Erona onkin tässä se, että tarjotaanko töitä yhtäkkiä muualta ulkoisen rekryyjän toimesta vai hakeeko sitä itsenäisesti. Jos kerran ite hakee muualta töitä, tarkoittaa se yleensä tyytymättömyyttä nykytöissä johonkin aspektiin, joka tuskin korjaantuu. Palkalla voidaan pelata aikaa, mutta ei esim. saada työstä kiinnostavampaa tai jotain muuta, mitä nyt ikinä onkaan takana uuden työpaikan haussa.
Ainakin yliopistoilla on aika matalia palkkaluokkia. DI on valmistuttuaan Sivistan opetus- ja tutkimushenkilöstön palkkataulukossa tasolla 2-4. Eli pohjapalkka 2281,48 - 2844,66 €/kk, johon päälle 6-50%. Riippuu koulusta, mikä on taso. Esim. Turun yliopistolla voi olla 6-12% ja LUT:ssa lähempänä 50%. Tohtorin papereilla ja 6+ vuoden työkokemuksella voi sitten jo nousta lähemmäs tuota 3900 €/kk. Toki siihen ei sisälly autoetua, lounasetua, puhelinetua, virikeseteliä, liikuntaetua yms. Palkankorotukset ovat myös aika harvinaisia ja pieniä, elleivät tehtävät vaihdu.
Tässä on syytä olla vähän varovainen. Kerran yksi harmistunut ex-työnantaja oli soitellut uuteen paikkaan ja kiukutellut työntekijän varastamisesta. Harmi kun oli nuori ja kokematon, niin ei osannut enempää meteliä moisesta nostaa. Täysin asiaton veto, kun työntekijä oli omaehtoisesti lähdössä. Tietty toi paikka ei muutenkaan mitenkään normaali ollut HR-mielessä, että ehkäpä oli vaan poikkeus. Jäänyt vaan mieleen.
En avannut linkkiä, mutta tuo 2281-2844 kuulostaa väikkärin tekijän palkalta. Mun mielestäni nuo ei ole verrattavissa yksityiseen sektoriin. Onhan yliopistossa jotain 1500€ harjottelijankin paikkoja, mihin pitää olla liki valmis maisteri/di, tutkimusasserina jotain 2000€, projektitutkijana sitten lähelle tuota väikkärin tekijän palkkaa ja pitää olla jo valmistunut maisteriksi/di
Jos dippainssinä työskentelet yliopistolla, ei tutkimus- ja opetuspuolella kyllä ole ilman pitkää työhistoriaa yhtään parempia pestejä. Muun henkilökunnan (it-tuki, hallinto jne.) sitten voi ollakin, mutta ei nyt mitenkään järkyttävästi parempia ilman meritoitumista. Ei kukaan palkkaa vaikka tietoturvapäälliköksi tai digipalvelujen pääarkkitehdiksi suoraan koulun penkiltä, vaikka kuinka olisi DI:n paperit.
Tuntuu et se on enemmän sellanen pitkäjänteinen tie, missä kerrytetään meriittejä. Yksityisellä puolella on enemmän vaihtoehtoja ja nopeemmin pääsee eteenpäin. Mut toisaalta yliopistolla on se vapaus tehdä tutkimusta ja opettaa, mikä voi olla joillekin tärkeetä.
Juu toki. otin vaan tohon kantaa, että voiko DI:llä olla matala palkka. Toki pienissä palkoissa vielä luontoisetuuksien osuus korostuu, kun lounarit voi tuottaa säästöjä satasen tai pari kuussa ja puhelinetu myös. Jos vaikka laskee että ostat 500 euron puhelimen kerran 3 vuodessa ja myyt 20 eurolla. Maksat päälle 15 eur/kk jostain Moin datarajoitetusta 4g-liittymästä. Toinen saa puhelimen työsuhde-etuna ja päälle 39 eur/kk 5g-liittymän. Ja verotusarvo on paljon pienempi (20 eur/kk). Yli satanen siinäkin säästöä vuodessa ja korostuu vielä jos joskus puhelin hajoaa tai jos hankkii vastaavanlaiset liittymät jne.
Kai kellä vain voi olla surkea palkka jos vain hyväksyy paikan jossa ei olla valmiita maksamaan. Sehän on ihan oma valinta jos on valmis myymään itsensä puoleen hintaan, ja tokihan se käytännössä lienee enemmänkin 25% vähemmän käteen.
Lienee myös alueellista aika paljon. Jossain kasvukeskuksessa on helpompi pyytää enemmän, usein myös muut elämiskulut on isommat. Maaseudulla pystyy elämään ihan jees jollain 3000 euron kk palkalla, pystyykö jossain espoossa?
Niin siis pointti oli, että kun kysymys oli, voiko DI:llä olla huono palkka niin vastaus oli että voi eikä ole mitenkään poikkeuksillsta edes. Vaatimuksena positioon on käytännössä maisteri/DI. Eikä kyse ole neuvottelutaidoista yms., kun jotkin organisaatiot eivät vaan jousta yhtään edes silloin kun on työntekijöiden markkinat. Ja kuitenkin noissa positioissa kiertää Suomessakin muutaman vuoden tarkastelujaksolla luokkaa satoja. Noissa positioissa palkka ei jousta, mutta jos vaikka palkalla ei houkuttele osaajia, niin esim. opetustehtävissä substanssiosaamista ei tarvitse olla yhtään, kun työssä ei ole mitään laatutasoa, mitä verifioitaisiin. Sama tutkimuksessa jos koko porukka on umpipaskaa, niin työsuhteita ei jatketa ja uusilla tekijöillä reboottaus parin vuoden päästä. Maine on enemmä kytköksissä tutkijoihin kuin organisaatioon, joten mitään ei menetetä.
Meillä on (taas) YT’t ja huomaa kyllä että ihmisillä joilla ei koskaan ole ollut pelättävää on yhtäkkiä epävarma fiilis.
Britit jaksaa toitottaa useamman kerran kuussa noita omia lakejaan, joiden mukaan britti voi saada lahjuksien ottamisesta jopa 10 vuotta linnaa ja korvaussummissa ei ole ylärajaa
Muutenkin brittien johtama toiminta on vähän hassua Suomesta katsottuna. En saa tilata työtä alihankintana, koska lasku pitää hyväksyttää niin monessa portaassa yks kerros kerrallaan, että esimieheni varoittelee eräpäivän voivan mennä umpeen siinä ajassa
Ei kuulemma edes vaikuta, onko työn tilaus hyväksytty jo aiemmin.Täh. Tohtorin papereilla ja 6+ vuoden työkokemuksella tuommonen palkka? Olen sitte aika hyvässä asemassa toisen asteen koulupohjalta, jonka toki tienny olenki mutta että näinki hyvässä asemassa. Hämmentää kuitenki. Siis 77k tienasin viime vuonna, tänä vuonna pitäs mennä yli 80k helposti. Ilman ylitöitä tms ja 4 töitä 6 vapaata systeemillä 12h päivät kahessa vuorossa. Ja siis ihan rividuunarina olen, toki kokemusta alkaa olla, mutta eipä se palkkaan ees vaikuta ko tuon kokemuslisän verran joka oli bout 700e/vuosi, nyt tuplaantuu tänä vuona.
Keskeytymätön vuorotyö on ihan oma lukunsa. Sitäkin tuli 10v ajan tehtyä nuorempana. Jollekin sopii ja jollekin ei. Hankkiihan siinä hyvin, mutta on siinä omat ongelmansakin.
No jaa, en kyllä itse lähtisi tuommoiseen vuorotyörääkkiin edes tuolla palkalla. Varsinkin jos ei ole etätyömahdollisuutta ja joustavaa työaikaa ym.
Taitaa olla aikalailla erityyppiset hommat, joita tehdään etänä vs. Vuorotyöt…No jaa, en kyllä itse lähtisi tuommoiseen vuorotyörääkkiin edes tuolla palkalla. Varsinkin jos ei ole etätyömahdollisuutta ja joustavaa työaikaa ym.
Mieluummin teen etätöitä terassilta käsin ja työläppäri menee kiinni klo 15 kuin että olisin 12 tuntia putkeen jossain tehtaan aitojen sisäpuolella 4 päivää peräkkäin.
Juurikin näin ja siksi ei kannata puhua pelkästään palkasta vaan työstä kokonaisuutena. Lähti tuosta tohtori vs. duunari -kommentista.
Itsekin silloin 20-30v sitten vuorotöissä ajattelin, että lisäpalkka korvaa epämukavuuden suunnilleen 50/60. Vanhemmat ammattimiehet olivat kateellisia ja ölisivät, kuinka vasta taloon tulleet tienaa enemmän. Sanoin sitten niille, että paikat oli auki kaikille ja eikun tervetuloa iltavuoroon tai yövuoroon lauantaina. Ei noussut käsiä.
Tollanen 12h/vrk , kun osuu pääsiäiselle, niin siinäkin tienaa kuukauden palkan viikonlopussa.
Avaatko vähän millä matematiikalla päädyit moiseen johtopäätökseen.
Selvästi lapinlisä matematiikalla.
Omalla kohdalla voin sanoa että se pääsiäsien kohdalla tienaa vain max 4x. jos siis on ylitöitä. normiliksa+pyhälisä+viikkolepokorvaus+ylityölisä. ja tämäkin tulee vain yhdeltä päivältä. viikon palkan voi kyllä tienata yhdessä päivässä.
Ei ole keskeytymättömässä vuorossa mitään viikkolepokorvauksia ja ylityölisiä.
totta, muistin väärin kun tein vuosia keskeytymätöntä kolmivuoroa ja lopussa keskeytyvää kolmivuoroa, siinä oli viikkolepokorvauksia.
Jos vielä vertaa yliopistotöihin, niin siellä on kokonaistyöaika, eli töitä voi tehdä niin vähän kuin huvittaa kunhan vääntää paperin tai pari vuodessa. Joskus saattaa olla muutama tunti opetustehtäviä.
Yliopistolla ylitöitä voi kyllä olla, mutta ovat palkattomia. Vuoden alusta irtisanominen on helpottunut eli päinvastoin jos ei työstä selviä, niin se voi olla irtisanomisperuste. Työn tekeminen ei muuten liity palkkaan mitenkään. Kokemuslisiä ei ole. Tai siis toki kokeneemmilla voi olla korkeammat henki/vaati, mutta esim. tohtorilla 1 vuoden työkokemuksella voi todennäköisesti olla korkeampi palkka kuin maisterilla 40 vuoden työkokemuksella. Pelkät paperit vaikuttavat monesti. Korkeampiin positioihin pitää nimittää/hakea, niihin ei voi edetä suoriutumalla hyvin nykyisessä työssä. Esim. opetustyössä on niin, että on kaksi nimikettä, yliopisto-opettaja ja lehtori (jälkimmäisellä on 1-2 luokkaa korkeampi palkka). Tohtori voi olla teoriassa kumpaa vaan, maisteri käytännössä harvemmin. Jos laitoksella on rahasta pulaa, niin voidaan etsiä työsuhteeseen niin, että ilmoitukseen kirjataan molemmat optiot, mutta sitten voi hakuprosessissa perustella, että kun sinulla on vain 15 vuotta työkokemusta ja JUFO3-papereita alle 50 kpl, niin ei riitä lehtoriksi. Jos joku ei tähän suostu, jonossa on 50 muuta, joista jollekin aina sopii pieni palkka. Kuitenkin kutsumustyö jne.
Tilaohjelmien myötä voidaan pakottaa joku läsnäoloprosentti työhön, esim. 50-60%. Työpaikalle on tultava, vaikka opiskelijat eivät osallistu läsnäopetukseen ja työ muutenkin on etäkokouksia Teamsissa 95% ajasta, kun kaikki omien projektien sidosryhmät ja työskentelijät ovat eri organisaatioissa ja olet ainut työntekijä projektissa omalta laitokselta.
Toki siis tilanne on se, että jos haetaan opettajan positioon tekijää, ilmoitukseen tod.näk. voidaan laittaa että etsitään yliopisto-opettajaa tai lehtoria. Ja palkkaus on nimikkeen mukainen. Voit esittää hakiessa toiveen, kumpaa edustat, mutta tiedän esim. tohtorin papereilla muutamia, jotka ovat vuodesta toiseen yliopisto-opettajia ja VAATI-taso lienee 5. Jos yliopiston/laitoksen politiikkaan ei kuulu palkanmaksu, niin ei yksinkertaisesti ole budjettia ja jos hakija suostuu, tehdään sopimus alemmalla VAATI-tasolla. Sitä on sitten aika vaikea nostaa myöhemmin. Esim. työnantaja ei ota ikinä puheeksi tason nostamista ja jos itse esittää nostoa, pitää olla aika painavat perusteet ja anoa voi vain niin usein kuin työsopimus antaa myöden. Esim. useita JUFO3-papereita, dosentuuri, 5 vuotta putkeen yliopiston paras opettaja -palkinto, kansainvälisiä yhteyksiä pedagogiikan tiimoilta jne. Näistä ensin mainittuja voi olla vaikea tehdä, jos esim. panostaa 100-200% opetukseen, ei tutkimukseen. Esim. jos vaikka opettaa 5 kurssia ja käsittelee hyväksilukuhakemuksia, kv-opiskelijoiden hakupapereita (satoja/tuhansia), valvoo pääsykokeita, ohjaa 20+ henkilöä vuodessa jne., niin ei paljon jää aikaa tehdä tutkimusta. Sitten vielä jos et itse tuo projektirahaa, niin perusrahoituksen budjetilla ei välttis ole varaa maksaa osallistumismaksuja konferensseihin/lehtiin. Eli jos haluat ylennyksen, voit joutua itse maksamaan esim. 2500 euron maksun open access -julkaisuun paperin saamisesta.
Tämähän se on, yliopistouraa pidetään edelleen ns. kutsumusammattina, ja sillä perustellaan, että palkkaa ei tarvitse maksaa. Itselläni maisterina kävi jopa niin, että vaati-4:een ei voinut mitenkään nostaa. Suoritustasoa nostettiin sitten melkein maksimiin, kun tilanne oli sellainen että palkkaa piti saada lisää eivätkä halunneet, että lähden menemään. Tuota suoritustasoakin piti sitten hallinnossa selitellä melkein rehtorille asti.
PV:llä on tietyillä tosi nopea rotaatio. Esim koulun johtajalla. Pääsee näkemään laajasti asioita.
Kun olin yliopistolla tutkijatohtorina ja myöhemmin yliopistotutkijana, niin opetusta oli vain yksi kurssi vuodessa. Tuossa sai ihan rauhassa keskittyä tutkimukseen ja julkaisemiseen. Pidemmän päälle tuo oli silti aikaa rankkaa kun papereita piti julkaista ja puolet työajasta meni apurahahakemusten rustaamiseen. Etenemismahdollisuudet ovat vain professuurin hakeminen jostain, joten siirryin yksityiselle puolelle tekemään käytännössä samoja asioita paremmalla palkalla ilman paineita papereiden kirjoittamisesta.
Itse lähdin yksityiselle puolelle siinä vaiheessa kun väikkäri oli käytännössä valmis, mutta samat ajatukset oli taustalla. Ei mitään mahdollisuutta edetä, rahoitusta piti hakea itse, ja vaikka sitä olisi saanut, palkka olis ollut todella pieni. Taisi mennä vähän yli vuosi, ja nettopalkka yksityisellä oli sama mitä bruttopalkka parhaimmillaan yliopistolla, vaikka siirryin tavallaan kokonaan uudelle alalle ilman varsinaista työkokemusta niistä hommista.
Parin euron lisistä tuli mieleen, että kun nuo kunnolliset ilta-, yö- ja viikonloppulisät on ihan ansaittuja esim. sairaalatyössä tuplavuoroa tehdessä, niin siivousalalla tein kesätyönä joskus pelkkää yövuoroa ja yölisä oli sen ~11€/h palkan päälle luokkkaa 1€/h eli ei yhtään mitään. Viikon viimeinen vuoro oli perjantain ja lauantain välinen yö, eikä siihen tullut mitään viikonloppulisää. Vuorohan siis alkoi perjantaina ja jatkui enimmäkseen lauantain puolella, mutta viikonloppulisää ei palkassa ollut.
Entisessä työpaikassa kemian alalla työn antaja yritti muuttaa yövuorotyö viikkoa alkamaan maanantai illasta ettei tarttisi maksaa ekalta yöltä sunnuntai korvauksia.
Meillä taas konepajalla yövuoro alkoi sunnuntai-iltana ja viikko päättyi perjantaiaamuna. Kuka tykkää mistäkin. Siitä ei tullut sunnuntailisää tietenkään. Toimen vaihtoehto sitten tuo maanantai-ilta-lauantaiaamu.
Ylempänä varmaan tarkoitettiin liukumia.
