Testissä DeepCool LS520 -prosessoricooleri

Juha Kokkonen

Ylläpidon jäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
13 959
deepcool-ls520-koneessa-1024x798.jpg


Juha Kokkonen kirjoitti uutisen/artikkelin:
Viikon toisessa testiartikkelissa tutustumme DeepCoolin melko tuoreeseen LS520-prosessoricooleriin, jonka valmistaja mainostaa tarjoavan hyvää suorituskykyä luokassaan. Kyseessä on 240 mm jäähdyttimellä varustettu malli, jossa on A-RGB-valaistus sekä blokkiyksikössä että tuulettimissa. Valmistajan suositushinta coolerille on noin 125 euroa, mutta todellinen hinta markkinoilla on tällä hetkellä noin 110 euroa, eli cooleri on kokoluokassaan keskihintainen.

Lue artikkeli: Testissä DeepCool LS520 -prosessoricooleri

Linkki alkuperäiseen juttuun
 
Viimeksi muokattu:
Järettäin kyllä jättää nuo AIO vimpaimet toivomisen varaa. Pitäisi olla paljon isompi ulkoinen lauhdutin, jotta päästäisiin kunnon tehoihin. Se tietysti vähän nuivaa pultata koteloon kiinni.

Kun itse jaksoin vesien kanssa värkätä niin mulla oli 120 x 70 x 2 cm (kyllä cm, ei mm) oleva lauhdutin, otettu risasta ILPI:n ulkoyksiköstä. Varsin epäkäytännöllinen, vaan riitti kyllä tehot vaikka ilman tuulettimia. :P
 
Miksi osassa testeistä on ja osassa ei artikkelin alussa lyhyt yhteenveto? Itse tykkään, että on. Tällöin ei tartte etsiä loppuyhteenvetoa, jos vain haluaa vilkaista lopputuleman. Kännykällä varsinkin helpottaisi käyttöä
 
Järettäin kyllä jättää nuo AIO vimpaimet toivomisen varaa. Pitäisi olla paljon isompi ulkoinen lauhdutin, jotta päästäisiin kunnon tehoihin. Se tietysti vähän nuivaa pultata koteloon kiinni.

Kun itse jaksoin vesien kanssa värkätä niin mulla oli 120 x 70 x 2 cm (kyllä cm, ei mm) oleva lauhdutin, otettu risasta ILPI:n ulkoyksiköstä. Varsin epäkäytännöllinen, vaan riitti kyllä tehot vaikka ilman tuulettimia. :p
Samaa mieltä. Tuntuu etteivät useimmat valmistajat edes pyri kehittämään tuotettaan markkinoiden parhaaksi, kun markkinat vetää keskivertoista tuotetta. Esimerkiksi jäähdyttimen rakennetta parantamalla pystyy helposti parantamaan suorituskykyä, kuten Arcticin toteutuksesta (paksumpi jäähdytin) nähdään.

Ja loppuun vielä pakko oikaista termivirhe, eli tietokoneen nestejäähdytyksen kontekstissa ei ole lauhdutinta - lauhduttimen sisällä aine muuttaa olomuotoa kaasusta nesteeksi :geek:
Miksi osassa testeistä on ja osassa ei artikkelin alussa lyhyt yhteenveto? Itse tykkään, että on. Tällöin ei tartte etsiä loppuyhteenvetoa, jos vain haluaa vilkaista lopputuleman. Kännykällä varsinkin helpottaisi käyttöä
Unohtunut. Nyt löytyy sekin.
 
Samaa mieltä. Tuntuu etteivät useimmat valmistajat edes pyri kehittämään tuotettaan markkinoiden parhaaksi, kun markkinat vetää keskivertoista tuotetta. Esimerkiksi jäähdyttimen rakennetta parantamalla pystyy helposti parantamaan suorituskykyä, kuten Arcticin toteutuksesta (paksumpi jäähdytin) nähdään.
Yksi syy voi olla myös yhteensopivuus. Arcticin jäähdytin ei mene samalla tavalla ihan kaikkiin koteloihin (ITX) tai vähintään aiheuttaa haasteita, koska on normaalia paksumpi.
 
Yksi syy voi olla myös yhteensopivuus. Arcticin jäähdytin ei mene samalla tavalla ihan kaikkiin koteloihin (ITX) tai vähintään aiheuttaa haasteita, koska on normaalia paksumpi.
Tämä on toki totta - mitä paksumpi jäähdytin, sitä enemmän yhteensopivuushaasteita pienissä koteloissa. Mutta tällä hetkellä niiden ITX-koteloiden omistajille löytyy valinnanvaraa koko markkinoiden verran miinus tuo yksi tai kaksi cooleria, joten en näe ongelmaksi. Lisäksi myös tuon tyypillisen 27 mm jäähdytinkuorikoon sisällä on isoa heittoa jäähdytysrivaston paksuuden suhteen, kuten olen testeissä tuonut esiin. Taitaa pahimmillaan olla itse rivaston paksuudessa 10 mm, eli luokka 40 % eroja.
 
Tämä on toki totta - mitä paksumpi jäähdytin, sitä enemmän yhteensopivuushaasteita pienissä koteloissa. Mutta tällä hetkellä niiden ITX-koteloiden omistajille löytyy valinnanvaraa koko markkinoiden verran miinus tuo yksi tai kaksi cooleria, joten en näe ongelmaksi. Lisäksi myös tuon tyypillisen 27 mm jäähdytinkuorikoon sisällä on isoa heittoa jäähdytysrivaston paksuuden suhteen, kuten olen testeissä tuonut esiin. Taitaa pahimmillaan olla itse rivaston paksuudessa 10 mm, eli luokka 40 % eroja.
Tuota en tiennytkään, että rivasto ei välttämättä hyödynnä koko tilavuutta. Onpas typerää.

Mitä seurannut esimerkiksi C4-SFX:n kehitystä, niin tullut mieleen, että jos itse suunnittelisin kotelon, niin en yrittäisi maksimoida yhteensopivuutta vaan valitsisin tietyt lähtökohdat ja sen mukaan tekisin suunnitteluratkaisut enkä yrittäisi miellyttää kaikkia.
 
Ja loppuun vielä pakko oikaista termivirhe, eli tietokoneen nestejäähdytyksen kontekstissa ei ole lauhdutinta - lauhduttimen sisällä aine muuttaa olomuotoa kaasusta nesteeksi :geek:

Unohtunut. Nyt löytyy sekin.

Totta.. tuli aivokäpy kun ILPIstä ja sen lauhduttimesta höpisin. :)

Jäi kiinnostus kaiken itse rakentamiseen siinä vaiheessa kun ilmajäähdyttimet kehittyivät järkeviksi, tuli vedet rakenneltua silloin, kun ei ollut kuin paskoja ja äänekkäitä vaihtoehtoja. Itse porailtiin ja kierretapeilla värkättiin. Only4pro ja mikäs se toinen olikaan ei ollut vielä edes aloittanut blokkien jyrsimistä.

Nuo nykyiset AIO valmistajat saisivat kehitellä jonkun sellainsen jäähdytinhärpäkkeen joka tulisi ATX kotelon sivupaneeliin ja olisi about sitä kotelon kokoluokkaa, silloin alkaisi olla tehoja tarpeeksi että viitsisi viritellä. Sopivasti (taas kerran blokkeja värkäten) blokkeja asetellen saisi värkättyä koneen pysymään tuulettimet off tilassa kaiken kevyen käytön ajan. Tosin virtalähde on vähän riskaabeli, että sen ehkä saattaisi edelleen jättää flektin varaan.
 
Nuo nykyiset AIO valmistajat saisivat kehitellä jonkun sellainsen jäähdytinhärpäkkeen joka tulisi ATX kotelon sivupaneeliin ja olisi about sitä kotelon kokoluokkaa, silloin alkaisi olla tehoja tarpeeksi että viitsisi viritellä. Sopivasti (taas kerran blokkeja värkäten) blokkeja asetellen saisi värkättyä koneen pysymään tuulettimet off tilassa kaiken kevyen käytön ajan. Tosin virtalähde on vähän riskaabeli, että sen ehkä saattaisi edelleen jättää flektin varaan.
Kyllä noita isoja jäähdyttimiä custom-puolelle löytyy, AIO-coolereiden taasen on tarkoitus olla yksinkertaisia ja helppoja, joten en oikein näe että siellä puolella löytyisi kysyntää sivupaneelin kokoisella jäähdyttimellä varustetulle coolerille. Sellaisen asetaminenkin koteloon menisi imo jo todella hankalaksi, jos hyödynnettävissä ei ole custom-kierron irrotettavia letkuja.
 
Hyvin voittaa 7950X 12900KS:n yms vaikka taajuus huomattavasti pienempi ja ei E-ytimiä. @Sampsa @Kaotik @Ketku-

Järettäin kyllä jättää nuo AIO vimpaimet toivomisen varaa. Pitäisi olla paljon isompi ulkoinen lauhdutin, jotta päästäisiin kunnon tehoihin. Se tietysti vähän nuivaa pultata koteloon kiinni.

Kun itse jaksoin vesien kanssa värkätä niin mulla oli 120 x 70 x 2 cm (kyllä cm, ei mm) oleva lauhdutin, otettu risasta ILPI:n ulkoyksiköstä. Varsin epäkäytännöllinen, vaan riitti kyllä tehot vaikka ilman tuulettimia. :p

Pari tällaista oli joskus ~13 vuotta sitten Mikrobitin testissä. Muistaakseni olivat kotelon ulkopuolelle tulevia torneja. Tiedä sitten. Eivätkö menneet tarpeeksi hyvin kaupaksi, kun ei ole näkynyt moisia enään.
 
Pari tällaista oli joskus ~13 vuotta sitten Mikrobitin testissä. Muistaakseni olivat kotelon ulkopuolelle tulevia torneja. Tiedä sitten. Eivätkö menneet tarpeeksi hyvin kaupaksi, kun ei ole näkynyt moisia enään.
Zalmanilla oli ainakin vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä pari passiivista Reserator-mallia:

1666954709604.png

Itsekin olen tuollaisen aikanaan testannut, mutta nykyvehkeille ei kyllä riittäisi jäähdytysteho.
 
Löysin tuollaisen:

Asia erikseen, mihin tuollaisen levyn laittaa kiinni, ja pitää pölyttömänä?
Noille on olemassa jalustoja, pystyssä noita pidetään ja pölyt pystyy helposti puhaltamaan vaikka paineilmalla pois.
 
Noille on olemassa jalustoja, pystyssä noita pidetään ja pölyt pystyy helposti puhaltamaan vaikka paineilmalla pois.

Hmmh. Jos koteloon poraisi vaikka 20mm reijät ja hitsaisi kotelon rakenteeseen kiinnikkeet, jotka tulisivat emolevyn perspuolen sivulle ja siihen sitten pulttaisi kiinni, siten että tuon ja kotelon väliin jää 3-4cm tilaa ilman likkua. Ajaisi jo itsellä asiansa, kun ei tuota konetta tule siirrettyä kuin imuroinnin tai muuton takia. Tosin vaatisi varmaan jonkun tukijalan vielä lattiaan, ettei kirjaimellisesti kippaa kone nurin. ;)

Tämä kyllä vain teoriatasolla, en jaksa alkaa virittämään. NH-D15 ja läjä hitaalla pyöriviä 120mm ja 140mm rupelleita ajaa asiansa varsin hyvin omaan tarpeeseen nähden.
 
Nykyvehkeille kyllä, mutta ei huippumalleille. Reilun 100W jaksaa jäähdyttää.
Juu toki, sellaisille nykyvehkeillekin riittää joissa lämmöntuotto samaa luokkaa tuon aikakauden prossujen akssan. Viittasin nyt lähinnä nykyvehkeillä koskien koko tarjontaa.
 
Jos ei ole mitään valoja niin se on nykyään jo ns. propsin paikka:) Ei tykkää näistä nyky sydeemeistä missä on fiilis kun joulukuusessa:)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 000
Viestejä
4 465 826
Jäsenet
73 879
Uusin jäsen
Torvelo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom