Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

Liittynyt
04.09.2018
Viestejä
1 599
Alkaa olla pörssisähkön hinnat sitä tasoa, että ainakin sähkölämmittäjien kannattaa mielestäni tutustua noihin määräaikaisiin taas ja tarvittaessa keplotella keväällä itsensä irti. Toki jos pystyy täysimittaisesti hyödyntämään halvat tunnit niin se muuttaa asetelmaa.

Alle 30 c/kwh saa vielä soppareita, esim. Vattenfall 24 kk 26,7 c/kwh. Katsoin sen pörssisähkölaskurin kanssa niin itsellä olisi tässä kuussa ollut jo yli 30 c keskihinta omalla sähkön käytöllä ja epäilys on, ettei hinta laske talven edetessä.
 
Liittynyt
28.12.2020
Viestejä
20
Oma spot keskiarvo 20.9-22.11 on 17 senttiä ja spot keskiarvoon nähden -9%.
Tässä kuussa keskiarvo jo 20 senttiä. Säästöjä ei paljoa ole saanut muuten kuin turhien lattialämpöjen karsimisella ja lisäksi sähköpatterit eivät ole päällä vaan pelkkä ilp riittää. Ylivoimaisesti suurin kuluttaja on lämminvesivaraaja joka yösähköllä tosin.
 
Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
1 674
Onkos muut oikeasti tyypanneet, miten okt:n mahdollinen tulisija riittää talvella? Kyllähän itselleni nyt on käynyt ilmi, ettei talon tulisijalla pidetä yllä mitään asumiskelpoisia lämpöjä, kun elohopea tippuu kunnolla. Nollassa vielä pysyy lämmöt ilman muuta lämmitysta, mutta -5 C niin ei tehot riitä enää.

Toki tää riippuu takkatyypistä, jos on (varaava) kiertoilmatakka tms, niin tehot varmaan riittää kun pistää vaan pökköä pesään koko päivän, mutta sitten taas varaava kuoritaka, niin siinä on rajansa miten paljon siinä voi päivässä puuta polttaa ja raja on kohtuullisen matala. Kattelin itse valmistajan sivuilta, että varaavan takan energiamääräksi on ilmoitettu 58 kWh. No, ei ole ilmoitettu millä puumäärällä tämä saavutetaan, mutta oletan, että maksimimäärällä puita päivän aikana. Eli se tekis tehoksi vajaat 2,5 kW, eli yhden pienikokoisen puhallinlämmittimen verran ja kaikki ymmärtää, ettei tällä lämmitellä kuin koirankoppia.

Semisti homma oli minulle yllätys, kun olin ajatellut, että takka toimii ongelmatilanteissa myös pääasiallisena lämmönlähteenä. Enemmän olen yllättynyt, että kun katselee tulisijavalmistajien nettisivuja, niin heillä ei ole valikoimissa lainkaan varaavia tulisijoja, joilla yksikään koirankoppia suurempi okt lämpeäisi pakkasillakin. Eli jos oikeasti haluaa lämmittää puilla, niin pitänee tilata muurari tekemään vanhan ajan leivinuuni "pitkästä tavarasta". Sellainen, jossa voi polttaa metrisiä halkoja. Tää on toki ollut allekirjoittaneella aina haaveena...
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 123
Joo ei tässä vielä kyllä mitään kiinteitä soppareita kaipaa.
Meillä tämän kuun hinta 16,8c/kwh. Saa olla pirun kallis loppu kuu että nostaa tuon edes 20c/kwh tasoon.

Turhaa pelottelua siis. Jokaisen täytyy ymmärtää oma käyttöprofiili ja sen kautta laskea kumpi kannattaa. Eikä niistä 24kk kiinteistä soppareista välttämättä ihan helpolla kelpotella ulos vaikka täällä sitä suositellaankin.
 
Liittynyt
20.10.2016
Viestejä
257
Onhan tuo ollut itelleni päivänselvää alusta asti. N. 1000kg varaava takka ja valmistaja suosittelee sitä noin 60m2 lämmittämiseen. Hiukan siis jää vajaaksi 140 neliöstä. Mutta parempi sekin on kun ei mitään.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 123
Onkos muut oikeasti tyypanneet, miten okt:n mahdollinen tulisija riittää talvella? Kyllähän itselleni nyt on käynyt ilmi, ettei talon tulisijalla pidetä yllä mitään asumiskelpoisia lämpöjä, kun elohopea tippuu kunnolla. Nollassa vielä pysyy lämmöt ilman muuta lämmitysta, mutta -5 C niin ei tehot riitä enää.

Toki tää riippuu takkatyypistä, jos on (varaava) kiertoilmatakka tms, niin tehot varmaan riittää kun pistää vaan pökköä pesään koko päivän, mutta sitten taas varaava kuoritaka, niin siinä on rajansa miten paljon siinä voi päivässä puuta polttaa ja raja on kohtuullisen matala. Kattelin itse valmistajan sivuilta, että varaavan takan energiamääräksi on ilmoitettu 58 kWh. No, ei ole ilmoitettu millä puumäärällä tämä saavutetaan, mutta oletan, että maksimimäärällä puita päivän aikana. Eli se tekis tehoksi vajaat 2,5 kW, eli yhden pienikokoisen puhallinlämmittimen verran ja kaikki ymmärtää, ettei tällä lämmitellä kuin koirankoppia.

Semisti homma oli minulle yllätys, kun olin ajatellut, että takka toimii ongelmatilanteissa myös pääasiallisena lämmönlähteenä. Enemmän olen yllättynyt, että kun katselee tulisijavalmistajien nettisivuja, niin heillä ei ole valikoimissa lainkaan varaavia tulisijoja, joilla yksikään koirankoppia suurempi okt lämpeäisi pakkasillakin. Eli jos oikeasti haluaa lämmittää puilla, niin pitänee tilata muurari tekemään vanhan ajan leivinuuni "pitkästä tavarasta". Sellainen, jossa voi polttaa metrisiä halkoja. Tää on toki ollut allekirjoittaneella aina haaveena...
Meillä ns. vesitakka. Eli vesivaipalla ja siitä lämpö siirtyy kuution varaajaan. Takka on muistaaksnei noin 20kw veteen ja reipas 2kw ilmaan. Ulkolämpötila kun on noin 5-10c niin 4h takatusta riittää nostamaan varaajan 25c->70+c. Samalla sisäilma lämpeää mielestäni turhan kuumaksi, vaimo tykkää kuitenkin, eli ehkä noin 24-25c. Takka vaikuttaa reippaaseen 100 neliöön(tässä tilassa siis se +24c lämminta) ja talossa noin 200 asuttua neliötä(tähän koko alaan vaikuttaa IV:n kautta takasta ilmaan siirtyvä energia) ja 200 autotallia mikä noin 13c (mutta lämpeää samalla vesikierrolla).

Nyt kun on ollut noin -5c ulkolämpö niin takkaa saa poltella ihan huolella. 6h niin varaaja on ehkä 50c.
Eli kyllä sitä energiaa vaan paljon menee!

Ei mitään käryä tuon vesitakan hyötysuhteesta. Osto puilla ei mitään järkeä muuta kuin tunnelma, mutta nyt ollaankin polteltu ilmaisia puita ja niitä löytyy vielä lähemmäs 10 mottia. Ilmaisilla puilla tässä on jotain järkeä. Muuten talo lämpeää maalämmöllä, siksi puilla lämmittely ei ole halvan sähkön aikaan järkevää.
 
Liittynyt
21.05.2022
Viestejä
210
Onkos muut oikeasti tyypanneet, miten okt:n mahdollinen tulisija riittää talvella? Kyllähän itselleni nyt on käynyt ilmi, ettei talon tulisijalla pidetä yllä mitään asumiskelpoisia lämpöjä, kun elohopea tippuu kunnolla. Nollassa vielä pysyy lämmöt ilman muuta lämmitysta, mutta -5 C niin ei tehot riitä enää.

Toki tää riippuu takkatyypistä, jos on (varaava) kiertoilmatakka tms, niin tehot varmaan riittää kun pistää vaan pökköä pesään koko päivän, mutta sitten taas varaava kuoritaka, niin siinä on rajansa miten paljon siinä voi päivässä puuta polttaa ja raja on kohtuullisen matala. Kattelin itse valmistajan sivuilta, että varaavan takan energiamääräksi on ilmoitettu 58 kWh. No, ei ole ilmoitettu millä puumäärällä tämä saavutetaan, mutta oletan, että maksimimäärällä puita päivän aikana. Eli se tekis tehoksi vajaat 2,5 kW, eli yhden pienikokoisen puhallinlämmittimen verran ja kaikki ymmärtää, ettei tällä lämmitellä kuin koirankoppia.

Semisti homma oli minulle yllätys, kun olin ajatellut, että takka toimii ongelmatilanteissa myös pääasiallisena lämmönlähteenä. Enemmän olen yllättynyt, että kun katselee tulisijavalmistajien nettisivuja, niin heillä ei ole valikoimissa lainkaan varaavia tulisijoja, joilla yksikään koirankoppia suurempi okt lämpeäisi pakkasillakin. Eli jos oikeasti haluaa lämmittää puilla, niin pitänee tilata muurari tekemään vanhan ajan leivinuuni "pitkästä tavarasta". Sellainen, jossa voi polttaa metrisiä halkoja. Tää on toki ollut allekirjoittaneella aina haaveena...
Meillä on Nunnauunin Inka Duo. Tuolta löytyy jotain speksiä: https://rlkoti.fi/pdf/Nunnauuni.pdf. Onkohan tuo nykyään tiputettu pois tuotannosta kuin myös muut isommat tulisijat?:hmm: Tehoksi tuolle speksattu 77-87 kWh.

Kyllä tuolla 200m2 hyvin eristetyn okt:n pitää kovillakin pakkasilla lämpimänä, kun joka päivä lämmittää mittarin 400 asteeseen. Ongelmana hiukan lämmön epätasainen jakautuminen talossa ja kaikki väliovet pitää pitää auki.
 
Liittynyt
04.09.2018
Viestejä
1 599
Onkos muut oikeasti tyypanneet, miten okt:n mahdollinen tulisija riittää talvella? Kyllähän itselleni nyt on käynyt ilmi, ettei talon tulisijalla pidetä yllä mitään asumiskelpoisia lämpöjä, kun elohopea tippuu kunnolla. Nollassa vielä pysyy lämmöt ilman muuta lämmitysta, mutta -5 C niin ei tehot riitä enää.
En ole kokeillut suoranaisesti, mutta tuohon varmaan liittyy paljon talon rakennekin. Jos on kovin sokkeloinen talo ja yksi takka niin vaikeaahan se lämmön tasainen jakaminen on.

Alakerrassa meillä patterit on pois päältä, takka lämpiää kerran päivässä ja ilp puhaltaa koko ajan. Takka + ilp lämmittää n. 120 m² alakerran hyvin, kun takka on keskellä taloa ja on melko avoin alakerta.

E: olisi itseasiassa mielenkiintoista kokeilla miten lämmöt reagoi, jos laittaa pumpun vain puhaltamaan niin että se levittäisi lämpöä ja yrittää pitää takalla vaikka se + 20 alakerrassa. :hmm:
Joo ei tässä vielä kyllä mitään kiinteitä soppareita kaipaa.
Meillä tämän kuun hinta 16,8c/kwh. Saa olla pirun kallis loppu kuu että nostaa tuon edes 20c/kwh tasoon.

Turhaa pelottelua siis. Jokaisen täytyy ymmärtää oma käyttöprofiili ja sen kautta laskea kumpi kannattaa. Eikä niistä 24kk kiinteistä soppareista välttämättä ihan helpolla kelpotella ulos vaikka täällä sitä suositellaankin.
Ei ollut siis mikään tarkoitus lietsoa tai pelotella tai mitään muutakaan negatiivista aiheuttaa. Tein vain tämmöisen havainnon omalla kulutusprofiilillani ja ajattelin sen jakaa tänne. Ainakin kannattaa ehkä tarkastaa se oma spot-keskiarvohinta ja pohtia miten se sopii omaan talouteen tai voiko omaa kulutusta muuttaa. Kyllähän siellä ne halvat tunnit on ja säästöä on varmasti mahdollista puristaa, kun vaan keksii keinot.
 
Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
1 674
Meillä on Nunnauunin Inka Duo. Tuolta löytyy jotain speksiä: https://rlkoti.fi/pdf/Nunnauuni.pdf. Onkohan tuo nykyään tiputettu pois tuotannosta kuin myös muut isommat tulisijat?:hmm: Tehoksi tuolle speksattu 77-87 kWh.
Joo, kattelin pikaisesti läpi kaikki varaavat valmistakat ja en äkkipikaa löytänyt tehokaampia kuin tuo 80-90 kWh. Toisaalta ihmekkö tuo, eihän normaalissa maailmantilanteeessa kukaan lämmitä pelkällä takalla, eli markkinat on lähellä nollaa. Ne jotka lämmittää, niin kyllähän muurari tosiaan tekee massiivisemman takan ihan millaisen vain.

Itsellä siis Tiileri Titta, 2200 kg ja teho toi 58 kWh ja tehot loppuu auttamatta kesken (150 neliötä, lisäksi iso avoin tila yläkertaan, joten kuutioita piisaa) jos pelkällä takalla lämmittää... Yläkerta saakin olla kylmempi se ei oo ongelma (makkarit, 17C riiittää), mutta ei riitä oleskelutiloihinkaan alakertaan.

Alakerrassa meillä patterit on pois päältä, takka lämpiää kerran päivässä ja ilp puhaltaa koko ajan. Takka + ilp lämmittää n. 120 m² alakerran hyvin, kun takka on keskellä taloa ja on melko avoin alakerta.

E: olisi itseasiassa mielenkiintoista kokeilla miten lämmöt reagoi, jos laittaa pumpun vain puhaltamaan niin että se levittäisi lämpöä ja yrittää pitää takalla vaikka se + 20 alakerrassa. :hmm:
... ja just tätä oon itse siis kokeillut. Tarve ei ole lämmittää pelkällä takalla, mutta mielenkiinnosta kokeillut että miten se sujuu jos olisi pakko. ILP on kytketty kotiautomaatioon niin, että jos olohuoneen lämpötila droppaa alle 19 asteen, alkaa vasta sitten ILP lämmittämään ja lopettaa kun 21C. Nollakeleissä on varaava takka pitänyt lämmöt 20-21C, mutta -5C:ssä yön aikana on tippunut alle 19C ja ILP on lämmittänyt käytännössä koko yön ja just aamuksi saanut lämmön 21C.

Edit: Ja selkeydeksi, nyt kyse varaavista kuoritakoista. Vuolukivitakat jne. kiertoilmatakat on eri petoja, niistä saa hetkellisesti paljon kovempia tehoja ulos ja jos puuta jaksaa syöttää niin jopa lämmittää.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
7 036
Onkos muut oikeasti tyypanneet, miten okt:n mahdollinen tulisija riittää talvella? Kyllähän itselleni nyt on käynyt ilmi, ettei talon tulisijalla pidetä yllä mitään asumiskelpoisia lämpöjä, kun elohopea tippuu kunnolla. Nollassa vielä pysyy lämmöt ilman muuta lämmitysta, mutta -5 C niin ei tehot riitä enää.

Toki tää riippuu takkatyypistä, jos on (varaava) kiertoilmatakka tms, niin tehot varmaan riittää kun pistää vaan pökköä pesään koko päivän, mutta sitten taas varaava kuoritaka, niin siinä on rajansa miten paljon siinä voi päivässä puuta polttaa ja raja on kohtuullisen matala. Kattelin itse valmistajan sivuilta, että varaavan takan energiamääräksi on ilmoitettu 58 kWh. No, ei ole ilmoitettu millä puumäärällä tämä saavutetaan, mutta oletan, että maksimimäärällä puita päivän aikana. Eli se tekis tehoksi vajaat 2,5 kW, eli yhden pienikokoisen puhallinlämmittimen verran ja kaikki ymmärtää, ettei tällä lämmitellä kuin koirankoppia.

Semisti homma oli minulle yllätys, kun olin ajatellut, että takka toimii ongelmatilanteissa myös pääasiallisena lämmönlähteenä. Enemmän olen yllättynyt, että kun katselee tulisijavalmistajien nettisivuja, niin heillä ei ole valikoimissa lainkaan varaavia tulisijoja, joilla yksikään koirankoppia suurempi okt lämpeäisi pakkasillakin. Eli jos oikeasti haluaa lämmittää puilla, niin pitänee tilata muurari tekemään vanhan ajan leivinuuni "pitkästä tavarasta". Sellainen, jossa voi polttaa metrisiä halkoja. Tää on toki ollut allekirjoittaneella aina haaveena...
Normi takassa voi polttaa ~10kg/tonni vuorokaudessa. Tuo määrä koivua varaavassa takassa lämmittää 35KWh. Kuluu kyllä melkoinen määrä puuta jos pelkällä takalla lämmittää.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
27.10.2016
Viestejä
4 296
Jos muu lämmitys ei ole päällä kovemmilla pakkasilla ja kyseessä ei ole matalaenergia/nollaenergia talo niin ei taida saada saunaksi järkevällä lämmityksellä. Esim. Nunnauunit ilmoittaa maksimiksi 20kg/vrk. Ylilämmittäminen voi vaurioittaa tulisijaa. Nimellinen lämmitysteho taitaa kuitenkin olla vain muutoma kW, joten ei noilla tehoilla vielä saunaa tee talosta pakkasella. Toki jos monta kertaa lämmittää isoilla määrillä
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
7 036
Joskus kokeilin ja ir näytti takan kyljistä päälle 100c. Alkaa olemaan turhan lämmin lähistöllä.
 
Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
1 674
Jos nyt siis joku ei tiedä niin kuoritakka == uloimman kuoren ja sydämen välissä eriste. Lämpöä irtoaa pitkään mut vähän. Kiertoilmatakka tai vuolukivitakka tms. paljon lämpöä lyhyen aikaa. Kuoritakassa ei pitäisi voida olla mitenkään 100C ulkokuori eikä olkkaria saa saunaksi.

IR mittari näyttää 40C-50C kuoren lämpötilaksi kun on oikein reilulla kädellä lämmittänyt. Mutta se näyttää sitä myöa seuraavana aamuna...

Ei tää minulle ainakaan ollut selvää ennen kuin googlasin kun ihmettelin miten kaverin vuolukivitakkaa ei käsin kärsi koskea. Eri tuote...
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 965
Pitää myös muistaa että nykyaikainen 100m2 okt eteläsuomessa vaatii jotain 5-7kw lämmitystehoa -25C pakkasella. Johtuu sitten takan toteutuksesta paljonko lämmitystehon tarve kasvaa kun puuta poltetaan.
 
Liittynyt
07.07.2021
Viestejä
577
2021 marraskuu 2544kWh, 2022 marraskuu 483kWh (average spot 12.554041c/kWh)
2½kerrosta rmt talo, sähkölämmitys, ihan kohtalaisesti taisi onnistua pihistäminen tässä kuussa. Tästä ei pysty enempää pihistämään täällä, tässä on nyt itselle referenssinomaisesti kokeiltu mennä ihan minimillä.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
5 029
2021 marraskuu 2544kWh, 2022 marraskuu 483kWh (average spot 12.554041c/kWh)
2½kerrosta rmt talo, sähkölämmitys, ihan kohtalaisesti taisi onnistua pihistäminen tässä kuussa. Tästä ei pysty enempää pihistämään täällä, tässä on nyt itselle referenssinomaisesti kokeiltu mennä ihan minimillä.
On rmt talossa kiitettävä suoritus. Vaikka marraskuu ei vielä mikää paha ollutkaan. Lämmöt 10 asteen pintaan?
Oleskelutiloissa 17? Vähän lisäksi puunpolttoako? n. 100m2 taloko? + kellari.
Tuulikaapissa 5 astetta?
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
07.07.2021
Viestejä
577
On rmt talossa kiitettävä suoritus. Vaikka marraskuu ei vielä mikää paha ollutkaan. Lämmöt 10 asteen pintaan?
Oleskelutiloissa 17? Vähän lisäksi puunpolttoako? n. 100m2 taloko? + kellari.
Tuulikaapissa 5 astetta?
Kerrosala n140 + kellarissa teknisiä tiloja vähän. Varsinaista lämmitystä ei oikeastaan vielä ole aloitettu, puuhella pari kertaa päivässä kuumaksi ja nyt loppukuusta on ollut ilppi öisin muutamia "halpoja" tunteja päällä. Kulutukseen sisältyy mm käyttövesipumppu omasta kaivosta, kaksi pakastinta + jääkaappi + muutama poistoilmapuhallin. Sisälämmöt on keikkunut siinä 13-15 välissä. Hyvin tottui tuohon parissa viikossa, kun ei ennenkään 22 ole ollut mittarissa, mutta tuosta ei tarttis paljon mennä alaspäin enää kyllä.

Ne "ilmaiset" 11-13. päivät lisäsi aika tuntuvasti kulutusta, muuten olisi huomattavan paljon pienempi kokonaiskulutus.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
27.06.2017
Viestejä
438
Onkos muut oikeasti tyypanneet, miten okt:n mahdollinen tulisija riittää talvella? Kyllähän itselleni nyt on käynyt ilmi, ettei talon tulisijalla pidetä yllä mitään asumiskelpoisia lämpöjä, kun elohopea tippuu kunnolla. Nollassa vielä pysyy lämmöt ilman muuta lämmitysta, mutta -5 C niin ei tehot riitä enää.

Toki tää riippuu takkatyypistä, jos on (varaava) kiertoilmatakka tms, niin tehot varmaan riittää kun pistää vaan pökköä pesään koko päivän, mutta sitten taas varaava kuoritaka, niin siinä on rajansa miten paljon siinä voi päivässä puuta polttaa ja raja on kohtuullisen matala. Kattelin itse valmistajan sivuilta, että varaavan takan energiamääräksi on ilmoitettu 58 kWh. No, ei ole ilmoitettu millä puumäärällä tämä saavutetaan, mutta oletan, että maksimimäärällä puita päivän aikana. Eli se tekis tehoksi vajaat 2,5 kW, eli yhden pienikokoisen puhallinlämmittimen verran ja kaikki ymmärtää, ettei tällä lämmitellä kuin koirankoppia.

Semisti homma oli minulle yllätys, kun olin ajatellut, että takka toimii ongelmatilanteissa myös pääasiallisena lämmönlähteenä. Enemmän olen yllättynyt, että kun katselee tulisijavalmistajien nettisivuja, niin heillä ei ole valikoimissa lainkaan varaavia tulisijoja, joilla yksikään koirankoppia suurempi okt lämpeäisi pakkasillakin. Eli jos oikeasti haluaa lämmittää puilla, niin pitänee tilata muurari tekemään vanhan ajan leivinuuni "pitkästä tavarasta". Sellainen, jossa voi polttaa metrisiä halkoja. Tää on toki ollut allekirjoittaneella aina haaveena...
Meillä ns. vesitakka. Eli vesivaipalla ja siitä lämpö siirtyy kuution varaajaan. Takka on muistaaksnei noin 20kw veteen ja reipas 2kw ilmaan. Ulkolämpötila kun on noin 5-10c niin 4h takatusta riittää nostamaan varaajan 25c->70+c. Samalla sisäilma lämpeää mielestäni turhan kuumaksi, vaimo tykkää kuitenkin, eli ehkä noin 24-25c. Takka vaikuttaa reippaaseen 100 neliöön(tässä tilassa siis se +24c lämminta) ja talossa noin 200 asuttua neliötä(tähän koko alaan vaikuttaa IV:n kautta takasta ilmaan siirtyvä energia) ja 200 autotallia mikä noin 13c (mutta lämpeää samalla vesikierrolla).

Nyt kun on ollut noin -5c ulkolämpö niin takkaa saa poltella ihan huolella. 6h niin varaaja on ehkä 50c.
Eli kyllä sitä energiaa vaan paljon menee!

Ei mitään käryä tuon vesitakan hyötysuhteesta. Osto puilla ei mitään järkeä muuta kuin tunnelma, mutta nyt ollaankin polteltu ilmaisia puita ja niitä löytyy vielä lähemmäs 10 mottia. Ilmaisilla puilla tässä on jotain järkeä. Muuten talo lämpeää maalämmöllä, siksi puilla lämmittely ei ole halvan sähkön aikaan järkevää.
Kyllähän noita takkoja saisi olla kaksi pienemmässäkin talossa. Esim. isovanhempieni kotipaikassa on n. 160 neliötä ja VIISI (5) tulisijaa. Jos puulla haluaa oikeasti lämmittää, niin puukattila on ainoa järkevä vaihtoehto. Nykyään on noita Suomessa "pitkään palavina" mainostettuja puukattiloita, joihin lyödään iso määrä puita kerralla ja se polttelee ne itsekseen pitkän ajan kuluessa. Erittäin kiva, jos ei halua asua kattilahuoneessa yläpalokattilaan puita lisäillen. Itse tein budjettiratkaisun ja ostin vesikiertopuuhellan Itä-Euroopan markkinoilta, kun sain vinkkiä, että sellaiset toimivat loistavasti. Maksoi kotiin tuotuna 1200e ja antaa 24kW tehoa veteen ja 6kW suoraan huoneeseen. Tämäkin vaatii vähintään 500l varaajan, mieluummin 1000-2000l. Lisäperusteluina oli se, että ajattelin tarvitsevani tuon vain tukilämmittimeksi syömään kovimpien pakkasten kylmyyden ja samalla sain lieden ja uunin, joissa voi tehdä ruokaa sähkökatkon aikaan.
 
Liittynyt
23.08.2020
Viestejä
516
Onkos muut oikeasti tyypanneet, miten okt:n mahdollinen tulisija riittää talvella? Kyllähän itselleni nyt on käynyt ilmi, ettei talon tulisijalla pidetä yllä mitään asumiskelpoisia lämpöjä, kun elohopea tippuu kunnolla. Nollassa vielä pysyy lämmöt ilman muuta lämmitysta, mutta -5 C niin ei tehot riitä enää.

Toki tää riippuu takkatyypistä, jos on (varaava) kiertoilmatakka tms, niin tehot varmaan riittää kun pistää vaan pökköä pesään koko päivän, mutta sitten taas varaava kuoritaka, niin siinä on rajansa miten paljon siinä voi päivässä puuta polttaa ja raja on kohtuullisen matala. Kattelin itse valmistajan sivuilta, että varaavan takan energiamääräksi on ilmoitettu 58 kWh. No, ei ole ilmoitettu millä puumäärällä tämä saavutetaan, mutta oletan, että maksimimäärällä puita päivän aikana. Eli se tekis tehoksi vajaat 2,5 kW, eli yhden pienikokoisen puhallinlämmittimen verran ja kaikki ymmärtää, ettei tällä lämmitellä kuin koirankoppia.

Semisti homma oli minulle yllätys, kun olin ajatellut, että takka toimii ongelmatilanteissa myös pääasiallisena lämmönlähteenä. Enemmän olen yllättynyt, että kun katselee tulisijavalmistajien nettisivuja, niin heillä ei ole valikoimissa lainkaan varaavia tulisijoja, joilla yksikään koirankoppia suurempi okt lämpeäisi pakkasillakin. Eli jos oikeasti haluaa lämmittää puilla, niin pitänee tilata muurari tekemään vanhan ajan leivinuuni "pitkästä tavarasta". Sellainen, jossa voi polttaa metrisiä halkoja. Tää on toki ollut allekirjoittaneella aina haaveena...
Ei varmaan yksi takka riitä, mutta jos on pari kolme pönttöuunia ja puuliesi niin ihan asumiskrlpoista lämpöä saa pidettyä. Lämpötilojen vaihtelu on suurempaa riippuen miten tasaisesti saa kaikkia lämmitettyä.
Eilinen kulutus 150m2 talossa 18kWh :)
 
Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
1 674
Noniin, marraskuu paketissa, keskilämpötila käytännössä sama edelliseen vuoteen nähden. Isohkon okt:n kulutus tippui 22% lämmitystapoja optimoimalla ja pari astetta sisälämpötilaa laskemalla. Vesiosuuskunnan teknisten tilojen kulutus tippui 44% lisäeristyksellä ja lämmityksen optimoinnilla. Kiintähintaiset sopparit, että ei olisi tarvinnut, mutta jokainen osallistuu, eikös vain?

Vesiosuuskunnan kanssa on ikävä juttu sikäli, että kun kiertävät sähkökatkot alkaa, niin kulutus tullee palautumaan entiselle tasolle ja vielä tuplaantumaan tjsp. Sisälämmöt nyt optimoitu muutamaan plussa-asteeseen, joka toisaalta tarkoittaa sitä, että kun lämmitys sammuu, niin laitteistot on jäässä puolessa tunnissa ja vahinko hirmuinen. Pakkohan sinne on sisälämmöt nostaa 20C+, että on bufferia, kun kukaan ei voi taata, että joku kerkeää nykimään generaattoria käsin käyntiin...
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
628
Paljonkohan katu/latu/puistovalaistus syö kuntien ja kaupunkien rahoista, ja energiasta yleensä. Jos niitä katkottas ensin, ja sitten siirrytään katkomaan kotitalouksien sähköjä.
 
Liittynyt
27.06.2017
Viestejä
438
Paljonkohan katu/latu/puistovalaistus syö kuntien ja kaupunkien rahoista, ja energiasta yleensä. Jos niitä katkottas ensin, ja sitten siirrytään katkomaan kotitalouksien sähköjä.
Valaistushan ei nykyään vie suhteessa paljoakaan sähköä, mutta varmasti kokonaispotti on ihan kookas.

Maanteilläkään ei tarvita valoja. Jättäisin päälle ehkä pahimmiksi todettuihin paikkoihin, mutta myös kaupunki voi olla lähes valoton ja jengi kulkea tasku/otsalamppujen valossa.

Ei silti uskoisi todeksi tätä meininkiä 2020-luvun länsimaassa.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
628
Valaistushan ei nykyään vie suhteessa paljoakaan sähköä, mutta varmasti kokonaispotti on ihan kookas.

Maanteilläkään ei tarvita valoja. Jättäisin päälle ehkä pahimmiksi todettuihin paikkoihin, mutta myös kaupunki voi olla lähes valoton ja jengi kulkea tasku/otsalamppujen valossa.

Ei silti uskoisi todeksi tätä meininkiä 2020-luvun länsimaassa.
Niin no, ledithän ei vie hirveitä. Mutta taitaa kuitenkin valtaosa koko Suomen valaistuksesta olla vielä muita kuin ledejä. Yleisin lie lonkalta heittäen suurpainenatriumlamppu, se oranssinkeltainen hehku, elohopealamppuja ei enää uusia saa. Näissä tehot kulkevat 75w-300w luokassa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 689
Niin no, ledithän ei vie hirveitä. Mutta taitaa kuitenkin valtaosa koko Suomen valaistuksesta olla vielä muita kuin ledejä. Yleisin lie lonkalta heittäen suurpainenatriumlamppu, se oranssinkeltainen hehku, elohopealamppuja ei enää uusia saa. Näissä tehot kulkevat 75w-300w luokassa.
Kaikenlaisissa liiketiloissahan taitaa pääsääntöisesti edelleen olla loisteputkia, joita sitten pikkuhiljaa ollaan korvattu led-putkilla. Osassa liikkeistä tuntuu palavan suuri osa valoista öisinkin vaikka liike on kiinni, siinä olisi säästöpotentiaalia melkoisesti. Kuitenkin liiketiloissa on kymmenittäin noita putkia niin siitä kertyy äkkiä satoja watteja per liike. Jotain mainosvaloja tietty voi jättää päälle mutta aika paljon voisi muita valoja sammutella.

Ja ainakin tuossa kunnan keskustassa on parit liikennevalot jotka voisi pitää melkein koko ajan sammuksissa. Lähinnä "ruuhka"-aikana voisi pitää päällä kun muuna aikana nuo lähinnä vaan aiheuttavat turhaa pysähtelyä kun ainoa risteykseen tullut auto odottelee valojen vaihtumista.

Täälläpäin ainakin katuvaloja jo sammutellaan välillä johonkin aikaan ja muutenkin suurin osa on vaihdettu ledeiksi niin niistä ei paljoa enää voi säästää.

Autoilijathan ovat jo pitkään säästäneet sähköä, tuntuu että lähes kaikissa autoissa perästä valot on sammuksissa eikä edessäkään pala kuin DLR:t jos niitäkään, oli keli mikä tahansa :D
 
Liittynyt
27.06.2017
Viestejä
438
Niin no, ledithän ei vie hirveitä. Mutta taitaa kuitenkin valtaosa koko Suomen valaistuksesta olla vielä muita kuin ledejä. Yleisin lie lonkalta heittäen suurpainenatriumlamppu, se oranssinkeltainen hehku, elohopealamppuja ei enää uusia saa. Näissä tehot kulkevat 75w-300w luokassa.
En nopealla googlettelulla löytänyt tietoa koko Suomen kulutuksista tai lamppujen mallimääristä. Varmasti tämä tieto on olemassa ja luulisi, että joku olisi jo tarttunut tähän. Meilläpäin iso osa katu-, ja maantievaloista on vaihdettu ledeiksi. Ilmeisesti pienpainenatriumlampussa on paras hyötysuhde parempi kuin ledissä (noin 2x), vaikka maksaa maltaita nykyään. Suurpainenatriumlampussakin 70-150lm per W eli ledien luokkaa.

Samalla on vaikea ymmärtää, että:

1. Säästääkö maanteiden valaistus oikeasti jalankulkijoiden henkiä, vai pelkästään idioottien, jotka eivät osaa varoa/väistää autoja, eivätkä käytä heijastinta tai led-lamppua, jotka näkyisivät pimeässä hyvin autoilijoille?

2. Kuinka moni ylipäätään asuu sellaisella alueella, että sun on pakko ravata jalan maantietä pitkin paikasta toiseen?


Juu, syrjäseuduilla tälläistä on, mutta jos siellä asuva ei osaa varoa/varustautua, niin palataan kohtaan yksi ja darwinismin luonnonvalintaan. Kaupunkien katuvalaistuksen turvallisuusnäkemyksen ymmärrän, varsinkin ruuhkaisilla alueilla.
 
Liittynyt
09.11.2020
Viestejä
223
Potilas:

- 2005 rakennettu puurakenteinen OKT 158 kem2 + autokatosvarastorakennus 23 kem2
- Talossa alakerrassa osittain varaava sähköinen lattialämmitys & varaava takka, yläkerrassa sähköinen kattolämmitys
- Autokatosvarastorakennuksessa osittain varaava sähköinen lattialämmitys
- Kiinteistön kokonaissähkönkulutus n. 25.000 kWh/v

Energiansäästötoimenpiteet tähän mennessä:

- Taloon asennettu kaksi ILP:ä, joilla tavoitellaan n. +20c - +21c sisälämpötilaa
- Talon muut lämmitykset kylpyhuoneen lattialämmitystä (KH tavoite n. +21c) lukuunottamatta toimivat backuppina ja säädetty +18c
- n. 2.000 - 2.500 watin edestä hehkulamppuja ja halogeenejä vaihdettu n. 200 watiksi ledejä
- Suihkupäät vaihdettu 14 l/min malleista 8 l/min malleihin ja jälkikasvua ohjeistettu suihkussa vietetyn ajan suhteen
- Yösähköllä lämpiävän LVV:n lämpötila tiputettu +80c --> +70c
- IV-kanavat putsattu sekä ilmamäärät ja painesuhteet säädetty kohdilleen, varauduttu koneen puhallusnopeuden pienentämiseen kovemmilla pakkasilla, jälkilämmitys säädetty +15c
- Autokatosvarastorakennuksen sisälämpötilat tiputettu n. +15c --> +10c - +12c
- Mökiltä roudattu muutama kuutio koivua kovimpia pakkasia / mahdollisia sähkökatkoksia varten

Ei mitään superradikaalia, mutta josko näillä päästäisiin kulutuksessa 14.000 - 18.000 kWh/v - haarukkaan?
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
02.12.2021
Viestejä
22
Minkälaisias säästöjä porukka on saanut välipohjan lisäeristyksillä? Meille laiteltiin syyskuun puolivälin paikkeilla -75 vuotisen yksikerroksisen n. 120 neliöisen talon vintille Isover Insulsafea reipas kerros ja nyt tuolta Elenian seurannasta tullut vähän vertailtua käppyröitä esim. viime vuoteen. Lämmitystä hoitaa pääasiassa Mitsun LN-25 ilmalämpöpumppu.

Toki tämä vertailu ei ihan suoraan ole reilu, kun on tullut hieman kiinnitettyä tänä syksynä tarkemmin huomiota muutenkin energian kulutukseen ja tietysti jonain päivänä on saatettu lämmittää autoa ja uunia ja ties mitä suuntaan tai toiseen.

Mutta karkeasti arvioituna, jos kulutus on ollut yhden päivän aikana nollakelin tietämillä viime vuonna ja tänä vuonna esim. 35 kWh, niin viime vuonna on ollut noin 5-6 astetta lämpöisempää samalla kulutuksella. Ja taas toisinpäin jos on ollut vaikka -2 astetta molempina päivinä, niin kulutus sitten 8-13 kWh pienempi tänä syksynä. Mutta pitää odotella vähän laajempaa dataa pidemmältä ajalta ja kiinnostaa myös miten kovilla pakkasilla tulee eroja tai tuleeko.
 

B12

Liittynyt
25.10.2016
Viestejä
1 338
^Riippuu tosi paljon lähtötilanteesta. 200mm->400mm vaikuttaa paljon, mutta 400mm-600mm ei paljon paskaakaan. Eli jos huono alunperin niin saa isonkin hyödyn. Hyvän lisäeristyksestä taas ei paljoakaan käytännön hyötyä.
 
Liittynyt
29.08.2022
Viestejä
33
Ei ole nyt vertailukelpoinen viime vuoden kanssa, kun talo oli ylläpitolämmöllä, mutta marraskuun kulutus 420kWh (viime vuonna 1320kWh).

Ainoa mittarin päässä oleva arvo on ILP, mutta kulutus jakautunee näin:
100m2, ILP 14c, 170kWh (Uudehko Panasonic HZ)
30m2, VILP, 10c, 220kWh (arvio)
Valaistus, jääkaappi yms. satunnainen käyttö 30kWh (arvio).

VILPillä on ikää noin 14v. Pitää 1000l varaajaa 38 asteessa, eikä alemmaksi saa. Pyöräyttää kaksi kertaa päivässä 4kWh piikin kulutukseen ja COP tosi huono verrattuna ILPiin, mutta ei vaan voi siipeä lämmöittäkään jättää.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
5 029
Kerrosala n140 + kellarissa teknisiä tiloja vähän. Varsinaista lämmitystä ei oikeastaan vielä ole aloitettu, puuhella pari kertaa päivässä kuumaksi ja nyt loppukuusta on ollut ilppi öisin muutamia "halpoja" tunteja päällä. Kulutukseen sisältyy mm käyttövesipumppu omasta kaivosta, kaksi pakastinta + jääkaappi + muutama poistoilmapuhallin. Sisälämmöt on keikkunut siinä 13-15 välissä. Hyvin tottui tuohon parissa viikossa, kun ei ennenkään 22 ole ollut mittarissa, mutta tuosta ei tarttis paljon mennä alaspäin enää kyllä.

Ne "ilmaiset" 11-13. päivät lisäsi aika tuntuvasti kulutusta, muuten olisi huomattavan paljon pienempi kokonaiskulutus.
Joo yllättävän nopeasti tottuu. Toi 13-15 on kyllä jo todella alhainen oleskelutilaan ,makkarissa OK.
Peittoa vaan päälle.
Minkälaisias säästöjä porukka on saanut välipohjan lisäeristyksillä? Meille laiteltiin syyskuun puolivälin paikkeilla -75 vuotisen yksikerroksisen n. 120 neliöisen talon vintille Isover Insulsafea reipas kerros ja nyt tuolta Elenian seurannasta tullut vähän vertailtua käppyröitä esim. viime vuoteen. Lämmitystä hoitaa pääasiassa Mitsun LN-25 ilmalämpöpumppu.

Toki tämä vertailu ei ihan suoraan ole reilu, kun on tullut hieman kiinnitettyä tänä syksynä tarkemmin huomiota muutenkin energian kulutukseen ja tietysti jonain päivänä on saatettu lämmittää autoa ja uunia ja ties mitä suuntaan tai toiseen.

Mutta karkeasti arvioituna, jos kulutus on ollut yhden päivän aikana nollakelin tietämillä viime vuonna ja tänä vuonna esim. 35 kWh, niin viime vuonna on ollut noin 5-6 astetta lämpöisempää samalla kulutuksella. Ja taas toisinpäin jos on ollut vaikka -2 astetta molempina päivinä, niin kulutus sitten 8-13 kWh pienempi tänä syksynä. Mutta pitää odotella vähän laajempaa dataa pidemmältä ajalta ja kiinnostaa myös miten kovilla pakkasilla tulee eroja tai tuleeko.
Säästö on laskettavissa, jos tiedät vanhan U-arvon ja ton uuden rakenteen U-arvon. Niiden erotouksen verran säästät yhtä lämmitettävää astetta kohden. Ilmastoini on iso lämmönhukka, siihen kannattanee monen kiinnittää huomiota. Talvella varsinkin, koska kosteuskaan ei ole niin iso ongelma, paitsi kosteat tilat.
Harkintaa siinäkin sitten tarvitaan
 
Liittynyt
05.01.2021
Viestejä
2 884
Sisälämmöt on keikkunut siinä 13-15 välissä. Hyvin tottui tuohon parissa viikossa, kun ei ennenkään 22 ole ollut mittarissa, mutta tuosta ei tarttis paljon mennä alaspäin enää kyllä.
Ettei nyt sitten vaan kolohda pitkässä juoksussa omaan nilkkaan tuolainen säästäminen. Rakenteet kohta homeessa ja sitten eurot vinkuu vähään nopeampaa tahtia kuin saat säätöä aikaan.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
5 029
Ettei nyt sitten vaan kolohda pitkässä juoksussa omaan nilkkaan tuolainen säästäminen. Rakenteet kohta homeessa ja sitten eurot vinkuu vähään nopeampaa tahtia kuin saat säätöä aikaan.
Joo pitää olla tarkkana rakenteiden kanssa, mutta tässä oli RMT-talo, joka sietää kosteutta aivan erilailla kuin ns.höyrynsulullinen talo. Ellei ole jälkikäteen lisätty höyrynsulkuja.
 
Liittynyt
05.01.2021
Viestejä
2 884
Joo pitää olla tarkkana rakenteiden kanssa, mutta tässä oli RMT-talo, joka sietää kosteutta aivan erilailla kuin ns.höyrynsulullinen talo. Ellei ole jälkikäteen lisätty höyrynsulkuja.
Silti. Onhan noita läpihomeisia RMT:kin vaikka millä mitalla. Kaikkihan näyttä olevan kunnossa mutta, pinnan alla muhii. Tostuus paljastuu vasta sitten kun remonttia thedään tai siihen ttä joku sairastuu mystisesti.

Hyvin varoivannen olisin tuollaisessa säästämisessä. Edes 15-18 C. Iso ero.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
7 036
IlppI ei edes vie hirveästi sähköä leudossa kelissä, rahallinen säästö voi jäädä pieneksi sisällä palelemalla.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 032
Ettei nyt sitten vaan kolohda pitkässä juoksussa omaan nilkkaan tuolainen säästäminen. Rakenteet kohta homeessa ja sitten eurot vinkuu vähään nopeampaa tahtia kuin saat säätöä aikaan.
Nurkat ja niiden kosteutta kun seuraa ja pitää sen alle 60% niin mitään hätää ei ole
 
Liittynyt
07.07.2021
Viestejä
577
Alhainen sisälämpötila ei ole synonyymi liian kostealle sisäilmalle ( ja hetikohta koittavalle homevauriolle) kuten moni luulee ja lehdissäkin on välillä tästä peloiteltu. Ei se silti huono idea ole asiaa tarkkailla, että pysyy kartalla missä mennään.
Täällä mennään joka kohdassa 45-50% välissä, eli ei huolta.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
07.07.2021
Viestejä
577
Yksi säästövinkki lisää minimointiin jos on kaikki muut jo optimoitu: Nyt kuukauden verran ollut jääkaapit ja pakastimet ajastimen perässä kokeilumielessä. Kompuroiden käyntiaikaan, kulutukseen ja kaappien lämpötilaan vaikutus oli nolla, mutta koneet sai käymään jossakin määrin haluttuun aikaan ja ennen kaikkea olemaan käymättä niillä kalleimmilla tunneilla. Euroissa ei ihan valtava merkitys, prosenteissa kyllä. Kuitenkin noin 10e säästö/kk tekemättä "mitään" ja säästö paranee mitä enemmän hinnat heittelee.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 965
Niin no, ledithän ei vie hirveitä. Mutta taitaa kuitenkin valtaosa koko Suomen valaistuksesta olla vielä muita kuin ledejä. Yleisin lie lonkalta heittäen suurpainenatriumlamppu, se oranssinkeltainen hehku, elohopealamppuja ei enää uusia saa. Näissä tehot kulkevat 75w-300w luokassa.
Korjoitit tuon kuten ne suurpainenatikat olisi jotenkin erityisen epätaloudellisoa. Ei niissä ole juurikaan eroa ledvaloihin energiatehokkuudessa, mutta ledilla saadaan helpommin suunnattua sitä valoa ja, sekä tietysi sen natikan mononromaattinen keltainen väri ei miellytä kaikkoa.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
5 029
Silti. Onhan noita läpihomeisia RMT:kin vaikka millä mitalla. Kaikkihan näyttä olevan kunnossa mutta, pinnan alla muhii. Tostuus paljastuu vasta sitten kun remonttia thedään tai siihen ttä joku sairastuu mystisesti.

Hyvin varoivannen olisin tuollaisessa säästämisessä. Edes 15-18 C. Iso ero.
Aika vähän niitä mielestäni on, niissä ongelmat ovat olleet usein sitä, että on jälkikäteen tai jo alunperin tehty kellareihin kosteita tiloja ja vain sisäpuolinen (jos edes ollenkaan) salaojitus, joka ei toimi OK.
=> Kellareiden pesutilat ja sauna homeessa ja niihin liittyy vielä se, ettei sitä saunaa ole ymmärretty kuivattaa kylpemisen jälkeen. Sitten on voitu maalta seinät sisältä kosteuttaläpäisemättömillä maaleilla. Vesikatot sitten tapauskohtaisesti ikääntyessään.

Kph on kanssa syytä kuivattaa ennenkuin lämmöt sieltä pudottaa.

Muuten ne kyllä ovat hyvin kesteuskestäviä sahanpururakenteensa takia. Ellei ole remonteilla menty pilaamaan.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
112
En laskis asumiskäytössä olevan purueristeisen rakennuksen lämpötilaa kovin alas, jos rakennus ei kuivu ulospäin eli seinät yms ole riittävän lämpimiä on purut kosteita ja kohta tönö on entinen.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 041
Rintsikka alkaa olla 16-18 asteen kohdalla jo ikävän kostea, vaatteissa/tekstiileissä tuntuu. Viikonloppukäytössä huomas eron todella selvästi pe-su välillä vaikka 21 oli jo pe mittarissa. Nyt lämmityskaudella 30 tienoilla kosteus.
 
Liittynyt
21.05.2022
Viestejä
210
Ei se lämpökään sitä kosteutta poista. Lämpimässä saattaa absoluutinen kosteus olla jopa suurempi kuin kylmemmässä. Kosteuden tuntua vielä lisää, että kylmässä kosteus ei haihdu iholta ja vaatteista niin nopeaa, niin saattaa vain tuntua kosteammalta.

Seinän sisällä lämpötila muuttuu kohti ulkoilman lämpötilaa. Ilman sisältämän kosteuden määrästä riippuu missä kohtaa höyry muuttuu nesteeksi. Korkeampi sisälämpötila ehkä hiukan tuota pistettä siirtää ulospäin, mutta korkeampi absoluuttinen kosteus sisällä taasen sisäänpäin. Höyrynsulun pitäisi estää, ettei se kosteus pääse liian kylmälle alueelle ja tiivistymään siellä.

Sähköllä toimivat kuivaimet ovat hyviä. Ei tarvitse puhaltaa lämmintä ilmaa harakoille ja kosteus ei tule ongelmaksi kymmenessäkään asteessa. Kylpyhuonekin kuivuu pikavauhtia. Kosteuden tiivistyminen laitteessa nostaa sen hyötysuhteen yli ykkösen, joten se kulutettu sähkökin lämmittää paremmin kuin sähköpatterilla tuotettu.
 

smöög

Tukijäsen
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
24
Sähkönkulutus 11/2021 522.8 kWh ja 11/2022 1132.23 kWh eli 117 % viime vuotta enemmän. Suunnitellusti :cigar:

Eli torppa on lämmennyt tähän asti puupelletillä, mutta tänä kesänä asennettiin kaksi ILPpiä auttamaan lämmityksessä ja vähentämään pelletin kulutusta. Kolmasosa Suomessa myytävästä puupelletistä on aiemmin tullut Venäjältä ja tämä määrä on nyt meidän markkinoilta pois. Samalla sähkönhinnan noususta johtuen pellettitakkoja yms pellettiratkaisuja on asennettu moninkertaisesti tänä vuonna, jolloin kysyntä on kasvanut tarjonnan samalla kutistuessa. Itselläni on onneksi hallissa vuoden tarpeeksi pellettiä "viime vuoden hinnalla" hankittuna, mutta kun esimerkiski Versowoodin pelletin hinta on kaksinkertaistunut tässä syksyn aikana, niin ensi vuosi jännittää jo valmiiksi. Tarkoitukseni onkin puolittaa pelletin kulutus ja tarvittaessa pärjätä hallissa olevalla polttoainemäärällä vielä ensi vuosikin. Ellei tilanne ole vielä tuon jälkeenkään tasaantunut, pellettitarjonta kasvanut ja hinta pudonnut, niin nostan sähkönkulutusta vielä toiset 100% siirtymällä vesi-ilma- tai maalämpöön. Enefitin 22.90 snt/kWh + 3.49 e/kk sähkösopimus kiittää :tup::darra:
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 662
Sähkönkulutus 11/2021 522.8 kWh ja 11/2022 1132.23 kWh eli 117 % viime vuotta enemmän. Suunnitellusti :cigar:

Eli torppa on lämmennyt tähän asti puupelletillä, mutta tänä kesänä asennettiin kaksi ILPpiä auttamaan lämmityksessä ja vähentämään pelletin kulutusta. Kolmasosa Suomessa myytävästä puupelletistä on aiemmin tullut Venäjältä ja tämä määrä on nyt meidän markkinoilta pois. Samalla sähkönhinnan noususta johtuen pellettitakkoja yms pellettiratkaisuja on asennettu moninkertaisesti tänä vuonna, jolloin kysyntä on kasvanut tarjonnan samalla kutistuessa. Itselläni on onneksi hallissa vuoden tarpeeksi pellettiä "viime vuoden hinnalla" hankittuna, mutta kun esimerkiski Versowoodin pelletin hinta on kaksinkertaistunut tässä syksyn aikana, niin ensi vuosi jännittää jo valmiiksi. Tarkoitukseni onkin puolittaa pelletin kulutus ja tarvittaessa pärjätä hallissa olevalla polttoainemäärällä vielä ensi vuosikin. Ellei tilanne ole vielä tuon jälkeenkään tasaantunut, pellettitarjonta kasvanut ja hinta pudonnut, niin nostan sähkönkulutusta vielä toiset 100% siirtymällä vesi-ilma- tai maalämpöön. Enefitin 22.90 snt/kWh + 3.49 e/kk sähkösopimus kiittää :tup::darra:
Näillä ulkolämmöillä ILP:t ovat kuitenkin ihan hyvillä hyötysuhteilla, varmaan ihan järkevää kaivaa pelletit esiin. vasta kun on kunnon pakkaset...
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
5 029
Rintsikka alkaa olla 16-18 asteen kohdalla jo ikävän kostea, vaatteissa/tekstiileissä tuntuu. Viikonloppukäytössä huomas eron todella selvästi pe-su välillä vaikka 21 oli jo pe mittarissa. Nyt lämmityskaudella 30 tienoilla kosteus.
Toi 30 prosentin kosteus on terveyden (limakalvojen) kannalta liian vähäinen. Ilmanvaihto vaikuttaa myös siihen tunteeseen paljon (veto). Noin 2-viikkoa meni itselläni tottua alempaan lämpöön. Vedon tunteen (ovet heti kiinni) välttäminen on hyvin olleellinen. Aluksi pitää pitää enemmän vaatteita sekä aamulla on vaan noustava sieltä lämpimän peiton alta :)
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
628
" Tievalaistuksen sähköntarve maanteillä on laskennallisesti noin 43 megawattia. Jos siitä puolet sammutetaan, se kattaisi noin viisi prosenttia mahdollisesta 400 megawatin tehovajauksesta koko maan sähköntuotannossa."

 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 041
Ei se lämpökään sitä kosteutta poista. Lämpimässä saattaa absoluutinen kosteus olla jopa suurempi kuin kylmemmässä. Kosteuden tuntua vielä lisää, että kylmässä kosteus ei haihdu iholta ja vaatteista niin nopeaa, niin saattaa vain tuntua kosteammalta.
No ei poista, mutta hyvin nihkeältä ja ikävältä se tuntui. Pienemmällä lämpötilaerolla ilmakaan ei liiku kämpässä samanlailla. Ehkä tuossa kommentoijalla on apuna se polttaminen, joka saa hormin vetämään kunnolla. Joka tapauksessa tuon väliaikaisen viikonloppuasuminen perusteella en kyllä lähtisi kovin alas rintsikassa lämpötilaa laskemaan, ei ole terveen talon oloinen liian kylmänä. Mut kukin toki tyylillään, minulla maalämpöpumpun kera lämpö on sen verran halpaa, että pihistelyssä epämukavuuden suuntaan ei ole minkäänmoista järkeä.
 
Liittynyt
29.03.2017
Viestejä
693
Marraskuu meni noin 20% pienemmällä kulutuksella viime vuotiseen verrattuna. Ei mitään radikaaleja temppuja ole tehty ja sähkölaitteet jopa vähän lisääntynyt. Maalämpöpumppu venkslaa jonnin verran pörssisähkön mukaan. Nyt kun ilmojen kylmettyä alettu takkaa lämmittää niin ruokaa on kyllä saanut hyvin siellä tehtyä mitä nyt ei ole aikaisemmin harrastettu.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Liittynyt
04.09.2018
Viestejä
1 599
Marraskuu meni noin 20% pienemmällä kulutuksella viime vuotiseen verrattuna. Ei mitään radikaaleja temppuja ole tehty ja sähkölaitteet jopa vähän lisääntynyt.
Täällä myös kulutus laskenut, jopa 27.6 %. Ei olla sen ihmeemmin tehty mitään jippoja. Suihkuttelut tosin siirtynyt paljolti punttisalin suihkuihin ja huonelämpötila taitaa olla asteen matalampi kuin viime vuonna. Takan poltto subjektiivisesti arvioiden myös aktiivisempaa, mutta tästä ei ole täyttä varmuutta. Siinä toki ne asiat onkin, joilla suurin säästö tehdään.

Viime vuoden marraskuussa pakkasta ollut hetkellisesti enemmän, mutta tuo keskilämpötila ei kuitenkaan heitä kuin asteen. Olen toiveikas, että tommoseen neljänneksen kulutuksen laskuun päästäisiin myös talven tullessa. Jos täällä muita, jotka asuu 70-luvun 200-neliöisessä talossa niin olisi mielenkiintoista kuulla miten vertautuu heihin sähkön kulutus.

E: Omat speksit: Etelä-Suomessa, neljän hengen talous ja suora sähkölämmitys ilpillä ja varaavalla takalla tuettuna.

screenshot-online.oomi.fi-2022.12.02-20_00_45.png
 
Viimeksi muokattu:
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
192 736
Viestejä
3 489 205
Jäsenet
62 194
Uusin jäsen
SoftCo

Hinta.fi

Ylös Bottom