Ihmisen luomat tallennusvälineet kehittyvät jatkuvasti, mutta luonnon näkökulmasta ne ovat naurettavia. Dna pystyy tallentamaan tietoa moninkertaisesti verrattuna ihmistekeleisiin, kertoo
ExtremeTech.
Ihmisen dna varastoi tietoa siitä, millainen ihminen on. Tuo tieto kulkee myös aina mukana, joten sitä ei voi unohtaa tai hukata.
Tallennustilan tarve kasvaa kasvamistaan, kun pilvipalvelut yleistyvät. Digitaaliset arkistot kasvavat, mutta tallennustilan määrä ei välttämättä pysy tahdissa. On riski, että suuri osa aikaamme koskevasta tiedosta tuhoutuu tai tuhotaan.
Vuonna 2012 Harvardin yliopisto onnistui tallentamaan grammaan dna:ta 700 teratavua tietoa. Tällaisesta tiheydestä muut tallennusvälineet voivat vain uneksia.
Teoriassa dna-ketjun muodostavien nukleiinihappojen avulla voidaan varastoida 455 eksatavua tietoa grammaa kohden. Se on enemmän kuin tietoa on varastoitu koko maailmassa.
Dna on lisäksi pitkäikäinen muisti. Se toki on haurasta ja hajoaa herkästi, mutta se on vakaata, jos siihen ei kohdistu ulkoisia voimia. Dna-ketjut voivat säilyä miljoonia vuosia.
Tiedon tallentamiseksi ja lukemiseksi dna:sta on olemassa jo automaattisia järjestelmiä. Dna-ketjun kopioiminenkin onnistuu mutkattomasti.
Heikkojakin puolia dna:lla on. Jos tietoa pitää päästä selaamaan nopeasti ja usein, ketju sopii tarkoitukseen huonosti. Lisäksi dna-tallennus poistaisi tietoturvan.
Siksi dna sopii ennemminkin tiedon tallentamiseen kuin sen lukemiseen. Erityyppisiin arkistointitarkoituksiin dna sopii silti hyvin, ja nykyisiä lukulaitteita voidaan parantaa tulevaisuudessa.