Nyt unohdit että pääomaverotuksen laskeminen johtaa siihen että varallisuus valuu alaspäin ja sit kaikilla on kivempaa (tm).Joo poistetaan pääoma ja tuloverot ja nostetaan alvia, niin saadaan köyhät kyykkyyn.
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Nyt unohdit että pääomaverotuksen laskeminen johtaa siihen että varallisuus valuu alaspäin ja sit kaikilla on kivempaa (tm).Joo poistetaan pääoma ja tuloverot ja nostetaan alvia, niin saadaan köyhät kyykkyyn.
Jaha, taas tätä olkiukkoilua, joka tuntuu olevan ihmeen tyypillinen tapa vastata asioihin tässä ketjussa Voisin laittaa jossain vaiheessa lainauksiin parhaat palat. Kukaan ei ehdottanut noiden verojen poistoa. Kukaan ei ehdottanut alvin nostoa. Kukaan ei toivonut kenenkään kyykyttämistä. (Tai saa lainata jos ehdotti). Mä itse ainakin toivon lisää investointeja, kannattavia yrityksiä, lisää työpaikkoja ja talouskasvua. YMMV.Joo poistetaan pääoma ja tuloverot ja nostetaan alvia, niin saadaan köyhät kyykkyyn.
Minäkin. Jos pääomien verotusta lasketaan, niin jotain toista pitää nostaa. Vai meinasitko lainalla rahoittaa tämän ”kasvun”?Mä itse ainakin toivon lisää investointeja, kannattavia yrityksiä, lisää työpaikkoja ja talouskasvua.
Pääoman kustannukset laskee, kun poistetaan pääoma vero. Ja kun palkasta ei enään veroteta, niin jää rahaa siihen investointiin ja saadaan kaikille töitä, ainakin sun logiikan mukaan.Jaha, taas tätä olkiukkoilua, joka tuntuu olevan ihmeen tyypillinen tapa vastata asioihin tässä ketjussa Voisin laittaa jossain vaiheessa lainauksiin parhaat palat. Kukaan ei ehdottanut noiden verojen poistoa. Kukaan ei ehdottanut alvin nostoa. Kukaan ei toivonut kenenkään kyykyttämistä. (Tai saa lainata jos ehdotti). Mä itse ainakin toivon lisää investointeja, kannattavia yrityksiä, lisää työpaikkoja ja talouskasvua. YMMV.
Ei tietenkään pidä. Verotulojen lasku voi jäädä toteutumatta jos kasvu kompensoi verokannan laskun, verokantaa voidaan laajentaa samalla kuitenkin laskien yritysten verotusta, verotulojen lasku voidaan kattaa muilla veroilla (tai lainanotolla), ja se voidaan kattaa myös vähentämällä menoja.Jos pääomien verotusta lasketaan, niin jotain toista pitää nostaa
Ok, mä en tuollaista ole kai ehdottanut, puhuin verojen laskemisesta, en poistamisesta. Enkä puhunut missään tietääkseni palkan verotuksesta.Pääoman kustannukset laskee, kun poistetaan pääoma vero. Ja kun palkasta ei enään veroteta, niin jää rahaa siihen investointiin ja saadaan kaikille töitä, ainakin sun logiikan mukaan.
Ja kun nämä korvataan alv:n nostolla, niin verotuksen painopiste on siirtynyt kulutukseen, jota paljon toivotaan.
Tämä tapahtuu pitkällä viiveellä. Mistä puuttuva lovi otetaan? Lainalla?Verotulojen lasku voi jäädä toteutumatta jos kasvu kompensoi verokannan laskun
Jep. Eli jotain verotusta pitää nostaa. Tai ottaa lainaa. Ihan kuten viestissäni kirjoitin.verokantaa voidaan laajentaa samalla kuitenkin laskien yritysten verotusta, verotulojen lasku voidaan kattaa muilla veroilla (tai lainanotolla)
Mikä siis ei pitänyt paikkaansa viestissäni?Minäkin. Jos pääomien verotusta lasketaan, niin jotain toista pitää nostaa. Vai meinasitko lainalla rahoittaa tämän ”kasvun”?
Vaan eikös korkeilla palkankorotuksilla nimenomaan aiheuteta inflaatiota? Eli vaikka siis nykyinen pääosin tarjonnasta johtuva talttuisikin, niin aiheutetaan lisää inflaatiota?Hesarissa vaihteeksi ihan ok haastatteluihin pohjaava artikkeli aiheesta.
Työmarkkinat | Isot palkankorotukset pitkittävät kotitalouksien ahdinkoa, sanoi Suomen Pankin ennustepäällikkö – näin työntekijäpuolen ekonomistit kommentoivat
Suomen Pankin ennustepäällikön mukaan suuret palkankorotukset voisivat jopa pitkittää heikentyneen ostovoiman kanssa tuskailevien kotitalouksien ahdinkoa, mutta ammattiyhdistysten ekonomistit eivät ole uhkakuvista samaa mieltä.www.hs.fi
Tldr;
-pörssiyritykset vetää keskimäärin yli 10% kasvua voittoihinsa viime vuodelta.
-Suomen pankin mielestä palkansaajien ahdinko nousee mitä isommat korotukset saa, koska siitä syntyy inflaatiokierre.
-Suomen pankin kommentti debunkataan aika tehokkaasti. Viime vuoden inflaatio kun on (energian) tarjonnasta johtuvaa, eikä kysyntäpohjaista.
Jos mentäisiin reaalipalkankorotuksissa plussalle, niin kyllä. Nallekin taisi olla tätä mieltä.Vaan eikös korkeilla palkankorotuksilla nimenomaan aiheuteta inflaatiota? Eli vaikka siis nykyinen pääosin tarjonnasta johtuva talttuisikin, niin aiheutetaan lisää inflaatiota?
Toi sotealan soppari muuten katsoo muiden alojen korotuksia vain helmikuun alkuun asti (nk. perälauta). Eli eivät tätä menoa tule saamaan kuin 1,9% tjsp.Ja palkankorotuksia ei tule kaikille. Viimeksikin jätettiin lastenhoitajat nuolemaan näppejään.
Energian hinta on kyllä palaamassa aika paljon alemmalle tasolle, eli tämä saattaa hyvinkin tapahtua (tästä aiemmin linkkaamassani OP:n kirjoituksessa olikin juttua, että 2023 reaalipalkat kääntyvät taas nousuun).Jos mentäisiin reaalipalkankorotuksissa plussalle, niin kyllä. Nallekin taisi olla tätä mieltä.
Voidaan ottaa huomioon sitten 2023 korotuksista puhuttaessa.Energian hinta on kyllä palaamassa aika paljon alemmalle tasolle, eli tämä saattaa hyvinkin tapahtua (tästä aiemmin linkkaamassani OP:n kirjoituksessa olikin juttua, että 2023 reaalipalkat kääntyvät taas nousuun).
Kesko ja SOK ovat tehneet vuosi vuodelta enemmän voittoja. Ei paljoa tuosta voitosta ole livennyt sille tekevälle tasolle. Monesti se kaupan henkilöstö on vielä osa-aikaista.Ja seuraavana PAM hakee Saksan korotuksia .....
PAM antoi lakkovaroituksen kaupan alalle – koskee 20 000:ta työntekijää muun muassa Prismoissa ja K-Citymarketeissa
PAMin hallitus päätti yrittää vauhdittaa palkka- ja työehtoneuvotteluja lakkovaroituksella, joka koskee yli 185 toimipaikkaa, joissa työskentelee noin 20 000 työntekijää.www.is.fi
Ja se Saksan malli, jota nyt monella alalla havitellaan on....
Olisiko tälle lähdettä? En itse ole tällaisesta mekaniikasta kuullut.Toi sotealan soppari muuten katsoo muiden alojen korotuksia vain helmikuun alkuun asti (nk. perälauta). Eli eivät tätä menoa tule saamaan kuin 1,9% tjsp.
Villi veikkaus, että on kabinetissa sovittu että mitään tessiä ei lyödä lukkoon ennen tuota ja hoitajat saa sen 1,9, ja heti sen jälkeen teollisuudelle saksan malli pl. kertakorvaukset.
Tuossa esim. uutinen aiheesta: Miten käy opettajien ja hoitajien muita suuremmille palkankorotuksille? Teollisuuden palkankorotusten venyminen uhkaa aiheuttaa erikoisen tilanteenOlisiko tälle lähdettä? En itse ole tällaisesta mekaniikasta kuullut.
Lähtökohtaisesti samaa mieltä. Valitettavasti se haluttu 10-20% (tjsp.) korotus ei ole koskaan "oikeaan aikaan", ja tuo oli ilmeisesti ainoa tapa jolla prosentit saatiin ruuvattua kuntoon, samalla varmistaen että ei taas jäädä kehityksessä jälkeen.Vaikka yleisesti ottaen työntekijäliittojen puolestapuhuja olenkin, niin tuo julkisten alojen "laitetaan muut neuvottelemaan meidän puolesta" -pykälä on kyllä aikamoinen rimanalitus. Kaikki kunnia hoitajille, opettajille ja muille (henkisesti) raskaita hommia kehnohkoilla palkoille tekeville, mutta mielestäni ne omat korotusprosentit pitää liiton neuvotella itse. Jos halutaan alojen välistä koplausta niin sovitaan se sitten avoimesti liittojen kesken, eikä tuollaisella perälautaklausuulilla.
Tuossa näkee Kaupanliiton hallituksen. Moni noista henkilöistä on aika isoissa viroissa kaupan alan yrityksissä.Koska kyseessä on Pam niin lopputulos 0,5% korotus ja seuraava vuoden päästä mille kaupanliitto haistattaa paskat jälleen.
Arkipyhä päivistä luovutaan siinä samalla ja miksei vaikka lisätkin vielä pois.
Pam = Vitsi
Toimipaikka | Sopimusala |
Aurajoki Oy – Pirkkala | Teknologiateollisuus |
Aurajoki Oy – Saarijärvi | Teknologiateollisuus |
Aurajoki Oy – Auran tehdas | Teknologiateollisuus |
Aurajoki Oy – Turun tehdas – Auracoat | Teknologiateollisuus |
Aurubis Finland Oy – Pori | Teknologiateollisuus |
Bewi Raw Oy – Porvoo Kilpilahti | Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus |
Borealis Polymers Oy – Porvoo Kilpilahti | Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus |
Cargotec Finland Oy – Kalmar Kemi | Teknologiateollisuus |
Cargotec Finland Oy – Kalmar Suomi Hamina | Teknologiateollisuus |
Cargotec Finland Oy – Kalmar Suomi Tampere | Teknologiateollisuus |
EL-Kori Oy – Vääksy | Teknologiateollisuus |
Exel Composites Oyj – Joensuun tehdas | Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus |
Helsinki Shipyard Oy | Teknologiateollisuus |
HUB Logistics Finland Oy – Konecranes (lisäksi kaikissa muissa tämän lakkolistan mukaisissa toimipaikoissa) | Teknologiateollisuus |
HUB Logistics Packaging Oy – Kilpilahti (lisäksi kaikissa muissa tämän lakkolistan mukaisissa toimipaikoissa) | Teknologiateollisuus |
HUB Logistics Service Oy – Konecranes (lisäksi kaikissa muissa tämän lakkolistan mukaisissa toimipaikoissa) | Teknologiateollisuus |
ITA Nordic Oy – Puntala | Teknologiateollisuus |
ITA Nordic Oy – Närpiö | Teknologiateollisuus |
ITA Nordic Oy – Kuru | Teknologiateollisuus |
Kemira Chemicals Oy Joutseno | Kemian perusteollisuus |
Kemira Chemicals Oy Kouvola | Kemian perusteollisuus |
Kemira Chemicals Oy Oulu | Kemian perusteollisuus |
Kemira Chemicals Oy Sastamala | Kemian perusteollisuus |
Kemira Chemicals Oy Vaasa | Kemian perusteollisuus |
Kone Hissit Oy – Helsinki | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Helsinki | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Helsinki | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Hyvinkää | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Hämeenlinna-Forssa | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Joensuu | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Jyväskylä | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Kokkola | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Kouvola | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Kuopio | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Lahti | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Lappeenranta-Imatra | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Mikkeli-Savonlinna-Joensuu | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Mikkeli-Savonlinna-Joensuu | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Oulu-Kajaani | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Pori | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Rauma | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Rovaniemi-Kemi | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Seinäjoki-Kokkola | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Tampere | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Turku | Teknologiateollisuus |
Kone Hissit Oy – Vaasa | Teknologiateollisuus |
Kone Industrial Oy – Hissitehdas | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy – Joutseno | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy – Hyvinkää | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy – Hämeenlinna | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy – Imatra | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy – Joensuu | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy – Jyväskylä | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy – Kajaani | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy – Kotka | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy – Service Hyvinkää | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy – Service Turku | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy – Service Varkaus | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy – Tampere | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy – Vaasa | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy – Vantaa | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy Service – Kotka | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy Service – Lohja | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy Service – Rauma | Teknologiateollisuus |
Konecranes Finland Oy Service – Seinäjoki | Teknologiateollisuus |
Medisize Oy – Ensolantien yksikkö | Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus |
Medisize Oy – Lammintien yksikkö | Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus |
Metso Outotec Finland Oy – Lappeenranta | Teknologiateollisuus |
Metso Outotec Finland Oy – Tampere | Teknologiateollisuus |
MSK Cabins Oy – Ylihärmä | Teknologiateollisuus |
Multimek Oy | Teknologiateollisuus |
Neste Oyj – Porvoon jalostamo | Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus |
NorrHydro Oy | Teknologiateollisuus |
Närko Finland Ab | Teknologiateollisuus |
Närko Oy Ab | Teknologiateollisuus |
Patria Aerostructures Oy – Halli | Teknologiateollisuus |
Patria Aviation Oy – Halli | Teknologiateollisuus |
Patria Aviation Oy – Helicopters Utti | Teknologiateollisuus |
Patria Aviation Oy – Linnavuoren moottoriyksikkö | Teknologiateollisuus |
Patria Aviation Oy – Systems | Teknologiateollisuus |
Patria Aviation Oy – Tampere | Teknologiateollisuus |
Patria Aviation Oy Aircraft – Tikkakoski | Teknologiateollisuus |
Patria Aviation Oy Pirkkala | Teknologiateollisuus |
Patria Land Oy | Teknologiateollisuus |
Patricomp Oy – Halli | Teknologiateollisuus |
Piristeel Oy | Teknologiateollisuus |
Polaria Oy | Teknologiateollisuus |
Purso AluCool Oy | Teknologiateollisuus |
Purso Oy – Tervajoki | Teknologiateollisuus |
Purso Oy – Siuro | Teknologiateollisuus |
Purso Oy – Sulatto | Teknologiateollisuus |
Purso-Tools Oy – Pori | Teknologiateollisuus |
Ruukki Construction Oy – Alajärvi | Teknologiateollisuus |
SSAB Europe Oy – Oulaisten Putkitehdas | Teknologiateollisuus |
SSAB Europe Oy – Raahe | Teknologiateollisuus |
SSAB Europe Oy – Toijalan tehdas, Akaa | Teknologiateollisuus |
Stig Wahlström Oy | Teknologiateollisuus |
Teollisuusoppilaitos – (Kone Hissit Oy) | Teknologiateollisuus |
Tevo Lokomo Oy – Potkuriyksikö | Teknologiateollisuus |
Tevo Lokomo Oy – Tampere | Teknologiateollisuus |
Tibnor Oy – Järvenpää | Teknologiateollisuus |
Tibnor Oy – Raahen Palvelukeskus | Teknologiateollisuus |
Tibnor Oy – Seinäjoki | Teknologiateollisuus |
Tibnor Oy – Hyvinkää | Teknologiateollisuus |
Valmet Automotive EV Power Oy – Salon akkutehdas | Teknologiateollisuus |
Valmet Automotive EV Power Oy – Uudenkaupungin akkutehdas | Teknologiateollisuus |
Valmet Flow Control Oy – Kemi | Teknologiateollisuus |
Valmet Flow Control Oy – Kouvola | Teknologiateollisuus |
Valmet Flow Control Oy – Lappeenranta | Teknologiateollisuus |
Valmet Flow Control Oy – Pietarsaari | Teknologiateollisuus |
Valmet Flow Control Oy – Vantaa Helsingin tehdas | Teknologiateollisuus |
Valmet Technologies Oy – Tampere | Teknologiateollisuus |
Valmet Technologies Oy – Fabrics Tampere | Teknologiateollisuus |
Valmet Technologies Oy – Juankoski | Teknologiateollisuus |
Valmet Technologies Oy – Järvenpää | Teknologiateollisuus |
Valmet Technologies Oy – Lahdesjärvi | Teknologiateollisuus |
Valmet Technologies Oy – Lapua | Teknologiateollisuus |
Valmet Technologies Oy – Pori | Teknologiateollisuus |
Valmet Technologies Oy – Raisio | Teknologiateollisuus |
Valmet Technologies Oy – Rautpohja | Teknologiateollisuus |
Valmet Technologies Oy – Valkeakoski | Teknologiateollisuus |
Valmet Technologies Oy – Varkaus | Teknologiateollisuus |
Suomen AY-liikkeet ihan munattomia kun järjestäytymisaste niin matala, että Saksan mallin korotukset toiveena vitsi.Mitä, pääsekö sitä lakkoilemaan. Olisikin ensimmäinen kerta omalla työuralla. Ei haittaisi yhtään tuollainen muutaman päivän extra "loma". Itseasiassa, tähän hetkeen muutama kuukausikin sopisi, jos siitä lopputulemana on saksan mallin korotukset.
Sittenhän se on työntekijöillä selkeä peiliinkatsomisen paikka.Suomen AY-liikkeet ihan munattomia kun järjestäytymisaste niin matala, että Saksan mallin korotukset toiveena vitsi.
Moni töömees miettii, että nuo maksut ovat liian huimia. Samalla röökiin ja kaljaan menee kuukaudessa moninkerroin enemmän rahaa, kuin vuoden jäsenmaksuihin.Sittenhän se on työntekijöillä selkeä peiliinkatsomisen paikka.
Nyt on muuten alle 36-vuotiailla hyvä sauma liittyä ammattiliitto Pron jäseneksi. Vuosimaksu 99€, mutta sisältää kaikki jäsenedut ja -palvelut (toisin kuin Loimmaan kassa).
Tai lottoon. Itsekin olen laittanut Eurojaskaan ym. tässä kuussa jo 40 €.Moni töömees miettii, että nuo maksut ovat liian huimia. Samalla röökiin ja kaljaan menee kuukaudessa moninkerroin enemmän rahaa, kuin vuoden jäsenmaksuihin.
Suomen AY-liikkeet ihan munattomia kun järjestäytymisaste niin matala, että Saksan mallin korotukset toiveena vitsi.
Vähän työnantajasta kiinni. Jos on normaali lattiatason työntekijä jonka kuka tahansa ojasta kaivettu puliukko voi korvata. Ei palkkaa tulla tod näköisesti nostamaan koska työtehtävä ja vastuut pysyneet samassa. Mutta jos ei ole mulkku työnantaja niin ne saattavat jopa palkkaa hieman nostaa jos vaan kysyy.Mitenhän jatkossa palkkakierroksilla/Tes -neuvotteluissa käy, jos tällainen ajattelu laajemminkin leviää? Itse paikallisesti neuvottelette palkankorotukset? Olettaisin vahvasti että tuleva palkankorotus kattaa kyllä ammattiliiton jäsenmaksun.
Mikään ei estä neuvottelemasta itse palkoista TES:n päälle, jos korotukset ei tyydytä.
No kerropas mikä olisi se sopiva tuntipalkka euroissa sille yrittäjälle siitä vapaa-ajan menetyksestään ja riskinotosta? Kävisikö että ne muurahaiset saisivat sitten vaikka kaiken ylimenevän tuloksen? No eipä tietenkään...Parin vuoden aikana näyttänyt melkoisesti yleistyneen valitus, että firmat ei saisi irtisanoa ketään ja voitot pitäisi jakaa palkkoina sekä varsinkin johtajan palkkaa pitäisi leikata mahdollisimman paljon. Pitäisi siis saada kaikki yrittämisen hedelmät ilman riskiä. Jos se on niin hyvä malli missä kaikki semmoiset firmat ovat? Muuttuuko se "voitot jaetaan ja ketään ei irtisanota" puhuva heti kauheaksi kapitalistiksi kun joutuu itse ottamaan riskin ja vääntämään duunia aamusta iltaan?
Sitten toiseen asiaan, puolison isä soitti tänään ja sanoi ottaneensa loparit, syynä "vitutti kun muut teki vähemmän". Se laittoi pohtimaan, että tuo ei ole edes ensimmäinen kerta kun kuulen vastaavaa, joka johti pohditaan, että tuntipalkkaus on kyllä muinaisjäänne. Ongelmana on toki, että miten sen palkan sitten määrittäisi, kaikilla aloilla ei voi helposti jotain reilua mittaria määrittää. Tuntipalkan voi toki ajatella myös pelkästään ajan vaihtamisena rahaan, mutta onko se hyvä idea? Laiskaa työntekijää se miellyttää, mutta kaikille muille se on haitallinen asia. Mikä motivoi tekemään kovempaa tai paremmin kun mitään palkkiota ei ole luvassa?
Kyllä. Siksi onkin turha itkeä jos muurahaiset alkavatkin nyt vihdoin vaatimaan sitä mikä heille kuuluu.Onneksi meillä liitot määrittelee mitä muurahaiset saa niin ei tarvitse sitä pohtia. Yrittäjä saa täten firman tulos - liiton määräämä muurahaisen minimipalkka.
Palkkalaskelma näytti, että 5000€ korotus vuosituloihin on niinkin huimasti, kuin ~150e/kk nettona. Tuota, kun pääsee tietylle tulotasolle niin silloin ymmärtää, että liika rehkiminen ei tuota nettohyötyä. Isommilla tuloilla on mielestäni parempi vähentää työtunteja ja tähdätä elämänlaadun parantamiseenJos ihmiset ei vaadi koskaan lisää palkkaa, niin kyllä yritykset siihen tottuu että joutuvat vuosivuodelta vähemmän maksamaan ihmisille palkkaa suhteessa mitä yritys saa liikevaihtoa.
Tämä meemi sopii hyvin tähän threadiin.
Kyllä tämäkin on ongelma, kun palkkaverotus alkaa raketoimaan tietynkohdan jälkeen.Palkkalaskelma näytti, että 5000€ korotus vuosituloihin on niinkin huimasti, kuin ~150e/kk nettona. Tuota, kun pääsee tietylle tulotasolle niin silloin ymmärtää, että liika rehkiminen ei tuota nettohyötyä. Isommilla tuloilla on mielestäni parempi vähentää työtunteja ja tähdätä elämänlaadun parantamiseen
Minun mielestäni 10ke kuukausipalkka on jo ihan kohtalainen korvaus. Mikä ala?Esimerkki: Oman 16 vuoden työurani aikana kuukausi ja -työntekijäkohtainen tulos firmassa on NOUSSUT 6000e:lla (16000e ---> 22000e), mutta muurahaisten palkat ovat hädin tuskin puolta edes tuosta summasta. Eihän tässä ole mitään tolkkua
Jos soppari on kaksivuotinen, niin tuossa otetaan takkiin koko ensi vuoden inflaatio.Eipä kelvannut työntekijäpuolelle. Olen aika yllättynyt, koska prosentithan olivat hyvät?
Varmasti haetaan kahden vuoden sopparia, ettei taas ensi vuonna olla samassa tilanteessa valtakunnansovittelijan toimistolla. Ja nythän inflaatio on taittumassa ja ostovoima palautumassa sitä myötä.Jos soppari on kaksivuotinen, niin tuossa otetaan takkiin koko ensi vuoden inflaatio.
Kertaerä tuskin kattaa ensi vuoden ~3% alle ostovoiman jäävää palkkakehitystä.
No sopii sitten vaikkaa ostovoimaklausuulilla koko paskan? Jos siis haluaa vetoa lyödä.Ja nythän inflaatio on taittumassa ja ostovoima palautumassa sitä myötä.
Meinaan, että aika on nyt työnantajapuolen puolella. Inflaatio hidastuu ja ostovoima palautuu, niin ylisuurille korotuksille ei ole sijaa.No sopii sitten vaikkaa ostovoimaklausuulilla koko paskan? Jos siis haluaa vetoa lyödä.
Inflaation hidastuminen ei palauta ostovoimaa. Tarvitaan deflaatiota - tai palkankorotuksia.Inflaatio hidastuu ja ostovoima palautuu
No ainakin sähkön hinta on reippaassa laskusuunnassa ja polttoaineidenkin hinnat ovat tullee reippaasti huipusta alas.Inflaation hidastuminen ei palauta ostovoimaa. Tarvitaan deflaatiota - tai palkankorotuksia.
Tällä hetkellä kokonaisinflaatioon ovat eniten vaikuttaneet energiakustannukset ja nyt ovat tulleet voimakkaasti alaspäin. Jos energiakriisi jää vain parin vuoden häiriöksi ja siltä osin deflaatiota tulee tapahtumaan kokonaisuudessa, niin ylisuuret yleissitovat palkankorotukset tulevat olemaan äärimmäisen haitallisia Suomen kilpailukyvylle.Inflaation hidastuminen ei palauta ostovoimaa. Tarvitaan deflaatiota - tai palkankorotuksia.
Numeroina kuulostaa ihan hyvältä, mutta kuka päättää kohdistamisesta.Ei tullut sovintoa.
Teollisuusliitto hylkäsi sovintoesityksen, 6 prosenttia kahdessa vuodessa ei riittänyt
Työnantajapuoli olisi hyväksynyt ehdotuksen. Sovittelu jatkuu myöhemmin sovittavana aikana, kertoo valtakunnansovittelija Anu Sajavaara.yle.fi
Valtakunnansovittelijan mukaan ehdotettu palkankorotus oli ensimmäisenä vuonna 4,1 prosenttia, ja toisena vuonna 2,5 prosenttia. Lisäksi ehdotuksessa oli kertaerä
Eipä kelvannut työntekijäpuolelle. Olen aika yllättynyt, koska prosentithan olivat hyvät?