Usko (Jeesus Kristus ynnä muut)

[Eidzei]

Tämä on olkinukke.
Näytä yksikin esimerkki jossa joku sanoo: "En ymmärrä, joten Jumala teki sen!" Ei rivienvälistä lukemista.

Mikkos-nimimerkin viestiin: "Suurin osa ateisteista ei sano että jumalaa ei ole, vaan että jos sellainen onkin niin siitä ei ole tarpeeksi todisteita että sellainen olisi." vastaat:

"Miten elämä käynnistyi?
Voitko antaa tieteelliset todisteet?
Ihmisen sukupuu alkaen alkusolusta?
Miten universumi alkoi ei mistään?
Aloitetaan vaikka näistä."

Eikö Mikkos nimenomaan esitä näkemyksen, että ei ole todisteita ja siihen sinä vastaat aukkojen jumalalla --> kun ei ole tietoa joistain ("todisteita") asioista, siksi jumala?

Aukkojen jumala on tunnettu menneiltä vuosisadoiltakin. Aina oli jumala muka hienosäätämässä jotain, ja vaikka tiede selvitti asian, niin pian löytyy seuraava aukko. Esim. planeettojen kiertoradat olivat sellaisia. Newtoninkaan kaavat eivät selittäneet Merkuriuksen käyttäytymistä, mutta suhteellisuusteoriapa selitti. Niitä aukkoja on potentiaalisesti ikuisesti (esim. mustat aukot, niistä on vaikea saada tietoa, ehkä jumalat pesivätkin niissä).

 

[Eidzei]

AI-sisältövaroitus. AI (Googlen tässä) näkee em. viestittelyssä tällaista:

Ateismin määrittely: Kirjoittaja 1 kuvaa niin sanottua agnostista ateismia. Hän täsmentää, että ateismi on usein uskon puutetta (todisteiden puuttumisen vuoksi), ei niinkään ehdoton väite "mitään jumalaa ei ole olemassa".

Todistustaakan siirto: Kirjoittaja 2 siirtää keskustelun filosofisesta määrittelystä tieteen suuriin ratkaisemattomiin kysymyksiin.

Aukkojen jumala -argumentti: Kirjoittaja 2 vihjaa kysymyksillään siihen, että koska tiede ei tiedä kaikkea (esim. tarkkaa elämän alkupistettä), jumala on silloin automaattisesti selitys asioille.

Olen pitkälti samaa mieltä tuosta viestittelystä.

 

[Griffin]

Jos Islam ja sen historia kiinnostaa, eikä haittaa, että luento on englanniksi, niin tässä historian tutkijan (Dr william Federer) selostamana vähän yli tunnissa ja monet oleelliset yksityiskohdat, jotka kannattaa tietää:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=gBIjURJmk6s

 

[Timo 2]

Ateistit eivät tiedä, eivätkä väitäkkään tietävänsä että Jumalaa ei ole. Ateisteilta puuttuu vain usko jumalien olemassaoloon.

Väärin.

Ateisti väitää tietävänsä ettei Jumalaa ole olemassa.

Agnostikko sanoo ettei tiedä onko Jumalaa olemassa vai ei.

Teisti tietää Jumalan olevan olemassa

 

[Jirza]

Väärin.

Ateisti väitää tietävänsä ettei Jumalaa ole olemassa.

Väärin. Ateismi tarkoittaa vain jumaluskon puuttumista, ei mitään muuta.

Määritelmä (fi)
1) uskomus, että jumalaa ei ole olemassa, 2) uskon puute jumaliin

 

[Wes Wishbone]

Väärin.

Ateisti väitää tietävänsä ettei Jumalaa ole olemassa.

Agnostikko sanoo ettei tiedä onko Jumalaa olemassa vai ei.

Teisti tietää Jumalan olevan olemassa

Hassua tämä säännöllinen vääntö juuri näiden sanojen käytössä. Lieköhän perimmäinen syy sanojen etymologiassa. Teismihän tarkoittaa (jumal)uskoa (ei siis tietoa) ja gnosis taas sitten yleisesti tietoa.

Koska teismillä ja tiedolla ei lähtökohtaisesti ole mitään tekemistä keskenään, on ihan yhtä väärin sanoa teistin tietävän että joku jumala on olemassa kuin sanoa ateistin tietävän ettei näin ole. Tämä liittyy vain uskoon. Toisella sitä on ja toisella ei.

On myös vähän väärin käyttää ateismia, agnostismia ja ateismia samassa kategoriassa koska kaksi näistä sanoista liittyy vain jumaluskoon, kun taas (a)gnostisuus yleisemmin tietoon, ilman muita konnotaatiota, esimerkiksi "pilviagnostinen SaaS".

Jos joku jostain syystä haluaa aloittaa semanttisen vänkkäyksen näiden sanojen käytöstä, on varsin perusteltua ottaa vanha tuttu nelikenttä käyttöön ja pyytää toista osapuolta tarkentamaan kantaansa että ymmärtää puhutaanko gnostisesta ateismista vai mahdollisesti agnostisesta teismista.

Edit: PS Väärin! Lisäsin ihan muuten vaan, engagementin lisäämiseksi. Saa sijoittaa haluamaansa kohtaan.

 

[Tml57]

Jos joku jostain syystä haluaa aloittaa semanttisen vänkkäyksen näiden sanojen käytöstä, on varsin perusteltua ottaa vanha tuttu nelikenttä käyttöön ja pyytää toista osapuolta tarkentamaan kantaansa että ymmärtää puhutaanko gnostisesta ateismista vai mahdollisesti agnostisesta teismista.

Ei auta, kun apologisti tuubissa on jotain sanonut niin niillä mennään, korjaaminen ei auta.

 

[Nimimerkki Erkki]

Hassua tämä säännöllinen vääntö juuri näiden sanojen käytössä. Lieköhän perimmäinen syy sanojen etymologiassa. Teismihän tarkoittaa (jumal)uskoa (ei siis tietoa) ja gnosis taas sitten yleisesti tietoa.

Koska teismillä ja tiedolla ei lähtökohtaisesti ole mitään tekemistä keskenään, on ihan yhtä väärin sanoa teistin tietävän että joku jumala on olemassa kuin sanoa ateistin tietävän ettei näin ole. Tämä liittyy vain uskoon. Toisella sitä on ja toisella ei.

On myös vähän väärin käyttää ateismia, agnostismia ja ateismia samassa kategoriassa koska kaksi näistä sanoista liittyy vain jumaluskoon, kun taas (a)gnostisuus yleisemmin tietoon, ilman muita konnotaatiota, esimerkiksi "pilviagnostinen SaaS".

Jos joku jostain syystä haluaa aloittaa semanttisen vänkkäyksen näiden sanojen käytöstä, on varsin perusteltua ottaa vanha tuttu nelikenttä käyttöön ja pyytää toista osapuolta tarkentamaan kantaansa että ymmärtää puhutaanko gnostisesta ateismista vai mahdollisesti agnostisesta teismista.

Edit: PS Väärin! Lisäsin ihan muuten vaan, engagementin lisäämiseksi. Saa sijoittaa haluamaansa kohtaan.

Näinhän se pitkälti menee. Puhe uskonnollisesta uskosta kääntyy aina viime kädessä semanttiseen vänkäämiseen - ainakin internetissä. Olen lapsenomaisella hämmästyksellä seurannut aikoinani sitä, kuinka myös akateemisessa maailmassa aidosti älykkäät tunnustukselliset ihmiset pyrkivät häivyttämään esim. kristillisen dogman täydelliset irrationaalisuuden semanttiseen teologis-filosofiseen usvaan. Jokaiseen kriittiseen kysymykseen voidaan löytää loputon määrä teoreettisia tulokulmia, tutkimusta ja historiaa. Ja toisaalta itsellekin uskonnollinen usko pitää ilmeisen usein pyrkiä perustelemaan vastaavalla tavalla. Käsitemäärittelyille on ilman muuta paikkansa, mutta esimerkiksi uskonnollisesta uskosta puhuttaessa käsitemäärittelyusva on lopulta vain maalipinta, jolla maalataan puhkiruostunut pinta piiloon. Mitä enemmän dogmeja ja pyhiä tekstejä, sitä enemmän maalattavaa. "Maalaaja" ei joko toimintaansa ymmärrä tai sitten toiminnan mielettömyyden mieltäminen olisi hänelle psykologisesti liian tuskallista. Henkilökohtaisesti arvostan paljon enemmän kierkegaardilaisia uskonhyppääjiä.

 

[Sceppe]

Väärin.

Ateisti väitää tietävänsä ettei Jumalaa ole olemassa.

Agnostikko sanoo ettei tiedä onko Jumalaa olemassa vai ei.

Teisti tietää Jumalan olevan olemassa

Pidän sinua järjellisenä uskovaisena. Tällainen ulostulo kuitenkin vähentää uskottavuutta ja taisi nyt pulpahtaa pinnalle jonkun tietämättömän saarnaajan höpinät.

 

[Eidzei]

Ateisti, agnostikko, uskonnoton...

Itse pidän selkeimpänä kuvauksena omasta katsomuksestani kertoa, että olen uskonnoton. Ateismilla ja noilla muillakin termeillä on enemmän painolastia ja historiaa, joista voi syntyä epäselvyyksiä.

Vapaa-ajattelijoiden sivujen tekstit ovat liian pitkiä lainauksiksi, mutta linkki tässä.

Kotimaisen valtakirkon sivuilta:
"Ateismi on näkemys, jonka mukaan Jumalaa ei ole olemassa. Ateismissa ei uskota persoonalliseen Jumalaan, jumaliin tai jumaluuteen. Ateismin kannattajaa kutsutaan ateistiksi.

Ateismin sisällä voidaankin tehdä ero niin sanottuun vahvaan ja heikkoon ateismiin. Vahvan ateismin kannattaja katsoo, että hänellä on hyviä perusteita uskoa, että Jumalaa ei ole olemassa. Heikon ateismin edustaja puolestaan ajattelee, että hänellä ei ole riittäviä perusteita uskoa Jumalan olemassaoloon.

Ateismi määritellään joko tietoisena teismin eli jumalauskon hylkäämisenä tai teismin täydellisenä puuttumisena. Ensimmäisen määrittelyn mukaan ateismi opitaan. Jälkimmäisen mukaan se on myötäsyntyistä."
(evl.fi)

Ja vielä Suomi-Wikipedian tiivistelmästä:
"Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa yleisesti uskon puutetta jumalien olemassaoloon. Kapeammassa merkityksessä ateismi on käsitys, jonka mukaan jumalia ei ole. Ateismin vastakohta on jumalausko eli teismi. Ateistien mukaan jumalien olemassaolosta ei ole näyttöä."
(Wikipedia)

 

[vindicator rapeto]

Kysely: Enemmistö katsomusaineiden opettajista luopuisi oman uskonnon opetuksesta​

– Ennen uusia päätöksiä näyttää olevan tarve laajemmalle keskustelulle siitä, mikä koulun tehtävä lopulta on ja mikä paikka uskonnolla ja katsomuksilla siinä pitäisi olla.

Uskonnon opetus ainakin kouluista pois, toisaalta kannatan mikäli järjestelmää muutetaan niin että sen tilalle tulee kaikille yhteinen elämänkatsomustieto, tai vastaava jonka puitteissa voidaan käydä laajasti läpi maailman valtauskontoja unohtamatta myös faktoihin pohjaava datapakettia. Ei pelkästään yksi uskonto vaan laajemmin uskonnot, ovat kirjaimellisesti maailman laajiten levinnyt salaliittoteoria.

 

[LaDeX]

Kysely: Enemmistö katsomusaineiden opettajista luopuisi oman uskonnon opetuksesta​

Uskonnon opetus ainakin kouluista pois, toisaalta kannatan mikäli järjestelmää muutetaan niin että sen tilalle tulee kaikille yhteinen elämänkatsomustieto, tai vastaava jonka puitteissa voidaan käydä laajasti läpi maailman valtauskontoja unohtamatta myös faktoihin pohjaava datapakettia. Ei pelkästään yksi uskonto vaan laajemmin uskonnot, ovat kirjaimellisesti maailman laajiten levinnyt salaliittoteoria.

Jep samat elämänkatsomustiedon tunnit kaikille missä me uskonnottomat on tähänkin asti oltu koulussa.

 

[vindicator rapeto]

Jep samat elämänkatsomustiedon tunnit kaikille missä me uskonnottomat on tähänkin asti oltu koulussa.

Eipä ollu omana aikana elämänkatsomustietoa vaan pelkkää uskontoa. Jo on yhtä perkelettä jos vielä seuraavat 50 vuotta kouluissa tuputetaan oppilaille jotain täysin faktantarkistusta kestämätöntä tuubaa. Pitäisi ihan oikeasti laskea kuinka paljon se maksaa per vuosi, ja miettiä mitä muuta sillä saisi.

Mutta tosiaan vielä tuosta miten vaikkapa kristinuskon kannattajat ovat lähempänä salaliittoteoreetikoita kuin uskovatkaan, koskee siis lähinnä USA:n kristillistä fundamentalismia mutta Venäjän propagandan lisäksi se onkin yksi vahva mielipidevaikuttaja noin muutenkin nykyisessä SOME- kulttuurissa.

Christian fundamentalism and conspiracy theories - Wikipedia

en.wikipedia.org

Fundamentalistit ovat mestareita omaksumaan salaliittoteorioita, ja artikkelin mukaan erimerkkeihin kuuluvat

• raamatun kirjaimellinen tulkinta
• kristilllinen nationalismi
• vahva epäluottamus asiantuntijoihin ja instituutioihin
• apokalyptinen maailmankuva
• kokemus "kristillisten arvojen menetyksestä

Artikkelissa myös juttua siitä että tutkimusten mukaan fundamentalistit ovat keskimääräistä alttiimpia uskomaan QAnonin väitteisiin, vaalivilppiväitteisiin sekä epätieteellisiin selityksiin taudeista ja niiden leviämisistä.

 

[pulatunnus]

Eipä ollu omana aikana elämänkatsomustietoa vaan pelkkää uskontoa. Jo on yhtä perkelettä jos vielä seuraavat 50 vuotta kouluissa tuputetaan oppilaille jotain täysin faktantarkistusta kestämätöntä tuubaa. Pitäisi ihan oikeasti laskea kuinka paljon se maksaa per vuosi, ja miettiä mitä muuta sillä saisi.

Ymmärtääkseni peruskoulujen opetuksessa on "omanuskonnon" opetusta jos on sen uskontokunnan jäsen, jos sitä opetusta on kunnassa tarjolla, jossa opetetaan sen oman uskomuksen juttuja lisäksi yleisesti uskontoja jne. Ymmärtääkseni jo hyvin pitkään käyty läpi sen oman seuran uskonnon lisäksi muitakin.

Elämänkatsomustietoa opetettu ymmärtääksei selkeästi viimevuosisadalla, ilman fakta tarkistusta en tiedä mihin asti on voinut silti valita jonkin kristinusko uskonnon opetuksen, nykyään kai pitää olla seuran jäsen. jotta saa sen"uskkon" opetuksen, Ja on tunnustuksetonta(jonka kanssa joillain vahvasti uskovilla opettajilla voi olla haasteita).


Periaatteessa ihan perusteltu ajatus että kunnan/valtion koulun tehtävä ei ole opettaa uskontoa, vai olisko sittenkin ?

Jos miettii mitä etuja yhteiskunnalle, uskonnot on niin vahva osa yhteiskuntaa, paikallisesti ja laajemmin joten ei niitä kannata ohittaa, no pitääkä kunnan tarjota oppilaan oman vakauksemuksen (jäsenyyden) mukaisen uskonnon laajempaa opetusta. Ainakin hyötyä jos se tunnistetaan ja opetuksessa se huomioidaan. Mutta myös toinen tekiä, mitä hyötyä että perusopetuksessa tarjotaan yleisempien uskontojen kohdenenttu opetus, hyötynä olisi se että varmistetaan että oppilas saa opetusuunnitelman mukaista opetusta, ei ole pelkästään koti ja seuran opetuksen varassa.

Jos on joskus 70 luvun kansakoulussa ollut hyvin uskonnollista opetusta, missä asiaan kuuluvia rituaaleja, rukoiluja, ja opetuksen sijaan ihan sitä uskovaisten juttua. Niin tänäpäivänä ihan jotain muuta, missä käydään oman uskonnon juttuja läpi, että muita, ei palvota, rukoila.


Pitäisikö uskonto olla vapaasti valinnainen, eli mihinkään seurakuntaan kuulumatton voisi valita kunnassa tarjolla olevista uskonnon opetuksista haluamansa. Tai siis vanhemmat voisi valita.

 

[LaDeX]

Ymmärtääkseni peruskoulujen opetuksessa on "omanuskonnon" opetusta jos on sen uskontokunnan jäsen, jos sitä opetusta on kunnassa tarjolla, jossa opetetaan sen oman uskomuksen juttuja lisäksi yleisesti uskontoja jne. Ymmärtääkseni jo hyvin pitkään käyty läpi sen oman seuran uskonnon lisäksi muitakin.

Elämänkatsomustietoa opetettu ymmärtääksei selkeästi viimevuosisadalla, ilman fakta tarkistusta en tiedä mihin asti on voinut silti valita jonkin kristinusko uskonnon opetuksen, nykyään kai pitää olla seuran jäsen. jotta saa sen"uskkon" opetuksen, Ja on tunnustuksetonta(jonka kanssa joillain vahvasti uskovilla opettajilla voi olla haasteita).


Periaatteessa ihan perusteltu ajatus että kunnan/valtion koulun tehtävä ei ole opettaa uskontoa, vai olisko sittenkin ?

Jos miettii mitä etuja yhteiskunnalle, uskonnot on niin vahva osa yhteiskuntaa, paikallisesti ja laajemmin joten ei niitä kannata ohittaa, no pitääkä kunnan tarjota oppilaan oman vakauksemuksen (jäsenyyden) mukaisen uskonnon laajempaa opetusta. Ainakin hyötyä jos se tunnistetaan ja opetuksessa se huomioidaan. Mutta myös toinen tekiä, mitä hyötyä että perusopetuksessa tarjotaan yleisempien uskontojen kohdenenttu opetus, hyötynä olisi se että varmistetaan että oppilas saa opetusuunnitelman mukaista opetusta, ei ole pelkästään koti ja seuran opetuksen varassa.

Jos on joskus 70 luvun kansakoulussa ollut hyvin uskonnollista opetusta, missä asiaan kuuluvia rituaaleja, rukoiluja, ja opetuksen sijaan ihan sitä uskovaisten juttua. Niin tänäpäivänä ihan jotain muuta, missä käydään oman uskonnon juttuja läpi, että muita, ei palvota, rukoila.


Pitäisikö uskonto olla vapaasti valinnainen, eli mihinkään seurakuntaan kuulumatton voisi valita kunnassa tarjolla olevista uskonnon opetuksista haluamansa. Tai siis vanhemmat voisi valita.

Ei todellakaan pitäisi julkisessa koulussa olla minkäänlaista tunnustuksellista opetusta. Uskonlahkot hoitakoot omat aivopesunsa itse. Oma peruskoulu oli 1997-2006 ja kyllä siellä kaikille jaettiin virsikirjat (myös meille uskonnottomille) ja kirkkoon kuuluvien uskonnon tunneilla opeteltiin rukouksia ulkoa ja laulettiin virsiä.

 

[pulatunnus]

Ei todellakaan pitäisi julkisessa koulussa olla minkäänlaista tunnustuksellista opetusta.

Juu, mutta entäs tunnustuksetonta, se ok ?

Googlettelun perusteella peruskoulussa kautesi lopussa olisi pitänyt olla tunnustuksetonta. Perus uutisoinin perusteella pitäisi olla selvää että tänäpäivänä ei varoittamatta soitella päättäjäisissa suvivirttä ja kuuntelu vapaaehtosta. Joskus kouluissa voinut olla kristillisiä aamunavauksia, en tiedä mihin saakka, varmaan alueellista, jopa koulukohtaista.


(Suvivirsi on toki siihen uskovalle vakeumuksellista ja tunnustuksellista, teksti rukoilua, uskonnon uhrille voi olla rankkaa , jolekkin älä palvo muita jumalia muita, uskonnottomille taviksille joku kalevalan runon kaltainen juttu. Monelle vanhemmalla perinne.
Edit:
Joku tuota kuvasi hyvin, suvivirsi oli se viimeinen , jonka jälkeen sai jäätelön ja pääsi lomille.

 

[Mikkos]

Ei todellakaan pitäisi julkisessa koulussa olla minkäänlaista tunnustuksellista opetusta. Uskonlahkot hoitakoot omat aivopesunsa itse. Oma peruskoulu oli 1997-2006 ja kyllä siellä kaikille jaettiin virsikirjat (myös meille uskonnottomille) ja kirkkoon kuuluvien uskonnon tunneilla opeteltiin rukouksia ulkoa ja laulettiin virsiä.

Mulla loppu peruskoulu -95 ja siihen aikaan suvivirret laulettiin kirkossa ja kerran viikossa oli uskonnollinen aamunavaus keskusradiossa.

 

[LaDeX]

Juu, mutta entäs tunnustuksetonta, se ok ?

Googlettelun perusteella peruskoulussa kautesi lopussa olisi pitänyt olla tunnustuksetonta. Perus uutisoinin perusteella pitäisi olla selvää että tänäpäivänä ei varoittamatta soitella päättäjäisissa suvivirttä ja kuuntelu vapaaehtosta. Joskus kouluissa voinut olla kristillisiä aamunavauksia, en tiedä mihin saakka, varmaan alueellista, jopa koulukohtaista.


(Suvivirsi on toki siihen uskovalle vakeumuksellista ja tunnustuksellista, teksti rukoilua, uskonnon uhrille voi olla rankkaa , jolekkin älä palvo muita jumalia muita, uskonnottomille taviksille joku kalevalan runon kaltainen juttu. Monelle vanhemmalla perinne.
Edit:
Joku tuota kuvasi hyvin, suvivirsi oli se viimeinen , jonka jälkeen sai jäätelön ja pääsi lomille.

Tunnukseton eli elämänkatsomustieto. Eli se mitä meille uskonnottomille on pidetty tähänkin asti kuten todettu. Kerrotaan objektiivisesti näistä eri sekoiluista keskittymättä yhteen.

Kaikki virsien laulaminen ja esittäminen koulussa on tunnustuksellista toimintaa ja siten pitäisi lopettaa.

Mulla loppu peruskoulu -95 ja siihen aikaan suvivirret laulettiin kirkossa ja kerran viikossa oli uskonnollinen aamunavaus keskusradiossa.

Unohtuikin ihan tuo aamunavaus. Vielä oli yläasteella meilläkin välillä joku höpisemässä sanaa keskusradion välityksellä aamusta.

 

[Alekseus]

Ei todellakaan pitäisi julkisessa koulussa olla minkäänlaista tunnustuksellista opetusta. Uskonlahkot hoitakoot omat aivopesunsa itse. Oma peruskoulu oli 1997-2006 ja kyllä siellä kaikille jaettiin virsikirjat (myös meille uskonnottomille) ja kirkkoon kuuluvien uskonnon tunneilla opeteltiin rukouksia ulkoa ja laulettiin virsiä.

Aika radikaali linja, mut kyl mä ymmärrän et jotkut on saanu aika huonoja kokemuksia uskonnollisesta opetuksesta. oma kouluaika oli vähän myöhemmin, eikä siellä enää pakotettu virsikirjoja, mut kyl ne tunnustukselliset tunnit oli aika erillään. Tosin eipä ne musta mitään aivopesua olleet, lähinnä tlysää tarinointia. Mut se on totta, ettei valtion pitäis pakottaa ketään mihinkään uskontoon. Kyl ne lahkot hoitaa omansa, jos haluu.

 

[pulatunnus]

Tunnukseton eli elämänkatsomustieto. Eli se mitä meille uskonnottomille on pidetty tähänkin asti kuten todettu. Kerrotaan objektiivisesti näistä eri sekoiluista keskittymättä yhteen.

Olin aiemmin sitä mieltä että kakille sama, mutta nykyään sitä mieltä että siitä on etunsa jos koulu pystyy tarjoamaan sen tunnustuksetonta neutraalia oppilaan uskonnon mukaan. Sillä turvataan uskonnosta se opetussuunnitelman mukainen opetus.

Eli nykyinen, siihen optimointia ja se että oppilat(vanhemmat) voisivat valita tarjolla olevista, ettei tarvitse olla valitun seuran jäsen.

Kaikki virsien laulaminen ja esittäminen koulussa on tunnustuksellista toimintaa ja siten pitäisi lopettaa.

Sitä ei pitäisi olla ollut aikoihin, siis joo monessa koulussa kevät juhlassa suvivirsi esitys, isossa kuvassa joillekkin uskoville voi olla rukoushetki, mutta tuskin edes puolelle ns kirkonjäsenille (mutu hiha arvio perustuu muihin turkimuksiin)

Unohtuikin ihan tuo aamunavaus. Vielä oli yläasteella meilläkin välillä joku höpisemässä sanaa keskusradion välityksellä aamusta.

Ei saa kysellä, eikä kovin tarkkaan kertoa , mutta noin yleisellä tasolla olisi ihan kiinnostavaa kuinka pitkään tunnustuksellisia aamunavauksia on peruskoulussa kaikille ollut, varmaan kunta ja koulu eroja (uutisointien perusteella) ja siis tässä tarkoitan ihan säännöllistä vahvasti vakaumuksellista mihin oppilaatkin osallistettu.

 

[LaDeX]

Olin aiemmin sitä mieltä että kakille sama, mutta nykyään sitä mieltä että siitä on etunsa jos koulu pystyy tarjoamaan sen tunnustuksetonta neutraalia oppilaan uskonnon mukaan. Sillä turvataan uskonnosta se opetussuunnitelman mukainen opetus.

Ei opetussuunnitelmassa pitäisi olla mitään tietyn uskonnon opetusta ollenkaan. Kirkko ja valtio pitäisi erottaa toisistaan täysin.

 

[Mikkos]

Ei opetussuunnitelmassa pitäisi olla mitään tietyn uskonnon opetusta ollenkaan. Kirkko ja valtio pitäisi erottaa toisistaan täysin.

Juuri näin. Uskonnon tunteja voi ja pitää olla, mutta ne pitää olla tunnuksettomia ja teoriapohjaisia.
Omalla kohdalla uskontotunnint oli yläasteeseen asti käytännössä tunnuksellista kristinuskoa, ja vasta yläasteella se muuttui enemmän yleismaailmalliseksi jossa käsiteltiin muitakin uskontoja eikä vai kristillisyyttä ja sen historiaa.

 

[Alekseus]

Ei opetussuunnitelmassa pitäisi olla mitään tietyn uskonnon opetusta ollenkaan. Kirkko ja valtio pitäisi erottaa toisistaan täysin.

Toi on aika selkee linja. Kirkko ja valtio erilleen, niin ei tuu mitään ongelmia. Mutta oon miettiny et miten se käytännössä toimis, jos vaikka joku haluaa pitää uskontoa osana kulttuuria, muttei halua pakottaa. Tuleeks siitä vaan semmonen sekametelisoppa, missä kaikki on vähän samoja?

 

[pulatunnus]

Ei opetussuunnitelmassa pitäisi olla mitään tietyn uskonnon opetusta ollenkaan. Kirkko ja valtio pitäisi erottaa toisistaan täysin.

No uskonnot on sen verran merkittäviä ja tärkeitä että pidän kyllä tärkeänä niistä opettamista, muuten sen aukon täyttää sitten tahot joilla ihan ihka omat opetussuunnitelmat.

Ennen olin sitä mieltä että ei valinnaisuutta mitä uskontoa painotetaan, vaan kaikille sama kokonaisuus. Mutta tuoreiden uutisointien jälkeen olen muuttanut mieltä, on ehkä parempi että peruskoulu tarjoaisi myös painotuksia, millä turvataan että oppilas saa siitä omasta (jäsen, tai mikä kiinnostaa) opetussuunnitelman mukaisen opetuksen.

On siinä edelleen se että muiden uskontojen opetus pystyy silloin huomioimaan oppilaan uskontotaustan.

Juuri näin. Uskonnon tunteja voi ja pitää olla, mutta ne pitää olla tunnuksettomia ja teoriapohjaisia.

No sitä se on ollut vuosia. Jos omat kokemukset ajalta jolloin uskonnonopetuksen yhteydessä harjoitettu uskomusoppeja, miten sen nyt sanoisin, rukoiltu, siis tehty niitä rituaaleja mitän kyseiseen uskontoon kuuluu, esitetty uskonnon asioita tämä on "totuus" ja toisesta uskonnosta sitten että väärä oppisuutta tai muuta selalista.

Jos oppilas on kristetty, niin näen kyllä etuna että opettaja vertaa eri uskontoja kristinuskoon, kunhan tekee sen ammattimaisesti.

Temppeleissä käynti , jos resursseja, niin varmaan ihan hyvä opetusmielessä.

Jos opetuksessa käydä uskontoon liittyviä rituaaleja, vaikka jotain vakio rukoustekstejä, niin ollaan alueelal missä joku teksti on toiselle kalevan runoja, toiselle hyvin pyhiä, kolmannelle traumaattisia.

muuten sen aukon täyttää sitten tahot joilla ihan ihka omat opetussuunnitelmat.

Tähän omaani vielä jatkoa, siis nuo ns somealustat täyttää akun hyvin nopeasti, (siis siellä uskonnollisen sisällön tuottajat, ja niillä ja alustalla ei ole mitään väliä kunhan vain koukuttaa)

 

[Nimimerkki Erkki]

Keskustelin juuri tutun peruskoulun rehtorin kanssa. Varsin maltillisesti hän muotoili olevansa yhteisen oppiaineen (ET) kannalla ihan jo hallinnollisistakin syistä. Mielestäni tätä resurssinäkökulmaa olisi aiheellista tuoda vahvemmin esiin julkisessa keskustelussa. Uskonnon opetuksen säilyttämistä on vaikea perustella oikein millään argumentilla: Oman uskonnon opetus (vai miksi sitä kutsutaankaan) on ajatuksena paradoksaali myös siihen nähden, että uskonnon opetuksen tulee olla tunnustuksetonta. Jos uskonto on "oma", onhan oppilaan suhde tällöin oletusarvoisesti uskonnon opetukseen tunnustuksellinen - riippumatta, kuinka opettaja opetuksensa hoitaa. Tällöin oppitunti on ainakin tunnustuksellisen oppilaan mielessä uskonnon harjoittamista.

Olen seurannut monellakin tapaa varsin läheltä uskonnon opetuksen toteuttamista ja muutosta 2000-luvun aikana. On selvää, että valtaosa "uuden polven" uskonnon opettajista hoitaa uskonnon opettamisen tyylikkään tunnustuksettomasti. Uskonnon opetuksen laatu on kehittynyt. Sen sijaan oppikirjat eivät saa puhtaita papereita. Ainakin evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjat tuottavat minulle edelleen harmaita hiuksia ja alati syveneviä otsaryppyjä. Vaikka esim. ala-asteen oppikirjassa ei kirjaimellisesti painotettaisi Raamatun kertomusten todenperäisyyttä, kirjoissa ei myöskään tuoda lapsen ymmärtämällä tasolla ilmi sitä, että kyseessä on (uskosta käsin avautuva) uskonnollinen tarina, ei dokumentoitu reaalinen tapahtuma. Ainakin alakoulun ensiluokkia käyvä tenava ottaa luonnollisesti oppikirjan tapahtumat annettuina. Olen ateististeologin tarmolla lapsiltani kokeisiin kysellessä muistanut aina kertoa ymmärrettävällä tavalla sen, että oppikirjassa esiintyvät Raamatun kertomukset ovat tarinoita ja myyttejä, eivät historiallisia faktoja - eivät edes kaikille kristityille.

 

[LaDeX]

No uskonnot on sen verran merkittäviä ja tärkeitä että pidän kyllä tärkeänä niistä opettamista, muuten sen aukon täyttää sitten tahot joilla ihan ihka omat opetussuunnitelmat.

Ennen olin sitä mieltä että ei valinnaisuutta mitä uskontoa painotetaan, vaan kaikille sama kokonaisuus. Mutta tuoreiden uutisointien jälkeen olen muuttanut mieltä, on ehkä parempi että peruskoulu tarjoaisi myös painotuksia, millä turvataan että oppilas saa siitä omasta (jäsen, tai mikä kiinnostaa) opetussuunnitelman mukaisen opetuksen.

On siinä edelleen se että muiden uskontojen opetus pystyy silloin huomioimaan oppilaan uskontotaustan.



No sitä se on ollut vuosia. Jos omat kokemukset ajalta jolloin uskonnonopetuksen yhteydessä harjoitettu uskomusoppeja, miten sen nyt sanoisin, rukoiltu, siis tehty niitä rituaaleja mitän kyseiseen uskontoon kuuluu, esitetty uskonnon asioita tämä on "totuus" ja toisesta uskonnosta sitten että väärä oppisuutta tai muuta selalista.

Jos oppilas on kristetty, niin näen kyllä etuna että opettaja vertaa eri uskontoja kristinuskoon, kunhan tekee sen ammattimaisesti.

Temppeleissä käynti , jos resursseja, niin varmaan ihan hyvä opetusmielessä.

Jos opetuksessa käydä uskontoon liittyviä rituaaleja, vaikka jotain vakio rukoustekstejä, niin ollaan alueelal missä joku teksti on toiselle kalevan runoja, toiselle hyvin pyhiä, kolmannelle traumaattisia.



Tähän omaani vielä jatkoa, siis nuo ns somealustat täyttää akun hyvin nopeasti, (siis siellä uskonnollisen sisällön tuottajat, ja niillä ja alustalla ei ole mitään väliä kunhan vain koukuttaa)

Niin miksi ihmeessä siellä koulussa pitäisi painottaa vaikkapa sitä kristinuskoa? Edelleenkin se elämänkatsomustieto missä tasapuolisesti käsitellään eri uskomukset on se oikea tapa hoitaa homma.

 

[pulatunnus]

Niin miksi ihmeessä siellä koulussa pitäisi painottaa vaikkapa sitä kristinuskoa?

Eri oppilailla on eri taustat, niin sillä saisi opetussuunnitelman mukaisen opetuksen. Jos koulu ei sitä tarjoa niin sen aukon täyttää muut, mukaan lukien some"opettajat".

Edelleenkin se elämänkatsomustieto missä tasapuolisesti käsitellään eri uskomukset on se oikea tapa hoitaa homma.

En sitä vääräksi sanonut, vaan pohdin sitä että "valinnaisuudella" olisi etunsa.

Keskustelin juuri tutun peruskoulun rehtorin kanssa. Varsin maltillisesti hän muotoili olevansa yhteisen oppiaineen (ET) kannalla ihan jo hallinnollisistakin syistä. Mielestäni tätä resurssinäkökulmaa olisi aiheellista tuoda vahvemmin esiin julkisessa keskustelussa.

Valinnaisuudet vaatii toki resursseja, valinnaisuuksilla toisaalta myös säästetään resrusseja, ajan sitä takaa että kohdentamalla tehokkaampaa, vs se että kaikille samaa.

....Sen sijaan oppikirjat eivät saa puhtaita papereita. Ainakin evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjat tuottavat minulle edelleen harmaita hiuksia ja alati syveneviä otsaryppyjä. Vaikka esim. ala-asteen oppikirjassa ei kirjaimellisesti painotettaisi Raamatun kertomusten todenperäisyyttä, kirjoissa ei myöskään tuoda lapsen ymmärtämällä tasolla ilmi sitä, että kyseessä on (uskosta käsin avautuva) uskonnollinen tarina, ei dokumentoitu reaalinen tapahtuma. Ainakin alakoulun ensiluokkia käyvä tenava ottaa luonnollisesti oppikirjan tapahtumat annettuina. Olen ateististeologin tarmolla lapsiltani kokeisiin kysellessä muistanut aina kertoa ymmärrettävällä tavalla sen, että oppikirjassa esiintyvät Raamatun kertomukset ovat tarinoita ja myyttejä, eivät historiallisia faktoja - eivät edes kaikille kristityille.

Julkisuudessa ollut välillä tarinota että joillain alueilla opetus ei ole ollut neutraalia.

Sinänsä hyvä ajatus että lapset uskonnollisen yhteisön jäsenenä ja sitten korostaa että kyse on uskomuksista.

 

[LaDeX]

Eri oppilailla on eri taustat, niin sillä saisi opetussuunnitelman mukaisen opetuksen. Jos koulu ei sitä tarjoa niin sen aukon täyttää muut, mukaan lukien some"opettajat".

Mutta kun edelleenkin tuollaisen ei kuuluisi olla ollenkaan koulun opetussuunnitelmassa. Se elämänkatsomustieto antaa objektiivisen kuvan kaikista valtauskoista ja niiden opetuksista. Ihan turha tulla perustelemaan jollain somella kun sellaiseen paskaan lankeavat lankeaa sinne nytkin vaikka kouluissa on tuo täysin typerä uskonto oppiaineena.

 

[pulatunnus]

Mutta kun edelleenkin tuollaisen ei kuuluisi olla ollenkaan koulun opetussuunnitelmassa. Se elämänkatsomustieto antaa objektiivisen kuvan kaikista valtauskoista ja niiden opetuksista.

Rajallinen tuntimääri rajoittaa.

Ihan turha tulla perustelemaan jollain somella kun sellaiseen paskaan lankeavat lankeaa sinne nytkin vaikka kouluissa on tuo täysin typerä uskonto oppiaineena.

No luotan vielä koulutukseen.

 

[JaniKari]

No luotan vielä koulkoulutukseen.

Juuri tämän takia koulussa ei saisi uskomuksia opettaa. Joku saattaa ottaa ne tosissaan. Aina pitäisi olla varoitus että tämä on tutkimatonta kansanperinnettä.

 

[LaDeX]

Rajallinen tuntimääri rajoittaa.

Rajoittaa mitä?

 

[pulatunnus]

Juuri tämän takia koulussa ei saisi uskomuksia opettaa. Joku saattaa ottaa ne tosissaan. Aina pitäisi olla varoitus että tämä on tutkimatonta kansanperinnettä.

Varoitus? vai ihan opettaa mitä uskonnot ovat ? Onhan noissa aina poliittiset haasteet, mutta jos vertaa mitä ollut viimevuosisadalla ja mitä tänäpäivänä niin tehty iso harppaus, näinä aikoina puolustettava sitä mihin saakka päästy, siinäkin vielä tavoitetta että itse opetuksessa ne tavoitteet saavutetaan.

Tutkimatonta kansanperinnettä ? uskontoja on tutkittu paljon, uskonnon opetuksessa kananttaa hyödynää ihan tutkittuakin yleisesti hyväksyttä tieto, ja koska ainakin joidenkin uskontojen levitystyössä vedotaan tieteellisiin termeihin, auktoriteetteihin, niin paikka myös opettaa niiden tunnistaminen oikeasta tieteestä.

Kouluissa varmaan se ongelma että uskonnon opettaja saattaa olla aitoja uskovaisia joilla se uskovaisuus vaikuttaa haitallsiesti opetukseen. Ongelma se että työantajan kortit heikkoja karsia suoraan uskon, vakaumuksen mukaan...

Ongelmana en sitä pidä että joskus opetetun uskonnon jäsenet keroisi, esim jos paikallisen yhteisön edustaja vierailu, tai tutustumis käynti "temppelissä", hyvin järjestettyna voi olla iso juttu, mutta vaara että "yritysesitely" menee mainostamiseksi...

 

[draco76]

Eri oppilailla on eri taustat, niin sillä saisi opetussuunnitelman mukaisen opetuksen. Jos koulu ei sitä tarjoa niin sen aukon täyttää muut, mukaan lukien some"opettajat".

Tuolla perusteella ev.luteille pitäisi opettaa muita uskontoja enemmän ja omaa vähemmän. Suurimmat aukot ovat muualla, kuin omassa uskonnossa. Resurssien kannalta taas on parempi opettaa yhteisesti kaikille samaa.

Suomessa yleisesti kristinuskosta tiedetään enemmän, muista ei niinkään. Islamista tiedetään suhteessa varsin vähän. En tiedä kuinka paljon muslimit oppivat kristinuskosta ja muista uskonnoista omassaan.

 

[Alekseus]

Tuolla perusteella ev.luteille pitäisi opettaa muita uskontoja enemmän ja omaa vähemmän. Suurimmat aukot ovat muualla, kuin omassa uskonnossa. Resurssien kannalta taas on parempi opettaa yhteisesti kaikille samaa.

Suomessa yleisesti kristinuskosta tiedetään enemmän, muista ei niinkään. Islamista tiedetään suhteessa varsin vähän. En tiedä kuinka paljon muslimit oppivat kristinuskosta ja muista uskonnoista omassaan.

Toi on aika yleinen ongelma. Tuntuu et ev.lut. oppilaat tietää omasta uskonnosta lähinnä perusjutut, mmut ei mitään syvällisempää. Ja sit muista uskonnoista vielä vähemmän. Ois kyl ihan jees, jos koulussa opetettais enemmän vertailevaa uskontotiedettä eikä vaan oman kirkon tarinoita.

 

[vindicator rapeto]

Nuoret löysivät Jeesuksen! Uskonelämä uskontososiologian silmin​

Ylen tiedeykkösen podcastissa aiheeseen liittyvä jakso. Näyttää siltä että kristillisyys on jälleen kerran kiinnostamassa nuoria miehiä. Äänessä kristillisyyttä 30 vuotta tutkinut ihminen, tietoa aiheesta siis riittää. Muutama poiminta:

• sama ilmiö havaittavissa aina laman jälkeen ( näin oli 90- luvullakin)
• lamat tarkotitavat kirkolle jäsenmäärän kasvua
• kristillisyys ei vetoa köyhimpiin vaan vähintään kohtuullisesti toimeentuleviin
• kristillisyys kiinnostaa lähinnä kaupungeissa, ei niinkään maalla asuvia
• haussa arvostus tavallista, puurtavaa, peruskilttiä miestä kohtaan. Tämä arvostus tuntuu nykyisin olevan kateissa
• kyseessä ei ole "vanhoillisia arvoja" korostava kristillisyys

Mä voisin tiivistää tämän että kyseessä on vain jonkinlainen juppikulttuuri twistillä. Niin tai näin, ihmiset etsivät tarkoitusta elämälleen, ja arvostuksen kokemusta, ja sitä ettei tarvitse olla "erottuva ja äänekäs" kärkkäine mielipiteineen vaan ihan tavallinen mies.

 

[pulatunnus]

Tuolla perusteella ev.luteille pitäisi opettaa muita uskontoja enemmän ja omaa vähemmän. Suurimmat aukot ovat muualla, kuin omassa uskonnossa. Resurssien kannalta taas on parempi opettaa yhteisesti kaikille samaa.

Sori huono ulosantini.
En tiedä ev.lut jäsenten lasten osaamisesta, mutta lainaamisellasi kohdalla yritin tuoda sitä esille että koulun opetuksena se noudattaisi opetusuunnitelmaa, eli oppilas saisi neutraalin opetuksen siitä häntä kiinostavasta uskonnosta, tai siis lasen kohdalla siitä uskonnosta jonka vanhemmat valinneet.

Eli oppilas saisi vahvat tietoa, välineet vastaanttaa ja tulkita oman uskontokunnan uskonnollista opetusta.

Tuon uskonnon osalta myös vahvan käsityksen kyseisestä uskonnosta, jos vanhemmat siltä kantilta lähestyy, ilman että tarvii uskonnolliseen (tunnustukselliseen) heittää lasta.

Suomessa yleisesti kristinuskosta tiedetään enemmän, muista ei niinkään. Islamista tiedetään suhteessa varsin vähän. En tiedä kuinka paljon muslimit oppivat kristinuskosta ja muista uskonnoista omassaan.

Ei ehkä pienin syys miksi kantani muuttunut, on se että lapset saisi välineitä käsitellä sitä omaa (vanhempian) valitsemaa uskontoa edes vähän neutraalimmin. Siinä samaa mieltä että vanhemmilla aikuisilla voi olla hyvin suppet tiedot Islamista, kouluaikaan käyty varsin ohuesti läpi, ja ei ole silloin kiinnostanut senkään vertaa, ja aikana jolloin opettaja ollut vakaumuksellinen kristitty joka kokee tekevänsä lähetystyötä niin ...

En väitä että viimeisen kymmenvuoden aikana Islam olisi saanut riittävää huomiota opetuksessa, mutta ehkä kuitekin jotain parannusta.

Enkä tässä väitä että "valinnaisen" uskonnon linjan opetussuunnitelmissa painotukset olisi optimit, etteikö niitä voisi parantaa. Ja jäljessä ne tulee, reakointi aikaan, tapahtuu aina jäljessä.

 

[draco76]

Sori huono ulosantini.
En tiedä ev.lut jäsenten lasten osaamisesta, mutta lainaamisellasi kohdalla yritin tuoda sitä esille että koulun opetuksena se noudattaisi opetusuunnitelmaa, eli oppilas saisi neutraalin opetuksen siitä häntä kiinostavasta uskonnosta, tai siis lasen kohdalla siitä uskonnosta jonka vanhemmat valinneet.

Eli oppilas saisi vahvat tietoa, välineet vastaanttaa ja tulkita oman uskontokunnan uskonnollista opetusta.

Tuon uskonnon osalta myös vahvan käsityksen kyseisestä uskonnosta, jos vanhemmat siltä kantilta lähestyy, ilman että tarvii uskonnolliseen (tunnustukselliseen) heittää lasta.




Ei ehkä pienin syys miksi kantani muuttunut, on se että lapset saisi välineitä käsitellä sitä omaa (vanhempian) valitsemaa uskontoa edes vähän neutraalimmin. Siinä samaa mieltä että vanhemmilla aikuisilla voi olla hyvin suppet tiedot Islamista, kouluaikaan käyty varsin ohuesti läpi, ja ei ole silloin kiinnostanut senkään vertaa, ja aikana jolloin opettaja ollut vakaumuksellinen kristitty joka kokee tekevänsä lähetystyötä niin ...

En väitä että viimeisen kymmenvuoden aikana Islam olisi saanut riittävää huomiota opetuksessa, mutta ehkä kuitekin jotain parannusta.

Enkä tässä väitä että "valinnaisen" uskonnon linjan opetussuunnitelmissa painotukset olisi optimit, etteikö niitä voisi parantaa. Ja jäljessä ne tulee, reakointi aikaan, tapahtuu aina jäljessä.

Opetusta on vaikea valvoa

Uskontoa ei saisi opettaa tunnustuksellisesti, mutta sitä tapahtuu silti – eikä viranomainen voi tehdä mitään

Peruskoulun uskonnon opetuksessa esiintyy monien mukaan edelleen tunnustuksellisia piirteitä. Opetushallituksen mukaan opetus ei saa sisältää uskonnon harjoittamista, mutta asiaa ei voi valvoa.

yle.fi

Esiin tuli lukuisia tapauksia, joissa opettaja on luetuttanut esimerkiksi ruokarukouksia ja opettanut uskontoa totuutena. Raamattua on käytetty opetusmateriaalina myös uskonnontuntien ulkopuolella.

Tuo uskontotuntien ulkopuolella opetus ei tietenkään poistuisi laittamalla kaikki et:hen. Ongelma koskee myös muita uskontoja kuin et:tä.

Oma lapsi (et) on käynyt tutustumassa ev.lut ja katolilaiseen kirkkoon meidän kanssa, papit ovat pitäneet esitelmän. Katolilaisessa oli kieltämättä hyvin asenteellinen esitys. Moskeijoissa ei ole käyty, meilläkin siis hyvin puolueellinen tuo. Tärkeintä on keskustella asiat auki käyntien jälkeen.

Olen itse (heikko) ateisti, mutta olen käynyt toisen lapseni kanssa ehtoollisella kun tämä halusi. Hän päätyi käymään riparin, minusta lapset ovat vapaita valitsemaan uskontonsa. Minä vain tarjoan tietoa. Samoin koulun pitäisi. Tosin koulussa ei ehkä ei voisi tehdä samoin vierailuja kirkkoihin.

 

[JaniKari]

Varoitus? vai ihan opettaa mitä uskonnot ovat ? Onhan noissa aina poliittiset haasteet, mutta jos vertaa mitä ollut viimevuosisadalla ja mitä tänäpäivänä niin tehty iso harppaus, näinä aikoina puolustettava sitä mihin saakka päästy, siinäkin vielä tavoitetta että itse opetuksessa ne tavoitteet saavutetaan.

Tutkimatonta kansanperinnettä ? uskontoja on tutkittu paljon, uskonnon opetuksessa kananttaa hyödynää ihan tutkittuakin yleisesti hyväksyttä tieto, ja koska ainakin joidenkin uskontojen levitystyössä vedotaan tieteellisiin termeihin, auktoriteetteihin, niin paikka myös opettaa niiden tunnistaminen oikeasta tieteestä.

Onhan toki eri uskontoja tutkittu ja todella paljonkin. Sisällön totuuden osalta yhdenkään uskonnon kohdalla ei olla päästy mihinkään yrityksistä huolimatta. Siksi tuo varoitus olisi paikallaan käydä aina läpi kun koulussa tutustutaan eri uskontoihin.

 

[LaDeX]

Tosin koulussa ei ehkä ei voisi tehdä samoin vierailuja kirkkoihin.

Itse kävin pienessä maalaiskoulussa ala-asteen ja ET-tunneilta käytiin ev.lut ja ortodoksikirkoissa vierailemassa ja kuuntelemassa papin kertomaa.

 

[draco76]

Itse kävin pienessä maalaiskoulussa ala-asteen ja ET-tunneilta käytiin ev.lut ja ortodoksikirkoissa vierailemassa ja kuuntelemassa papin kertomaa.

Onnistuuko nykyään? Kaiketi riittäisi tarjota korvaavaa toimintaa halukkaille ja etukäteisilmoitusta. Olisi hyvä tutustua myös moskeijaan ja synagogaan, jos paikkakunnalla sellaista on. Jos niihin pääsee, en ole varma miten niissä suhtaudutaan vierailijoihin. Meidän paikkakunnalla ei ole kumpaakaan, enkä ole itsekään vieraillut noissa. Moskeijoissa ongelmana vielä se, että sukupuolet on eroteltuna, joten valvojia täytyisi olla molempia sukupuolia. Ortodoksi-, ev.lut. ja katolilainen on paljon helpompi toteuttaa Suomessa.

 

[JCSH]

Ei ihan. Joo, monesti ne kietoutuivat tiukasti toisiinsa mutta rakekenteellisesti se kietoutuminen oli islamissa erilaista. Euroopassa kirkon ja valtion välinen kilpailuasetelma (kaksi regimenttiä, jotka nousee vahvasti uudesta testamentistä ja jeesuksen sanoista) loi pysyvän jännitteen kirkon ja valtion välille, jossa kumpikaan ei päässyt täyteen yksinvaltaan.

näiden kahden vallan välinen kilpailuasetelma oli eräänlainen historiallinen esiaste vallan hajauttamiselle ja oikeusvaltioperiaatteelle ja täten esti ketään nousemasta täydelliseksi tyranniksi.

Islamissa taas valtiollinen ja hengellinen auktoriteetti nivoutuivat yhdeksi ja jakamattomaksi kokonaisuudeksi jo heti alkumetreillä Muhammedin toimesta, eikä täten vastaava eurooppalaista instituutioiden välistä kitkaa ja jännitettä syntynyt.

Tämä erottaa kristinuskon islamista, kristinusko mahdollisti tälläisen kitkan ja kahden instututionaalisen vallan rakenteellisen kilpailun, joka salli vapauksien kehittymisen vuosisatojen saatossa.
Siihen on syynsä miksi ne vapaudet löydettiin euroopassa eikä mualla ja miksi nimenomaan euroopasta nousi humanismi ja valistus.

Paitsi että sinne islamiin kehittyi todella nopeasti vastaavanlainen jakauma.

Ihan jo toisen kalifaatin aikana, eli alle 100 vuotta Muhammedin kuoleman jälkeen, tuo valta alkoi eriytymään kun ulamat ryhmänä alkoi muodostumaan ja ottamaan haltuun sitä uskonnon ohjausta ja tulkintaa ja sitten kolmannen kalifaatin aikana (eli vuodesta 750 eteenpäin) kalifit eivät enää olleet uskonnollisia johtajia juurikaan muuten kuin nimellisesti. Tuossa vaiheessa kalifit keskittyivät poliittiseen valtaan ja ulamat hoitivat sen uskonnollisen johtajuuden. Lisäksi noiden välillä oli myös sitä kitkaa ja jännitteitä, jos ulamat olivat sitä mieltä, että kalifi rikkoo Sharia-lakia, niin ulamat kyllä niiltä osin tuomitsivat kalifeja. Vastaavasti kalifit, kuten kristityt kuninkaat Euroopassakin, aina välillä yrittivät taivuttaa ulamat toteuttamaan omaa tahtoaan.

 

[cman]

ET-opiskelijoita syrjintä jatkuu Töölön yhteiskoulussa. Mitä raati vaikkaa, että on syy tähän?

ET-stipendin torjuminen jatkuu Töölön yhteiskoulussa

Helsingin seudun vapaa-ajattelijat myöntää joka vuosi elämänkatsomustiedon stipendejä peruskoulun päättäville oppilaille ja uusille ylioppilaille tunnustuksena erinomaisesta opiskelumenestyksestä s…

vapaa-ajattelijat.fi