos mistä helpoiten pääsivät - useimmiten mittatikun reiästä. Nykyään tuo huohotus tapahtuu hyvin pitkälle integroiduilla osilla, moottorilohkossa ja kannessa on omat kanavansa joita pitkin höyryt siirtyvät ja monimutkaisemmat separaattorit jotka erittelevät sen öljyn siitä sumusta. Huohotusventtiili ahdetussa moottorissa ohjailee sen höyryn suuntaa, syötetäänkö ahtimen imupuolelle vai imusarjaan suoraan - riippuen kaasupolkimen asennosta..

Joka tapauksessa se kondenssi on asia joka ei ole muuttunut. Pätkäajossa se ei kerkeä haihtua pois. Tuttavaperheellä oli pari vuotta sitten uudehko 1.3 TCe Renault. Kilometrejä ei tainnut olla 50tkm edes mittarissa, takuu oli juuri loppunut niin kevättalvella alkoi ongelmat. Siinä moottorissa on venttiilikannen etuosa, imusarja ja tuo huohotus kaikki integroitu yhteen pakettiin, yhteen suht kalliiseen osaan. Otin sen irti niin moottorin "öljytila" oli kaikki kauttaaltaan majoneesin peitossa. Oli tuo möhnä talvella jäätyessään vieläpä rikkonut sen huohotuspuolen siitä imusarjasta. Uusi imusarja ja öljynvaihto. Yhteensä 150km moottoritietä vähän pienemmällä vaihteella parina eri päivänä niin paikat aukesi ja vesi höyrystyi pois. Vasta sitten alkoi moottori taas toimia oikein. Heillä kun käyttö oli päivittäistä mutta vain sitä että pari kilometriä töihin ja takaisin. Otti perheen isäntä kyllä opikseen ja kävi kerran viikossa ajamassa pidemmän lenkin.

Itse en bensiinilaatua lähtisi syyttämään tästä, vaan ajotapaa.

Porukat just osti 150tkm ajetun 1.3 TCe:n joten pitääpä muistuttaa heitä että käy ajelemassa välillä pidempääkin matkaa talvella.

 

[herra57]

Olen kuullut, en tiedä, että 100 astetta öljyn lämpöä on raja että vettä oikeasti poistuisi. Mulla on öljynlämpömittari uudessa bensakone-vaggineessa ja talvella ei pysty mitenkään nostamaan öljyn lämpöä yli 80 asteen. Vasta kun ulkolämpötila on yli 10 astetta voi öljyn lämmöt saada nousemaan yli 100 asteen ja tämä vaatii yli 100 kilometrin ajoa pitäen kierrokset korkealla ja vähän polkien.

Luulisin että noi vedenpoisto ajelut kannattaa tehdä kevään ensimmäisillä kuumilla ilmoilla ja talven pakkasilla saattaa ehkä vain kärsiä veden kertymisestä.

 

[Dunlop]

Olen kuullut, en tiedä, että 100 astetta öljyn lämpöä on raja että vettä oikeasti poistuisi. Mulla on öljynlämpömittari uudessa bensakone-vaggineessa ja talvella ei pysty mitenkään nostamaan öljyn lämpöä yli 80 asteen. Näillä +20 asteen keleillä 102 astetta on korkein mitä näkee pitkässä matka-ajossa ja se ei siitä nouse kun on ajoviimaa. Kaupungissa voi nähdä lämpöjen vähän nousevan pitkän matka-ajon jälkeen. 90-120 astetta on vissiin terveellinen öljyn lämpötila-alue ja koskaan en ole nähnyt yli 110 asteen lukemia.

Luulisin että noi vedenpoisto ajelut kannattaa tehdä kevään ensimmäisillä kuumilla ilmoilla ja talven pakkasilla saattaa ehkä vain kärsiä veden kertymisestä.

Kampikammion huohotus on kosteuden kannalta tärkein, vesi kyllä haihtuu sieltä pois jos vain öljyt ovat normaalissa lämpötilassa, eli siellä +80c.

Tässähän se suurin ongelma vain tulee, suurin osa ajaa polttomoottorilla varsinkin talvella liian vähän ja siihen päälle 30tkm öljynvaihtovälit, niin ei ihme, että moottorit paskana 200tkm kohdalla.

 

[Pakana]

En kyllä usko että tuo bensan etanolipitoisuus vailuttaa käytännössä mitenkään tuohon moottoriöljyyn kerääntyvään limaan pätkäajossa.

Jos tankillisella ajaa 6kk, niin silloin se etanoli voi olla jo haitaksi, tosin edes suunnilleen nykyaikainen auto kyllä toimii suhteellisen huonollakin bensalla, kunhan seassa ei ole sattumia.

 

[Urpelotumpelo]

Minä uskon, koska juurikin tästä aiheesta käytyä keskustelua asiantuntevin perusteluin on käyty kauan ja pitkään, lopputulema vastausten perusteella on juurikin 'suuremman alkoholin osuuden merkittävä vaikutus ongelman lisääntymisessä'.

 

[TeknoR]

api sn rc ja sen jälkeiset luokitukset kestää merkittävän määrän etanolia seassaan ilman että tulee sludgea tai voitelu heikkenee hirveästi

 

[weetabix]

Lataushybridin kanssa kannattaa olla tarkkana, koska on mahdollista ajaa pelkällä sähköllä kuukausikaupalla käynnistämättä bensamoottoria.
Kuukausi sitten tuli hankittua lataushybridi, mutta näin kesällä on tullut paljon ajoa myös hybridi tilassa.
Öljy ainakin oljytikussa lähes käyttämättömän näköistä.

Tämähän riippuu ihan lataushybridistä. Joo, kyllä Kiallakin pääsee ilman bensamoottorin käynnistystä teoriassa aika pitkään, mutta käytännössä auto kyllä käynnistää polttomoottorin Suomikeleissä kyllä. No okei, jos ulkolämpötila on jotain 17+ koko ajan niin saattaa päästä aika pitkäänkin.

Käytännössä toki polttis käy myös kesällä kyllä, koska en lähde mielelläni maantiellä ohittamaan ilman sport moodia koska sähkömoottorissa ei tehoja hirveästi ole saatavana ja Atkinsonin takia ilman sport moodia myös teho polttispuolelta on heikohkoa.

 

[ympyr]

Ei tässä asiassa sinänsä ole mitään uutta, auto kuin auto jossa on polttomoottori, tykkää siitä että sitä käytetään. Asia on noussut hybridien ja nyt näköjään etanolibensan vuoksi enemmän esiin.

Auto vaan kunnolla lämpöiseksi aina silloin tällöin, auttaa jo paljon. Ei myöskään haittaa, että polkaisee ajoittain jarrua vähän syvempään mitä liikennetilanne vaatisi.

 

[Super Hessu]

Auto tykkää kun sillä ajetaan välillä vähän rajummin.

 

[takomo]

Auto tykkää kun sillä ajetaan välillä vähän rajummin.

Joo. Tähän riittää jo ihan tavallinen 100 km 100 km/h nopeudella, varsinkin kesäkeleillä.

Kerran vuoteen "kusematta Lappiin" tekee autolle pelkkää hyvää. Siinä myös voimansiirto lämpenee ja kondenssia lähtee harmaista voimansiirtoöljyistä.

Vielä parempi on suunnata Saksaan, Ruotsin ja Tanskan läpi (pitkä maantieajo). Siinä Flensburgin jälkeen voi sitten viedä auton nimelliskäyttöoloihin.

 

[Nasty76]

Tuota tuota ei se 95e etanoliin sitoutunut vesi kyllä suoraan oljytilaan mene mitenkään. Pätkäajon ongelma on siinä että moottoriin kondensoituu vettä ja jos konetta ei ajeta kuumaksi sinnehän ne öljyn sekaan jää. Tosin jos konetta ei ajeta kuumaksi eikä öljyjä vaihdeta melkeen suurempi ongelma on bensan joutuminen öljyn joukkoon. 95e10 ongelma on siinä jos sitä käyttää ruohonleikkureissa yms niin siitä tuntuu jäävän haihtuessa sellanen ihme käsirasvamainen valkoinen töhnä joka tukkii kaasarin suuttimet.

 

[ympyr]

Olen kuullut, en tiedä, että 100 astetta öljyn lämpöä on raja että vettä oikeasti poistuisi. Mulla on öljynlämpömittari uudessa bensakone-vaggineessa ja talvella ei pysty mitenkään nostamaan öljyn lämpöä yli 80 asteen. Vasta kun ulkolämpötila on yli 10 astetta voi öljyn lämmöt saada nousemaan yli 100 asteen ja tämä vaatii yli 100 kilometrin ajoa pitäen kierrokset korkealla ja vähän polkien.

Luulisin että noi vedenpoisto ajelut kannattaa tehdä kevään ensimmäisillä kuumilla ilmoilla ja talven pakkasilla saattaa ehkä vain kärsiä veden kertymisestä.

Ei ole tietoa vaan mutua, mutta alkaahan vesi kehittämään höyryä jo ennen sataa astetta kun sitä keittää kattilassa. Luulisi että joku 80+ on jo riittävän kuuma.

Joo. Tähän riittää jo ihan tavallinen 100 km 100 km/h nopeudella, varsinkin kesäkeleillä.

Kerran vuoteen "kusematta Lappiin" tekee autolle pelkkää hyvää. Siinä myös voimansiirto lämpenee ja kondenssia lähtee harmaista voimansiirtoöljyistä.

Vielä parempi on suunnata Saksaan, Ruotsin ja Tanskan läpi (pitkä maantieajo). Siinä Flensburgin jälkeen voi sitten viedä auton nimelliskäyttöoloihin.

Vanhassa manuaali Toyotassa huomasi eron normaaliin, kun kävi lenkin pk-seudulle ja takaisin keski-suomesta käsin. Se kiersi 120km/h alueella melko korkealta pidemmän aikaa, niin laatikko notkistui ihan eri lailla kuin 80 km/h lenkin jälkeen, ja moottorikin tuntui eloisammalta.

 

[Pugi]

Aina tuo on ollut tollein, että kermaa kertyy pätkä ajossa. Bensa siihen mitään vaikuta. Öljyn merkillä ja laadulla iso vaikutus miten kermaa kertyy.

 

[Pate123]

95e10 ongelma on siinä jos sitä käyttää ruohonleikkureissa yms niin siitä tuntuu jäävän haihtuessa sellanen ihme käsirasvamainen valkoinen töhnä joka tukkii kaasarin suuttimet.

95e ja 98e tuntuvat olevan melkoista roskabensaa pienkoneissa. Nykyään käytän jo skootterissakin pienkonebensaa; ei tarvitse putsata kaasaria eivätkä vaatteet haise 2T bensalta. Maksaa pumpulta jotain 2,8 €/l, mutta muutaman sadan km vuosisuoritteella ei väliä. Jopa 98:lla sai kaasutinta putsata, jos bensa jäi seisomaan. En muista, että ennen etanolia oli ongelmaa mutta silloin mopoiässä tankki ei kauaa täytenä pysynyt.

 

[Pyrres]

95e ja 98e tuntuvat olevan melkoista roskabensaa pienkoneissa. Nykyään käytän jo skootterissakin pienkonebensaa; ei tarvitse putsata kaasaria eivätkä vaatteet haise 2T bensalta. Maksaa pumpulta jotain 2,8 €/l, mutta muutaman sadan km vuosisuoritteella ei väliä. Jopa 98:lla sai kaasutinta putsata, jos bensa jäi seisomaan. En muista, että ennen etanolia oli ongelmaa mutta silloin mopoiässä tankki ei kauaa täytenä pysynyt.

En ihan allekirjoita. Omassa mökkimopossa on olisiko ollut nyt 5v+ 98 bensat tankissa, lähtee 99% viimeistään kolmannella polkaisulla käyntiin ja käy ja kukkuu kuten uusi. Savua pukkaa ihan kuin ennen etanolia. Solifer -70-80-luvun vaihteesta kyseessä, varsin hyvillä virityksillä. 2t on toki, se helpottanee jossain määrin, mutta silti. MIELESTÄNI tuo bensan nopea paskoontuminen on varsin liioiteltua. Nyt viimeisin vaati neljä polkaisua, mutta unohdin tulvia kaasarin. Normisti lähtenyt viimeistään kolmannella ilman säätöä ja ihmettelyä. Juu on simppeli vehje vs cdi ja muut sytytykset omaavat modernit, mutta virien kanssa... Korkeiden puristusten kanssa ainoa optio on 98.. Käynnistelen ja ajan Soliferilla olisiko pari kertaa kesässä sen verran että saa lämmöt koneeseen ja saa hieman perseillä tontilla. Juu, toki säätösuutin auttaa ja sillä saa kompensoitua monta ongelmaa, mutta ei se sitä tervaa ole kuin mitä jengi huutelee. On myös läpinäkyvä bensafiltteri ja ei se ole täynnä paskaa tai tukossa.

EDIT: Ongelma on enemmänkin että pitää muistaa laittaa säätösuutin varsin rikkaalle ennen kuin lämpenee. Muuten mennään todella korkeille kierroksille ihan samantien. Aka varsin tapauskohtaista toki. Kaasari vs ruisku jne.

 

[Super Hessu]

95e ja 98e tuntuvat olevan melkoista roskabensaa pienkoneissa. Nykyään käytän jo skootterissakin pienkonebensaa; ei tarvitse putsata kaasaria eivätkä vaatteet haise 2T bensalta. Maksaa pumpulta jotain 2,8 €/l, mutta muutaman sadan km vuosisuoritteella ei väliä. Jopa 98:lla sai kaasutinta putsata, jos bensa jäi seisomaan. En muista, että ennen etanolia oli ongelmaa mutta silloin mopoiässä tankki ei kauaa täytenä pysynyt.

Aina käytetty tavallista bensaa ruohonleikkureissa ja joka kevät vanhoilla/lisätyllä bensoilla käymään, ei ongelmia.
Tankin kun jättää syksyllä ihan täyteen, niin ei tule kondenssiakaan.
Jotkut kaasarit saattaa olla toisia huonompia.. tai ei ole bensansuodatinta?

 

[Pakana]

Mä olen aggrekaatista aina käyttänyt kaasarin tyhjäksi, kun nostan varastoon. En tiedä keräisikö se kuolaa kaasariin, mutta tuosta tyhjäksikäyttämisestä ei mitenkään valtavasti ole vaivaakaan.

 

[Pyrres]

Mä olen aggrekaatista aina käyttänyt kaasarin tyhjäksi, kun nostan varastoon. En tiedä keräisikö se kuolaa kaasariin, mutta tuosta tyhjäksikäyttämisestä ei mitenkään valtavasti ole vaivaakaan.

Tuo on muuten asia minkä teen aina. Bensahana kiinni ja käyntiä kunnes sammuu.

 

[jonesky12345]

Mulla on ruohonleikkurissa aina ylivuotiset ysikasit tankissa eikä kerrassaan mitään ongelmaa. Leikkuri on taivasalla talon seinällä kesät talvet. Mopossa 4t skobassa on myös aina ylivuotiset bensat keväisin, ei ongelmaa. Harrasteautossakaan ei ole bensa aiheuttanut ylivuotisena ongelmia vaikka lähemmäs 500 hepan turbokone kyseessä. Nyt toki siinä e85 muutenkin.

 

[Pakana]

Mulla on ruohonleikkurissa aina ylivuotiset ysikasit tankissa eikä kerrassaan mitään ongelmaa. Leikkuri on taivasalla talon seinällä kesät talvet. Mopossa 4t skobassa on myös aina ylivuotiset bensat keväisin, ei ongelmaa. Harrasteautossakaan ei ole bensa aiheuttanut ylivuotisena ongelmia vaikka lähemmäs 500 hepan turbokone kyseessä. Nyt toki siinä e85 muutenkin.

Etkö sä tiedä että juuri se etanoli on kaiken pahan alku, jonka takia autot ei kestä puolta miljoonaa viiden vuoden öljynvaihtovälillä kuten vanhoina hyvinä aikoina. Se etanoli rikkooo todennäköisesti vaihdelaatikoitakin. Akun se pilaa varmasti.

 

[asddsa]

Mulla on ruohonleikkurissa aina ylivuotiset ysikasit tankissa eikä kerrassaan mitään ongelmaa. Leikkuri on taivasalla talon seinällä kesät talvet. Mopossa 4t skobassa on myös aina ylivuotiset bensat keväisin, ei ongelmaa. Harrasteautossakaan ei ole bensa aiheuttanut ylivuotisena ongelmia vaikka lähemmäs 500 hepan turbokone kyseessä. Nyt toki siinä e85 muutenkin.

Olen välillä miettinyt että onko tämä paljon puhuttu bensan vanhentuminen joku urbaani legenda, kun ei se ainakaan tällaisilla aikaväleillä vaikuta olevan mikään konkreettinen ongelma?

 

[Nasty76]

Ei ole joka prkl kevät saa pienkoneiden kaasarit ultraäänipestä että sen kuivuneen 95e jäänteet saa pois. Pitäis muistaa ajaa syksyllä vika tankki pienkonebensalla niin ongelmia ei olisi. 98 en sitten tiedä säilyisikö paremmin talven yli.

 

[Pugi]

Ei oo ollu mitää ongelmaa briggs&stratton ruohonleikkureissa 95 bensalla kun jättää vain tankiin ja kaasariin bensaa. Elo ei aja kuivaksi viimeisellä kerralla..

 

[Dunlop]

95e ja 98e tuntuvat olevan melkoista roskabensaa pienkoneissa. Nykyään käytän jo skootterissakin pienkonebensaa; ei tarvitse putsata kaasaria eivätkä vaatteet haise 2T bensalta. Maksaa pumpulta jotain 2,8 €/l, mutta muutaman sadan km vuosisuoritteella ei väliä. Jopa 98:lla sai kaasutinta putsata, jos bensa jäi seisomaan. En muista, että ennen etanolia oli ongelmaa mutta silloin mopoiässä tankki ei kauaa täytenä pysynyt.

Ei ole koskaan tarvinnut prätkässä tms. kaasareita putsailla, kun valuttaa ne ennen talviseisontaa tyhjiksi ja näin olen tehnyt aina, ennen kuin koko etanolia on edes keksitty.

 

[jonesky12345]

Ei ole koskaan tarvinnut prätkässä tms. kaasareita putsailla, kun valuttaa ne ennen talviseisontaa tyhjiksi ja näin olen tehnyt aina, ennen kuin koko etanolia on edes keksitty.

Ite en kyllä -97vm gixxerissä koskaan kaasareille tehnyt mitään vaan keväällä käyntiin ja homma rokkasi. Toki oon tankannut kaikkiin muihin kun käyttöautoon 98e5 muutenkin mutta näitä hartsiintumisia tai muita juttuja en ole koskaan havainnut.

 

[Pate123]

Tuo on muuten asia minkä teen aina. Bensahana kiinni ja käyntiä kunnes sammuu.

Skootterissa on alipaine automaattihana, ei saa suljettua. Jännä asia, että toisilla pumppubensa ei koskaan hartsiinnu, ja toisilla lähes joka vuosi.
Isommissa moottoreissa suuttimet yms. ovat kertaluokkaa isompia, pysyvät varmaan auki helpommin ja uusi bensa jaksaa liottaa jämät.
Jos on pieni tankkausasema, ehkä säiliöissä voi olla vanhoja jämiä, huollot jääneet tekemättä.

Jatkan tähän vastausta: Kyllä 0.xx mm kokoiset suuttimet mielestäni ovat fiinejä pienkoneiden kaasuttimissa. Tuossa skootterin Dellortossa on noin 60 osaa, ei sitä huvikseen alkaa puhdistelemaan ja kun pienimmät osat ovat nuppineulan pään kokoisia.
Miten ruiskussa tilanne voi olla pahempi, nehän ovat liki ilmatiiviitä ja ilma tietääkseni edesauttaa tuon hartsin muodostumista.

 

[Pyrres]

Skootterissa on alipaine automaattihana, ei saa suljettua. Jännä asia, että toisilla pumppubensa ei koskaan hartsiinnu, ja toisilla lähes joka vuosi.
Isommissa moottoreissa suuttimet yms. ovat kertaluokkaa isompia, pysyvät varmaan auki helpommin ja uusi bensa jaksaa liottaa jämät.
Jos on pieni tankkausasema, ehkä säiliöissä voi olla vanhoja jämiä, huollot jääneet tekemättä.

11mm porattu Bing kaasarina. Eli kanavat pieniä, virtausnopeus kohtuu suuri koska muut virit. Mutta olen tuota itsekin ihmetellyt että mikä juttu kun jengi tuosta valittaa. Tiedän että autoissa tuo on pahempaa koska ruiskun suuttimet ja muut ovat niin mikroskooppisia kanavia omaavia. Mutta simppelissä ruohonleikkurissa tms, ei pitäisi olla mitään noin fiiniä. Mopojakin nyt on toki ruiskuilla ja voivat olla herkempiä. Mutta ihmetyttää miten tuo oma lähtee aina käyntiin niin vanhoilla bensoilla. Voisiko olla puristukset? Itsellä kansi hiottu aikalailla limitille (98 ihan pakollista ettei nakuta) ja en tiedä miten kovat puristukset ovat, mutta selkeästi vakiota korkeammat.