No niin. Nyt on vähän matkaa testattu ja oma tuntemus on myös aika pettynyt. Kyseessä on ongelmanratkontapeli mikä palkitsee pistein jokaisen läpäistyn kentän päätteeksi. Kaikenlaista voit kikkailla ja testailla päästäksesi eteenpäin, eli vapaasti saa pelaaja toteuttaa itseään kyllä. Pelillä on hyvin vähän tekemistä kahden alkuperäisen pelin kanssa, joissa oli myöskin pähkäilyä ja ongelmanratkontaa, mutta vain harvakseltaan.
Tunnelma on mielestäni kevyempi, grafiikat vähäisen budjetin Unity-pelin tasoa, eli eivät esimerkiksi pärjää Skyrimille vaan enemmänkin muistuttavat jotain Oblivionin tapaista, mutta äänet on tehty aika tarkoiksi ja täyteläisiksi.
En tiedä jaksanko tätä pelata kun en vain henkilökohtaisesti ole ongelmanratkonnan ylin ystävä, enkä oikein osaa sanoa miellyttääkö peli todella niitä ketkä pitivät vanhoista Looking Glassin peleistä, mutta kyllä tällekin varmaan yleisönsä on. Varsin varautuen kannattaa vanhojen pelien ystävänä tähän ryhtyä.
En ole harmistunut koska tiesin ja tiedän edelleen joukkorahoituksen olevan uhkapeliä minkä tuloksena voi syntyä mitä tahansa tai ei yhtään mitään. Otin riskin ja tässä tulos, mutta olen oikein tyytyväinen jos samaisen studion System Shock 3:sta tulee hyvä. System Shock 3:n kohdalla kannattaa muistaa että sitä tekee täysin eri tiimi eri sijainnissa, vaikka saman nimen alla toimivat. Käsittääkseni sitä joukkoa johtaa itse Warren Spector.
Perään on eriteltävä kolme ikävää takaiskua tälle Ascendantille: Unity pelimoottorina, ei mahdollisuutta käyttää Ultiman maailmaa ja liian iso tavoite tiimin kokoon nähden. Jos haluaa tehdä ensimmäisestä persoonasta tämän tyylisiä pelejä ilman omaa moottoria, kannattaa valita useimmiten Unreal Engine. Unity on varmasti mukava käyttää kehittäjänä, mutta pelaajalle Unity välittyy usein omituisena kankeutena ja pelit ovat grafiikan tasoon nähden raskaita pyörittää.
Ultiman maailmasta kun ei saa käyttää oikeastaan mitään niin väkisinkin tuntuu siltä että ollaan jossain saman tyylisessä paikassa mitä ensimmäisessä pelissä, mutta kaikki tuntuu silti vieraalta. Yksi iso syy miksi alkuperäiset pelit menestyivät oli nimen omaan Ultiman maailma ja sen kaikki siistit jutut ihan laatoilla taikomisesta lähtien (laatat löytyy Ascendantistakin).
Viimeisenä muttei vähimpänä seikkana studion reilu kymmenhenkisellä tiimillä olisi voinut tehdä laajankin pelin vanhanaikaisilla grafiikoilla tai keksiä joku artistinen ratkaisu, mikä ei vaadi joka ikisen esineen ja huoneen kolmiulotteista mallintamista, mutta pelin suuri koko ja grafiikan taso tiimin koon kanssa tuottavat yhdessä kokemuksen mikä ei ole kovin vakuuttava. En olisi pitänyt pahana jos tämä peli olisi näyttänyt suurinpiirtein samalta mitä edeltäjänsä, mutta harvemmin pidän puolivillaisesta 3D:stä.
Näin tällä erää.
Sama lafka joka kusi Originin ja monta muuta studiota aikoinaan.
