Työmarkkinakierrokset.

[Willema]

Paitsi työntekijöitä vastaan, tuo työnantajaporukan touhu ja vaatimukset, ovat maan hallitukselle haisevaa vastalausetta, joka ei samalla tavoin toimi kuin edeltäjänsä. Olihan heillä Sipilän oikeistohallitus vähän aikaa sitten viemässä firmapomojen tavoitteita eteenpäin. Saivat mm. Kiky-tunnit ja 1,72 % sosiaaliturvamaksuista lisää työntekijöiden kustannettavaksi. Miljardipottia siirtyi palkansaajien maksettavaksi. Eikä siitä siirretty investointeihin tai työpaikkoihin. Osakekurssit ja osingot kyllä nousivat, ihan toisiin taskuihin. On ilmoitettu "saavutetuksi eduksi", ei edes talkootyötunneissa aiota perua.

 

[GuntherPrien]

Paitsi työntekijöitä vastaan, tuo työnantajaporukan touhu ja vaatimukset, ovat maan hallitukselle haisevaa vastalausetta, joka ei samalla tavoin toimi kuin edeltäjänsä. Olihan heillä Sipilän oikeistohallitus vähän aikaa sitten viemässä firmapomojen tavoitteita eteenpäin. Saivat mm. Kiky-tunnit ja 1,72 % sosiaaliturvamaksuista lisää työntekijöiden kustannettavaksi. Miljardipottia siirtyi palkansaajien maksettavaksi. Eikä siitä siirretty investointeihin tai työpaikkoihin. Osakekurssit ja osingot kyllä nousivat, ihan toisiin taskuihin. On ilmoitettu "saavutetuksi eduksi", ei edes talkootyötunneissa aiota perua.

Kyllähän suomessa on viime vuosikymmenellä tuettu työnantajia. STTK:n pääekonomistin kirjoitus aiheesta.
Yrityksiä on 2010-luvulla tuettu Suomessa hyvin avokätisesti

Yritysten 2010-luku – tukea tuen päälle


Yrityksiä on 2010-luvulla tuettu avokätisesti. Tänä vuonna yritykset hyötyvät 4,6 miljardia euroa suhteessa edellisen vuosikymmenen loppuun. Vuosikymmenen aikana yritykset ovat saaneet hyötyjä yhteensä peräti 22 miljardia euroa, jotka ne ovat osanneet myös ulosmitata voittojen muodossa.

Vuosikymmenen viimeisillä metreillä päätin laskea pääluottamusmies Petri Partasen innoittamana yritysten saaman hyödyn 2010-luvulla. Yritykset ovat hyötyneet ainakin yhteisöveron alennuksesta, Kela-maksun poistosta, kilpailukykysopimuksen tuomasta työajan pidennyksestä ja sosiaalivakuutusmaksujen alennuksista.

***

Yhteisöveroa on laskettu tällä vuosikymmenellä reilusti. Yhteisöveroa alennettiin ensin 1,5 prosenttiyksikköä vuonna 2012 ja sitten vielä 4,5 prosenttiyksikköä vuonna 2014. Yhteisöveroa on siis tällä vuosikymmenellä laskettu yhteensä kuusi prosenttiyksikköä 26 prosentista 20 prosenttiin.

Hallituksen lakiesityksen vaikutusarvion mukaan 1,5 prosenttiyksikön alennus pienensi yhteisöverotuottoa 306 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti jälkimmäinen alennus 4,5 prosenttiyksiköllä heikensi hallituksen lakiesityksen vaikutusarvion mukaan yhteisöverotuottoa 870 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteensä yhteisöveron laskeminen kuudella prosenttiyksiköllä heikentää julkista taloutta ja parantaa yritysten tulosta 1,2 miljardia euroa vuodessa.

Työnantajien Kela-maksu poistettiin vuonna 2010. Jälleen hallituksen lakiesityksen vaikutusarvion mukaan yksityiset työnantajat hyötyvät tästä 695 miljoonaa euroa eli noin 0,7 miljardia euroa vuodessa.

Laskin aiemmin kilpailukykysopimuksen tuomat alennukset työnantajien sosiaalivakuutusmaksuihin. Laskelma on päivitetty tähän blogiin. Vuoden 2018 palkkasumman sijasta olen huomioinut todelliset palkat ja palkkiot yritys- ja rahoitussektorilla (pois lukien keskuspankki) sekä valtiovarainministeriön ennusteen näille kuluvalle vuodelle. Sosiaalivakuutusmaksujen alennuksista yritykset hyötyvät 1,7 miljardia euroa vuonna 2019.

Kilpailukykysopimuksessa päätettiin myös lisätä vuosityöaikaa 24 tunnilla. Työnantajat ovat esittäneet, että tämän kustannusvaikutus olisi 1,4 prosenttia palkkasummasta. Tämä tarkoittaa noin miljardin euron hyötyä vuodessa yrityksille.

***

Olen koonnut oheiseen taulukkoon hyödyt yrityksille tällä vuosikymmenellä verrattuna vuoteen 2009. Tällä vuosikymmenellä työnantajat ovat hyötyneet yhteensä peräti 22 miljardia euroa erilaisista kädenojennuksista. Työnantajat hyötyvät ainoastaan tänä vuonna 4,6 miljardia euroa. On hyvä muistaa, että tämä hyöty on pohjalla lähdettäessä kohti 2020-lukua.



Yritykset ovat menestyneet 2010-luvulla
Yritykset ovat pärjänneet 2010-luvulla hyvin. Oheisesta kaaviosta selviää, että yritysten nimelliset voitot ovat kasvaneet 10 miljardia euroa eli 40 prosenttia. Reaalisesti mitattunakin yritysten voitot ovat kasvaneet 30 prosenttia vuosikymmenen aikana, vaikka vertailussa ei ole mukana vuosi 2019.

Taloudellisessa mielessä yritysten vuosikymmen on ollut menestyksekäs, varsinkin jos sitä vertaa siihen, että palkansaajien reaaliansiot eivät ole kasvaneet käytännössä ollenkaan vuosikymmenen aikana.



Yritysten menestyminen on toki myönteinen asia, mutta yritysten yhteiskunnalta ja palkansaajilta saamien hyötyjen ajoitusta voidaan vähintään ihmetellä. Näyttää siltä, että yrityksiä on tuettu juuri silloin, kun niillä on muutenkin mennyt hyvin. Edellisiä tukia ei myöskään ole missään vaiheessa peruttu, vaan yritysten tukia on lisätty edellisten päälle. Yritysten tukeminen olisi ollut paremmin perusteltua vuosikymmenen alkuvuosina, kun yritysten voitot laskivat, mutta sen jälkeen tukemista olisi ollut syytä vähentää.

Ainakin taloudellisessa mielessä yritykset vaikuttavat saavan erinomaisen lähtölaukauksen 2020-luvulle. Nähtäväksi jää, jatkuuko sama linja yritysten suosimisessa myös seuraavalla vuosikymmenellä.

PÄIVITYS 27.11. klo 15.40: Kilpailukykysopimuksen sosiaalivakuutusmaksujen alennukset ja työajan pidennyksen hyödyt päivitetty vastaamaan vuositasolla Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon palkkatilastoja ja kuluvalle vuodelle valtiovarainministeriön ennustetta.

PÄIVITYS 2: Yritysten voitot on päivitetty vastaamaan nettomääräistä toimintaylijäämää yritys- ja rahoitussektorilla pois lukien keskuspankki. Aiemmin voittojen käsitteenä oli koko kansantalouden nettomääräinen toimintaylijäämä/sekatulo.



Patrizio Lainà
STTK:n pääekonomisti

 

[Diffe]

Kyllähän suomessa on viime vuosikymmenellä tuettu työnantajia. STTK:n pääekonomistin kirjoitus aiheesta.
Yrityksiä on 2010-luvulla tuettu Suomessa hyvin avokätisesti

Yritysten 2010-luku – tukea tuen päälle


Yrityksiä on 2010-luvulla tuettu avokätisesti. Tänä vuonna yritykset hyötyvät 4,6 miljardia euroa suhteessa edellisen vuosikymmenen loppuun. Vuosikymmenen aikana yritykset ovat saaneet hyötyjä yhteensä peräti 22 miljardia euroa, jotka ne ovat osanneet myös ulosmitata voittojen muodossa.

Vuosikymmenen viimeisillä metreillä päätin laskea pääluottamusmies Petri Partasen innoittamana yritysten saaman hyödyn 2010-luvulla. Yritykset ovat hyötyneet ainakin yhteisöveron alennuksesta, Kela-maksun poistosta, kilpailukykysopimuksen tuomasta työajan pidennyksestä ja sosiaalivakuutusmaksujen alennuksista.

***

Yhteisöveroa on laskettu tällä vuosikymmenellä reilusti. Yhteisöveroa alennettiin ensin 1,5 prosenttiyksikköä vuonna 2012 ja sitten vielä 4,5 prosenttiyksikköä vuonna 2014. Yhteisöveroa on siis tällä vuosikymmenellä laskettu yhteensä kuusi prosenttiyksikköä 26 prosentista 20 prosenttiin.

Hallituksen lakiesityksen vaikutusarvion mukaan 1,5 prosenttiyksikön alennus pienensi yhteisöverotuottoa 306 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti jälkimmäinen alennus 4,5 prosenttiyksiköllä heikensi hallituksen lakiesityksen vaikutusarvion mukaan yhteisöverotuottoa 870 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteensä yhteisöveron laskeminen kuudella prosenttiyksiköllä heikentää julkista taloutta ja parantaa yritysten tulosta 1,2 miljardia euroa vuodessa.

Työnantajien Kela-maksu poistettiin vuonna 2010. Jälleen hallituksen lakiesityksen vaikutusarvion mukaan yksityiset työnantajat hyötyvät tästä 695 miljoonaa euroa eli noin 0,7 miljardia euroa vuodessa.

Laskin aiemmin kilpailukykysopimuksen tuomat alennukset työnantajien sosiaalivakuutusmaksuihin. Laskelma on päivitetty tähän blogiin. Vuoden 2018 palkkasumman sijasta olen huomioinut todelliset palkat ja palkkiot yritys- ja rahoitussektorilla (pois lukien keskuspankki) sekä valtiovarainministeriön ennusteen näille kuluvalle vuodelle. Sosiaalivakuutusmaksujen alennuksista yritykset hyötyvät 1,7 miljardia euroa vuonna 2019.

Kilpailukykysopimuksessa päätettiin myös lisätä vuosityöaikaa 24 tunnilla. Työnantajat ovat esittäneet, että tämän kustannusvaikutus olisi 1,4 prosenttia palkkasummasta. Tämä tarkoittaa noin miljardin euron hyötyä vuodessa yrityksille.

***

Olen koonnut oheiseen taulukkoon hyödyt yrityksille tällä vuosikymmenellä verrattuna vuoteen 2009. Tällä vuosikymmenellä työnantajat ovat hyötyneet yhteensä peräti 22 miljardia euroa erilaisista kädenojennuksista. Työnantajat hyötyvät ainoastaan tänä vuonna 4,6 miljardia euroa. On hyvä muistaa, että tämä hyöty on pohjalla lähdettäessä kohti 2020-lukua.



Yritykset ovat menestyneet 2010-luvulla
Yritykset ovat pärjänneet 2010-luvulla hyvin. Oheisesta kaaviosta selviää, että yritysten nimelliset voitot ovat kasvaneet 10 miljardia euroa eli 40 prosenttia. Reaalisesti mitattunakin yritysten voitot ovat kasvaneet 30 prosenttia vuosikymmenen aikana, vaikka vertailussa ei ole mukana vuosi 2019.

Taloudellisessa mielessä yritysten vuosikymmen on ollut menestyksekäs, varsinkin jos sitä vertaa siihen, että palkansaajien reaaliansiot eivät ole kasvaneet käytännössä ollenkaan vuosikymmenen aikana.



Yritysten menestyminen on toki myönteinen asia, mutta yritysten yhteiskunnalta ja palkansaajilta saamien hyötyjen ajoitusta voidaan vähintään ihmetellä. Näyttää siltä, että yrityksiä on tuettu juuri silloin, kun niillä on muutenkin mennyt hyvin. Edellisiä tukia ei myöskään ole missään vaiheessa peruttu, vaan yritysten tukia on lisätty edellisten päälle. Yritysten tukeminen olisi ollut paremmin perusteltua vuosikymmenen alkuvuosina, kun yritysten voitot laskivat, mutta sen jälkeen tukemista olisi ollut syytä vähentää.

Ainakin taloudellisessa mielessä yritykset vaikuttavat saavan erinomaisen lähtölaukauksen 2020-luvulle. Nähtäväksi jää, jatkuuko sama linja yritysten suosimisessa myös seuraavalla vuosikymmenellä.

PÄIVITYS 27.11. klo 15.40: Kilpailukykysopimuksen sosiaalivakuutusmaksujen alennukset ja työajan pidennyksen hyödyt päivitetty vastaamaan vuositasolla Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon palkkatilastoja ja kuluvalle vuodelle valtiovarainministeriön ennustetta.

PÄIVITYS 2: Yritysten voitot on päivitetty vastaamaan nettomääräistä toimintaylijäämää yritys- ja rahoitussektorilla pois lukien keskuspankki. Aiemmin voittojen käsitteenä oli koko kansantalouden nettomääräinen toimintaylijäämä/sekatulo.



Patrizio Lainà
STTK:n pääekonomisti

Onko tuo tavallaan kaikkien yritysten voitot yhteen laskettuna, jotka tehty Suomessa? Tuo taitaa olla yritysten voitot yhteen laskettuna oli ne voitot tehty Suomessa tai muualla.

 

[pulatunnus]

vähän haiskahtaa että kiky säilyy niin saadaan palkan korotukset tai ei kikyjä ja palkat ei nouse.

Mitä tuolla meinasti, en tiedä millainen kiky teillä on, mutta noin tyypillisesti jos se poistetaan, niin käytännössä se tarkoittaa tunti ansion nousua, vähemmän töitä. Tuollaisena se synty aikanaan lähinnä sen takia että ei haluttu "devalvaation" aiheuttavan ostovoiman laskua.

Kiky roikkuu varmaan ihan neuvottelu taktisesti, ja kun sopu saatu niin kiky nimenä on siitä pois, sen poisto tai mukana pitäminen ei sinänsä vaikutta lopputulokseen, eli on vain hyvä asia mihin voidaan purkaa paineita.

Osapuolia lähinnä kiinnostaa palkka ja kuinka paljon sitä vastaan tehdään töitä, muu hifistely on loppupelaissa kyse tarjotusta palvelusta ja missä muodoissa sitä korvausta otetaan.

No naivia ajatella etteikö sekaan aina saada myös vähän politiikkaa, joissain voi olla myyntimiehillä vähän muitakin tavoitteita kuin pelkästään edustamansa joukon asiat.

 

[pulatunnus]

Tätä voidaan myös tarkastella työsuojelullisella näkökannalla. Sairausajanpalkka motivoi työnantajaa pitämään huolen työolosuhteista, ei ajeta työntekijäitä "loppuun" liiallisella työkuormituksella, eikä työpaikan hengitysilma ole "täynnä" kemikaaleja, liuottimia tai muita terveyttä vaarantavia aineita.

Et ole ihan väärässä, ajatus jollain tasolla toimiva isoilla firmoilla, joille ei niin väliä miten se kokonais palkkapottijaetaan. Mutta tuokaan ei poista sitä että naisen euron pienenee, samoin ikäsyrjintää voimistaa jne. Ja pieniä työlistäjiä ei yhtää lohduta että isolle suht neutraali.

Työantajalle sairaspoissaolot on jokatapauksessa kalliita, joten niiden minissä pitämiseen kananttaa panostaa.

Yhteisöveroprosentti on elänyt, sen tarkemmin tarkistamatta on nyt 24,5%, 25% oli lähtötaso.
Pääomatuloveroprosentti on elänyt siinä rinnalla, lähti 25% ja taitaa nyt olla 30%/34.

Näennäiset prosentien laskut on voineet olla käytännössä kiristyvää verotusta, jos prosentteja on siirelty laatikosta toiseen ja kahdenkenrtaista verotusta jne.
Osittain noita puljataan sen takia että sitä veroa saataisiin mahdollisimman paljon mahdollisimman pienin vahingoin.

 

[Artsi_]

Mitä tuolla meinasti, en tiedä millainen kiky teillä on, mutta noin tyypillisesti jos se poistetaan, niin käytännössä se tarkoittaa tunti ansion nousua, vähemmän töitä. Tuollaisena se synty aikanaan lähinnä sen takia että ei haluttu "devalvaation" aiheuttavan ostovoiman laskua.

Kiky roikkuu varmaan ihan neuvottelu taktisesti, ja kun sopu saatu niin kiky nimenä on siitä pois, sen poisto tai mukana pitäminen ei sinänsä vaikutta lopputulokseen, eli on vain hyvä asia mihin voidaan purkaa paineita.

Osapuolia lähinnä kiinnostaa palkka ja kuinka paljon sitä vastaan tehdään töitä, muu hifistely on loppupelaissa kyse tarjotusta palvelusta ja missä muodoissa sitä korvausta otetaan.

No naivia ajatella etteikö sekaan aina saada myös vähän politiikkaa, joissain voi olla myyntimiehillä vähän muitakin tavoitteita kuin pelkästään edustamansa joukon asiat.

Meinasin että jos liitot saavat kikyt neuvoteltua pois niin ei saada juurikaan millaisia prosenttokorotuksia ja taas vastaikkain, jos saadaan se 3.3% tai vastaavaa niin kikyt jäävät paperiin. Nyt taitaa käydä loppujen lopuksi ettei tehdä heikennyksiä kikyt pois eikä korotuksia ollenkaan.

Meillä on ihan pitää tehdä kokonainen tuuri 8hx3 aamua iltaa tai yötä, silloinkun joku on pois eli ei todellakaan mieluisaan aikaan. Jossain taas toimii hyvin että tullaan silloin tekemään kun itseä kiinnostaa.

 

[pulatunnus]

Meinasin että jos liitot saavat kikyt neuvoteltua pois niin ei saada juurikaan millaisia prosenttokorotuksia ja taas vastaikkain, jos saadaan se 3.3% tai vastaavaa niin kikyt jäävät paperiin.

No riippuu lasketko nyt työtuntiansioita, vai jonkinlaista keskiarvo kk palkkaa.

joko työntekijää kiinnostaa se paljonko saa palkkaa tehdystä tunnista, se ihan sama miten kierosti ja sekavasti ne lasketaan.

Tai häntä kiinnostaa paljonko saa keskimäärin kuukaudessa palkkaa, ihan sama miten kirosti ja sekavasti laskettu.

Mutta eroja kuinka ja miten on halukkuutta tehdä töitä, joku tyytyy vähempää, joku halukas tekemään enemmän

Jos ynnäät niin että 3,3% korotus ja kiky 24h/vuosi ilman, tai vuosi työaika lyhenisi kiky 24h , jos noiden välillä pitäisi valita niin tuo kiky varmaan työntekijöiden suosikki.
Toki selkeämpää on maksaa ihan kaikista tunneista, tarkoittaa toki että sitten ei voi esitellä hienoja prosentteja, toki jos isot prosentit on tärkeitä, niin 48h kiky tuntia.

Edit: taisin vähän yliarvoida mikä kiinnostaa.

No tässä olisi nyt hyvä sauma siirtää ne kikytunnit erinäisiin lomarahoihin, mitä nyt teidän liitolla sitten onkaan, Eli vähennellä niitä, joten se olisi hitusen siihen suuntaa mistä maksetaan palkkaa.

 

[Mikkos]

Jos kikyistä maksettaisiin normaali palkka niin tervetuloa vaan! Kyllä mulle raha kelpaa. Mutta jos pitää tehdä taas ilmaistunteja ni voi vittu taas. Mielummin meen vaikka nollakorotuksilla kuin teen ilmaista työtä.

 

[pulatunnus]

Jos kikyistä maksettaisiin normaali palkka niin tervetuloa vaan! Kyllä mulle raha kelpaa. Mutta jos pitää tehdä taas ilmaistunteja ni voi vittu taas. Mielummin meen vaikka nollakorotuksilla kuin teen ilmaista työtä.

Jos kuvaa laajemmin alasi tekijöiden ajatuksia, niin teidänin alan liiton kannattaisi sopia "kikyn" siirtämisestä lomarahoihin ja vastaaviin.

 

[Willema]

Kyllähän suomessa on viime vuosikymmenellä tuettu työnantajia. STTK:n pääekonomistin kirjoitus aiheesta.
Yrityksiä on 2010-luvulla tuettu Suomessa hyvin avokätisesti

Yritysten 2010-luku – tukea tuen päälle


Yrityksiä on 2010-luvulla tuettu avokätisesti. Tänä vuonna yritykset hyötyvät 4,6 miljardia euroa suhteessa edellisen vuosikymmenen loppuun. Vuosikymmenen aikana yritykset ovat saaneet hyötyjä yhteensä peräti 22 miljardia euroa, jotka ne ovat osanneet myös ulosmitata voittojen muodossa.

Vuosikymmenen viimeisillä metreillä päätin laskea pääluottamusmies Petri Partasen innoittamana yritysten saaman hyödyn 2010-luvulla. Yritykset ovat hyötyneet ainakin yhteisöveron alennuksesta, Kela-maksun poistosta, kilpailukykysopimuksen tuomasta työajan pidennyksestä ja sosiaalivakuutusmaksujen alennuksista.

***

Yhteisöveroa on laskettu tällä vuosikymmenellä reilusti. Yhteisöveroa alennettiin ensin 1,5 prosenttiyksikköä vuonna 2012 ja sitten vielä 4,5 prosenttiyksikköä vuonna 2014. Yhteisöveroa on siis tällä vuosikymmenellä laskettu yhteensä kuusi prosenttiyksikköä 26 prosentista 20 prosenttiin.

Hallituksen lakiesityksen vaikutusarvion mukaan 1,5 prosenttiyksikön alennus pienensi yhteisöverotuottoa 306 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti jälkimmäinen alennus 4,5 prosenttiyksiköllä heikensi hallituksen lakiesityksen vaikutusarvion mukaan yhteisöverotuottoa 870 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteensä yhteisöveron laskeminen kuudella prosenttiyksiköllä heikentää julkista taloutta ja parantaa yritysten tulosta 1,2 miljardia euroa vuodessa.

Työnantajien Kela-maksu poistettiin vuonna 2010. Jälleen hallituksen lakiesityksen vaikutusarvion mukaan yksityiset työnantajat hyötyvät tästä 695 miljoonaa euroa eli noin 0,7 miljardia euroa vuodessa.

Laskin aiemmin kilpailukykysopimuksen tuomat alennukset työnantajien sosiaalivakuutusmaksuihin. Laskelma on päivitetty tähän blogiin. Vuoden 2018 palkkasumman sijasta olen huomioinut todelliset palkat ja palkkiot yritys- ja rahoitussektorilla (pois lukien keskuspankki) sekä valtiovarainministeriön ennusteen näille kuluvalle vuodelle. Sosiaalivakuutusmaksujen alennuksista yritykset hyötyvät 1,7 miljardia euroa vuonna 2019.

Kilpailukykysopimuksessa päätettiin myös lisätä vuosityöaikaa 24 tunnilla. Työnantajat ovat esittäneet, että tämän kustannusvaikutus olisi 1,4 prosenttia palkkasummasta. Tämä tarkoittaa noin miljardin euron hyötyä vuodessa yrityksille.

***

Olen koonnut oheiseen taulukkoon hyödyt yrityksille tällä vuosikymmenellä verrattuna vuoteen 2009. Tällä vuosikymmenellä työnantajat ovat hyötyneet yhteensä peräti 22 miljardia euroa erilaisista kädenojennuksista. Työnantajat hyötyvät ainoastaan tänä vuonna 4,6 miljardia euroa. On hyvä muistaa, että tämä hyöty on pohjalla lähdettäessä kohti 2020-lukua.



Yritykset ovat menestyneet 2010-luvulla
Yritykset ovat pärjänneet 2010-luvulla hyvin. Oheisesta kaaviosta selviää, että yritysten nimelliset voitot ovat kasvaneet 10 miljardia euroa eli 40 prosenttia. Reaalisesti mitattunakin yritysten voitot ovat kasvaneet 30 prosenttia vuosikymmenen aikana, vaikka vertailussa ei ole mukana vuosi 2019.

Taloudellisessa mielessä yritysten vuosikymmen on ollut menestyksekäs, varsinkin jos sitä vertaa siihen, että palkansaajien reaaliansiot eivät ole kasvaneet käytännössä ollenkaan vuosikymmenen aikana.



Yritysten menestyminen on toki myönteinen asia, mutta yritysten yhteiskunnalta ja palkansaajilta saamien hyötyjen ajoitusta voidaan vähintään ihmetellä. Näyttää siltä, että yrityksiä on tuettu juuri silloin, kun niillä on muutenkin mennyt hyvin. Edellisiä tukia ei myöskään ole missään vaiheessa peruttu, vaan yritysten tukia on lisätty edellisten päälle. Yritysten tukeminen olisi ollut paremmin perusteltua vuosikymmenen alkuvuosina, kun yritysten voitot laskivat, mutta sen jälkeen tukemista olisi ollut syytä vähentää.

Ainakin taloudellisessa mielessä yritykset vaikuttavat saavan erinomaisen lähtölaukauksen 2020-luvulle. Nähtäväksi jää, jatkuuko sama linja yritysten suosimisessa myös seuraavalla vuosikymmenellä.

PÄIVITYS 27.11. klo 15.40: Kilpailukykysopimuksen sosiaalivakuutusmaksujen alennukset ja työajan pidennyksen hyödyt päivitetty vastaamaan vuositasolla Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon palkkatilastoja ja kuluvalle vuodelle valtiovarainministeriön ennustetta.

PÄIVITYS 2: Yritysten voitot on päivitetty vastaamaan nettomääräistä toimintaylijäämää yritys- ja rahoitussektorilla pois lukien keskuspankki. Aiemmin voittojen käsitteenä oli koko kansantalouden nettomääräinen toimintaylijäämä/sekatulo.



Patrizio Lainà
STTK:n pääekonomisti

Tähän yritystukiin liittyy sekin Sipilän hallituksen tavoite ja lopputulos, jossa yritystukia haluttiin vähentää. Miten kävi? Jopa yritysmaailma itse teki hallitukselle listaa turhista ja vahingollisista tukimuodoista helpottaakseen tehtävää. Hallitus perusti työryhmän ja sen vetäjäksi Mauri Pekkarisen (kepu). Maurihan on asiantuntija, hänen ministeriaikoinaan noita tukia olikin lisätty melkoisesti. Toki hänen vävynsä tuulipuistobisnes ei ollut vähäisimpiä tariffitukien saajia. Mauri pahoitteli kun hallituksen tukiviidakon purku päättyi täyteen mahalaskuun ja ilman mitään vähentymisiä, ettei hänen olisi pitänyt lähteä lainkaan tuollaiseen työryhmään.

 

[taxman]

Tästä voisi ottaa euromääräisesti vinkkiä maltillisiin palkkatasoihin ja -korotuksiin. Yritykset tarvitsevat parasta työvoimaa!

 

[Seagle]

Palkankorotukset tuli myöhemmin. Niin saa ja rakkaudesta tähän maahan ja sen tulevaisuuteen.

Mukava kuulla jos olet oikeasti tuota mieltä . Kovasti tuppaa olemaan vaan, että päättäjien (oli ne valtion tai yritysten) ensimmäinen rakkaus on omat ja tämän jälkeen kaverien taskut. Joskus pitkälti sen jälkeen on sitten johtamansa asian etu, jonka hyvinvointi on loppupeleissä aina alaisten vastuulla...

 

[pulatunnus]

Tästä voisi ottaa euromääräisesti vinkkiä maltillisiin palkkatasoihin ja -korotuksiin. Yritykset tarvitsevat parasta työvoimaa!

Linkki vei juttuun missä pohdittiin valtion omistajapolitiikkaa hallituspalkkioiden osalta.

Nyt tullut ilmeisesti hätä kun ko palkkiot on jäädytetty yleisemmin jonkin vuoden ja ongelmana otettu esimerkiksi pari energiayhtiötä joissa palkkiot ovat pysyneet toistakymmentävuotta. Onko sitten ogelmana se ettei ole saatu houkuteltua haluttuja, jolloin toki jokin jäädyttävä periaate päätös voi olla haitaksi (ei neuvotteluvaraa),

Mutta kun sekoitetaa polittiikkaan ja hyvä sisko touhuun, niin ehkä myös menot kasvaneet ja olis rahantarvetta.
Edelläolevalla meinaan että jos niin poliittis kotimaisia osaajia halutaan, niin rahallisen korvauksen ei tarvitse olla kansaivälisesti kilpailukykyisiä, harvo tuosta purkasta on sellaista mikä viedään nokanedestä mailmalle isollarahalla, harva edes kelpaa (poikkeus vahvistaa toki säännön).
Mutta jos halutaan mailmalta osaamista, ja hyvä (oikeasti) löytynyt, niin silloin harmi jos jokin periaatepäätös nousee esteeksi. Mutta isossa kuvassa periaate voi estää että ei joka jannulle tuupata arvoa enempää.


Ei tavallaan liitty suoraan ketjuun, jos ei viittaa siihen että aihe on myös politiikkaa.

 

[GuntherPrien]

Torstaina vaikutti jo lupaavalta kemian työntekijäpuolen TES-neuvotelujen kohdalla.



Mutta toiveikkuus oli ennenaikaista, nyt on tullut uusia työtaistelutoimenpiteitä.

Lakot, tukilakot ja ylityökielto laajenevat
Teollisuusliitto on 2.2.2020 julistanut uusia työtaistelutoimia meneillään olevien työehtosopimusneuvotteluiden vauhdittamiseksi.

Toistaiseksi 14 liiton sopimusalalle on saatu valmiiksi joko sopimus tai neuvottelutulos. Kaikilla aloilla ei kuitenkaan olla päästy neuvottelutulokseen, joka olisi voitu hyväksyä.

Uudet työtaistelutoimet ovat seuraavat:

1. Ylityökielto jatkuu 23.2. saakka.Tämä koskee seuraavia sopimusaloja:

• mekaaninen metsäteollisuus

1. Ylityökielto kemian aloilla jatkuu 23.2. saakka.

Ylityökielto koskee seuraavia sopimusaloja:

• kumiteollisuus,
• öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus
• kemian perusteollisuus
• lasikeraamisen teollisuus
• muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus

1. Mekaanisen metsäteollisuuden lakkoa jatketaan viikolla
   aikavälille 17.–23.2.

Lakko koskee valikoituja toimipaikkoja. Lista löytyy tästä.

1. Kemian alojen kahdella viikolla siirretty lakko alkaa 10.2. ja päättyy 23.2.

Lakko koskee valikoituja toimipaikkoja.

Kemian alojen lakkotoimipaikkalistalle on 2.2. lisätty yksi toimipaikka lisää:

1. Oy Woikoski Ab (Kokkola) on lakossa 17.–23.2.
2. Tukilakkoja mekaanisessa metsäteollisuudessa jatketaan
   aikavälillä 10.–23.2.

Tukilakko koskee seuraavia sopimusaloja:

• teknologiateollisuus
• tekninen huolto ja kunnossapito

Tukilakkotoimipaikkojen listat löytyvät täältä.

Lakot ja tukilakot alkavat aina lakon ensimmäisenä päivänä kello 00 ja päättyvät lakon viimeisenä päivänä kello 23.59.


Lakon ja tukilakon piirissä ovat kaikki työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen mukaiset työt ja lakko koskee kaikkia töitä katsomatta työntekijän tehtävää tai sitä, onko henkilö liiton jäsen vai ei.

Huom! Lakko koskee toimipaikkalistalla mainittuja yhtiöitä apu-/rinnakkaistoimimineen, konsernirakenteineen ja toimipaikkoineen. Työtaistelutoimet koskevat myös muiden yritysten palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka työskentelevät yrityksissä edellä mainittujen työehtosopimusten soveltamisalan mukaisissa tehtävissä, esimerkiksi vuokratyöntekijöinä.

Työtaistelu - Teollisuusliitto

 

[KtK]

Kai tää tänne kuuluu.
Mun muistaakseni Rikkurit oli niitä ,joita ennen vanhaan vietiin saunan taakse.
Onk viel sama vanha hyvä käytäntö ,vai onko jokin muu nykyään muodissa

 

[Propatria]

Kai tää tänne kuuluu.
Mun muistaakseni Rikkurit oli niitä ,joita ennen vanhaan vietiin saunan taakse.
Onk viel sama vanha hyvä käytäntö ,vai onko jokin muu nykyään muodissa

Tuskin on saunan taakse viety ja tuskin viedään tulevaisuudessakaan. Tuo pullistelu on erittäin hyvä syy olla kuulumatta liittoon.

 

[rusina666]

PAM päätti lakoista, joiden piirissä on lähes 50 000 työntekijän työt

Toteutuessaan voipi S-Markettien ja Alepojen hyllyt olla melko tyhjinä tuon lakkoviikon sunnuntaina..jos tavaraa ei ole tullut useaan päivään.

 

[Zacksa]

Paperimiehet kaivaa sujuvasti omaa hautaansa. Mahtaa vituttaa ansiosidonnaisten jälkeen mennä jakamaan ilmaisjakelua viidenneksellä entisestä palkasta.

 

[SampoTexaa]

Tuskin on saunan taakse viety ja tuskin viedään tulevaisuudessakaan. Tuo pullistelu on erittäin hyvä syy olla kuulumatta liittoon.

Joskus junnuna vierestä katsonut kuinka vanhemmat liiton miehet kiusaa niin kauan että nuori murtuu henkisesti. Saunan takana käynnillä pääsisi helpommalla.

 

[pulatunnus]

Kai tää tänne kuuluu.
Mun muistaakseni Rikkurit oli niitä ,joita ennen vanhaan vietiin saunan taakse.
Onk viel sama vanha hyvä käytäntö ,vai onko jokin muu nykyään muodissa

Rikkuri nimitystä käytetään lakonalaista työtä tekevästä lakkoilevan järjestön jäsenestä, laajemmin sitä käytetään koskemaan kaikkia lakonalaista työtätekeviä.

Lakonalaisen työntekeminen on ihan laillista ja usein niitä hommia joku tekee, mutta jos joku on jäsen järjestössä jonka säännöt kieltää kyseisen töiden tekemisen, niin laillisten sääntöjen mukaisiin toimiin järjestö voi ryhtyä, lähinnä jotain huomatus, varoitus jne. ja loppupeleissä erottaminen, tosin jäsen varmaan haluaa erota jo muutenkin.

Se että uhkaa väkivalla jollain itse keksityllä verukkeella niin kyse enemmän siitä että yrittää keksiä jotain millä muka oikeuttaa väkivallan.

Kannattaa muistaa että monella alalla AY järjetöllä on alan sopimuksiin kotimaan monopoli ja ääritapauksissa varsin kovatkin menetelmät hallita kartellia.

 

[GuntherPrien]

PAM päätti lakoista, joiden piirissä on lähes 50 000 työntekijän työt

Toteutuessaan voipi S-Markettien ja Alepojen hyllyt olla melko tyhjinä tuon lakkoviikon sunnuntaina..jos tavaraa ei ole tullut useaan päivään.

PAM:n sopimuksista taitaa "kansansyvienrivien" kannalta olla huolestuttavin "pitkäripaisen" TES-neuvottelut, varsinkin jos menevät lakkoon.

Alkon neuvottelut jatkuvat torstaina 23. tammikuuta. Alkon työehtosopimus koskee noin 2000 työntekijää ja sopimus päättyy tammikuun lopussa. Työntekijöitä neuvotteluissa edustaa Alkon Liikeväki ALV ry.

Asiakaspalvelu- ja telemarkkinointialan sekä Alkon työntekijöiden työehdoista neuvoteltiin perjantaina

 

[Albireo]

Joskus junnuna vierestä katsonut kuinka vanhemmat liiton miehet kiusaa niin kauan että nuori murtuu henkisesti. Saunan takana käynnillä pääsisi helpommalla.

Joo sellaisia ne demarit ja muutenkin vasemmalle kallellaan olevat ovat.

 

[Flashing Psychedelic Kid]

Paperimiehet kaivaa sujuvasti omaa hautaansa. Mahtaa vituttaa ansiosidonnaisten jälkeen mennä jakamaan ilmaisjakelua viidenneksellä entisestä palkasta.

Tämähän oli uusi juttu. Paperikoneet nyt häviävät Suomesta lähitulevaisuudessa riippumatta paperimiehen palkasta. Sinänsä aika outoa tuntea vahingoniloa nettomaksajien määrän pienenemisestä.

 

[Heimolainen]

Täytyy näin myyjänä sanoa, että ei taas yllätä PAMin munattomuus. Pistäisivät koko kaupan alaa koskevan lakon päälle tai ei mitään. Yhtälailla tuo tessi koskettaa muitakin myyjiä kuin prismalaisia ja Prisma-lakko on yhtä tyhjän kanssa.

Politiikkaa tuo on. S-Ryhmä on suhteellisen hyvin kietoutunut päättäjiin, joten nyt saadaan sitä kautta painetta.

 

[Propatria]

Joskus junnuna vierestä katsonut kuinka vanhemmat liiton miehet kiusaa niin kauan että nuori murtuu henkisesti. Saunan takana käynnillä pääsisi helpommalla.

Tuota nuorisoahan nuo tuntuu enemmälti ahdistelevan. Itsellä jo sen verran ikää että tein liitonmiehille selväksi missä mennään. Ei ole kukaan enää yrittänyt kiusata.

 

[taxman]

PAM päätti lakoista, joiden piirissä on lähes 50 000 työntekijän työt

Toteutuessaan voipi S-Markettien ja Alepojen hyllyt olla melko tyhjinä tuon lakkoviikon sunnuntaina..jos tavaraa ei ole tullut useaan päivään.

Asiakasomistajien kannattaa muuten laittaa viestiä S-ryhmälle: kikyt pois kuten tulivatkin eli ei muutosta vuotuiseen ansiotasoon. Omistajilla luulisi olevan voimaa. Samaten voi hyvin käydä kilpailevassa kaupassa pari kuukautta, niin ehkä ymmärtävät, miten asiat hakutaan hoidettavan.

 

[rusina666]

Asiakasomistajien kannattaa muuten laittaa viestiä S-ryhmälle: kikyt pois kuten tulivatkin eli ei muutosta vuotuiseen ansiotasoon. Omistajilla luulisi olevan voimaa. Samaten voi hyvin käydä kilpailevassa kaupassa pari kuukautta, niin ehkä ymmärtävät, miten asiat hakutaan hoidettavan.

Mites kilpailijoiden kikyt? Omistajilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa asiaan osuuskaupan vaaleissa. Eivät vaikuttaneet.

 

[Albireo]

Eikös tuota ruokaa ole halvemmalla tarjolla meille asiakasomistajille, jos vaan painavat ilmaisia kikytunteja mahdollisimman paljon?!??

 

[taxman]

Mites kilpailijoiden kikyt? Omistajilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa asiaan osuuskaupan vaaleissa. Eivät vaikuttaneet.

Toki Kikyt kaikilta pois. Homma on kuitenkin helpompi, jos edes yksi työnantaja on samaa mieltä ja ajaa asiaa kuin että kaikki olisivat vastaan.

 

[pulatunnus]

Asiakasomistajien kannattaa muuten laittaa viestiä S-ryhmälle: kikyt pois kuten tulivatkin eli ei muutosta vuotuiseen ansiotasoon. Omistajilla luulisi olevan voimaa. Samaten voi hyvin käydä kilpailevassa kaupassa pari kuukautta, niin ehkä ymmärtävät, miten asiat hakutaan hoidettavan.

Aika erikoinen ajatus, avaa vähän ajatuksesi taustaa/lokiikkaa.

Toki Kikyt kaikilta pois. Homma on kuitenkin helpompi, jos edes yksi työnantaja on samaa mieltä ja ajaa asiaa kuin että kaikki olisivat vastaan.

Kiky taitaa tässäkin olla vain politiikkaa ja neuvottelu taktiikkaa, ja jos työntekijäpuoli haluaisi kikyt pois kikyn vuoksi, niin ne varmaan lähtisi että heilahtaa.

Voisi melkein oikoa asian seuraavasti.

Jos kiky jää sopimukseen, niin työntekijä puoli on saanut itselleen tärkeitä asioita läpi.
Jos kiky lähtee, niin töyantajapuoli on saanut läpi itselleen tärkeitä asioita.

Jos omistaja haluaisi antaa jotain omistajaohjausta niin se ei koskisi kikyä, vaan niitä työehtoja mitkä mahdollistaa mahdollisimman joustavan ja tehokkaa miehityksen.

 

[KtK]

Mikä vitun KIKY ,jos tehdään toisille töitä ,ei niitä ilmaiseksi kuulu tehdä. Tunti tunnilta palkkaa ja pulinat pois.(ylityöt erikseen)
Muutenkin ruinaavat tuottavuudesta sun muusta.
Antakoot sitten ahneille valkolaisduunareille kenkää ja palkatkoon hyvää ja halpaa negrohäpilistä ulkomailta tilalle.

Sitähän toi Ruattalainen Björni wahlroos on jo vuosia toitottanut kalliin VSOP konjakin värjäämien viiksiensä joukosta ,eli ei palkalla kuulukkaan pärjätä.

Jos näin on ,ni antaa vaan kaiken tuotannon mennä ulkomaille/ulkomaalaisille. Katotaan kuinka käy

 

[pulatunnus]

Mikä vitun KIKY ,jos tehdään toisille töitä ,ei niitä ilmaiseksi kuulu tehdä. Tunti tunnilta palkkaa ja pulinat pois.

Nimenomaan, kommenttisi sävy on sellainnen että antaisit loma sun muutkin rahat pois. Uset liitot on olleet sitä vastaan, joillain taasen alunperinkin oli homma toteutettu tuon suuntaisesti.

 

[Jurppii]

Nimenomaan, kommenttisi sävy on sellainnen että antaisit loma sun muutkin rahat pois.

Odotetaan armotonta huopaamista ja esitetyistä pakittelua. Ne simasataset, tippaleipäviisikymppiset, saunatonnit ja lomilta takaisin töihin viitsimisrahat on rehdisti ja sosialistisesti ansaittu, kuulikko!!1

 

[GuntherPrien]

Kemianteollisuus ja Teollisuusliitto ovat päässeet neuvottelutulokseen, ja huomenna nähdään mitä ollaan saatu sovittua.

Teollisuusliiton ja Kemianteollisuuden kolmesta työehtosopimuksesta on syntynyt neuvottelutulos
Teollisuusliitto ja Kemianteollisuus ovat tänään saavuttaneet neuvottelutuloksen työehtosopimuksista valtakunnansovittelijan johdolla. Neuvottelutulos menee vielä molempien liittojen hallintojen hyväksyttäväksi.

Nyt saavutettu neuvottelutulos koskee kemian perusteollisuutta, muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuutta.

Kumiteollisuuden ja lasikeraamisen teollisuuden työehtosopimusten osalta neuvottelut jatkuvat liittojen välillä.

Teollisuusliiton ja Kemianteollisuuden kolmesta työehtosopimuksesta on syntynyt neuvottelutulos - Teollisuusliitto

Teollisuusliitto ja Kemianteollisuus ovat tänään saavuttaneet neuvottelutuloksen työehtosopimuksista valtakunnansovittelijan johdolla. Neuvottelutulos

www.teollisuusliitto.fi

Neuvottelutulos syntyi Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton välille

Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton neuvotteluja ja mahdollista ratkaisua seuraa työmarkkinoilla moni.

www.uusisuomi.fi

 

[Artsi_]

Radioissa ohi mennen kuului että teollisuusliitto solminut nyt 8 sopimusta ja 5 näistä kikyt poistuvat 3 vuoden kuluessa ja 3.3% korotukset. Varmaan muillekkin aloille tulee tuo.

 

[KtK]

Odotetaan armotonta huopaamista ja esitetyistä pakittelua. Ne simasataset, tippaleipäviisikymppiset, saunatonnit ja lomilta takaisin töihin viitsimisrahat on rehdisti ja sosialistisesti ansaittu, kuulikko!!1

Mitä pakittelua? KIKYt pois,ei ilmaiseksi kuulu töitä tehdä. Ja tottakai lomarahat sun muut kuuluu maksaa.

 

[Zener]

YLE:n uutisissa oli lakkoihin liittyen tärkeää tietoa.

Tilanne esim. seuraava, jos siis työpaikalla ollaan menossa lakkoon ja lafka on kiinni ja itse ei kuulu liittoon.
Työhaluja olisi, mutta työnantaja sanoo kaikille, että "jää kootiin". Palkkaa ei tiedossa.

Liittymällä liittoon vaikka lakon aattona saa lakkoavustuksen (kannattaa toki varmistaa).
Liiton jäsenmaksun voi maksaa vaikka omalta tililtä (kuten minä), niin työnantaja ei saa tietää, että kuuluuko henkilö liittoon.

Nämä raha-asiat on mun mielestä sellasia, että periaatteet kannattaa unohtaa, ja miettiä mikä on omalle persesilmälle tärkeintä.

 

[pulatunnus]

Mitä pakittelua? KIKYt pois,ei ilmaiseksi kuulu töitä tehdä. Ja tottakai lomarahat sun muut kuuluu maksaa.

Ottaa nyt tuosta selvää, onko postauksesi sarkasmia, vai ihan tosissaanko kirjoitit.

 

[Jurppii]

Mitä pakittelua?

No tota pakittelua:

Ja tottakai lomarahat sun muut kuuluu maksaa.

Ensin uhoat jostain vitun kiky-minuuteista, että tunti tunnilta pitää maksaa paitsi sitten kun muistatkin, että työnantajahan makselee jo nyt kaiken maailman lomalta viitsimisrahoja, saunalisiä, sunnuntaikorvauksia, iltalisiä, yölisiä, pekkasia, simasatasia, sun saikuttelut, kipeän lapsen kanssa himailut ja muuta paskaa mikä ei liity nykypäivänä mihinkään muuhun kuin sosialistiseen ay-änkyröinnin historiaan.

 

[Tlapio]

Ensin uhoat jostain vitun kiky-minuuteista, että tunti tunnilta pitää maksaa paitsi sitten kun muistatkin, että työnantajahan makselee jo nyt kaiken maailman lomalta viitsimisrahoja, saunalisiä, sunnuntaikorvauksia, iltalisiä, yölisiä, pekkasia, simasatasia, sun saikuttelut, kipeän lapsen kanssa himailut ja muuta paskaa mikä ei liity nykypäivänä mihinkään muuhun kuin sosialistiseen ay-änkyröinnin historiaan.

Ehkä olis hyvä et noitten työntekijöiden työt siirtys ulkomaille niin loppuis kateus ja niille sitten 3500 kuussa perustulo.

 

[Jurppii]

Ehkä olis hyvä et noitten työntekijöiden työt siirtys ulkomaille niin loppuis kateus ja niille sitten 3500 kuussa perustulo.

Perus ay-asenne.
-Tehdystä työstä pitää maksaa!
-Ai niin, tekemättömästäkin työstä pitää maksaa!
-Ai ei kannata? No menköön nurin sitten koko paska!

Miten olisi:
-Työnhakuvelvoite ja vastaanottovelvoite koko maan laajuiseksi
-Kaikki kykenevät töihin
-Sosiaalikulut laskuun ja sitä kautta verotuksen keventäminen
-Kaikille jää lopulta enemmän (paitsi niille, jotka laskivat vapaaherrailun sossumasseilla joksikin saavutetuksi eduksi)

 

[Ragnarök-]

No tota pakittelua:



Ensin uhoat jostain vitun kiky-minuuteista, että tunti tunnilta pitää maksaa paitsi sitten kun muistatkin, että työnantajahan makselee jo nyt kaiken maailman lomalta viitsimisrahoja, saunalisiä, sunnuntaikorvauksia, iltalisiä, yölisiä, pekkasia, simasatasia, sun saikuttelut, kipeän lapsen kanssa himailut ja muuta paskaa mikä ei liity nykypäivänä mihinkään muuhun kuin sosialistiseen ay-änkyröinnin historiaan.

En oikein tiedä liittyykö enää kovinkaan topicciin, mutta tartun nyt tuohon yölisään. Sehän on tutkittu juttu, että yötyö on haitallista, se on monen taudin riskitekijä. Joten oman järkeni mukaan on ihan kohtuullista, että saa pienehkön lisän peruspalkan päälle sen työvuoron ajalta joka ei ole hyväksi sinulle, etenkin jos yövuoroja tehdään pitkiä vuosikausia.

Epäsäännöllinen työaika ja vuorotyö

Keskeistä Työ vuorokausirytmin kannalta epäedulliseen aikaan, kuten yön aikana tai aamuyöllä, häiritsee unirytmiä, mikä johtaa vuorotyössä ilmeneviin uniongelmiin ja väsymykseen. Noin 10 % vuorotyötä tekevistä kärsii vuorotyöunihäiriöstä.

www.terveyskirjasto.fi

 

[GuntherPrien]

En oikein tiedä liittyykö enää kovinkaan topicciin, mutta tartun nyt tuohon yölisään.

No, jos joku on kateellinen tuolle (teollisuuden) parin euron yövuoro-lisälle, niin olkoon sitten. Ennemmin suosittelisin sen tarmon suuntaamisen jonnekin muualle.

 

[pulatunnus]

Joten oman järkeni mukaan on ihan kohtuullista, että saa pienehkön lisän peruspalkan päälle sen työvuoron ajalta joka ei ole hyväksi sinulle, etenkin jos yövuoroja tehdään pitkiä vuosikausia.

Soppareissa missä saattaa niitä yötöitä olla, niin ilman muuta samaa mieltä, että yöstä isompi hinta. Ja tässäkin olisi tärkeää että maksettaisiin tehdyistä tunneista, niin työntekijänkin olisi helpompi arvioida mitä se palkka on. koska joillain työpaikoilla voi olla eri ihmisillä erilainen halukkuus eri vuoroihin .

ja voi toki niitä öitä kasaantua toisille vähemmän kuin toisille, no silloinkin se lisä olisi työntekijän tappio.

On sellaisikin töitä joissa työt on yöllä, niin jokin lisä on vähän koomista kikkailua, mutta käytännön kannalta lisä on silloin lähinnä työntekijän tappio .

etenkin jos yövuoroja tehdään pitkiä vuosikausia.

Jäänyt käsitys että ongelma enemmänkin ne monivuorotyöt,.
Säännölliset on helpompia.

No, jos joku on kateellinen tuolle (teollisuuden) parin euron yövuoro-lisälle, niin olkoon sitten. Ennemmin suosittelisin sen tarmon suuntaamisen jonnekin muualle.

2,19€ ?
Tuosta tuoli mieleen, että näiden ihmeellisten viritysten takia, tuo on enemmän.
Mutta osalla, riippuen elämäntilanteesta, työmatkoista jne. niin ne kulutkin voi olla sureempia, joten osalle taloudellisesti, vaikka ei terveysriskiä laskisi, edullisempaa päivätöissä (jos peruspalkka sama), välttämättä kaikkia syntyviä kuluja ei voi edes vähentää verotuksessa.

 

[GuntherPrien]

Kemianteollisuus on saanut neuvoteltua uuden TES:n sekä teollisuusliiton että pro:n kanssa.

Kiky-tunnit poistuvat ja palkat nousevat kolmella kemian alalla 3,3 prosenttia
Teollisuusliiton hallitus on 6.2. hyväksynyt neuvottelutuloksen työehtosopimuksiksi öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuteen, kemian perusteollisuuteen sekä muovituoteteollisuuteen ja kemian tuoteteollisuuteen.

Tämä tarkoittaa, että lakko näiltä kolmelta alalta peruuntuu. Lisäksi ylityökielto loppuu.

Työtaistelutoimet on peruttu myös kumiteollisuudesta ja lasikeraamisesta teollisuudesta. Näiden alojen neuvottelut kuitenkin jatkuvat edelleen.

Pääkohtia 6.2. kolmelle alalle hyväksytystä työehtosopimuksesta:

• öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus, kemian perusteollisuus sekä muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus

Uusi työehtosopimus on kaksivuotinen 5.2.2020–31.12.2021.

Kiky-talkootunteja uudessa sopimuksessa ei enää ole.

Palkat nousevat kahden vuoden aikana 3,3 prosenttia.

Myös TVL-palkkoja ja nuorten ohjetuntipalkkoja korotetaan 3,3 prosentilla.

Palkankorotukset 2020
Henkilökohtaista palkkaa (ilman lisiä) korotetaan 1.4.2020 tai sitä lähinnä olevan palkanmaksukauden alusta 1,3 prosentilla.

Palkankorotukset 2021
Henkilökohtaista palkkaa (ilman lisiä) korotetaan 1.3.2021 tai sitä lähinnä olevan palkanmaksukauden alusta 1,2 prosentilla.

Yrityskohtainen palkankorotus 2021
Työpaikkakohtaisesti 1.3.2021 jaetaan 0,8 prosentin suuruinen palkankorotuserä. Paikallisen erän jakamisesta sovitaan kirjallisesti luottamusmiehen kanssa. Jos luottamusmiestä ei ole, erästä sovitaan työnantajan ja työntekijöiden kesken.

Jos paikallisesta 0,8 % erästä ei päästä sopuun, maksetaan puolet erästä yleiskorotuksena, tällöin yleiskorotus on 1,6 %.

Työnantaja kohdentaa lopun 0,4 prosenttia haluamallaan tavalla ja antaa tästä selvityksen pääluottamusmiehelle.

Yrityskohtainen erä lasketaan tammikuussa 2021 maksettujen henkilökohtaisten palkkojen perusteella. Erä käytetään työntekijöiden pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvan henkilökohtaisen palkanosan kehittämiseen.
Teollisuusliitto ja Kemianteollisuus ry laativat ohjeistuksen paikallisen erän jakamisesta.

Liitot paitsi ohjeistavat, myös järjestävät koulutusta paikallisille osapuolille palkankorotusten toteuttamiseksi työpaikalla.

Työaika
Palkattomia kiky-tunteja uudessa työehtosopimuksessa ei enää ole.
Työaikamääräyksiä on yleisesti muutettu vastaamaan uutta työaikalakia.

Työnantaja voi ennalta-arvaamattomassa tuotannollisessa tilanteessa kolmen päivän varoitusajalla pidentää työntekijän säännöllistä työaikaa. Työntekijällä on asiallisesta henkilökohtaisesta syystä oikeus kieltäytyä työaikamuutoksesta.

Vuorokautisen työajan voi pidentää enintään 10 tuntiin, viikkotyöajan 50 tuntiin.

Jos työaikaa pidennetään, työnantaja ja työntekijä sopivat, milloin vastaava vapaa pidetään.

Jos vapaan pitämisen ajankohdasta ei päästä sopuun, työntekijällä on oikeus päättää kolmen viikon varoitusajalla vapaan pitämisestä haluamanaan ajankohtana.

Mikäli työajan lisäämisestä syntyviä vapaita ei olla voitu pitää vuoden sisällä, työnantaja maksaa tasaamatta jääneet lisätyötunnit 50 %:lla korotettuina seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Muuta uutta työehtosopimuksessa
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 3,3 prosentilla 1.4.2020 lähtien.

Kiky-tunnit poistuvat ja palkat nousevat kolmella kemian alalla 3,3 prosenttia - Teollisuusliitto

Teollisuusliiton hallitus on 6.2. hyväksynyt neuvottelutuloksen työehtosopimuksiksi öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuteen, kemian

www.teollisuusliitto.fi

Sopimusten sisältämät palkankorotukset ovat 3,3 prosenttia jakautuen kahdelle vuodelle. Kilpailukykysopimuksen 24 tunnin vuosittaisesta työajanlisäyksestä luovutaan. Työnseisaukset ja ylityökielto aloilta perutaan. Sopimuskausi on 5.2.2020–31.12.2021.

Ammattiliitto Pron ja Kemianteollisuus ry:n välisissä työehtosopimusneuvotteluissa eilen 5. helmikuuta saavutetut neuvottelutulokset on tänään hyväksytty molempien järjestöjen hallinnoissa.

Uudet työehtosopimukset koskevat kemian alan toimihenkilösopimusta, kenkä- ja nahkateollisuuden ja kultaseppäteollisuuden sekä harja- ja sivellinalan toimihenkilösopimusta, kumiteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, lasikeraamisen teollisuuden toimihenkilösopimusta sekä Fiskars Finland Oy Ab:n toimihenkilöiden työehtosopimusta.

Hyvä neuvottelukulttuuri
Pron puheenjohtaja Jorma Malinen on tyytyväinen työehtosopimuksiin ja vastapuolen neuvottelijoihin.

– Arvostamme sitä, että vaikeassa tilanteessa Kemianteollisuus työnantajaliittona kantaa vastuunsa Suomen työmarkkinoiden edistämisestä. Kemianteollisuudella on osaava työmarkkinajohtaja, jolla on aidosti edellytyksiä neuvotella ja tehdä sopimuksia.

Malisen mukaan tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Alojen työtaistelut ja ylityökielto on peruttu
Kemian alan sekä kumi- ja lasikeraamisessa teollisuuden työnseisausten piti alkaa 10. helmikuuta kello 0.00 ja päättyä 23. helmikuuta kello 23.59. Työnseisausten piti alun perin alkaa 27. tammikuuta, mutta työministerin päätöksellä niitä siirrettiin kahdella viikolla. Ylityökielto sekä vapaa-ajalla matkustamisen kielto kaikilla sopimusaloilla, joille nyt saatiin työehtosopimus, alkoi 13.1.2020.

Pro sai kemian alalle ja kulutustavara-aloille työehtosopimukset | Ammattiliitto Pro

Ammattiliitto Pron hallitus hyväksyi tänään 6. helmikuuta uudet työehtosopimukset 9 000 kemian alan toimihenkilölle ja 1 500 kulutustavara-alojen toimihenkilölle.

www.proliitto.fi

Mielenkiintoinen yksityiskohta tuossa teollisuusliiton sopimuksessa on tuo työajan tilapäinen pidentäminen. "Ennalta-arvaamattomassa tuotannollisessa tilanteessa" voi työpäivän sopia 10 tuntiseksi ja viikkotyöajan 50 tuntiseksi. Mitähän tuo "ennalta-arvaamaton" sitten tarkoittaakaan? Taitaa olla enneminkin päivätyöntekijöiden "iloja" kuin vuorotyössä olevien.


Kikyjen kannalta taitaa olla aina vain vaikeampaa tulevissa neuvotteluissa perustella kikyjen säilyminen millään alalla, vaikka niiden piti olla "sementtiin valettuja" jokaisessa sopimuksessa. Tosin taisi olla enemminkin työnantaja puoleltakin vain neuvottelutaktiikkaa, jolla saadaan neuvoteltua muita etuja työnantajapuolelle. Vaikka nyt päästiinkin sopuun kemian-puolella on yhä useampi lakon uhka päällä ja/tai tulossa, eli vielä ei tarvitse laittaa poppareita pois, kyllä sitä jännitystä riittää vielä ennen kunnallisten (eniten odotetaan kaiketi sairaanhoitajien sopimusneuvotteluiden kariutumista ja siitä aiheutuvia lakkoja) alojen neuvotteluiden alkamistakin.


Taitaa SAK olla ainoa keskusjärjestö joka listaa sivuillaan jo sovitut TES:t, joten sillä mennään. Eli sopimustilanne SAK-laisissa liitoissa.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT

• Matkatoimistoala:
  Neuvottelutulos 15 kuukauden optiokaudesta
• Säiliöauto- ja öljytuoteala:
  Tutustu neuvottelutulokseen

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

• Henkilökohtaiset avustajat:
  Tutustu neuvottelutulokseen

Palvelualojen ammattiliitto PAM

• Hiihtokeskusala:
  Tutustu neuvottelutulokseen
• Ohjelmapalveluala:
  Tutustu neuvottelutulokseen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU

• Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijat:
  Tutustu neuvottelutulokseen
• Viestinvälitys- ja logistiikka-ala:
  Tutustu neuvottelutulokseen

Teollisuusliitto

• Auto- ja konekorjaamoala:
  Tutustu neuvottelutulokseen
• Jakajat:
  Neuvottelutulos syntynyt, menee vielä työnantajaliiton hyväksyttäväksi
• Kemian perusteollisuus:
  Tutustu neuvottelutulokseen
• Maaseutuelinkeinot:
  Tutustu neuvottelutulokseen
• Malmikaivokset:
  Tutustu neuvottelutulokseen
• Media- ja painoalan työntekijät:
  Neuvottelutulos syntynyt, menee vielä työnantajaliiton hyväksyttäväksi
• Metsäkoneala:
  Tutustu neuvottelutulokseen
• Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus:
  Tutustu neuvottelutulokseen
• Pelti- ja teollisuuseristysala:
  Tutustu neuvottelutulokseen
• Puutarha-ala:
  Tutustu neuvottelutulokseen
• Taimitarha-ala:
  Tutustu neuvottelutulokseen
• Tekninen huolto ja kunnossapito:
  Tutustu neuvottelutulokseen
• Teknologiateollisuus:
  Tutustu neuvottelutulokseen
• Turkistuotantoala:
  Tutustu neuvottelutulokseen
• Viestintäalan toimihenkilöt:
  Neuvottelutulos syntynyt, menee vielä työnantajaliiton hyväksyttäväksi
• Viher- ja ympäristönrakentamisala:
  Tutustu neuvottelutulokseen
• Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuus:
  Tutustu neuvottelutulokseen

Sopimuskausi päättynyt
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT

• Airpro Oy:
  Neuvottelut alkavat lähiaikoina
• Elintarvikealan automiehet:
  Optiovuosi irtisanottu, neuvottelut alkavat lähiaikoina
• Huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijät:
  Neuvottelut alkavat lähiaikoina
• Huoltokorjaamot:
  Optiovuosi irtisanottu, neuvottelut alkavat lähiaikoina
• Kaupan automiehet:
  Optiovuosi irtisanottu, neuvottelut alkavat lähiaikoina
• Kuorma-autoala:
  Optiovuosi irtisanottu, neuvottelut alkavat lähiaikoina
• Liikenneopetusala:
  Neuvottelut alkavat lähiaikoina
• Linja-autoasemat:
  Optiovuosi irtisanottu, neuvottelut alkavat lähiaikoina
• Linja-autohenkilökunta:
  Optiovuosi irtisanottu, neuvottelut alkavat lähiaikoina
• Taksiliikenne:
  Optiovuosi irtisanottu, neuvottelut alkavat lähiaikoina
• Terminaalitoiminta:
  Optiovuosi irtisanottu, neuvottelut alkavat lähiaikoina

Ilmailualan Unioni IAU

• Lentoliikenteen palvelut (sopimus päättyy 15.1.2020):
  Ilmoitus 1.2. alkavasta ylityökiellosta

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

• Energiateollisuuden toimihenkilöt (JHL mukana liityntäpöytäkirjalla):
  Ilmoitus lakosta ajalle 1.–8.2.2020, työministeri siirtänyt lakkoa 2 viikolla
  Ilmoitus 1.2. alkaneesta ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta
• Finnpilot Pilotage Oy:
  Sopimus irtisanottu
• Finnvera Oyj (sopimus päättyy 31.1.2021, irtisanottavissa päättymään 31.1.2020):
  Neuvottelut alkaneet
• Lauttaliikenne (lossit) (yhdessä Merimies-Unionin kanssa) (sopimus päättyy 31.1.2021, irtisanottavissa päättymään 31.1.2020):
  Neuvottelut alkaneet
• Liikenneturva:
  Sopimus irtisanottu
• Merimiespalvelutoimisto (sopimus päättyy 1.2.2020):
  Sopimus irtisanottu
• Neuvonta-alan runkosopimus (sopimus päättyy 31.12.2020, irtisanottavissa päättymään 31.12.2019):
  Neuvottelut alkaneet
• Paltan runkosopimus (sopimus päättyy 31.1.2021, irtisanottavissa päättymään 31.1.2020):
  Neuvottelut alkaneet
• Paltan yleinen työehtosopimus (sopimus päättyy 31.1.2021, irtisanottavissa päättymään 31.1.2020):
  Neuvottelut alkaneet
• Rautatieala (sopimus päättyy 31.1.2021, irtisanottavissa päättymään 31.1.2020):
  Neuvottelut alkaneet
• Työkeskukset ja sosiaaliset yritykset (sopimus irtisanottu päättymään 31.1.2020):
  Neuvottelut alkaneet
• Työväenperinnelaitokset:
  Neuvottelut alkaneet
• Urheilujärjestöt (sopimus päättyy 31.1.2021, irtisanottavissa päättymään 31.1.2020):
  Neuvottelut alkaneet

Kaupanalan esimiesliitto KEY

• Kaupan esimiehet (yhdessä Palvelualojen ammattiliiton PAMin kanssa)

Palvelualojen ammattiliitto PAM

• Alko Oy:n myymälätyöntekijät:
  Neuvottelut alkaneet
• Golf-ala:
  Neuvottelut katkenneet
• Kaupan alat (kaupan ala, kaupan ICT-toimihenkilöt, Hankkija-Maatalouden myyntihenkilöstö, varasto- ja kuljetusesimiehet, vähittäiskaupan esimiehet):
  Ilmoitus lakoista ajalle 18.–22.2., Inex Partnersille toimitettavien tuotteiden käsittelykiellosta 18.–22.2. ja ylityökiellosta 4.2. alkaen
• Kiinteistöpalveluala:
  Ilmoitus lakoista ajalle 18.–23.2.
• Suomen kansallisoopperan ja -baletin tekniset pienryhmät ja tekniset esimiehet ja mestarit:
  Neuvottelut alkaneet
• Veikkaus Oy (yhdessä Sähköliiton kanssa):
  Neuvottelut katkenneet
• PAM neuvottelee myös hiusalan työehtosopimuksesta

Paperiliitto

• Coveris Rigid Finland (sopimus päättyy 31.1.2021, irtisanottavissa päättymään 31.1.2020)
• Huhtamäki Foodservice Nordic
• Pahvin- ja paperinjalostajat:
  Neuvotteluja ei ole vielä aloitettu
• Paperinkeräys
• Paperiteollisuus:
  Ilmoitus lakosta ajalle 27.1.–10.2. ja 10.–17.2.
  Ilmoitus lakon jatkamisesta 24.2. saakka
  Työnantajan ilmoitus työsulusta ajalle 10.–13.2.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU

• Informaatiologistiikka-ala
• Åland Post

Rautatiealan Unioni RAU

• Asiakaspalvelu, liikenteenhoito ja -ohjaus sekä hallinnolliset ja muut toimistotehtävät:
  Neuvottelut alkaneet
• Rautatieliikenteen veturimiestehtävät:
  Neuvottelut alkaneet

Suomen Muusikkojen Liitto

• RSO - Radion sinfoniaorkesterin jäsenet:
  Neuvottelut alkaneet
• RSO - Radion sinfoniaorkesterin tilapäiset avustajat ja sijaiset:
  Neuvottelut alkaneet
• Savonlinnan oopperajuhlaorkesteri
• Suomen Kansallisoopperan taiteelliset ja muut ryhmät (toimistotyöntekijät, orkesteri, kuoro, tanssijat, laulusolistit ja muut taiteelliset ryhmät):
  Neuvottelut alkaneet
• Äänilevytuottajayhtiöiden palveluksessa olevat muusikot, laulajat ja kapellimestarit (studiomuusikot):
  Neuvottelut alkaneet

Sähköalojen ammattiliitto

• Kemian- ja kumiteollisuus (sopimus päättyy 30.11.2020, irtisanottavissa päättymään 30.11.2019):
  Ilmoitus tukilakon 27.1.–9.2. perumisesta
• Mekaaninen metsäteollisuus:
  Ilmoitus tukilakosta ajalle 27.1.–9.2.
• Paperi- ja puumassateollisuus:
  Ilmoitus tukilakosta ajalle 27.1.–9.2.
  Ilmoitus lakosta ajalle 13.–17.2.
  Työnantajan ilmoitus työsulusta ajalle 10.–13.2. ja työsulun pidentämisestä neljällä vuorokaudella
• Veikkaus Oy (yhdessä Palvelualojen ammattiliiton PAMin kanssa):
  Neuvottelut katkenneet

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme

• Elokuva- ja TV-tuotanto:
  Neuvottelut keskeytetty
• Suomen Kansallisoopperan päivätekniikka:
  Neuvottelut alkaneet
• Tanssinopettajat:
  Neuvottelut alkaneet
• Ylen freelancerit

Teollisuusliitto

• Autonrengasala:
  Sopimus irtisanottu
• Bioteollisuus:
  Neuvottelut alkaneet
• Harja- ja sivellinalat
• Jakajat:
  Neuvottelutulos syntynyt, menee vielä työnantajaliiton hyväksyttäväksi
• Jalometalliteollisuus:
  Neuvottelut alkaneet
• Kenkä- ja nahkateollisuus:
  Neuvottelut katkaistu
• Kumiteollisuus:
  Neuvottelut jatkuvat, ylityökielto ja lakonuhka peruttu
• Lasikeraaminen teollisuus:
  Neuvottelut jatkuvat, ylityökielto ja lakonuhka peruttu
• Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusala:
  Neuvottelut alkaneet
• Media- ja painoalan työntekijät:
  Neuvottelutulos syntynyt, menee vielä työnantajaliiton hyväksyttäväksi
• Mekaaninen metsäteollisuus ja metsäteollisuuden korjaamot:
  Ilmoitus lakosta ajalle 27.1.–9.2. ja ylityökiellosta 13.1.–9.2.
  Ilmoitus lakon, tukilakkojen ja ylityökiellon jatkamisesta 23.2. saakka
• Metsäala:
  Neuvottelut alkaneet
• Puolustusministeriön työpaikat:
  Lakko päättynyt 11.12.2019
• Puusepänteollisuus:
  Neuvottelut alkaneet
• Sanoma Media Finlandin sähköisen viestinnän toimihenkilöt
• Tekstiili- ja muotiala:
  Neuvottelut alkaneet
• Tekstiilihuoltoala:
  Neuvottelut alkaneet
• Veneteollisuus
• Viestintäalan toimihenkilöt:
  Neuvottelutulos syntynyt, menee vielä työnantajaliiton hyväksyttäväksi

Sopimus päättyy helmikuun lopussa 2020
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT

• Viking Linen maapalvelut:
  Neuvottelut alkavat lähiaikoina

Palvelualojen ammattiliitto PAM

• Asiakaspalvelu- ja telemarkkinointiala:
  Neuvottelut alkaneet
• Bingoala
• Elokuvateatterit
• Kotitalouskone-, kodintekniikka- ja palveluautomaattihuolto
• Kuvanvalmistamot
• Muuttopalveluala:
  Sopimus irtisanottu päättymään 29.2.2020, optiovuotta ei oteta käyttöön
• Tulostusala

Sopimus päättyy maaliskuun lopussa 2020
Ilmailualan Unioni IAU

• Airpro (sopimus päättyy 20.3.2010):
  Sopimus irtisanottu

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

• Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset (sopimusta voidaan jatkaa 31.3.2021 asti osapuolten näin halutessa):
  Neuvottelut alkaneet
• Avaintyönantajat Avainta:
  Neuvottelut alkaneet
• Energia-, ICT- ja verkostoala (yhdessä Sähköliiton kanssa)
• Kansallisgalleria:
  Neuvottelut alkaneet
• Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus:
  Neuvottelut alkaneet
• Kunta-alan sopimukset (KVTES, TS, TTES, OVTES, LS):
  Neuvottelut alkaneet
• Seure Oy
• Terveyspalveluala:
  Neuvottelut alkaneet
• Työterveyslaitos
• Valtion virka- ja työehtosopimus:
  Neuvottelut alkaneet
• Yksityinen opetusala:
  Neuvottelut alkaneet
• Yksityinen sosiaalipalveluala:
  Neuvottelut alkaneet
• Yliopistot:
  Neuvottelut alkaneet

Palvelualojen ammattiliitto PAM

• Apteekit
• Avecra Oy:n junapalveluhenkilökunta
• Huvi-, teema- ja elämyspuistot
• Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut - esimiehet
• Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut - työntekijät
• Suomen Kansallisteatterin tekniikka ja vastaavat (yhdessä Teatteri- ja Mediatyöntekijät Temen kanssa)

Suomen Muusikkojen Liitto

• Kaupunginorkesterien vakituiset ja tilapäiset muusikot
• UMO:n avustajat
• UMO:n vakituiset ja tilapäiset muusikot
• Vantaan viihdeorkesteri
• Yksityisten teattereiden vakituiset ja tilapäiset teatterimuusikot

Sähköalojen ammattiliitto

• Energia-, ICT- ja verkostoala (yhdessä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kanssa)
• Huolto- ja kunnossapitoala
• Puolustusministeriön sähköasentajat
• Sähköistys- ja sähköasennusala

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme

• Suomen Kansallisteatterin tekninen henkilökunta (yhdessä Palvelualojen ammattiliiton PAMin kanssa)
• Teatteriala

Sopimus päättyy huhtikuun lopussa 2020
Palvelualojen ammattiliitto PAM

• Vartiointiala

Rakennusliitto

• Asfalttiala:
  Neuvottelut alkaneet
• Lattianpäällysteala:
  Neuvottelut alkaneet
• Maa- ja vesirakennus:
  Neuvottelut alkaneet
• Maalausala:
  Neuvottelut alkaneet
• Rakennusala:
  Neuvottelut alkaneet
• Rakennustuoteteollisuus:
  Neuvottelut alkaneet
• Talotekniikan LVI-toimiala:
  Neuvottelut alkaneet
• Vedeneristysala:
  Neuvottelut alkaneet

Sähköalojen ammattiliitto

• Rakennustuoteteollisuus

Sopimus päättyy kesäkuun lopussa 2020
Ilmailualan Unioni IAU

• Ilmailutietotekniset

 

[GuntherPrien]

2,19€ ?

Tuota luokkaa ne yleensä ovat, alasta riippuen hieman enemmän tai vähemmän

Tuosta tuoli mieleen, että näiden ihmeellisten viritysten takia, tuo on enemmän.
Mutta osalla, riippuen elämäntilanteesta, työmatkoista jne. niin ne kulutkin voi olla sureempia, joten osalle taloudellisesti, vaikka ei terveysriskiä laskisi, edullisempaa päivätöissä (jos peruspalkka sama), välttämättä kaikkia syntyviä kuluja ei voi edes vähentää verotuksessa.

Mitä ihemeellistä tuossa on? Tuo on haittalisä normaalista poikkeavasta työajasta, ja ne työajat eivät voi tulla yllätyksenä jos vuorotyöhön hakeutuu. Vaikka se peruspalka olisikin sama niin vuorotyössä tulee vuorojärjestelmästä riippuen muita haittalisiä, esim. arkipyhistä, sunnuntaista. Vuorotyössä niistä lisistä tulee työaikamallista riippuen lisiä muistaakseni 20-35%. Kannattaa aina muistaa, että jos keho ei kestä vuorotyötä, niin silloin kanattaa ehdottomasti pyrkiä päivätyöhön. Ei nämä palkat kuitenkaan ole niin hyviä, että terveyttä kannattaa uhrata työnteossa.

 

[taxman]

Mielenkiintoinen yksityiskohta tuossa teollisuusliiton sopimuksessa on tuo työajan tilapäinen pidentäminen. "Ennalta-arvaamattomassa tuotannollisessa tilanteessa" voi työpäivän sopia 10 tuntiseksi ja viikkotyöajan 50 tuntiseksi. Mitähän tuo "ennalta-arvaamaton" sitten tarkoittaakaan? Taitaa olla enneminkin päivätyöntekijöiden "iloja" kuin vuorotyössä olevien.

Itseäni kiinnostaa enemmänkin mitä tuo "sopia" tarkoittaa. Nykyään tuollaiset menevät ylitöinä ja niistä saa kieltäytyä: onko tulevaisuudessa sama työ lisätyötä, josta ei voi kieltäytyä?

 

[GuntherPrien]

Itseäni kiinnostaa enemmänkin mitä tuo "sopia" tarkoittaa. Nykyään tuollaiset menevät ylitöinä ja niistä saa kieltäytyä: onko tulevaisuudessa sama työ lisätyötä, josta ei voi kieltäytyä?

Tuossa oli muuten kommentissani asiavirhe. Mitä siinä tekstissä oikeasti lukikaan:"Työnantaja voi ennalta-arvaamattomassa tuotannollisessa tilanteessa kolmen päivän varoitusajalla pidentää työntekijän säännöllistä työaikaa. Työntekijällä on asiallisesta henkilökohtaisesta syystä oikeus kieltäytyä työaikamuutoksesta. " Helppoa, ei tarvitse sopia, kunhan vain ilmoittaa kolme päivää aiemmin. Toki työntekijä voi aina yrittää perustella miksi työnantajan "ehdotus" ei sopisi itselleen.

EDIT:
Nythän kannattaa myös huomioida, että vuoden vaihteessa työaikalakiin tuli muutoksia. Ylitöiden määrään tuli muutoksia, mutta ainakaan omalla työpaikalla ei ole uutta ohjeistusta tullut, koska TES-neuvottelut ovat olleet meneillään. Mitä tuossa oman liiton sivuilta luin, niin enimmäismääriin tuli muutoksia ja miten paljon missäkin ajassa saa tehdä.

 

[pulatunnus]

Tuota luokkaa ne yleensä ovat, alasta riippuen hieman enemmän tai vähemmän

Tuo esimerkkin luku oli ns tunti, ei todellinen.

Mitä ihemeellistä tuossa on?

Ei mitään ihmeellistä, mutta kun kateellisuus kortti oli kaivettu, niin ei ehkä tule kaikille mieleen että se lisä voi osalla kadota siitä syntyviin kuluihin. Joillekkin jopa tullut eteen vasta hommien alettua.

 

[rusina666]

Lakot laajenevat: seuraavaksi suljetaan K-Citymarketit – päätökset tulevistakin työtaisteluista jo tehty

Nyt ilmoitetut lakot alkavat viikolla 9. Prismat lakkoilevat jo viikolla 8.

www.iltalehti.fi

K-puolen lakot tulisivat S-puolen lakkojen jälkeen. Keskon varastot olisivat maanantaista perjantaihin lakossa + K-Citymarketit torstaina ja perjantaina.

Näin S-puolen työntekijänä nämä lakot toteutuessaan tekisi viikosta 9 erityisen rankan: Tavaraa tulisi tuolla viikolla erityisen paljon jo muutenkin edellisen viikon lakon takia, mutta nyt K-puolen lakon takia meidän myynnit ja asiakasmäärät tuolla viikolla olisivat erityisen suuret. No..ei tulisi tylsää.