Tyhmät ihmiset

[Mikkos]

Ilmaisu "metsää tms. vieressä" kuulostaa tilanteelta, jossa kippaisin ne siihen metsään. Siihen pihaan kun ei päädy mitään vieraslajeja, jotka eivät pääsisi siihen pihan reunassa olevaan metsään. En itsekään lähtis kuskaamaan lehtiä jonnekin ihan muualle kipatakseni ne metsään, mutta samat lehdet tippuu niistä samoista puista siihen metsään kuin muutaman metrin päähän pihamaallekin.

On tossa myös maanomistajan aspekti. Emmä ainakaan maanomistajana kattois hyvällä että mun maille rontataan haravointijätetä mätänemään.
Plus toisekseen, suomi on täynnä pientaloalueita joissa on pihaa ja tulee haravointijätettä mutta metsää ei olekkaan lähelläkään ja jos "lähimpään" metsään kippaa niin saattaa tulla vieraslajiongelmia.

 

[pulatunnus]

Syksyisin ihmetyttää jokavuotinen märkien lehtien/risujen polttaminen. Se kituliekillä palava märkä kasa palaa monta tuntia. Tätä tekee myös ihmiset joilla on metsää tms. vieressä jonne ne lehdet voisi kärrätä maatumaan mutta kun ei.

Metsää omassa kiinteistössä, taajamissa aika harvinaista , haja-asutusalueella yleisempää. En tiedä sitten missä metsäsilsältävässäkiinteistöissä lehtia yleisesti poltetaan, ilman jotain syytä. ulkovajan takana sijaitseva isompi maapäällinen komposti ei kuitenkaan ole ihan tätäpäivää, jos ei määräyksistä välitetä, niin pienet lehtikasat on luonnonmonimuotoisuuden kannalta plussaa, joillekkin elämille tärkeitä. mutta jos nyt mietitään puutarhajätteitä niin voi olla vieraslajien lisäksi myös muuten ei niin toivottujen lajien takia ongelmallinen. ("rotat" ym.)

Sitten ihan helppous, nuukuus, jos vaihtoehto kärrätä ko. jäte kerykseen ja jos kiinteistöllä mahdollisuus polttaa, niin kivaa puhaa ja samalla saa sen jätekasan näppärästi kutistettua pienenksi tuhkakasaksi, jolle voi olla kiinteistössä käyttöä.

Kitupolttamista en tässä kehu, siitä tuskin kilometrin säteellä iloitaan.

 

[TommiZeliard]

.
.
Avovaimolle on täytynyt monesti selittää, ettei ikkunoilla tuuletus siivouspäivinä tuo mitään lisäarvoa koneellisen iv:n rinnalle.
.
.

Millä perusteella ikkunatuuletus ei toisi mitään lisäarvoa siivouspäivänä? Onko kyseessä kenties 15 m2 miniyksiö yhdellä ikkunalla ja juuri siivouspäivisin sattuu aina olemaan tyyntä ja lämpötilaero nolla?

Muutenhan ikkunatuuletus todellakin tehostaa ja nopeuttaa ilmanvaihtoa vs. koneellinen ilmanvaihto. Pelkkä imurointi nostaa huoneilmaan reilusti pölyä, ja myös tunkkaista hajua - etenkin jos pölypussi on loppusuoralla. Suuremmat pölyhiukkaset laskeutuvat takaisin lattialle ja pinnoille minuuteissa tai kymmenissä minuuteissa. Hieno pöly voi pysyä useita tunteja ilmassa. Erityisesti herkempinenäinen (oli kyse sitten pölynuhasta tai hyvästä hajuaistista) varmasti haluaa eroon tuosta leijailevasta pölystä ja hajusta mahdollisimman nopeasti. Toisaalta tupakan turruttamalla nenällä ei ole niin nöpönuukaa.

Otetaan esimerkiksi 300 m^3 koneellisesti vaihdettu omakotitalo, jossa asuu joku mies vaimoineen.

A) Päätetään luottaa koneelliseen ilmanvaihtoon. Puoli tuntia imuroinnin lopettamisen jälkeen herkkänenäinen vaimo haistaa yhä tunkkaisuuden, ja ilmassa leijailee valoa vasten normaalia enemmän pölyä. Mies on sitä mieltä, että ei ole hyötyä tuulettaa, sillä koneellinen 150 m^3/h poistaa huoneiston tilavuuden verran ilmaa kahdessa tunnissa. Ilmiselvän hitauden lisäksi ongelma on siinä, että kaikki vanha ilma ei vaihdu speksiarvon perusteella lasketussa kahdessa tunnissa, sillä pihalle menee mukana merkittävä määrä myös raikasta ilmaa. Vaikka koneellinen ilmanvaihto olisi tasainen ja ilma sekoittuisi hyvin, niin vanhaa pölyistä ja tunkkaista ilmaa on jäljellä luokkaa:

35 %@2 h (vaihdettu tilavuus 1x)
12 %@4 h (vaihdettu 2x)
4 %@6 h (vaihdettu 3x)

Parin tunnin päästä tunkkaisuus ei häiritse vaimon nenää, eikä pölyä näy ilmassa normaalia enempää., mutta ei ilma ihan raikastakaan ole. Muutaman tunnin kohdalla ilma on vaimonkin nenän mielestä raikasta.


B) Imurointi tulee valmiiksi. Ilma on tunkkainen, joten vaimo tuulettaa ikkunoilla 5-15 minuuttia, mikä jo riittää viemään suurimman osan huoneilmaan sitoutuneesta pölystä ja hajusta pihalle, jos tuuletus on tehokasta. Tuon vartin jälkeen vaimo pääsee nauttimaan puhtaasta raikkaasta kodista ja mies hyväntuulisesta vaimosta.

Vielä freesimpi tulee, jos jaksaa tunnin päästä mopata lattiat kostealla. Se on nopea homma imurointiin verrattuna ja samalla saa mahdolliset roisketahrat lattiasta pois ilman kyykistelyä.

 

[Sallys]

Ehdottomasti ikkuna auki aina kun vaan voi. Vaikka 24 h/7. Tulee hyvää raitista ilmaa.

 

[samsan]

Sen verran haluan avautua että itse pidän kaikki ihmisiä idiootteina - myös itseäni.

Emme ole kauhean kauaksi kehittyneet apinasta, kun katsoo mitä ympärillä tapahtuu. Kaikki liittyy seksuaalisuuteen, rahaan ja valtaan - erityisesti miehillä.

Onneksi tekoäly tulee pelastamaan kaiken ja ohjaamaan meidän toimintaamme rationaalisempaan suuntaan. Kun tekoäly alkaa ohjata elämämme isoimpia valintoja – kumppanin, kodin ja auton valintaa sekä poliittisia päätöksiämme (äänestyksestä lähtien) – ja samalla kertoa, mitä meidän tulisi tehdä (valmennus), silloin koko touhu alkaa muistuttaa järjestelmää, jossa on ensi kertaa jotakin järkeä.

Jos viestini oli mielestäsi idiootin avautumista niin paina peukkua.

 

[Sikatiiker]

On tossa myös maanomistajan aspekti. Emmä ainakaan maanomistajana kattois hyvällä että mun maille rontataan haravointijätetä mätänemään.
Plus toisekseen, suomi on täynnä pientaloalueita joissa on pihaa ja tulee haravointijätettä mutta metsää ei olekkaan lähelläkään ja jos "lähimpään" metsään kippaa niin saattaa tulla vieraslajiongelmia.

Ei toisen maalle, mutta omaan metsään jos sitä kiinteistöllä on. Näin ymmärsin alkuperäisen viestin, saatoin saada vääränkin kuvan. Jos ei itsellä ole omalla tontilla metsää niin sitten joutuu tyytymään siihen lehtien polttamiseen pihassa ihan ymmärrettävästi tai hankkimaan kompostin.

Millä perusteella ikkunatuuletus ei toisi mitään lisäarvoa siivouspäivänä? Onko kyseessä kenties 15 m2 miniyksiö yhdellä ikkunalla ja juuri siivouspäivisin sattuu aina olemaan tyyntä ja lämpötilaero nolla?

Kyseessä on omakotitalo, jossa iv-kone hoitaa ilman vaihtumisen ilman ikkunan aukomisia, suodattaa ilmasta epäpuhtaudet ja pitää paine-eron tasapainossa rakenteiden vuoksi.

Muutenhan ikkunatuuletus todellakin tehostaa ja nopeuttaa ilmanvaihtoa vs. koneellinen ilmanvaihto. Pelkkä imurointi nostaa huoneilmaan reilusti pölyä, ja myös tunkkaista hajua - etenkin jos pölypussi on loppusuoralla.

Ehdottomasti ikkuna auki aina kun vaan voi. Vaikka 24 h/7. Tulee hyvää raitista ilmaa.

Minä nautin mieluummin siitepölystä ja itikoista ulkoillessa ja huoneilman vaihdan koneelliseelle ilmanvaihdolle suunnitellulla tavalla. Sadevettäkin voi kerätä ränneistä, mutta juomavedeksi käytän vedenpuhdistamolta tulevaa hanavettä.

 

[pulatunnus]

Ehdottomasti ikkuna auki aina kun vaan voi. Vaikka 24 h/7. Tulee hyvää raitista ilmaa.

Jos tarvitsee "raitiinilman" takia pitää ikkunoita auki, niin ilmanvaihdon suunnittelu/toteutus mennyt pahasti pieleen. Ikkunatuuletus on perua ajalta jolloin tehtiin painovoimattomia ilmanvaihtoja, joissa ilmanvaihto perustu osittain ns ikkunatuulettamiseen.

Minä nautin mieluummin siitepölystä ja itikoista ulkoillessa ja huoneilman vaihdan koneelliseelle ilmanvaihdolle suunnitellulla tavalla. Sadevettäkin voi kerätä ränneistä, mutta juomavedeksi käytän vedenpuhdistamolta tulevaa hanavettä.

Hyvä huomio tuo ilmanlaatu, ja tulo/pistoilmanvaihdossa omakotiasukkaalla on tehostamismahdollisuus, toki usein voi olla aika rajallinen.

Mutta tässä keskustelussa taisi mennä vähän tilannekuvat sekaisin, oletan että ajoit sitä takaa että rintiskoissa ja vanhoissa kerrostaloissa kasvatetut on sitkeästi ajatuksessa että tuuletetaan ikkunat auki, ja tulee raikas olo kun kämppä talvella kylmenee, tai kevät/ kesällä mainitsemasi pölyt. Kyse enemmänkin opitusta tavasta. Sitä samaa jatkoa heille joilla rintsikan, kivitalon pateriventtiilit oli manuaaliventtiilejä, nope vaikutusta haettiin ääriasennoilla, termostaatteja siten samalla tyylillä.

Tuskin tässä kukaan on sitä kieltämästä että jos sisäilma pitää vaihtaa nopeasti, niin läpiveto voi olla tehokasta, onko siin usein tarvetta, jos on allergiaherkkä, niin siivous tavat varmaan sen mukaiset, ja mahdollinen imurikin se kärki edellä. Talvella taasen nuukat pitää ikkunan jo ihan nuukuudentakia kiinni.

Kerrostaloissa, toteutuksesta riippuen niin ikkunatuuletus voi olla kokonaisuuden kannalta tyhmään, toki niissä vanhoissa voi olla ns velvollisuus, mutta kauden, sään mukaan, ettei tuhlailla energiaa. Noissa 60-90 luvun kohteissa isompi ongelma se että asukkaat tukkii korvausilmanreittejä.


Onko ihminen otsikon kamaa, jos tekee kuten on kasvatettu.

 

[Sallys]

Jos tarvitsee "raitiinilman" takia pitää ikkunoita auki, niin ilmanvaihdon suunnittelu/toteutus mennyt pahasti pieleen. Ikkunatuuletus on perua ajalta jolloin tehtiin painovoimattomia ilmanvaihtoja, joissa ilmanvaihto perustu osittain ns ikkunatuulettamiseen.


Hyvä huomio tuo ilmanlaatu, ja tulo/pistoilmanvaihdossa omakotiasukkaalla on tehostamismahdollisuus, toki usein voi olla aika rajallinen.

Mutta tässä keskustelussa taisi mennä vähän tilannekuvat sekaisin, oletan että ajoit sitä takaa että rintiskoissa ja vanhoissa kerrostaloissa kasvatetut on sitkeästi ajatuksessa että tuuletetaan ikkunat auki, ja tulee raikas olo kun kämppä talvella kylmenee, tai kevät/ kesällä mainitsemasi pölyt. Kyse enemmänkin opitusta tavasta. Sitä samaa jatkoa heille joilla rintsikan, kivitalon pateriventtiilit oli manuaaliventtiilejä, nope vaikutusta haettiin ääriasennoilla, termostaatteja siten samalla tyylillä.

Tuskin tässä kukaan on sitä kieltämästä että jos sisäilma pitää vaihtaa nopeasti, niin läpiveto voi olla tehokasta, onko siin usein tarvetta, jos on allergiaherkkä, niin siivous tavat varmaan sen mukaiset, ja mahdollinen imurikin se kärki edellä. Talvella taasen nuukat pitää ikkunan jo ihan nuukuudentakia kiinni.

Kerrostaloissa, toteutuksesta riippuen niin ikkunatuuletus voi olla kokonaisuuden kannalta tyhmään, toki niissä vanhoissa voi olla ns velvollisuus, mutta kauden, sään mukaan, ettei tuhlailla energiaa. Noissa 60-90 luvun kohteissa isompi ongelma se että asukkaat tukkii korvausilmanreittejä.


Onko ihminen otsikon kamaa, jos tekee kuten on kasvatettu.

Onhan se nyt sanomattakin selvää, että ikkunasta tuleva ilma on raikkaampaa, kuin jostain putkien ja koneiden läpi vedetty.

 

[pulatunnus]

Onhan se nyt sanomattakin selvää, että ikkunasta tuleva ilma on raikkaampaa, kuin jostain putkien ja koneiden läpi vedetty.

Nyt vähän epäselvää mitä tarkoitat tässä yhteydessä sanalla raikkaampaa. Joku käyttää sitä kuvailmeaan jotain kylmää pakkasilmaa jota tulvii sisälle avoimesta ikkunasta. Omalla lompakolla omakotitalossa asuja saa toki siitä nauttia, jos persaus kestää. Siitä sitten vähän hallitumpi versio on poistoilmanvaihto jossa korvausilma on raakaa ulkoilmaa, jota sitten voi kutsua sanalla raitista ulkoilmaan. siitä vähän parannettuversio on sitten jollain karkeasuodattimella varustetut korvausilmaventtiilit. Kaikkein isoimmat partikkellit

Ilmastointi, tulo/poisto ilmanvaihto, missä tuloilman ei ole raakaaulkoilmaa, vaan epäpuhtauksia suodatettu, ja lämpötila halittu, + mahdolliset muut, tuo asumisviihtyvyyttä, ilmanlaatua, mutta ei tietenkään synnytyt tunteita samalla tavalla.

kuin jostain putkien ja koneiden läpi vedetty.

Saa mennä jo aikaan enen putkia että sieltä alkaa jotan tulee tuloilmaan, vanhoissa voi olla jossain kojeikkoissa pintoja mistä voisi irrota haitallisia aineita. tai jotain erikoisuuksia. Mutta jos lähdetään yleistään, niin juurikin niin päin että parempilaatuista ilmaan koneellisen tuloilmankautta. Jos tässä vielä puhutaan omakotitaloasumisesta.

Siis jo viimevuosisadalla tuloilmassa suodattimet, modernimmissa standarti luokitukset suodattimissa, jotka suodattaa sitä raitisilmasta epäpuhtauksia jo ihan perus toteutuksissa, vaativampaa sitten parempaan. Jos sieltä poistaa suodattimet, niin sitten saa sitä raikasta ulkoilmaan koneellisestikkin, jos säätää tuloilmen talvikaudella kylmäksi, niin saa myös sekin raikkaan tunteen.

 

[Antw]

Useimmat eivät osaa laittaa ruokaa kunnolla. Kaikenlaisia keitoksia kyllä tehdään mutta toistuvasti hyvää ruokaa osaa harva tehdä.

Tämä on pitkälti täysin subjektiivinen asia. Jokaisella on oma makunsa, omat tottumuksensa ja myös erilainen käsitys siitä, mikä on riittävän hyvää ruokaa. Se, mikä yhden mielestä on korkeintaan keskinkertaista, voi toisen mielestä olla oikein hyvää.

Siksi on aika vaikea yleispätevästi sanoa, että “useimmat eivät osaa laittaa ruokaa kunnolla”, koska jo se, mitä kunnolla tai toistuvasti hyvällä ruoalla tarkoitetaan, riippuu aika paljon arvioijasta ja hänen lähtökohdistaan.

 

[TommiZeliard]

.
Kyseessä on omakotitalo, jossa iv-kone hoitaa ilman vaihtumisen ilman ikkunan aukomisia, suodattaa ilmasta epäpuhtaudet ja pitää paine-eron tasapainossa rakenteiden vuoksi.
.

Kone hoitaa kyllä, mutta imuroinnin jäljiltä pölyisen ja tunkkaisen imuri-ilman vaihtaminen kestää koneelta reilusti pidemmän ajan kuin omakotitalossa onnistuvalla lyhyellä ristivedolla kestäisi.

Jos puolisolla ei ollut tuuletuksessa pointtina ilmaan nousseesta pölystä ja tunkkaisuudesta nopeasti eroon pääseminen, vaan olisi vain vanhasta tottumuksesta (painovoimainen) halunnut aukoa ikkunoita, niin sitten voi jotenkin ymmärtää olevan tämän ketjun aihetta.

Jos taas puoliso halusi vain nopeasti ristivedolla tuulettaa pölyt ja herkempää nenäänsä häiritsevät hajut pihalle, mutta isäntä kieltäisi sen ja vastaisi tyyliin:
"huoneilman vaihdan koneelliseelle ilmanvaihdolle suunnitellulla tavalla", niin en pitäisi puolisoa tyhmänä.

Elokuvassa (Mielensäpahoittaja) ukko ja akka säätivät vuoronperään puolen minuutin välein termostaattia oman makunsa mukaan, eivätkä sanoneet sanaakaan.

Yhteiselo olisi molemmille mukavampaa, jos kuunnellaan toista ja onnistutaan yhdessä tekemään molempia tyydyttävä kompromissi sen sijaan, että pitäisi oman päänsä ja ajattelisi toisen olevan ketjun kamaa. Kannattaa kysyä puolisolta, että miksi hän haluaa tuulettaa ikkunoiden kautta siivouspäivisin. Jos hänellä on siihen järkevä syy, niin on hyvä punnita voisiko jonkinlainen lyhyt tuuletus onnistua ilman että itse liikaa kärsit sisään tulevasta siitepölystä ja paine-eron hetkellisestä tasaantumisesta.

 

[Sikatiiker]

Kone hoitaa kyllä, mutta imuroinnin jäljiltä pölyisen ja tunkkaisen imuri-ilman vaihtaminen kestää koneelta reilusti pidemmän ajan kuin omakotitalossa onnistuvalla lyhyellä ristivedolla kestäisi.

Jos puolisolla ei ollut tuuletuksessa pointtina ilmaan nousseesta pölystä ja tunkkaisuudesta nopeasti eroon pääseminen, vaan olisi vain vanhasta tottumuksesta (painovoimainen) halunnut aukoa ikkunoita, niin sitten voi jotenkin ymmärtää olevan tämän ketjun aihetta.

Jos taas puoliso halusi vain nopeasti ristivedolla tuulettaa pölyt ja herkempää nenäänsä häiritsevät hajut pihalle, mutta isäntä kieltäisi sen ja vastaisi tyyliin:
"huoneilman vaihdan koneelliseelle ilmanvaihdolle suunnitellulla tavalla", niin en pitäisi puolisoa tyhmänä.

Elokuvassa (Mielensäpahoittaja) ukko ja akka säätivät vuoronperään puolen minuutin välein termostaattia oman makunsa mukaan, eivätkä sanoneet sanaakaan.

Yhteiselo olisi molemmille mukavampaa, jos kuunnellaan toista ja onnistutaan yhdessä tekemään molempia tyydyttävä kompromissi sen sijaan, että pitäisi oman päänsä ja ajattelisi toisen olevan ketjun kamaa. Kannattaa kysyä puolisolta, että miksi hän haluaa tuulettaa ikkunoiden kautta siivouspäivisin. Jos hänellä on siihen järkevä syy, niin on hyvä punnita voisiko jonkinlainen lyhyt tuuletus onnistua ilman että itse liikaa kärsit sisään tulevasta siitepölystä ja paine-eron hetkellisestä tasaantumisesta.

Koneellisesti toteutettu ilmanvaihto perustuu hallittuihin ilmamääriin (paine-ero tasapainossa = rakenteita ei riskeerata). Enkä nyt tarkoita, että ikkunan avaaminen pilaisi tätä tasa-painoa.

Koneellinen ilmanvaihto ei ole myöskään turhaan suodatettua ilmaa, kun esim. autojen määrä on kasvanut siitä 1970-luvusta ja sitä kauemmasta menneisyydestä.

Jos koneellinen ilmanvaihto asunnosta löytyy, käyttäisin sitä aina siten kuin on tarkoituskin. Koneellisen ilmanvaihdon perusperiaatteet on jaella kanavistolla eri tiloihin niihin kuuluva ilmamäärä ilman vuotoja ja asianmukaisesti suodatettuna. Vähän sama asia tosiaan pitää ikkunaa auki raikkaan ilman vuoksi, kuin ottaisi tosiaan sen vesenpuhdistamolta tulevan puhtaan veden lisäksi sadevettä kotitalouskäyttöön.

Lyhytaikaisen läpivedon toki ymmärrän, mutta noin peruskäytössä koneellisen kanssa ei tarvetta availla ikkunoita.

Juuri meidän kohdallamme kyse ei ole herkkänenäisyydestä, eikä siinä ole läpivetoakaan aiottu hyödyntää, vaan vanhan käsityksen ja tavan mukaisesti vain avata yksittäinen ikkuna ”tuuletuksen” vuoksi. Tämän turhuudesta olen sitten valistanut avopuolisoa. Ei meillä tästä ole riitaa sentään päässyt syntymään, sillä en estele jos joku ikkunaa haluaa avata.

 

[Paskisti]

Tämä on pitkälti täysin subjektiivinen asia. Jokaisella on oma makunsa, omat tottumuksensa ja myös erilainen käsitys siitä, mikä on riittävän hyvää ruokaa. Se, mikä yhden mielestä on korkeintaan keskinkertaista, voi toisen mielestä olla oikein hyvää.

Siksi on aika vaikea yleispätevästi sanoa, että “useimmat eivät osaa laittaa ruokaa kunnolla”, koska jo se, mitä kunnolla tai toistuvasti hyvällä ruoalla tarkoitetaan, riippuu aika paljon arvioijasta ja hänen lähtökohdistaan.

No sanotaan sitten niin että toisilla on matalampi laatutaso kuin toisilla ruuan suhteen, ihan kuten toisten tietotaso on matalampi kuin toisten termostaattien ja vastaavien osalta.

Ylipäänsä yritin ketjuun tuoda ideaa siitä miten ihmisten tiedot ja kiinnostus ovat erilaisia. No näköjään meni nillittämiseksi sekin joten pahoittelen epätäsmällistä ilmaisuani tällä foorumilla.

 

[Sallys]

No sanotaan sitten niin että toisilla on matalampi laatutaso kuin toisilla ruuan suhteen, ihan kuten toisten tietotaso on matalampi kuin toisten termostaattien ja vastaavien osalta.

Ylipäänsä yritin ketjuun tuoda ideaa siitä miten ihmisten tiedot ja kiinnostus ovat erilaisia. No näköjään meni nillittämiseksi sekin joten pahoittelen epätäsmällistä ilmaisuani tällä foorumilla.

Ja tämän tyhmät ihmiset ketjuun postasit eli miksi matalamman laatutason ruokaa omavaa on mielestäsi tyhmä ja mikä on tämä taso? Pitääkö olla sisäfilettä vai ankan rintaa punaviinikastikkeessa?

 

[Antw]

No sanotaan sitten niin että toisilla on matalampi laatutaso kuin toisilla ruuan suhteen, ihan kuten toisten tietotaso on matalampi kuin toisten termostaattien ja vastaavien osalta.

Ylipäänsä yritin ketjuun tuoda ideaa siitä miten ihmisten tiedot ja kiinnostus ovat erilaisia. No näköjään meni nillittämiseksi sekin joten pahoittelen epätäsmällistä ilmaisuani tällä foorumilla.

Jo tuo sana "laatutaso" on ongelmallinen nimenomaan ruoanlaiton suhteen, johtuen asian subjektiivisuudesta, ja siitä, ettei yksinkertaisesti ole olemassa mitään yksiselitteistä mittaria, joka kertoisi, että henkilö A on "parempi laittamaan ruokaa" tai "parempi kokki" kuin henkilö B.

Jos henkilö C sattuu tykkäämään amatöörikokki A:n annoksesta enemmän kuin huippukokki B:n, niin onko B silti parmpi kokki? Teknisesti varmastikin kyllä, mutta kuten voidaan havaita, niin ilman sovittua vertailumittaria on mahdotonta yksiselitteisesti sanoa, kumpi on ”parempi kokki”, koska lopputulos riippuu sekä arviointikriteereistä että arvioijan henkilökohtaisista mieltymyksistä.

 

[Honzo]

Ja tämän tyhmät ihmiset ketjuun postasit eli miksi matalamman laatutason ruokaa omavaa on mielestäsi tyhmä ja mikä on tämä taso? Pitääkö olla sisäfilettä vai ankan rintaa punaviinikastikkeessa?

No ei sisäfile, ankan rinta tai oikein mikään raaka-aine kuvaa ruuan laatua.

 

[Sallys]

No ei sisäfile, ankan rinta tai oikein mikään raaka-aine kuvaa ruuan laatua.

Totta, voihan sitä olla huonolaatuista ankan rintaa. Mitä laatu sinulle tarkoittaa?

 

[Honzo]

Totta, voihan sitä olla huonolaatuista ankan rintaa. Mitä laatu sinulle tarkoittaa?

No montaa eri asiaa. Laadukkaastakin ankan rinnasta saa laadukasta ruokaa siinä missä laadutonta. Paistat sen ihan karrelle, niin ei auta hyvä raaka-aine. Tai maustat sen pilalle tjms. Sama pätee kaikkin raaka-aineisiin.

 

[Sallys]

No montaa eri asiaa. Laadukkaastakin ankan rinnasta saa laadukasta ruokaa siinä missä laadutonta. Paistat sen ihan karrelle, niin ei auta hyvä raaka-aine. Tai maustat sen pilalle tjms. Sama pätee kaikkin raaka-aineisiin.

Näinhän se on. Aina ihmetellyt noita kypsän pihvin pureskelijoita.

 

[Mikkos]

Näinhän se on. Aina ihmetellyt noita kypsän pihvin pureskelijoita.

Tyhmät ihmiset lihansa raakana syö kun kypsentäminen on keksitty.

 

[Antw]

Tyhmät ihmiset lihansa raakana syö kun kypsentäminen on keksitty.

Esimerkiksi hyvin tehty tartar on erinomainen esimerkki hyvästä annoksesta, jossa käytetään raakaa lihaa. Ja näitä on muitakin, esim. carpaccio.

Ja pihvit tietysti syödään raakana/medium rare/medium. Kengänpohjatasolle eli täysin kypäksi päästetyssä menetetään suurin osa lihan potentiaalista pilaamalla sen rakenne ja maku.

Poikkeuksena tietenkin hitaasti kysennettävät/ylikypsät jutut, mutta niitä nyt ei ole tarkoituksenmukaistakaan syödä kuin kypsänä.

 

[Mikkos]

Turha varmaan jatkaa, eiköhän kaikille käynyt selväksi mikä tässä oli pointti, vai mitä @Juha Kokkonen

 

[Juha Kokkonen]

Joo lopettakaas sitten se offtopic, kiitos.

 

[Grazer]

Helsinki | Pyöräilijä hajotti 9-vuotiaan majan toistuvasti Lauttasaaressa

Pyöräilijän mukaan lasten maja oli pyörien pysäköinnin tiellä. Majan rakentanut Adessa toivoo, että aikuiset antaisivat lasten leikkiä rauhassa.

www.hs.fi

Ei hitto mikä spede:

”Hei lapsoset! Majat ovat ihan kivoja, mutta tässä käy myös uimareita, jotka tulevat tähän pyörillä. Myös pyörät tarvitsevat jonkun paikan. Siksi kepit ja oksat ovat siirretty pois. Mukavaa päivää!”

Jotenkin tulee mieleen että luultavasti sellainen wannabe-minäminä-spandu kyseessä joka on päättänyt että haluan jättää pyöräni juuri tätä puuta vasten, muut ympärillä olevat puut eivät kelpaa.

Joku lapsista jätti viestin:

”Pyörät on kivoja, ja niissä on jalka, johon ne voi nojata. Myös muihin puihin voi laittaa nojaamaan. Lapset on lapsia ja me leikitään mieluummin kuin katsotaan puhelinta. Eikö se ole hyvä asia?”

 

[SuperKilppari]

^^ Aivan käsittämätöntä touhua. Voisi jotenkin ymmärtää jos kyse olisi vaikka ainoasta puusta ja pyörät pitäisi saada kiinni sen ympärille, mutta tuo näyttää aivan liian paksulta ja kuvassakin näkyy paljon parempia kiinnityspuita. Todella tyhmää.

 

[jannep5]

Pitäähän sitä nyt pyörälle olla oma tuttu paikkansa, eihän sitä voi jättää muutamaa metriä kauemmas. Siinähän menee koko uintireissu pilalle.

 

[Sikatiiker]

Helsinki | Pyöräilijä hajotti 9-vuotiaan majan toistuvasti Lauttasaaressa

Pyöräilijän mukaan lasten maja oli pyörien pysäköinnin tiellä. Majan rakentanut Adessa toivoo, että aikuiset antaisivat lasten leikkiä rauhassa.

www.hs.fi

Ei hitto mikä spede:

Jotenkin tulee mieleen että luultavasti sellainen wannabe-minäminä-spandu kyseessä joka on päättänyt että haluan jättää pyöräni juuri tätä puuta vasten, muut ympärillä olevat puut eivät kelpaa.

Joku lapsista jätti viestin:

Taitaa olla sitä ihmissorttia, joka vihaa muiden lemmikkejä/lapsia/autoja/ammatteja ja vanhuksia/nuoria/rikkaita/köyhiä elämäntehtävänään. Narsistiksiko ne sitten diagnosoitaisiin, en tiedä. Jätkällä on kyllä typerin selitys ikinä ja tuo lasten suorittama jauhotus on kyllä kympin suoritus. Noita tyyppejä tapaa joskus työelämässä ja silloin kannattaa opetella ottamaan tuollaiselta manipuloijalta valta pois sillä, ettei anna sille sitä huomiota ja tunnereaktiota mitä se hakee koko ajan.

Suomen koulu kriisissä, konepaja teki miljardin ostoksen – Katso keskiviikon Talousaamu

Talousaamussa keskusteltiin keskiviikkona koulujen Pisa-tuloksista, kuormausnosturimarkkinoista ja Donald Trumpin tullihermoilusta. Haastatteluissa olivat ministeri Anders Adlercreutz (r) sekä Hiabin toimitusjohtaja Scott Phillips.

www.kauppalehti.fi

Tuorein tyhmät ihmiset -havahtumiseni tuli nyt otsikoihin nousseesta koulukeskustelusta. Lastenkasvatus on muutettu täysin päälaelleen siitä, mitä se oli pisa-tulosten huippuaikoina ja nyt ihmetellään mitä asialle voitaisiin tehdä kun jostain kumman syystä oppimistulokset laskevat kuin lehmän häntä.

Liisa Keltikangas-Järvinen kertoi aiheesta Sijoituskästissä, oli uskomattoman hyvä jakso. Selittää mm. hienosti eroa yksilöllisyyden ja itsekkyyden välillä. Samoin korostaa sitä, miten käy kun lapsi saa itse päättää. Commodore-sukupolven hän päästää pälkähästä ja joku jossain aiemminkin sanoi, että videopelit olivat kehittäviä 80- ja 90-luvuilla, kun ne ovat nykyään lähinnä silkkaa dopamiinitykitystä sairaalla temmolla (malliesimerkki Fortnite ja jatkuvat päivitykset ja palkitsemisjärjestelmät). Minusta on tyhmää esittää, että emme tiedä syitä nykytilanteeseen ja se on yhteiskunnallinen ongelma joka pitää ratkaista. Syyt ovat tiedossa, mutta korjauksia ei haluta tehdä.

 

[Paskisti]

Taitaa olla sitä ihmissorttia, joka vihaa muiden lemmikkejä/lapsia/autoja/ammatteja ja vanhuksia/nuoria/rikkaita/köyhiä elämäntehtävänään. Narsistiksiko ne sitten diagnosoitaisiin, en tiedä. Jätkällä on kyllä typerin selitys ikinä ja tuo lasten suorittama jauhotus on kyllä kympin suoritus. Noita tyyppejä tapaa joskus työelämässä ja silloin kannattaa opetella ottamaan tuollaiselta manipuloijalta valta pois sillä, ettei anna sille sitä huomiota ja tunnereaktiota mitä se hakee koko ajan.

Suomen koulu kriisissä, konepaja teki miljardin ostoksen – Katso keskiviikon Talousaamu

Talousaamussa keskusteltiin keskiviikkona koulujen Pisa-tuloksista, kuormausnosturimarkkinoista ja Donald Trumpin tullihermoilusta. Haastatteluissa olivat ministeri Anders Adlercreutz (r) sekä Hiabin toimitusjohtaja Scott Phillips.

www.kauppalehti.fi

Tuorein tyhmät ihmiset -havahtumiseni tuli nyt otsikoihin nousseesta koulukeskustelusta. Lastenkasvatus on muutettu täysin päälaelleen siitä, mitä se oli pisa-tulosten huippuaikoina ja nyt ihmetellään mitä asialle voitaisiin tehdä kun jostain kumman syystä oppimistulokset laskevat kuin lehmän häntä.

Liisa Keltikangas-Järvinen kertoi aiheesta Sijoituskästissä, oli uskomattoman hyvä jakso. Selittää mm. hienosti eroa yksilöllisyyden ja itsekkyyden välillä. Samoin korostaa sitä, miten käy kun lapsi saa itse päättää. Commodore-sukupolven hän päästää pälkähästä ja joku jossain aiemminkin sanoi, että videopelit olivat kehittäviä 80- ja 90-luvuilla, kun ne ovat nykyään lähinnä silkkaa dopamiinitykitystä sairaalla temmolla (malliesimerkki Fortnite ja jatkuvat päivitykset ja palkitsemisjärjestelmät). Minusta on tyhmää esittää, että emme tiedä syitä nykytilanteeseen ja se on yhteiskunnallinen ongelma joka pitää ratkaista. Syyt ovat tiedossa, mutta korjauksia ei haluta tehdä.

Täsmälleen samaa mieltä. Ja lopputuloksena nämä dopamiinitykitykseen tottuneet lapset eivät kykene kunnolla opiskelemaan tai tekemään töitä koska heillä ei myöskään ole minkäänlaistä kykyä kestää epämiellyttävyyttä tai olla pitkäjänteisiä. Tämä kaikki johtuu vanhemmista, koska ne lapset joiden vanhemmat osaavat kasvattaa tässä suuhteessa oikein (keskitytään asioihin, rajat somella ja peleillä, kuri jne.), eivät tuosta kärsi.

Lisäksi monet nuoret eivät näe enää puurtamista avaimena omaan menestykseensä tai omaa samanlaista kunnianhimoa vaan kuvittelevat ettei mikään vaikuta heidän tulevaisuuteensa joten sama mennä siitä missä aita on matalin. Yhteiskunnan näkymät ei tätä paranna kun eihän niitä töitä, puhumattakaan pitkistä työurista, juuri ole.

 

[Ihmemies]

Suomessa maahanmuuttajilla on keskimäärin 80 pisteen ero tuloksissa Pisa-testeissä. Kuvaaja 1.2.23. Monet alueet esim pk-seudulla ovat kouluissa jo enemmistönä maahanmuuttajavoittoisia.

En tiedä onko sillä mitään korrelaatiota pisa-tulosten suhteen, että maahanmuuttajien määrän lisääntyessä pisa-tulokset huononevat. Onkohan tätä tutkittu jossain?

 

[ravallo]

En tiedä onko sillä mitään korrelaatiota pisa-tulosten suhteen, että maahanmuuttajien määrän lisääntyessä pisa-tulokset huononevat. Onkohan tätä tutkittu jossain?

Tutkittu häh, tuossahan se suoraan näkyy - jos mamujen PISA scoret on Suomessa 80 pojoa matalampia, niin eihän sitä mitenkään tarvi "tutkia". Vai meinaatko että mitä enemmän maahanmuuttajia, niin sitä huonompia ne on koulussa? Vai että mamujen läsnäolo heikentää kantistenkin pisa -tuloksia?

On muuten pirun koominen toi toinen pää taulukkoa missä näkyy maat missä maahanmuutto PARANTAA merkittävästi pisa -tuloksia, joku voisi sanoa vaikka että ÜLLARI

Tietenkin jos ei halua mennä "nekerit on tymiä" -tasolle, niin voisi pohtia sitä, miten maahanmuuton painajaismaa Ruotsi, jossa autot palaa kadulla ja käsikranaatit lentelee lastenvaunuihin, saa puristettua mamuistaan parikymmentä pistettä pienemmän erotuksen. Tosin Ruotsissa kokonaistasokin on tuon parikymmentä pojoa Suomea heikompi, joten ehkä molempien mamut on about yhtä huonoja mutta suomalaiset kantikset ovat ruotsalaisia parempia?

Näkyyköhän tuossa muuten kielen vaikutus, nuo maahanmuutosta oppimistuloksissa hyötyvät maat ovat joko noita rahakkaita korkean koulutustason mamuja importtaavia mestoja tai sitten englanninkielisiä maita. UK, NZ, Australia, Irlanti, Malta kaikki plussalla. Ainakin UK on noista maa johon tuuppaa kyllä kaikennäköistä hiihtäjää sisään, tosin sitä varmaan kompensoi myös korkean tulotason maahanmuutto.

 

[Stuntman Mike]

Saksahan tuossa vetää pohjat kokonaan, kun kantikset vielä kykenee päättelyyn, mutta nämä miljoonien keskimääräistä vähemmän älykkäiden jälkipolvi ei osaa mitään. Mutta toki näitä katsoessa tarvitaan varmaan lisää rahaa kotouttamiseen ja ties mitä. Millään Islamin 600-luvulla alkaneesta serkkujen naimisestahan nykypäivään asti ei voi olla mitään merkittävää vaikutusta siihen, että ÄO laskee laskemistaan.

 

[Ihmemies]

Meillä 90-luvulla oli yksi muita selvästi tyhmempi kantasuomalainen luokalla yläasteella. Jo hänen opetukseen osallistuminen haittasi muiden luokkalaisten oppimista niin paljon, että hänet siirrettiin erityisopetukseen, eikä häntä sen jälkeen enää näkynyt luokalla. Hän vei siis paljon opettajan resursseja ja aiheutti järjestyshäiriöitä, jolloin yhteiseen opetukseen ei jäänyt niin paljoa aikaa.

Riippumatta siis ihmisen etnisyydestä selvästi heikkolahjaisempien ihmisten kanssa opiskelu heikentää fiksumpienkin oppimista. Monasti uutisissa on ehdotettu tasoluokkia ratkaisuksi, mutta niihin palaaminen ei kulemma ole mahdollista.

Mietin lähinnä sitä, että jos keskimääräistä heikompitasoisia oppilaita on paljonkin luokalla, niin miten se voi olla muka vaikuttamatta muidenkin oppimiseen? Kun syyllistä etsitään aina koulu-uudistuksista, digilaitteista, tiktokista ym. Varmaan näissäkin on vikaa, mutta myös opetus pitää sovittaa kohderyhmän tasolle. Jolloin opetus saattaa edetä hitaammin, tai tunneilla ei käsitellä vaikeampia asioita yhdessä.

 

[ravallo]

Saksahan tuossa vetää pohjat kokonaan, kun kantikset vielä kykenee päättelyyn, mutta nämä miljoonien keskimääräistä vähemmän älykkäiden jälkipolvi ei osaa mitään. Mutta toki näitä katsoessa tarvitaan varmaan lisää rahaa kotouttamiseen ja ties mitä. Millään Islamin 600-luvulla alkaneesta serkkujen naimisestahan nykypäivään asti ei voi olla mitään merkittävää vaikutusta siihen, että ÄO laskee laskemistaan.

Saksa on absoluuttisissa eroissa yhtä heikko kuin Suomi, mutta sen tuloksesta katoaa suurempi osa kun elintasoerot otetaan huomioon, köyhät sakut on lähempänä köyhiä mamuja kuin köyhät suomalaiset köyhiä mamuja. Tuohan ei ole mikään ihme tuollaisessa vähemmän tasapäistävän koulujärjestelmän maassa.

 

[dot1q]

Riippumatta siis ihmisen etnisyydestä selvästi heikkolahjaisempien ihmisten kanssa opiskelu heikentää fiksumpienkin oppimista. Monasti uutisissa on ehdotettu tasoluokkia ratkaisuksi, mutta niihin palaaminen ei kulemma ole mahdollista.

Tää on ihan järjetöntä, nykyjärjestelmältä. Nimen omaan tunnettu hyvä keino - heitetään pois koska "inkluusio on ihqquuuu ja rasismi hiuksistavittuuunn kiitos <3"
Todellakin pidin näistä tasoryhmistä ysärillä itsekin. Parhaimmillaan ne vielä auttoivat oppilaita keskittymään siellä äö 60 ryhmässäkin jotta vaihtoivat lopen ryhmää napsun eteenpäin, kun alkoi opiskelu sujua.
lisäys : nyt oma lapsi kärsii siitä, että siellä on apinahäiriköitä sähläämässä tunnilla, eikä keskittymisestä tule mitään sosiaalisen show vuoksi.

 

[Paskisti]

Meillä 90-luvulla oli yksi muita selvästi tyhmempi kantasuomalainen luokalla yläasteella. Jo hänen opetukseen osallistuminen haittasi muiden luokkalaisten oppimista niin paljon, että hänet siirrettiin erityisopetukseen, eikä häntä sen jälkeen enää näkynyt luokalla. Hän vei siis paljon opettajan resursseja ja aiheutti järjestyshäiriöitä, jolloin yhteiseen opetukseen ei jäänyt niin paljoa aikaa.

Riippumatta siis ihmisen etnisyydestä selvästi heikkolahjaisempien ihmisten kanssa opiskelu heikentää fiksumpienkin oppimista. Monasti uutisissa on ehdotettu tasoluokkia ratkaisuksi, mutta niihin palaaminen ei kulemma ole mahdollista.

Mietin lähinnä sitä, että jos keskimääräistä heikompitasoisia oppilaita on paljonkin luokalla, niin miten se voi olla muka vaikuttamatta muidenkin oppimiseen? Kun syyllistä etsitään aina koulu-uudistuksista, digilaitteista, tiktokista ym. Varmaan näissäkin on vikaa, mutta myös opetus pitää sovittaa kohderyhmän tasolle. Jolloin opetus saattaa edetä hitaammin, tai tunneilla ei käsitellä vaikeampia asioita yhdessä.

Tavallaan koulu-uudistus onkin syyllinen kun vähennettiin sen aikaisia erityiskouluja (tarkkis, vammaiskoulut apukoulu jne.) ja yhdistettiin hyvin eritasoisia oppilaita luokiksi. Edelleen on erityiskouluja mutta välistä jäi ns. hidas oppiminen pois, kutsuttiinko näitä sitten apu- tai harjaantumiskouluksi.

 

[KiLLPaTRiCK]

Liisa Keltikangas-Järvinen kertoi aiheesta Sijoituskästissä, oli uskomattoman hyvä jakso. Selittää mm. hienosti eroa yksilöllisyyden ja itsekkyyden välillä. Samoin korostaa sitä, miten käy kun lapsi saa itse päättää. Commodore-sukupolven hän päästää pälkähästä ja joku jossain aiemminkin sanoi, että videopelit olivat kehittäviä 80- ja 90-luvuilla, kun ne ovat nykyään lähinnä silkkaa dopamiinitykitystä sairaalla temmolla (malliesimerkki Fortnite ja jatkuvat päivitykset ja palkitsemisjärjestelmät). Minusta on tyhmää esittää, että emme tiedä syitä nykytilanteeseen ja se on yhteiskunnallinen ongelma joka pitää ratkaista. Syyt ovat tiedossa, mutta korjauksia ei haluta tehdä.

Kiitos vinkistä, täytyykin tuo kuunnella. Yli kahden tunnin kesto vähän pelotti, mutta jossain kohtaa on tuolle varattava aika.

 

[kilroy1]

Tavallaan koulu-uudistus onkin syyllinen kun vähennettiin sen aikaisia erityiskouluja (tarkkis, vammaiskoulut apukoulu jne.) ja yhdistettiin hyvin eritasoisia oppilaita luokiksi. Edelleen on erityiskouluja mutta välistä jäi ns. hidas oppiminen pois, kutsuttiinko näitä sitten apu- tai harjaantumiskouluksi.

Tästä olen samaa mieltä.. näin 70-luvulla koulun aloittaneena oli apukoulut ja tarkkailuluokat hyvinkin tarpeellisia. Oppilaasta riippuen pystyttiin siirtämään koulusta tai luokasta toiseen jos oli tarvetta. Tarkkailuluokkien opettajat olivat melko kovassa maineessa, ihan syystäkin.. siihen hommaan ei monesta opettajasta ole ja oman yläasteen tarkkiksen opettajalle pitää nostaa hattua, hyvin sai pidettyä luokan nipussa.

Myös tasokurssit muutamissa aineissa olivat hyviä, en ollut mikään kympin oppilas (lähinnä seiskan) mutta esim matikan laajan kurssin tunneilla oli ihan eri oppimistulos jos vaihtoehtona olisi nykyinen missä kaikki tarkkiksista laajaan ovat samoilla tunneilla. Oppimisrauha oli eri luokkaa, samoin oppimistulokset.

Mutta näin ei saa tehdä kaiken tasapäistämisen nimissä..

 

[ojisama]

Saksa on absoluuttisissa eroissa yhtä heikko kuin Suomi, mutta sen tuloksesta katoaa suurempi osa kun elintasoerot otetaan huomioon, köyhät sakut on lähempänä köyhiä mamuja kuin köyhät suomalaiset köyhiä mamuja. Tuohan ei ole mikään ihme tuollaisessa vähemmän tasapäistävän koulujärjestelmän maassa.

Väännätkö rautalangasta miten tasapäistäminen pitäisi tulkita tässä? Ymmärränkö oikein, että siis käytännössä (ainakin suhteessa) köyhät saksalaiset pärjää huonommin kuin köyhät suomalaiset, ja se johtuu siitä, että siellä tasapäistetään vähemmän? (Toinen tulkinta minkä noiden lauseiden perusteella voisi tehdä olisi kai köyhien mamujen parempi pärjääminen Suomessa, mutta epäilen, että tuota olisi tarkoitettu.)

 

[ExtraEvil6666]

Väännätkö rautalangasta miten tasapäistäminen pitäisi tulkita tässä? Ymmärränkö oikein, että siis käytännössä (ainakin suhteessa) köyhät saksalaiset pärjää huonommin kuin köyhät suomalaiset, ja se johtuu siitä, että siellä tasapäistetään vähemmän? (Toinen tulkinta minkä noiden lauseiden perusteella voisi tehdä olisi kai köyhien mamujen parempi pärjääminen Suomessa, mutta epäilen, että tuota olisi tarkoitettu.)

Tarkoitetaan ymmärtääkseni sitä, että sosioekonominen asema selittää Saksassa tuloksia enemmän kuin Suomessa.

 

[Cortonki]

Suomessa maahanmuuttajilla on keskimäärin 80 pisteen ero tuloksissa Pisa-testeissä. Kuvaaja 1.2.23. Monet alueet esim pk-seudulla ovat kouluissa jo enemmistönä maahanmuuttajavoittoisia.

En tiedä onko sillä mitään korrelaatiota pisa-tulosten suhteen, että maahanmuuttajien määrän lisääntyessä pisa-tulokset huononevat. Onkohan tätä tutkittu jossain?

Mikä vitun pisa testi, ikinä kuullutkaan?

 

[Tonnin Seteli]

Mikä vitun pisa testi, ikinä kuullutkaan?

Ihan hyhää yhteiskuntakriittistä huumoria. Tähän voisi vastata samalla tekstilajilla, että pissatesti on tietysti se, mihin pitää vankilassa pantata kusta jottei joudu eristysselliin.

Voi tosiaan olla, ettei huonoja tuloksia aiheuttava pilalle mennyt nuoriso saati sen etninen jae moisista tiedä. Tuskin ajattelevat yhteiskunnallisia asioita tai muutenkaan käsitteellisesti juuri pidemmälle kuin raha tai pillu.

 

[Stuntman Mike]

Pahennusta herättänyt kommenttini raksaranen tyhmyydestä saa jatkoa. Tänään aamulla klo. 6:02 hän oli - märällä asfaltilla - puhaltamassa pois neulasia ajoväylältään. En nyt tiedä miten tähän pitäisi suhtautua, mutta mielestäni pientaloalueella lehtipuhaltimen käyttö kuudelta aamulla on joko täysin aivovammaisen merkki tai sitten se on vaan normaalia rakennusteollisuuden väelle. Satoi koko yön ja täällä on neulasia, noita se tuolla muna pystyssä lehtipuhaltimella puhalteli pois. Voinko kysyä, että mitä ihmettä?

 

[Paskisti]

Pahennusta herättänyt kommenttini raksaranen tyhmyydestä saa jatkoa. Tänään aamulla klo. 6:02 hän oli - märällä asfaltilla - puhaltamassa pois neulasia ajoväylältään. En nyt tiedä miten tähän pitäisi suhtautua, mutta mielestäni pientaloalueella lehtipuhaltimen käyttö kuudelta aamulla on joko täysin aivovammaisen merkki tai sitten se on vaan normaalia rakennusteollisuuden väelle. Satoi koko yön ja täällä on neulasia, noita se tuolla muna pystyssä lehtipuhaltimella puhalteli pois. Voinko kysyä, että mitä ihmettä?

Jatkona nää ranet käyttää lehtipuhaltimen lisäksi sirkkeliä, polttomoottoriruohonleikkuria, hiomakonetta, rälläkkää ja kaikkea muutakin mikä aiheuttaa ääntä. Sivistyneet ihmiset ei hommaa joka taloon omia sähköleluja (nykyisin akuilla) vaan käyttävät käsisahaa, haravaa, mankelia (ruohonleikkuri), hiomapaperia pulikalla ja kaikkea muutakin mikä ei aiheuta ääntä. Samalla säästyy rahaa ja kaljamahakin pysyy ohuempana.

 

[Stuntman Mike]

Jatkona nää ranet käyttää lehtipuhaltimen lisäksi sirkkeliä, polttomoottoriruohonleikkuria, hiomakonetta, rälläkkää ja kaikkea muutakin mikä aiheuttaa ääntä. Sivistyneet ihmiset ei hommaa joka taloon omia sähköleluja (nykyisin akuilla) vaan käyttävät käsisahaa, haravaa, mankelia (ruohonleikkuri), hiomapaperia pulikalla ja kaikkea muutakin mikä ei aiheuta ääntä. Samalla säästyy rahaa ja kaljamahakin pysyy ohuempana.

En näe ongelmaa työkalujen käytössä, mutta kun sama kaveri puhaltelee kesäisin pölyjä ja muuta samaan aikaan ja pesee esim. autoaan 2-3 kertaa päivässä, niin ei sillä kaikki voi olla kotona kunnossa. Joten hieno baitti, mutta meni hieman ohi. Mikäli olet rakennusalalla, niin en ihmettele yhtään.

 

[ravallo]

Tarkoitetaan ymmärtääkseni sitä, että sosioekonominen asema selittää Saksassa tuloksia enemmän kuin Suomessa.

Niin, jos katsotaan ihan suoraan tuloksia, niin mamut on Saksassa ja Suomessa yhtä paljon valtaväestöä jäljessä, mutta jos verrataan saman sosioekonomisen taustan (ainakin tulotaso lienee tekijä, ehkä vanhempien koulutustausta?) mamuja ja valtaväestöä niin siellä eroa katoaa enemmän kuin Suomessa.

Vedän nyt vähän hihasta, mutta veikkaisin että mamut on porukkana (ylipäänsä kaikissa maissa) vähän sellaista että ne korkean tulo- ja koulutustason mamut on ihan helvetin kovia ja ne matalan tulo- ja koulutustason mamut on ihan paskoja. Kantikset ovat sitten yleensä paljon tasaisempia.

Ero voisi johtua siis joko siitä että myös rikkaat sakut on niiden rikkaita mamuja parempia, mihin en oikein usko, tai siitä, miten luulen että tämä menee, että köyhät sakutkin ovat melko kämäisiä ja siksi lähempänä niitä köyhiä mamuja. Köyhät suomalaiset (onko muitakin? heh heh) taas pärjäävät köyhyydestään huolimatta paljon köyhiä mamuja paremmin.

 

[Cortonki]

Ihan hyhää yhteiskuntakriittistä huumoria. Tähän voisi vastata samalla tekstilajilla, että pissatesti on tietysti se, mihin pitää vankilassa pantata kusta jottei joudu eristysselliin.

Voi tosiaan olla, ettei huonoja tuloksia aiheuttava pilalle mennyt nuoriso saati sen etninen jae moisista tiedä. Tuskin ajattelevat yhteiskunnallisia asioita tai muutenkaan käsitteellisesti juuri pidemmälle kuin raha tai pillu.

Ei siinä mitään huumoria ollut, en ole kyseistä testiä ikinä tehnyt, joten testin vaatimustasosta ei mitään käryä.

 

[Paskisti]

En näe ongelmaa työkalujen käytössä, mutta kun sama kaveri puhaltelee kesäisin pölyjä ja muuta samaan aikaan ja pesee esim. autoaan 2-3 kertaa päivässä, niin ei sillä kaikki voi olla kotona kunnossa. Joten hieno baitti, mutta meni hieman ohi. Mikäli olet rakennusalalla, niin en ihmettele yhtään.

Antaa kaverin puhallella, ehkä se on autisti (ei kai tee tyhmäksi). Meilläkin naapurissa nuoriso vinguttaa kaikenlaisia pöristimiä aikansa kuluksi mutta minkäs teet. Eipähän ole jätkät kännykällä.

En ole rakennusalalla enkä omaa juurikaan sähkötyökaluja.

 

[Sikatiiker]

On muuten pirun koominen toi toinen pää taulukkoa missä näkyy maat missä maahanmuutto PARANTAA merkittävästi pisa -tuloksia, joku voisi sanoa vaikka että ÜLLARI

Katselin ihan samaa. En ylläty siitä, että arabimaissa tulijat nostavat tasoa, kun sinne ei käsittääkseni päästetä juurikaan tulijoita muista arabimaista ja lähtötaso lienee matalahko sekin oppimisessa ja sivistyksessä jos jo tyttö- ja poikalapset ovat eri arvoisia niin kotona kuin koulussa ja se on kaikille "kantiksille" ok.
Sitten pistää silmään tuo Australia. Joku suomalainen tatuoija muutti sinne ja kertoi somessa kokemuksestaan. Muistaakseni kahden vuoden ajan tarkkailtiin työntekoa ja tulotasoa, ennen kuin antoivat kansalaisuuden. Eli yleinen linja taitaa olla, ettei maahan haluta matalan kehitystason väkeä yllin kyllin sisään.

Tietenkin jos ei halua mennä "nekerit on tymiä" -tasolle, niin voisi pohtia sitä, miten maahanmuuton painajaismaa Ruotsi, jossa autot palaa kadulla ja käsikranaatit lentelee lastenvaunuihin, saa puristettua mamuistaan parikymmentä pistettä pienemmän erotuksen. Tosin Ruotsissa kokonaistasokin on tuon parikymmentä pojoa Suomea heikompi, joten ehkä molempien mamut on about yhtä huonoja mutta suomalaiset kantikset ovat ruotsalaisia parempia?

Opetus on laskettu heikommin oppivien tasolle -> koko taso matalammalla -> erot pienempiä. Ehkä jotain tällaista taustalla?

Varmaan jossakin ketjussa on jo käsitelty ja jonkun mielestä ei ole tyhmyyttä, mutta minusta on ihan jäätävää tyhmyyttä:

Suomeen on syntymässä Wolt-velallisten sukupolvi – Veera, 27, on yksi heistä

Helsinkiläinen Veera Poutiainen, 27, menetti luottotietonsa ostettuaan velaksi elämyksiä. Lopulta myös arjen ruokaostokset oli tehtävä Klarnalla. Hän haluaa varoittaa muita maksunlykkäyksen riskeistä.

www.iltalehti.fi

Veera on velkaantunut huvittelun ja laskulle syömisen vuoksi. Hän on maksanut Wolt-ruokaa, lentoja ja hotelleja Klarnalla ja päätynyt ulosottoon. Hän asuu Helsingissä ja vuokra on 680€/kk. Heittäisin tähän lempianekdoottini, että muuta pois Helsingistä, mutta tuo 680€/kk on jo melko maltillinen. Kauempana pk-seudusta saattaisi voida yksiön vuokrassa säästää pari hunttia kuussa, mutta eiköhän sen tuolla elämäntyylillä saisi hassattua ihan mihin tahansa.

Veera listaa syiksi "puutteelliset rahataidot, ylisukupolvinen köyhyys, ADHD". Puutteelliset rahataidot ja ylisukupolvinen köyhyys ovat älyllistä epärehellisyyttä, kun yksilö tekee omat päätöksensä itse. ADHD toki altistaa impulsiiviselle ajattelulle, mutta korjausliike on tehtävä itse diagnoosista huolimatta.

Tämä älyllinen laiskuus on mielestäni raskain tyhmyyden laji. Ihminen tietää ongelmansa, mutta kuvittelee ikään kuin olevansa yli siitä ongelmasta keksittyään selitykset, ratkaisematta itse ongelmaa tai edes yrittämättä. Missä tällainen ihminen kuvittelee olevansa tämän ognelmansa kanssa 10 vuoden päästä...

 

[Arrows]

Tämä älyllinen laiskuus on mielestäni raskain tyhmyyden laji. Ihminen tietää ongelmansa, mutta kuvittelee ikään kuin olevansa yli siitä ongelmasta keksittyään selitykset, ratkaisematta itse ongelmaa tai edes yrittämättä. Missä tällainen ihminen kuvittelee olevansa tämän ognelmansa kanssa 10 vuoden päästä...

Varmaan samassa tilanteessa vielä isompien velkojen kanssa.

 

[KiLLPaTRiCK]

Varmaan samassa tilanteessa vielä isompien velkojen kanssa.

Ja ilman töitä, kun luettuani juttua ja katseltuani asianomistajaa tuli mieleen, että en itse häntä palkkaisi.

PS. Tämä juttu kyllä vähän haiskahtaa. Onko toimittajan tuttu? Onko sillä joku blogi tai muuta syytä haluta julkisuuteen? Onko hän kohta jossain TV-ohjelmassa?