Ruotsi lienee aika hyvä esimerkki siitä mitä lähes rajoittamattomalla maahanmuutolla saavutetaan. Siellä voi sanoa toisen polven olevan jo hyvässä vauhdissa, eikä touhu ole kyllä pahemmin rauhoittunut. Saa nähdä onko liian myöhäistä tehdä siellä enää korjausliikettä.

Ainakin jotain ovat nyt alkaneet yrittämään, mikä on sinänsä kova suunnanmuutos ruotsalaiselta yhteiskunnalta.
Sitten taas voi miettiä onko mitään muutakaan vaihtoehtoa olemassa? Porukka lisääntyy jossain hallitsemattomasti, resursseista pulaa, katsotaan että tuolla voisi olla kivempaa ja lähdetään sitten sinne. Jos lämpimämpi kohdemaa tai jo tuttuja siellä, niin voi varmaan pitkäänkin piileskellä jossain ilman, että kukaan tulee lähettämään takaisin. Käännytysprosessi voi itsessään viedä myös pitkään. Sitten kun se selvityminen on omassa kulttuurissa perustunut pitkälti lapsien suureen määrään, niin tehdään niitä lapsia paljon kohdemaassa tai kun ei libidolle mitään voida, niin raiskataan kaikkea mikä liikkuu pikkutytöistä lähtien.
Kun EU:n väestönkasvu on taantunut, niin se muslimiporukan määrä tahtoo aina kasvaa suhteessa kohdemaata enemmän. Ja kuten aikaisemmin jo mainittu, niin jostain syystä ne kohdemaat tahtovat aina olla kristinuskon arvoihin perustuvia. Mitä sitten tehdä? Australiasta tullut vihje Euroopalle, että käännyttäkää ne veneet takaisin, ei ole pakko ottaa vastaan, mutta ollaan kai liian eettisiä vielä siihen. Kuitenkin loogisesti ei ole kuin se ratkaisu, ettei päästettäisi tuota haitallista kulttuuria liikaa tänne tai sitten tehdään yhteiskunnan laeista sellaisia (kuten esim Tanska nyt tekee), ettei se haitallinen kulttuuri pääse väkevöitymään liikaa. Maiden rajat kai kun kuitenkin on taidettu keksiä vähän sen takia, että jotkut osaa käyttäytyä ja jotkut ei. Toisaalta jos länsimainen kulttuuri on niin heikko, että tätä saa ratkaistua, niin eipä tämä varmaan sitten olisi muutenkaan kestänyt. Positiivisia merkkejä terveestä muutoksesta on kuitenkin ilmassa.
Ja nyt tässä kohtaa lienee jo off-topic-merkintä pian tulossa

, niin palaisin pääaiheeseen miettimällä sitä, että missä kohtaa kirkko muuttui ja minkä takia kirkko onkin nyt ok, kun se tosiaan vielä jokunen sata vuotta sitten oli sekin vielä aika kovakourainen laitos. Onko vain maallistuttu ja ateistien määrä lisääntynyt? Pysyykö kirkko/uskonto pystyssä ilman kovaa kuria ja pelottelua? Kristittyjen drop-out-prosentti on kyllä tosi kova, mutta pitäisikö kirkon pelotella enemmän sillä helvetillä tms. ettei näin olisi? Vai onko ratkaisu kaikkeen kuitenkin koulutus, joka toivottavasti kasvattaisi kaikkien uskontojen drop-outtia kun ihmiset tajuavat jotain omalla päällänsäkin?