Tässä ketjussa voidaan keskustella kaikista erilaisista vaaratiedotejärjestelmistä, niiden teknologioista ja käyttämisestä jne.
Ukrainan sodan myötä Suomeen on harhautunut muutamia drooneja ja lisäksi Venäjän arvaamaton hybridivaikuttaminen ja muut mahdolliset aggressiot aiheuttavat nyt ja jatkossa tarpeen varoittaa väestöä uhkatilanteista nopeasti, tehokkaasti ja tietyille alueille kohdennetusti. Näiden lisäksi sitten paikalliset vaaratilanteet, kuten tulipalojen aiheuttamat savukaasut jne.
Suomessa tähän tarpeeseen on ollut käytössä 112-sovellus, mutta se on osoittautunut osittain epävarmaksi, sillä se vaatii käyttäjältä aktiivisuutta, jotta viestit tulevat perille. Euroopassa useissa maissa on jo entuudestaan ollut käytössä "EU-Alert", joka on Cell Broadcast -teknologiaan perustuva järjestelmä. Sen avulla voidaan lähettää nopeasti ja samanaikaisesti viesti kaikille tiettyihin tukiasemiin liittyneille laitteille. Suomi ei jostain syystä ole tuota halunnut käyttää, ennen kuin nyt. CB-tekniikkaan perustuva järjestelmä on näillä näkymin tulossa käyttöön Suomessakin viimeistään vuoden 2027 aikana.
Sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Mikko Jääskeläinen kertoo vaaratiedotejärjestelmän teknisestä kehittämisestä. Järjestelmän kehittäminen perustuu Cell Broadcast -teknologiaan.
Esille on noussut kysymys Suomen teknisistä valinnoista, joten niitä on hyvä selventää: Suomeen toteutetaan Cell Broadcast -teknologiaan perustuva vaaratiedotejärjestelmä, joka noudattaa EU-Alert-konseptia siten kuin se on kansallisesti tarkoituksenmukaista.
EU-Alert on viestintäjärjestelmäkonsepti, joka perustuu Cell Broadcast -teknologiaan, eli viestin kohteeksi valitaan tietyt puhelinverkon tukiasemat, jotka toimittavat viestin edelleen kaikkiin kuuluvuusalueellaan oleviin puhelimiin. Toisin kuin perinteisessä tekstiviestissä, viestiä ei osoiteta puhelinnumeroille eikä se edellytä vastaanottajarekisteriä. Cell Broadcast soveltuu myös poikkeustilanteisiin erityisen hyvin, koska viestitys ei ruuhkauta verkkoa vastaavalla tavalla kuin massatekstiviestijakelu.
Cell Broadcast on käytössä tai rakenteilla yli 20:ssa Euroopan maassa ja se on muodostumassa yleisimmäksi matkapuhelimia hyödyntäväksi varoitusjärjestelmäksi. Suomeen toteutettava järjestelmä ei vaadi käyttäjältä muita toimenpiteitä kuin Cell Broadcast-vastaanoton aktivoinnin, joka on nykyään useimmissa puhelinmalleissa oletusarvoisesti aktivoituna.
Turvallisuus ja toimivuus edellä
Vaaratiedottamisen järjestelmiä kehitetään mahdollisimman nopeasti, mutta huolellisesti. Suomalaisten turvallisuutta koskevien varoitusjärjestelmien suunnittelussa kärjessä ovat turvallisuus ja toimivuus.
Samanaikaisesti käynnissä on 112 Suomi -sovelluksen kehittämistyö. Sovellukseen lisätään ominaisuus, jolla on mahdollisuus varoittaa ilmasta uhkaavista vaaroista.
112 Suomi -sovelluksella on jo yli 2 miljoonaa käyttäjää. Siksi on päätetty kehittää suomalaisille jo tuttua sovellusta entistä kattavammaksi. Kehittämistyöhön on saatu myös EU-rahoitusta eli tarkoitus on, että muut EU-maat voivat hyödyntää Suomen kehittämistyötä.
Uudet vaaratiedottamisen järjestelmät valmistuvat viimeistään vuoden 2027 aikana. Tiedotamme uusista vaaratiedottamisen tavoista lisää, kun ne otetaan käyttöön. Sillä välin suosittelemme, että jokainen lataa puhelimeensa 112 Suomi -sovelluksen.
Euroopassa useissa maissa on jo entuudestaan ollut käytössä "EU-Alert", joka on Cell Broadcast -teknologiaan perustuva järjestelmä. Sen avulla voidaan lähettää nopeasti ja samanaikaisesti viesti kaikille tiettyihin tukiasemiin liittyneille laitteille. Suomi ei jostain syystä ole tuota halunnut käyttää, ennen kuin nyt.
Are you considering a public warning or public participation service using mobile phones? And are you looking for an experienced partner to help you make this into a success? HamiltonTuring is here for you.
hamiltonturing.nl
Pyörää ei välttämättä tarvitsisi keksiä jälleen paikallisesti uudelleen kun toimitaan kuitenkin standardoidussa matkapuhelinverkossa ja kilpailutus- ja hankintaprosessit EU:n sisällä on selkeästi määritelty... Hollannissa järjestelmä, johon EU-Alert vähintään periaatteellisesti pohjautuu, on ollut käytössä vuodesta 2012. Mutta kuten jossain EU-tason tekstissä on todettu, kukin jäsenvaltio "brändää" CB-sovelluksen itse.
Samaten löytyi hallituksen esitys eduskunnalle lain muuttamisesta (HE 98/2020), jossa on mielenkiintoista (lobattua?) tekstiä, mm.:
"Tekstiviesti- ja CB-järjestelmät ovat luonteeltaan keskitettyjä perustuessaan siihen, että teleyritykset välittäisivät asiakkaidensa päätelaitteeseen vaaratiedotteen. Tekstiviesti- tai CB-järjestelmät edellyttäisivät teleyrityksiltä saadun arvion mukaan kuitenkin miljoonaluokan perustamiskustannuksia kunkin teleyrityksen verkossa, minkä lisäksi ratkaisut tukeutuisivat vanhenemassa olevaan teknologiaan. Teknologian vanhentumisuhka liittyy nimenomaan päätelaitteen mahdollisuuteen tukea tekstiviestiformaattia. Päätelaitevalmistajien suunnalta ei ole saatavissa takeita siitä, että uudet älypuhelimet mahdollistaisivat tekstiviestit niin monen vuoden aikajänteelle, josta on kyse suunniteltaessa väestön vaaratiedottamisratkaisua. Tekstiviestiformaatin tuen jatkumista koskevan luotettavan aika-arvion tekeminen on vaikeaa, mutta tekstiviestien lähetysmäärät ovat joka tapauksessa selvästi laskusuuntaisia. Tämä selittynee sillä, että ihmiset ovat siirtyneet enenevästi käyttämään erilaisia mobiilisovelluksia viestien välitykseen tekstiviestien sijaan."
Jaa-a, nyt kuutisen vuotta myöhemmin onkin sitten meilläkin todettu ettei teknologia olekaan vanhenemassa mutta mihinhän nuo teleoperaattorien tuolloiset investointikustannusarviot pohjautuvat...
Em. esitys liittyy EU-tason teledirektiiviin, johon liittyen silloinen hallitus esityksessään toteaa:
"Vaaratiedottamista ei aiemmin ole säännelty sähköistä viestintää koskevissa direktiiveissä. Teledirektiiviin sisällytetty säännös julkisesta varoitusjärjestelmästä, joka Suomessa vastaa vaaratiedottamista, ei myöskään sisältynyt alkuperäiseen komission ehdotukseen teledirektiiviksi, vaan se nousi lainvalmistelukysymykseksi vasta trilogineuvotteluvaiheessa marraskuussa 2017. Säännöksen toimivaltaperusteesta käytiin jonkin verran keskustelua, koska julkiset varoitusjärjestelmät tai vaaratiedottaminen eivät itsestään selvästi palaudu sisämarkkinoiden harmonisointitavoitteeseen, ja säännös koskeekin julkisia varoitusjärjestelmiä vain televiestintää koskevilta osin. Kansallisesti Suomessa direktiivin velvoite älypuhelinta hyödyntävään vaaratiedottamiseen näyttäytyy täydentävänä suhteessa jo käytössä oleviin vaaratiedottamisen muotoihin."
Mitähän "sisämarkkinoiden harmonisointitavoite" ei-poliittisella selkokielellä tarkoittaa ja miksi alleviivaamani osa on pitänyt kirjoittaa esitykseen...
Näin ollen sille seikalle, että sovellusperusteisella toteuttamisratkaisulla ei ilman erillisiä toimenpiteitä – kuten EU-tasoista selvittämistyötä edellyttävää maahantulijoiden tiedotustekstiviestiä - yhtä helposti saavuteta maahan saapuvia ulkomaalaisia kuin keskitetyllä CB- tai SMS-ratkaisulla, ei ole syytä antaa ylikorostunutta merkitystä. Saavutettavuutta koskevaa vastaavuuskriteeriä on voitava arvioida sellaisten muiden kriteerien ohella, joissa puolestaan ilmenevät hajautetun sovellusperusteisen järjestelmän edut. Näitä ovat ainakin sovellusratkaisun parempi räätälöitävyys ja sen myötä parempi esteettömyysperusteinen saavutettavuus, sekä EU-lainvalmistelussa yllättävän vähälle keskustelulle jäänyt loppukäyttäjien sijaintitietojen käsittely. Esimerkiksi Suomi 112-mobiilisovellus ei kerää käyttäjistään mitään tietoja, siinä missä CB- tai SMS-perusteiset väestön varoittamisjärjestelmät edellyttäisivät kunkin teleyrityksen pitävän verkossaan reaaliaikaista tietoa kaikkien liittymien eli päätelaitteiden sijainnista. Toinen EU-lainvalmistelulla mahdollisesti toimivaltasyistä vähälle huomiolle jäänyt kysymys koskee varoitusviestin kieltä. Ainakin Suomen lakisääteistä vaaratiedottamisjärjestelmää ajatellen keskitetyllä varoitusjärjestelmällä olisi helposti pitäydyttävä lakisääteisissä kansalliskielissä, siinä missä esitettävää sovellusperusteista järjestelmää olisi huomattavasti joustavampi kehittää vaikkapa täydentävin linkein kohti monikielisempää väestön varoittamiskulttuuria.
Esitettävän sovellusperusteisen vaaratiedottamisratkaisun taloudellisten vaikutusten kokoluokka on merkittävästi alhaisempi kuin toisen toteuttamisvaihtoehdon eli keskitetyn tekstiviesti- tai soluyleislähetysperusteisen ratkaisun. Keskitettyjen tekstiviestiratkaisujen perustamiskustannuksia on vuodesta 2006 asti epävirallisesti arvioitu useaan otteeseen, viimeksi vuoden 2019 keväällä tämän esityksen tarpeisiin teleyrityksiin kohdennetulla kyselyllä. Yhteistä arvioille on, että ne liikkuvat miljoonissa euroissa teleyritystä kohti. Keskitetty ratkaisu tulisi toteuttaa kaikkien teleyritysten verkkoon.
Ehdotetulla sovellusperusteisen vaaratiedottamismallilla on samalla huomattavasti kevyempiä vaikutuksia televiestintää toteuttavien teleyritysten omaisuudensuojan (PL 15§) kannalta verrattuna keskitettyyn tekstiviesti- tai yleissolulähetykseen perustuvaan malliin.
(Lausuntopalaute em. esitykseen - jos jollain riittää mielenkiinto lukea: Lausuntopalvelu.fi)
EU-Alert - LINKS Community Center. Suomi ei esiinny listalla viisi vuotta EU:n teledirektiivin voimaantulon jälkeen - ei edes osiossa "The following countries use Location-Based SMS systems which do not adhere to the ETSI EU-Alert standard, but might fulfill the EU legislation." - ja em. hallituksen esityskin on laadittu kun direktiivi oli ollut voimassa jo kaksi vuotta.
Pyörää ei välttämättä tarvitsisi keksiä jälleen paikallisesti uudelleen kun toimitaan kuitenkin standardoidussa matkapuhelinverkossa ja kilpailutus- ja hankintaprosessit EU:n sisällä on selkeästi määritelty...
Käsittäkseni sitä ei ollakaan keksimässä uudestaan, mutta julkisen hallinnon kohdalla ei voi oikoa mutkissa samalla tavalla kuin yksityisellä puolella. Tähän liittyy myös melko jäykkä kilpailutus -ja hankintaprosessi, jossa ei voida hyödyntää mitenkään automaattisesti jotain "EU:n sisällä selkeästi tehtyjä määrittelyitä", mitä se nyt sitten ikinä tuossa tarkoittaakaan.
Kuten jo aiemmissa keskusteluissa tästä aiheesta on pariinkin otteeseen todettu, tuo aloite ja sen allekirjoittaminen on ihan turhaa, kun prosessi etenee muutenkin, kuten aloituksen linkistä selviää.
Käsittäkseni sitä ei ollakaan keksimässä uudestaan, mutta julkisen hallinnon kohdalla ei voi oikoa mutkissa samalla tavalla kuin yksityisellä puolella.
Mihin faktaan perustat käsityksesi? Ja eikö juuri vaaratiedotteiden ymppäämisessä 112 Suomi-mobiilisovelluksen lisämoduuliksi ole oiottu mutkissa ainakin siltä osin että on jätetty noudattamatta hankintavaiheessa jo viitisen vuotta voimassa ollutta EU-tason direktiiviä?
Kuten jo aiemmissa keskusteluissa tästä aiheesta on pariinkin otteeseen todettu, tuo aloite ja sen allekirjoittaminen on ihan turhaa, kun prosessi etenee muutenkin, kuten aloituksen linkistä selviää.
Kiitos tiedosta - itseni lailla kaikki muutkaan aiheeseen heränneet vaikkakin foorumia säännöllisesti seuraavat eivät välttämättä ole sitä huomanneet, eivätkä mahdollisesti myöskään edes lukeneet tämän keskustelun aloitusta rivi riviltä. Poistan kuitenkin toiston.
CB-järjestelmä ois kyl ihan jees, mut en mä usko et se yksiänän ratkaisee kaikkee. Tärkeintä on ettei jäädä vaan yhden tekniikan varaan, vaan et on prosessit kunnossa ja harjoteltu. Ja se, et YLE yritätä ottaa koppia, on hyvä, mut se vaatii kirjautumista, mikä on ongelma monelle.
Yksi voisi olla miten 112 sovelluksen sisältöä palvelut oli tarjolla myös rajapintanta, jota voisi sitten tukea muuta sovellukset, vai olisko parempi jatkaa erillisenä.
Suomi.fi mutta siihen kaiken integroiminen, tärkeää kuitenkin etteä sovellus käytettävissä kelletahansa, ilman kirjautumista, yms, kirjautmiset, tunnistuksen takana voi sitten olla selalista oikeasti vaativaa.
Tuo on oikeastaan oleellisin pointti, jota Digia ei tilattuja lisäosia toivottavasti alunperin asianmukaisesti kilpailutettuun sovellukseen toimittaessaan ole muka "hoksannut".
Elinkaaren aikana laitteet, alustat muuttuneet ja ohjelma paisunut, tietämättä tilaajan osaamista, vaikka sitä olisi, niin haastava asia niiden viestien perille saaminen, SMS viesti on yksikonsti potkia ohjelmaa, mutta nykyään sitäkin miinoitettu.
Sitten ne vaarat, jos sovelluksesta tekee agressiivisemman, niin tullaan energiankulutukseen ja alusta innostuu lisää, ja vaara että käyttäjä toiveiden vastaisesti, "tappaa" sovelluksen , tai jopa poistaa asennuksen.
Jos ja kun saavat joskus verkosta vaaratiedotteet käyttöön, niin 112-sovelluksen kehittäjien ei tarvi miettiä kuink varmasti vaaratiedotteet tavoittaa passiiviset käyttäjät, vaan keskittyä palveleen aktiivista käyttäjää, ja esim resurssit riittää sen jälkeen kun vaaratiedote annettu, tai muuta vastaavaa käyttöpiikkiä synnyttävää.
Ei se SMS CB tavoita kaikkia käyttäjiä. Enkä tässä nyt tarkoita pelkästään puhelimen asetuksia, vaan siitä että onko jakelu alueella.
Toimiiko tuo kaikissa VoWiFi tuellisissa yhteyksissä, puhellinumerollinen SMS toimii, mutta toimiiko nuo, ja jos toimii, niin käytäänkö viimeistä tunnettua "aluetta".
Siihen, että valtioneuvosto on aloituksessa mainitun tiedotteen mukaisesti toteuttamassa tuota jo entuudestaan. Täysin tarpeeton aloite siis.
Lainaus toistamiseen:
Suomeen toteutetaan Cell Broadcast -teknologiaan perustuva vaaratiedotejärjestelmä, joka noudattaa EU-Alert-konseptia siten kuin se on kansallisesti tarkoituksenmukaista.
Ja jos taas tarkoitit tuolla kysymyksellä hankintaa, niin sitä ohjaa laki julkisista hankinnoista. Ei siellä voi hankkia suunnilleen mitään kilpailuttamatta ja se on raskas ja pitkä prosessi, vaikka kuinka tietäisi mitä haluaa ostaa.
Ja eikö juuri vaaratiedotteiden ymppäämisessä 112 Suomi-mobiilisovelluksen lisämoduuliksi ole oiottu mutkissa ainakin siltä osin että on jätetty noudattamatta hankintavaiheessa jo viitisen vuotta voimassa ollutta EU-tason direktiiviä?
Tämä nyt taas ei liity mitenkään siihen mitä ollaan nyt tekemässä. Eikä se EU-Alert ole mikään direktiivi. On olemassa vain direktiivi, joka määrää, että jokaisen jäsenmaan on toteutettava jonkinlainen varoitusjärjestelmä 21.6.2022 mennessä. EU-Alert on sellaiselle yksi vaihtoehto. Suomessa valinta oli 112-sovellus.
Ei tuon 112-sovelluksen idea täysin huono ole ja sitä tarvitaan jatkossakin rinnalla, vaikka tulisi millainen CB-varoitusjärjestelmä. Toki sen toteutus voisi olla parempi, sillä siinä on annettu vähän liikaa arvoa kohderyhmän tekniselle osaamiselle.
Eikä se EU-Alert -järjestelmäkään ongelmaton ole, mutta se on totta, että ihan oikeassa hätätilanteessa se on parempi ja luotettavampi. CB-pohjainen järjestelmä oli tietääkseni harkinnassa jo silloin kun tuo on päätetty, mutta joku ilmeisesti sekoitti sen SMS-tekniikkaan ja siten se sivuutettiin vanhanaikaisena, hitaana, kömpelönä ja tarkoitukseen muutenkin sopimattomana. Syy voi olla tuo, tai joku muu, mutta tästä ei ole hirveästi julkisuudessa näkynyt keskustelua, niin en tiedä tarkemmin.
Joka tapauksessa nyt tilannetta ollaan korjaamassa ja hyvä niin.
Eikä se EU-Alert -järjestelmäkään ongelmaton ole, mutta se on totta, että ihan oikeassa hätätilanteessa se on parempi ja luotettavampi. CB-pohjainen järjestelmä oli tietääkseni harkinnassa jo silloin kun tuo on päätetty, mutta joku ilmeisesti sekoitti sen SMS-tekniikkaan ja siten se sivuutettiin vanhanaikaisena, hitaana, kömpelönä ja tarkoitukseen muutenkin sopimattomana. Syy voi olla tuo, tai joku muu, mutta tästä ei ole hirveästi julkisuudessa näkynyt keskustelua, niin en tiedä tarkemmin.
Joka tapauksessa nyt tilannetta ollaan korjaamassa ja hyvä niin.
SMS, CB, se kerros missä viesti päätelaitteelle ei taida eroa isosti, enemmän kyse siitä onko se yleislähetys kaikille kuuleville päätelaitteelle vai tietyille littymille. Ja päätelaitteen asetuksissa helpompi erotella nuo yleislähetykset (CB)
En tiedä miten toimiluvissa on CB lähetykset huomioitu, onko siis operaattorit velvoitettu tarjoamaan rajapinnat veloituksetta (kohtuullisten määrätysten mukaan) ja myös välittään ne viestit veloituksetta.
Välitetäänkö kaikki liittymiin, kaikissa sukupolvissa.
Eikä se EU-Alert -järjestelmäkään ongelmaton ole, mutta se on totta, että ihan oikeassa hätätilanteessa se on parempi ja luotettavampi.
Sillä voidaan sitä varoitustasoa valita, johon käyttäjä voi vaikuttaa. Näissä tilanteissa missä uutistointi, radio , tv ei riitä, mutta halutaan että väestö laajasti toimii, mutta ei ole sellanen tilanne että pillejä alettaisiin soittaa ja kaijutinautoja ajattaa.
Alueilla missä syytä reagoida, missä paljon ulkomaalaisia niin mobiiliverkon yleislähetykset pystyy tavoittaan heitäkin , tästä ymmärtääkseni Iranin kähinnässä käytännön postiivisia kokemuksia.
Tämä nyt taas ei liity mitenkään siihen mitä ollaan nyt tekemässä. Eikä se EU-Alert ole mikään direktiivi. On olemassa vain direktiivi, joka määrää, että jokaisen jäsenmaan on toteutettava jonkinlainen varoitusjärjestelmä 21.6.2022 mennessä. EU-Alert on sellaiselle yksi vaihtoehto. Suomessa valinta oli 112-sovellus.
Siitä että EU-Alert ei ole "direktiivi" ei kukaan varmaan ole eri mieltä kanssasi - ja tuo on vaan taustaa sille miksi ensin tehdään jollain lailla ja nyt sitten kuten olisi ehkä kuulunut alunperinkin tehdä. Btw. tuohon ylemmäksi linkittämäni listan otsikko: The following countries have an operational EU-Alert system based on the standard using Cell Broadcast technology (lokakuu 2023)
Ja eikö juuri vaaratiedotteiden ymppäämisessä 112 Suomi-mobiilisovelluksen lisämoduuliksi ole oiottu mutkissa ainakin siltä osin että on jätetty noudattamatta hankintavaiheessa jo viitisen vuotta voimassa ollutta EU-tason direktiiviä?
Siitä että EU-Alert ei ole "direktiivi" ei kukaan varmaan ole eri mieltä kanssasi - ja tuo on vaan taustaa sille miksi ensin tehdään jollain lailla ja nyt sitten kuten olisi ehkä kuulunut alunperinkin tehdä. Btw. tuohon ylemmäksi linkittämäni listan otsikko: The following countries have an operational EU-Alert system based on the standard using Cell Broadcast technology (lokakuu 2023)
Olin jo kirjoittamassa, että mistä ihmeen linkitetystä listasta puhut, mutta olitkin näköjään käynyt editoimassa ensimmäiseen vastaukseesi vaikka mitä lisäyksiä.
Sellainen vinkki tähän, että foorumilla ei ole suotavaa käydä keskustelua useamman viestin verran ja sitten palata myöhemmin takaisin muuttamaan jotain aiempaa viestiä ihan erilaiseksi. Korjaukset ovat ok, mutta ei koko viestin sisällön muuttaminen, koska se sotkee keskustelua, kun muu myöhempi keskustelu välissä ei sitten välttämättä enää näyttäydy samalla tavalla kuin alunperin. Ei tässä juuri nyt mitään suurta vahinkoa ole tapahtunut, eli ota tämä pikemminkin yleisenä ohjeena.
Suurena ongelmana vaaratiedottamisessa on saada toivottu vaikutus kansalaisiin vaikka tiedote tulisi ajallaan perille. Tarkempi alueellinen kohdentaminen olisi välttämätöntä toteuttaa mutta sitä on vaikea tehdä esim. droonivaarassa verrattuna tulipalon savuun.
Tekninen toteutus pitää saada sellaiseksi ettei se vaadi mitään sovelluksia.
Olin jo kirjoittamassa, että mistä ihmeen linkitetystä listasta puhut, mutta olitkin näköjään käynyt editoimassa ensimmäiseen vastaukseesi vaikka mitä lisäyksiä.
Joo, harrastin lähdekritiikkiä vasta jälkikäteen ja vaikka tiedot olivat todennäköisesti oikein huomasin että ko. virallisen oloisen listan lähteenä on kuitenkin wikipedia. Joskus on hieman vaikeaa kirjoittaa mitään sillä oletuksella ettei joudu jotain parin tunnin sisällä muuttamaan...
Joo, harrastin lähdekritiikkiä vasta jälkikäteen ja vaikka tiedot olivat todennäköisesti oikein huomasin että ko. virallisen oloisen listan lähteenä on kuitenkin wikipedia. Joskus on hieman vaikeaa kirjoittaa mitään sillä oletuksella ettei joudu jotain parin tunnin sisällä muuttamaan...
En tiedä mitä listaa tarkoitat, mutta ei Wikipedia välttämättä ole aina huono asia, eikä automaattisesti siellä oleva tieto ole väärää. Tieteellinen lähde se ei voi olla millekään, mutta ei täällä tarvitse ihan niin tiukalla seulalla edetä. Wikipediassa on listattu ihan hyvin mm. maat joissa on EU-Alert jonkin tasoisena toteutuksena tällä hetkellä käytössä ja joissa on menossa projekti käyttöönotosta. Jälkimmäisessä osassa on mainittu myös Suomi. Lisäksi siellä on mukana Islanti ja Belgia, joissa on käytössä paikannukseen pohjaava tekstiviestijärjestlemä (location-based SMS).
Cell Broadcastiin perustuva tekniikka on juuri sellainen ja se on se mihin tuo EU-Alert myös perustuu. Jos laite on liittyneenä sen alueen tukiasemaan, johon häly kohdistetaan, se hälyyttää ja sillä siisti, oli laite nyt sitten mykistettynä tai ei. Tuo voi olla vähän kiusallinen joissakin tilanteissa, mutta näin se menee. Onneksi alemman tason hälyt voi ilmeisesti kuitenkin kohdistaa laitteisiin myös niin, että ne eivät runno mykistyksen läpi.
Täällä on joku reddit-keskustelu siitä miten joissakin maissa noita ilmoituksia tulee useita päivässä kaiken maailman kuumasta ilmasta ja ruuhkista lähtien ja lopputuloksena käyttäjät ovat ottaneet hälyt pois päältä (niissä laitteissa, joissa se on mahdollista):
Samansisältöinen kuin tuo itse linkkaamasi mutta vuodelta 2023 eikä siihen oltu lisätty Suomea muistaakseni koska siinä oltiin listattu käytössä olevat CB- tai SMS-pohjaiset ratkaisut.
Linkkien sisältöä tulisi avata edes pintapuolisesti.
Jos yhtään tuntee näitä tekniikoita, niin SMS:n voi unohtaa heti kättelyssä ilman mitään testaustakin. SMS edellyttää lähettämisen jokaiseen laitteeseen erikseen ja se taas tuottaa monenlaista haastetta ja viivettä. Sitten jos siihen kytketään vielä mukaan semisti epävarma paikannus, niin viestejä lähtee vähän minne ja kenelle sattuu. Viron testeissä viive on ollut jopa 30 minuuttia.
Viro ei ole kuitenkaan vaihtamassa järjestelmää. Siellä tehtiin ennen Ukrainan sotaa vuonna 2020 päätös käyttää LB-SMS -järjestelmää ja silloin oli kovin erilainen maailmantilanne kuin missä nyt ollaan. Yhtenä valinnan perusteluna oli se, että Virossa on paljon vanhoja ihmisiä ja CB-hälyt katoavat näytöltä omia aikojaan ja niitä voi olla sen jälkeen vaikea löytää luurin syövereistä. Lisäksi toinen perustelu oli, ettei CB tarjoa viranomaisille tietoa siitä kuinka paljon ihmisiä on vaara-alueella, joka taas on toisaalta tietosuojan näkökulmasta miinus. Kolmas perustelu ja myös merkittävä osasyy siihen miksi Virossa ei olla tähän hätään muuttamassa mallia, johtuu CB-järjestelmän lisenssikustannuksista jokaiselle operaattorille.
En tiedä millaisia nuo kulut ovat Suomessa, mutta tuskin ainakaan alhaisempia.
Estonia not rushing to switch to CBS
Echoing Margus Rohtla, Kadi Luht-Kallas noted that the throughput capacity of LB-SMS could be significantly increased if needed. "In drills, we used a message delivery speed that operators can reasonably maintain in day-to-day operations. But if we provided them with additional support, the speed of message delivery could be greatly improved and the number of messages sent could increase severalfold," Luht-Kallas explained.
"Since we don't foresee such incidents occurring in the coming months, there's no reason to invest extra funds at this time. However, if the situation changes, the system can be made many times faster," she added.
She also pointed to the considerable additional costs involved — an issue that cannot be overlooked. "In the case of CBS, there's the added expense of licensing fees for every transmitter. Historically, each mobile operator in Estonia has built its own network. That means we would have to ensure licenses are in place for all three networks and for every transmitter."
Parempaa systeemiä on ehdotettu viimeksi vuonna 2020, mutta Sanna Marinin hallitus ei tukenut sitä (HS):
Sanna Marinin (sd) hallitus esitti vuonna 2020, että Suomessa vaaratiedottamisen kehittämistä jatketaan 112 -mobiilisovelluksen pohjalta. Nykyinen hallitus kuitenkin katsoo, että sovelluksen rinnalle tarvitaan mahdollisimman pikaisesti myös cell broad-cast -teknologiaan perustuva varoitusjärjestelmä.
Vuoden 2020 esitystä valmistelivat yhteistyössä sisäministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Helsingin Sanomat kysyi valmistelussa mukana olleelta sisäministeriön virkamieheltä, miksi cell broadcast -järjestelmää kehitetään vasta nyt.
Sisäministeriön erityisasiantuntija Mikko Jääskeläinen, miksi Suomi päätti vuosikymmenen vaihteessa monista muista EU-maista poiketen olla ottamatta käyttöön cell broadcast -teknologiaan perustuvia vaaratiedotteita ja rakentaa sitä nyt kiireellä?
”Emme ole aiemmin saaneet rahaa. Mutta kun ministeri linjasi, että nyt järjestelmän käyttöönottoa kiirehditään, niin olemme ajatelleet, ettemme muistelisi vanhoja.”
Aivan - ja tässä tapauksessa avasin yhdellä lauseella mitä lainauksen takana on tulkitsematta tekstiä sen enempää. Siellä lukee myös: ""This primarily concerns our population. We have a large vulnerable demographic, particularly among the elderly. Reaching them via CBS is problematic. Cell broadcast isn't SMS — it uses a completely different standard and usually comes with a sound and visual alert. It appears on the screen automatically, but then disappears. Finding it again later can be quite difficult"
Ihan ei saata uskoa että Cell Broadcast-viesti ei jäisi (lukitus)näytölle(kin) vähän samaan tapaan kuin TV:n vaarabanneri. Toki karmean metelinkin havaitsee pl. kuulorajoitteiset mutta olisi toki hyvä jos varoituksen laukaisseen syyn mahdollisine toimintaohjeineen näkee (jälleen, jos näkee) mahdollisimman vaivattomasti. No käytettävyyttä onneksi mietitään nyt monellakin taholla ettei vaan tule juostenkustu FI-Alert 1.0.
Ihan ei saata uskoa että Cell Broadcast-viesti ei jäisi (lukitus)näytölle(kin) vähän samaan tapaan kuin TV:n vaarabanneri. Toki karmean metelinkin havaitsee pl. kuulorajoitteiset mutta olisi toki hyvä jos varoituksen laukaisseen syyn mahdollisine toimintaohjeineen näkee (jälleen, jos näkee) mahdollisimman vaivattomasti. No käytettävyyttä onneksi mietitään nyt monellakin taholla ettei vaan tule juostenkustu FI-Alert 1.0.
Tämä näytölle jääminen taitaa olla ihan sen mobiilipäätelaitteen ominaisuus. Mielestäni jostain luin, että esim. iPhonessa viesti ei aiemmin jäänyt näytölle, mutta nykyisissä käyttisversioissa jää.
Droonisodankäynti on käynnistynyt toden teolla vasta tämän hallituksen aikana, joten vuoden 2020 päätöksiä ei voi peilata sen jälkeen syntyneisiin vaatimuksiin.
Sen sijaan voi kysyä miksi tähän tilanteeseen ollaan herätty nykyisen hallituksen aikana vasta nyt kun droineja harhautui Suomeen, eikä jo aiemmin kun drooneja harhautui etelämpänä oleviin valtioihin?
En ainakaan itse katso puhelinta jos siihen tulee vaikka aamuyöllä tekstiviesti tai 112 sovellus pitää normaalin hälytysäänen liikennevaarasta lähistöllä.
Kyllä se pitäisi tuossa lähikoulun katolla sitten yleinen hälytysääni soida tai joku vastaava ääni kännykästä drooniuhasta (ilman nettiyhteyttä, mulla se kiinni öisin), että saisi sängystä nousemaan.
Droonisodankäynti on käynnistynyt toden teolla vasta tämän hallituksen aikana, joten vuoden 2020 päätöksiä ei voi peilata sen jälkeen syntyneisiin vaatimuksiin.
Sen sijaan voi kysyä miksi tähän tilanteeseen ollaan herätty nykyisen hallituksen aikana vasta nyt kun droineja harhautui Suomeen, eikä jo aiemmin kun drooneja harhautui etelämpänä oleviin valtioihin?
Tämä nyt vaan on myös poliittinen asia. Marinin hallitus ei hoitanut asiaa. Nyt tuossa hallituksessa olleet puolueet haukkuvat nykyistä hallitusta. Sinä toistat tätä samaa sanomaa.
Toimivaa hälytysjärjestelmää ei ole tehty muissa maissa droonisodankäynnin takia. Se on tehty ennen. Suomessa hyvän hälytysjärjestelmän rakentamisen olisi voinut aloittaa jo vuonna 2020. Jos nyt sitten vielä tänä vuonna saisimme toimivan systeemin.
Toimivaa hälytysjärjestelmää ei ole tehty muissa maissa droonisodankäynnin takia. Se on tehty ennen. Suomessa hyvän hälytysjärjestelmän rakentamisen olisi voinut aloittaa jo vuonna 2020. Jos nyt sitten vielä tänä vuonna saisimme toimivan systeemin.
Hyvän hälytysjärjestelmän tärkeimpiä ominaisuuksia varmaankin on esimerkiksi luotettavuus ja riippumattomuus vastaanottavasta laitteesta, sen ohjelmistoista ja päivityksistä.
Nuo ei oikein kunnolla toteudu tuossa 112-sovelluksessa koska vastaanottajan pitää itse ladata sovellus laitteeseensa, huolehtia sen käyttöoikeuksista, muistaa päivittää sitä säännöllisesti ja huolehtia että alla piilevä käyttöjärjestelmä ei pistä sovellusta esim mihinkään deepsleepiin.
Cell Broadcast ei vaadi mitään sovellusten asentamista, hellimistä ja hoivaamista vaan viesti tulee tekstiviestin kaltaisena suoraan päätelaitteeseen ilman että sukankuluttajan tarvitsee tehdä yhtään mitään. Käytännössä kaikki kännykät ovat tukeneet CB-viestejä jo ainakin vuosikymmenen eikä laitteessa käsittääkseni tarvitse edes olla SIM-korttia että viesti tulee läpi, kunhan laite on mobiilitukiaseman vaikutusalueella.
Pääministeri Petteri Orpon haastattelu kuohuttaa, ja esimerkiksi keskustan puheenjohtaja pyytää häntä nyt katsomaan ”pitkään ja hartaasti peiliin”.
www.iltalehti.fi
– Herää kysymys, eikö ministeri tiedä vai miksi hän vastasi näin? Pakkohan puhelimen on oltava jonkin maston kentän piirissä. Suomessa on alueita, missä ei ole minkään operaattorin kuuluvuusaluetta, Räsänen toteaa.
Räsänen vaikuttaa kyllä todelliselta ruudinkeksijältä, millähän Räsänen kuvittelee että katve-alueelle toimitetaan ylipäänsä mitään ilmoituksia automaattisesti, intin moottoripyörälähetit matkaan viemään sanaa perille? Vai onko tässä nyt ajatuksena että tietenkin skutsiin on joku vetänyt x km valokuitua erämäämökille ja siihen mökin wlaniin ei nyt CB viesti sitten tartu - paska järjestelmä tuo CB, miksi ei hallitus reagoi.
Varmaan muutenkin prioriteettien joku erämaa vaaratiedoitteiden osalta, jossa suurin vaara itselle lienee kännissä kirveellä klapien teko torpan lämmittämiseksi.
Pääministeri Petteri Orpon haastattelu kuohuttaa, ja esimerkiksi keskustan puheenjohtaja pyytää häntä nyt katsomaan ”pitkään ja hartaasti peiliin”.
www.iltalehti.fi
– Herää kysymys, eikö ministeri tiedä vai miksi hän vastasi näin? Pakkohan puhelimen on oltava jonkin maston kentän piirissä. Suomessa on alueita, missä ei ole minkään operaattorin kuuluvuusaluetta, Räsänen toteaa.
Räsänen vaikuttaa kyllä todelliselta ruudinkeksijältä, millähän Räsänen kuvittelee että katve-alueelle toimitetaan ylipäänsä mitään ilmoituksia automaattisesti, intin moottoripyörälähetit matkaan viemään sanaa perille? Vai onko tässä nyt ajatuksena että tietenkin skutsiin on joku vetänyt x km valokuitua erämäämökille ja siihen mökin wlaniin ei nyt CB viesti sitten tartu - paska järjestelmä tuo CB, miksi ei hallitus reagoi.
Varmaan muutenkin prioriteettien joku erämaa vaaratiedoitteiden osalta, jossa suurin vaara itselle lienee kännissä kirveellä klapien teko torpan lämmittämiseksi.
Juu, valitettavasti tässä maassa on noita katvealueita mutta kyllä ainakin minun mielestäni tuo CB on paljon parempi ja toimintavarmempi jäejestelmä kuin joku erillinen äppi. Äppi vaatii että on oman operaattorin verkon kuuluvuusalueella ja mobiilidata toimii että hälytys tulee perille. Cell Broadcastissa käsittääkseni viesti tulee perille vaikka ei omaan operaattoriin olisikaan yhteyttä, kunhan joku operaattori kuuluu edes välttävästi. Lisäksi CB taitaa oletusarvoisesti uudelleenlähettää viestiä määrävälein, olikohan 5min välein ja päätelaite ottaa tuon viestin vastaan vain kerran ja jättää toistuvat samat viestit näyttämättä jos ne tulevat samalla ID:llä.
Toki voihan tähän maahan noita kännykkämastoja lisääkin rakennella, eikös sitä muutenkin valitella että ei mobiilinetti toimi, tuleepahan sekin ongelma samalla korjattua
En ainakaan itse katso puhelinta jos siihen tulee vaikka aamuyöllä tekstiviesti tai 112 sovellus pitää normaalin hälytysäänen liikennevaarasta lähistöllä.
Kyllä se pitäisi tuossa lähikoulun katolla sitten yleinen hälytysääni soida tai joku vastaava ääni kännykästä drooniuhasta (ilman nettiyhteyttä, mulla se kiinni öisin), että saisi sängystä nousemaan.
Juuri näin. Mikään muu varoitussysteemi ei tule ikinä toimimaan kunnolla kuin pelkästään yleinen hälytysääni.
Suomessa on esim. yli 75-vuotiaita n. 700 000 ja monella heillä kännykän käyttö on todella vähäistä. Joskus kun omien vanhempien puhelintakin on katsonut, niin siellä voi olla joku viikon vanha tekstiviesti lukematta. Molemmille vanhemmille asensin 112-sovelluksen joskus aikoinaan, mutta nyt kun katsoin niin molemmilla oli sovelluksen ilmoitukset ja paikannus kielletty. Puhelin kai tuota kyselee ajoittain, että "sallitaanko vielä" ja noihin sitten vastaillaan mitä sattuu kun ei yhtään ymmärretä mitä se tarkoittaa. Kunhan sen saa pois ruudulta häiritsemästä.
Ja itsellänikin voi mennä tuntikausia ennen kuin luen jonkun tekstiviestin. Jos vaikka mökillä tekee jotain hommaa koko päivän ja siihen saunoo päälle, niin voi olla aamusta iltaan puhelin katsomatta kokonaan.
Se nyt vielä puuttuisi että jostain drooni uhasta alettaisiin soittamaan yleistä hälytysääntä. Viimekertainen uudenmaankin vaaratiedote täysin yliampuva. Jos todennäköisemmässäkin katastrofiskenaariossa on 3 ruumista niin kannattaako sen takia alkaa kategorisesti sekoittamaan 2 miljoonan ihmisen päivää -> yhtälöä ei saa matemaattisesti millään ihmishengen arvolla todeksi. Tekstiviesti ilmoitus "taivaalla vöi pörrätä pommi, omat toimet sen mukaan" olisi oikean kategorian viestintä aiheesta, jos viesti jää lukematta niin alle lottovoiton todennäköisyys että se olisi ollut merkittävä asia.
Nythän uutisissa puhuttiin että olisiko vaaratiedotteen takia pitänyt julkinenkin liikenne keskeyttää jne... Sen verran julkista (lento)liikennettä voisi tilanteessa häiritä että vaaratiedotteen tavara tontitetaan maan rajalle, paljon halvempaa pistää pari puikkoa taivaalle kuin sotkea miljoonien arkirutiinit.
CB mahdollistaa lisäksi sen viestin lähettämisen vuosaareen ja kulosaaressa saa jatkaa bileitä rauhassa eikä niin että vaaratiedotteella "suljetaan" koko uusimaa kuten nyt tehtiin.
Mistäköhän kukaan voisi tietää onko joku Suomeen harhautunut tai harhautettu drooni putoamassa Vuosaareen tai Kulosareen vai lentääkö se vielä 200 kilometriä että pitääkö tämä hälytys antaa Helsingin sijasta Hämeenlinnaan tai Tampereelle?
Nyt ollaan luomassa paniikkia ja oppositio tarkoituksella luo odotukset sellaisiksi että hallitus ei niistä voi mitenkään suoriutua. Ainoa jotenkin toimiva ratkaisu voisi olla ampua droonit alas rajalla mutta jos tällaista mahdollisuutta ei ole syystä tai toisesta niin nämä hälytysjutut on ihan kukkua.
Ja sanon tämän neljä covid rokotetta ottaneena ja otan lisääkin rokotteita jos tulee tarvetta. Niitten hyöty-haitta suhde on selvästi positiivinen mutta minä näen tämän paniikin lietsonnan hyöty-haittasuhteella lähes pelkästään haitallisena. Paniikin lietsonta ei sovi maanpuolustukseen.
Voi olla että joskus tulevaisuudessa tulee näitten harhautuneitten droonien sijasta joku toisenlainen skenario jossa varoitusjärjestelmästä olisi hyötyä ja sitä varten tällaista on hyvä rakentaa mutta nyt ei ole sellainen tilanne.
Jos drooni on toimivan ohjauksen piirissä niin silloin se voi pudota johonkin asutuskeskukseen mutta nyt nähdyt droonit eivät ole kenenkään hallinnassa ja silloin ne todennäköisesti putoaa metsään ja kaikki hälytykset on vääriä hälytyksiä joista voi jokaikinen kerta haukkua hallitusta että taas meni hälytykset väärään maakuntaan. Kymmenen väärän hälytyksen jälkeen niihin ei kukaan jaksa reagoida.
Mistäköhän kukaan voisi tietää onko joku Suomeen harhautunut tai harhautettu drooni putoamassa Vuosaareen tai Kulosareen vai lentääkö se vielä 200 kilometriä että pitääkö tämä hälytys antaa Helsingin sijasta Hämeenlinnaan tai Tampereelle?
Jotta hälytyksestä olisi hyötyä niin se pitäisi antaa 50-100 kilometria ennenkuin drooni on jossakin ja kuka tietää miten se mutkittelee kun häirintälähete varmaan on aika epämääräinen. Käytännössä puoleen suomesta heti kerralla.
Mut toi on aika idealistista. Ei ne hälytykset mee ihan noin. Jossain jutussa sanottiin, et ne perustuu enemmän ennakkotietoihin ja reitteihin. Et jos drooni on menossa kohti etelää, niin turha sitä on Hämeenlinnaa hälyttää. Tai siis niinku, mikä logiikka siinä olis?
Uusi FI-Alert-järjestelmä täydentää nykyistä vaaratiedottamista.
www.is.fi
Uusi vaaratiedotejärjestelmä rakennetaan lokakuun 2026 loppuun mennessä, kertoo sisäministeriö.
Uusi FI-Alert-järjestelmä täydentää nykyistä vaaratiedottamista tuomalla puhelimiin nopeammat ja paremmin kohdennetut alueelliset varoitukset.
Sisäministeriö ja Erillisverkot solmivat 28.5.2026 sopimuksen FI-Alert-järjestelmän toteuttamisesta.
FI-Alert-järjestelmä perustuu Cell Broadcast -teknologiaan ja EU Alert -konseptiin, ja sen rakentamista on vauhditettu. Hallitus on myöntänyt järjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon rahoituksen.
Käsittääkseni sitä ei missään vaiheessa pyrittykään keksimään uudelleen, vaan on yritetty pärjätä kustannuksia kohtuuttomasti lisäämättä sillä mitä oli jo olemassa, eli näillä:
Tällä hetkellä vaaratiedote julkaistaan 112 Suomi -sovelluksessa, radiossa, teksti-tv:n sivulla 112 ja tarvittaessa myös televisiossa. Lisäksi se julkaistaan esimerkiksi Yle-sovelluksessa, 112.fi, pelastustoimi.fi ja yle.fi -sivustolla sekä Hätäkeskuslaitoksen Facebook-sivuilla.
Väestön varoittaminen perustuu Suomessa monikanavaisuuteen. Viranomaiset varoittavat väestöä monilla eri tavoilla. FI-Alert -järjestelmä täydentää nykyistä vaaratiedottamista, ei korvaa sitä.
Ajat ovat muuttuneet ja nyt on käynyt selväksi, että nämä eivät riitä.
Tähän tulevaan cell broadcastilla toimivaan FI-Alert -järjestelmään oli kyllä haettu rahoitusta sisäministeriön toimesta jo useita kertoja aiemminkin, mutta edelliset hallitukset eivät rahoitusta ole myöntäneet. Nyt rahoitus on kunnossa ja prosessi etenee.
Sisäministeriö on anonut rahoitusta uudelle, cell broadcast -teknologiaan perustuvalle vaaratiedotejärjestelmälle jo pitkään, myös aiemmilla hallituskausilla, mutta rahoitusta ei ole myönnetty, kertoo sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Mikko Jääskeläinen.
– Tämä olisi tietenkin pitänyt ottaa käyttöön vuosikausia sitten, viime tai edellisellä tai jopa sitä edellisellä (hallitus)kaudella. Mutta ei niitä kannata ruveta jälkikäteen pohtimaan, Jääskeläinen sanoo.
Juuri näin. Mikään muu varoitussysteemi ei tule ikinä toimimaan kunnolla kuin pelkästään yleinen hälytysääni.
Suomessa on esim. yli 75-vuotiaita n. 700 000 ja monella heillä kännykän käyttö on todella vähäistä. Joskus kun omien vanhempien puhelintakin on katsonut, niin siellä voi olla joku viikon vanha tekstiviesti lukematta. Molemmille vanhemmille asensin 112-sovelluksen joskus aikoinaan, mutta nyt kun katsoin niin molemmilla oli sovelluksen ilmoitukset ja paikannus kielletty. Puhelin kai tuota kyselee ajoittain, että "sallitaanko vielä" ja noihin sitten vastaillaan mitä sattuu kun ei yhtään ymmärretä mitä se tarkoittaa. Kunhan sen saa pois ruudulta häiritsemästä.
Ja itsellänikin voi mennä tuntikausia ennen kuin luen jonkun tekstiviestin. Jos vaikka mökillä tekee jotain hommaa koko päivän ja siihen saunoo päälle, niin voi olla aamusta iltaan puhelin katsomatta kokonaan.
unohtakaa nyt tuo tekstiviestiosuus tuossa, Cell Broadcast ei ole sama kuin tekstiviesti, vaan enemminkin notifikaatio joka tulee puhelimen näytölle punaisen varoituskolmion kera ja hälyttää ääneen ohittaen puhelimen ääniasetukset. näin ollen kyllä sen huomaa/kuulee kun sellainen tulee.
Nimimerkillä Liettuassa Klaipedassa käydessä tuli kyseinen hälytys Liettuan tukarin kautta, (joku öljyvuotohälytys, ei saanu mennä uimaan ) ja puhelin huuti ku sireeni sen tullessa vaikka mullakin puhelin aina äänettömällä.
Tässä esimerkkikuva miltä hälytys näyttää puhelimeen tullessa, ja se pysyy siinä niin pitkään että painaa tuolta alhaalla olevaa OK painiketta. ja tosiaan myös hälytyssireeni alkaa luurissa huutamaan.
Semmoinen esimerkki että kävin turistina Liettuassa kesällä 2019. Heti kun pääsin rajan yli ja luuri liittyi paikalliseen kännykkäverkkoon lävähti puhelimen näytölle englanninkielinen viesti, jossa kerrottiin paikallisesta hälytysjärjestelmästä ja siitä millaisia viestejä sieltä tulee. Maassaoloaikana tuli järjestelmän kautta yksi viesti. Siinä kerrottiin radioaktiivisuuden lievästä noususta alueella x ja mahdollisista syistä siihen ja mahdollisista toimenpiteistä mitä pitäisi tehdä ja luvattiin pukata uutta viestiä jos jotain pitäisi tehdä. Ei tarvittu mitään paikallisia pieruappeja niiden viestien saamiseen. Tuohon ei 112-appi pysty.
unohtakaa nyt tuo tekstiviestiosuus tuossa, Cell Broadcast ei ole sama kuin tekstiviesti, vaan enemminkin notifikaatio joka tulee puhelimen näytölle punaisen varoituskolmion kera ja hälyttää ääneen ohittaen puhelimen ääniasetukset. näin ollen kyllä sen huomaa/kuulee kun sellainen tulee.
SMS, tekstiviesti, niin ymmärtääkseni historiallisesti yhteäläisyyttä paljon, ero lähinnä se että perinteiset tekstarit ovat ns osoitteellisia ja CB yleislähetyksiä, päätelaitteen ohjelmisto sitten käsittelee ja esittää ne omalla tavallaan.
G sukupolvien myötä eroa voinut tulla kun se perus ydin kehittynyt.
Käyttäjän kannalta oleellista että saa viestin perille ja käyttäjän laite sen esittää järkevästi.
Digita näki tilaisuuden tarjota markkinoilla 5G broadcast systeemiä, ei kilpailijaksi Cell Broadcast tiedotteille, vaan enemmänkin tukemaan sitä. Eli yksisuuntaista lähestystä, missä voi sitten jakaa lisää tietoa, ajantaisaista "uutista" ääni, kuva, video sisältöä.
Oma mielipide että tuossa ehkä pidempi ajatus kilpailiaa FM radiolle, mobiilin suoratoistopalveluille, lineaarilähetystä mobiiliin. En silti pidätä hengitystä, kovasti hypetettiin 4G myötä, sitten 5G myötä, ei siihen parin maan kokeilut riitä.
Nimimerkillä Liettuassa Klaipedassa käydessä tuli kyseinen hälytys Liettuan tukarin kautta, (joku öljyvuotohälytys, ei saanu mennä uimaan ) ja puhelin huuti ku sireeni sen tullessa vaikka mullakin puhelin aina äänettömällä.
Tuo CB toimii ilmeisesti vaikka mobiilidata ei olisi päällä. Mietin siis tilannetta kun kiinassa käydessä 1. SIM:stä oli kaikki mobiilidata pois ja netti eSIM:n kautta
Tuo CB toimii ilmeisesti vaikka mobiilidata ei olisi päällä. Mietin siis tilannetta kun kiinassa käydessä 1. SIM:stä oli kaikki mobiilidata pois ja netti eSIM:n kautta
Perinteisissa verkoissa ymmärtääkseni ihan sitä mitä kautta SMS viestitkin, ja perus kommuniointi jos ei yhteyksiä (puhe, data), eli ei muodostella mitään ylimääräisiä yhteyksiä.
Mutta tuosta kahden SIM yhtäaikaisesta käytöstä, jos eri verkoissa, niin näytetäänkö molemmista tulevat viestit, vai tunnistaako päätelaite että sama asia, niin näytetään vain kerran.
Mutta tuosta kahden SIM yhtäaikaisesta käytöstä, jos eri verkoissa, niin näytetäänkö molemmista tulevat viestit, vai tunnistaako päätelaite että sama asia, niin näytetään vain kerran.
CB-viesteissä on ilmeisesti joku yksilöllinen tunniste jonka perusteella päätelaitteen pitäisi ainakin teoriassa osata huomioida jos kahdelle eri SIMmille tulee sama viesti. Ainakin päätelaitteet osaavat olla piippaamatta samasta viestistä kun sitä lähetetään useamman kerran peräkkäin.
CB-viesteissä on ilmeisesti joku yksilöllinen tunniste jonka perusteella päätelaitteen pitäisi ainakin teoriassa osata huomioida jos kahdelle eri SIMmille tulee sama viesti. Ainakin päätelaitteet osaavat olla piippaamatta samasta viestistä kun sitä lähetetään useamman kerran peräkkäin.
Jos lähettäjä määrittää tunnisteen, niin uskottavaa, ja ihan hyvä. ei sillä että olisi ertyisen haitallista jos päätelaite molemmista hälyttäisi. jos syvällä alueella niin oletettavasti suhta samaan aikaan lähetysalkaisi. Alueen reunalla voisi keritä nukahtaa.... välillä.
CB-viesteissä on ilmeisesti joku yksilöllinen tunniste jonka perusteella päätelaitteen pitäisi ainakin teoriassa osata huomioida jos kahdelle eri SIMmille tulee sama viesti. Ainakin päätelaitteet osaavat olla piippaamatta samasta viestistä kun sitä lähetetään useamman kerran peräkkäin.
No, okei, SIM oli vähän huono sanavalinta. Yleensä jos on mahdollisuus käyttää kahta SIMmiä samaan aikaan, on laitteessa myös kaksi radiota jotka molemmat todennäköisesti tulevat vastaanottamaan saman CB-viestin.
No, okei, SIM oli vähän huono sanavalinta. Yleensä jos on mahdollisuus käyttää kahta SIMmiä samaan aikaan, on laitteessa myös kaksi radiota jotka molemmat todennäköisesti tulevat vastaanottamaan saman CB-viestin.
Jos eri verkon simmit niin eriverkoista tulevat viestit, mutta tuo "jad" nosto oli hyvä, jos laitteessa ei ole SIMa lainkaan, tai omaa verkkoa ei kuulu, niin laite poimppii verkosta toiseen, joten täytyy sen tunnistaa ne samoiksi viesteiksi, siinä missä omankin verkon toistuvat viestit.
valtioneuvosto.fi
/img-s3.ilcdn.fi/2a691f09f7c920c5e543c859e8b87eecb8f2d9f08c2db18312b34f0144b756b4.jpg)
