Testissä edulliset AMD X570 -emolevyt (ASRock, Asus, Gigabyte & MSI)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu

Sampsa

Sysop
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
13.10.2016
Viestejä
13 049
x570-04092020.jpg


Sampsa kirjoitti uutisen/artikkelin:
io-techin testiin saatiin neljältä valmistajalta edullisemman pään noin 200 euron hintaluokkaan sijoittuva X570-emolevy. Kyseessä oli kaikkien valmistajien mallistosta joko 2. tai 3. edullisin X570-emolevymalli.

Huomionarvoisena seikkana mainittakoon, että valmistajat eivät itse edullisempia emolevyjä oikeastaan koskaan tarjoa testiin, vaan tyrkyttävät aina parhaimpia ja kalleimpia malleja.

Käymme pikaisesti läpi emolevyjen ominaisuudet ja virransyötön rakenteen. Lopuksi testaamme jokaisella emolevyllä Ryzen 9 3950X -prosessorilla vakiona suorituskyvyn ja emolevyn käyttäytymisen, jonka jälkeen ylikellotamme prosessorin 3,8 GHz:n kellotaajuudelle ja 165 watin tehonkulutukselle. 30 minuutin Prime95-rasituksen jälkeen mittasimme prosessorin, piirisarjan ja virransyötön lämpötilan ja virransyötön tehonkulutus, virran ja jännitteen.

Lue artikkeli: Testissä edulliset AMD X570 -emolevyt (ASRock, Asus, Gigabyte & MSI)

Linkki alkuperäiseen juttuun
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä kelpaa sähkö ASRockin ja MSI:n VRM:lle...
Vaatisivat prossujäähyn jäähdyttämään niiden lämpötehoja.

Piirisarjalämmöt olisi ollut hyvä testata kun kiinni on kuormitettu ~250W tehonkulutuksen pelinäytönohjain.
Prossun lämmöthän eivät piirisarjalle mitenkään voi oikein päätyä.
 
Jotenkin epänormaalin näköinen tuo Asrockin emo :hmm:

Edit. Näyttää toistuvan pikkusen myös muissa emoissa tuo vinous

iotech.png
 
Hyvä ja kattava mutta silti tiivis artikkeli, kiitoksia :tup: Olisiko PBO päällä testaamisesta ollut mitään lisäarvoa?
 
Kiitokset hyvästä artikkelista, x570 tuffin hankinta Jimssin 179€ tms alesta oli ilmeisesti ihan ok valinta aikanaan :)

Hurjat on kyllä nuo erot paljonko VRM polttaa tehoja taivaalle eri emolevyjen kesken, tuolla mainitulla 180W vs yli 220W erolla :o
 
Hyvä ja kattava mutta silti tiivis artikkeli, kiitoksia :tup: Olisiko PBO päällä testaamisesta ollut mitään lisäarvoa?

Varmasti olisi jotain lisäarvoa tuonut, mutta tämän artikkelin testisisällön ja työmäärän suhteen raja meni tässä.
 
Kiitokset hyvästä artikkelista, x570 tuffin hankinta Jimssin 179€ tms alesta oli ilmeisesti ihan ok valinta aikanaan :)

Hurjat on kyllä nuo erot paljonko VRM polttaa tehoja taivaalle eri emolevyn kesken, tuolla mainitulla 180W vs yli 220W erolla :o

Joo kyseisiä Gigabyten ja Asuksen X570-emolevyjä voi kyllä kumpaakin suositella tuohon 200€ ihan hyvin ja mielestäni testit osoittaa hyvin, miksi kannattaa se pari kolme kymppiä investoida lisää ASRockin ja MSI:n testissä olleisiin malleihin verrattuna.
 
Viimeksi muokattu:
Tiesinkin jo tuon oman lankun hyväksi, mutta oli oikeen hyvä artikkeli noista kolmesta muusta lankusta, kiitos siitä. Eli ei tosiaan mennyt vikaan kun mietin X570 Tomahawkin ja Aorus Eliten välillä ja päädyin piirisarja tuulettimen, intelin verkkopiirin ja siistimmän audio puolen layoutin takia tähän aorukseen.

Nyt sitten odotellessa sitä vertailua piirisarjojen välillä, onko @Sampsa mitään aikataulua sille eli 1 vai 10 viikkoa? Kiitos vielä artikkelista.
 
Tiesinkin jo tuon oman lankun hyvyyden, mutta oli oikeen hyvä artikkeli noista kolmesta muusta lankusta, kiitos siitä. Eli ei tosiaan mennyt vikaan kun mietin X570 Tomahawkin ja Aorus Eliten välillä ja päädyin piirisarja tuulettimen, intelin verkkopiirin ja siistimmän audio puolen layoutin takia tähän aorukseen.

Nyt sitten odotellessa sitä vertailua piirisarjojen välillä, onko @Sampsa mitään aikataulua sille eli 1 vai 10 viikkoa? Kiitos vielä artikkelista.
Hoidetaan nyt ainakin RTX 3080 ja 3090 testit ensin alta pois.
 
Tosi mukava juttu, että testaatte myös näitä ns.halvemman puolen rautaa. Kumminkaan ei kaikilla ole mahdollisuutta ostaa sitä parasta mitä saa, vaan on tultava toimeen butjetin antamalla mahdollisuudella.

Ei ole halpaa pistää esim. kolmelle tenavalle koneita kasaan. Jossakin on tingittävä ja nämä testit antavat suuntaviivoja mihin sijoittaa liikenevät varat.

Thanks...
 
Samainen Asuksen emo ollut julkaisusta lähtien. Sen verran voisi kommentoida, että tuo piirisarjan tuulettimen sijainti on artikkelin mukaisesti todella surkea ja varmaan tuo koko piirisarjan jäähdytys on heikolla tasolla. Omassa kokoonpanossa tuo piirisarjan tuuletin pyörii kone idlenä ~2500RPM ja rasituksessa yli 3000 RPM. Kone idlenä chipset reilu 70 astetta, rasituksessa sitten vajaa 80C. Kaikki muut lämmöt (emolevyn, näyttiksen, prossun, muistien) kuitenkin ihan normaaleissa lukemissa, ainoastaan tuo piirisarja vetelee ihan omissa lukemissa ja on tehnyt niin alusta asti. Ei tuo tuuletin nyt pahasti tuolta kotelosta kuulu, mutta aika iso ero kuitenkin vaikkapa tähän artikkeliin. Ja vastaava 2080 Ti näyttiksenä, hiukan eri jäähyllä eli Gaming X Trio.
 
Yksi 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden uudistuksista on tuki PCI Express 4.0 -väylälle, joka tarjoaa 31,5 Gt/s tiedonsiirtonopeuden. Uuden standardin tiedonsiirtonopeus on kaksinkertainen 3.0-standardiin verrattuna.
Tuohon voisi spesifoida, että moniko linjaisella liittimellä tuo nopeus saavutetaan tai sitten ilmoittaa nopeus linjaa kohti.

Olisi mukava nähdä samanlainen testi saman hintaluokan Z490 lankuille, riittävätkö ne 10900K:lle jne.
 
Ainiin olisiko artikkelissa syytä mainita myös että tuota gigabyteä saa ainakin (muista en tiedä) hiukan kalliimmalla myös wifi:llä jotkut sitä kuitenkin vaativat.

Edit: Tuossa vielä linkki wifi versioon X570 AORUS ELITE WIFI (rev. 1.x) | Motherboard - GIGABYTE Global
Eipä taida saada Suomesta tai Euroopastakaan.


Hoidetaan nyt ainakin RTX 3080 ja 3090 testit ensin alta pois.
Jos aikaa riittää, niin saisiko artikkeliin vaikka viiveellä lisäyksenä jotain alikellotus/voltituskokeilua?
(jos ei löydy valmiita profiileja, kuten AMD toi Vegalle Power Save profiilin tiputtaessa tehonkulutusta reilusti pienellä suorituskykysakolla)

RTX-kolmetonnisten suorituskyky per hinta on kyllä iso ja positiivinen jytky.
Mutta energiatehokkuus vaikuttaisi olevan kaikkea muuta uudelle mukamas niin paljon paremmalle arkkitehtuurille+uudelle valmistunodelle.
Saman suorituskykyiseksi mainostetun 3070:n 220W "TDP:hän" on vain 30W alempi kuin 2080 Ti:llä.
Ja 3080:n 320W ja 3090:n 350W ovatkin sitten ihan uusissa sfääreissä.

Eli vähän tuntuu että Ampere ei ole energiatehokkuudeltaan oikeasti paljoa parempi kuin Turing, tai sitten nuo on runnottu valmistusnoden optimikellojen yli.
 
Hieno testi.

Mielestäni voisi jo lopettaa sen vaihe-keskustelun ja miettiä jotain toista termiä tilalle tai jotenkin kuvata sitä paremmin.

Esimerkkinä Asus oli "4-vaiheinen" ja Asrock 8-vaiheinen. Paitsi Asrockin vaiheet oli tuplaimella ja Asus ei edes yrittänyt mainostaa 3x komponetteja per vaihe. Käytännössä, virran määrässä (kun täällä rakastetaan saivartelua), niin Asus toimittaa 12x virtaa ja Asrock 8x virtaa (vrt. yhden vaiheen emolevy samoilla komponenteilla).

Niin jotenkin muotoilemalla Asus 12x , Asrock 8x saisi paremman kuvan virransyötöstä - sen sijaan että väännetään siitä, mikä on oikea vaihe ja onko tuplainta käytetty vai ei. Ei se välttämättä ole edes komponenttien laadusta kiinni, vaan juuri siitä, paljon virtaa menee "vaiheen" läpi.

Minun puolesta markkinointi saisi puhua vaiheista, vaikka siellä olisi vain tupla/triplakomponentit tai tuplain. Nyt hämätään kuluttajaa, kun pitää pistää termit siihen kuntoon, ettei joku vedä hernettä nenäänsä.
 
Hieno testi.

Mielestäni voisi jo lopettaa sen vaihe-keskustelun ja miettiä jotain toista termiä tilalle tai jotenkin kuvata sitä paremmin.

Esimerkkinä Asus oli "4-vaiheinen" ja Asrock 8-vaiheinen. Paitsi Asrockin vaiheet oli tuplaimella ja Asus ei edes yrittänyt mainostaa 3x komponetteja per vaihe. Käytännössä, virran määrässä (kun täällä rakastetaan saivartelua), niin Asus toimittaa 12x virtaa ja Asrock 8x virtaa (vrt. yhden vaiheen emolevy samoilla komponenteilla).

Niin jotenkin muotoilemalla Asus 12x , Asrock 8x saisi paremman kuvan virransyötöstä - sen sijaan että väännetään siitä, mikä on oikea vaihe ja onko tuplainta käytetty vai ei. Ei se välttämättä ole edes komponenttien laadusta kiinni, vaan juuri siitä, paljon virtaa menee "vaiheen" läpi.

Minun puolesta markkinointi saisi puhua vaiheista, vaikka siellä olisi vain tupla/triplakomponentit tai tuplain. Nyt hämätään kuluttajaa, kun pitää pistää termit siihen kuntoon, ettei joku vedä hernettä nenäänsä.
Minulle on toi vaihe-käsite lähes täysin epäselvä, vaikka muuten ehkä jostain jotain ymmäränkin :), joten osaan kuvitella että osa lukijoista päättelee, että "on jotain hyötyä jos vaiheita on enemmän" ja missä se riittävän hyvän raja kulkee jäänee aika epäselväksi?

Kiitoksia @Sampsa artikkelista ja erityiskiitokset, että testaat myös näitä halvempia peruskäyttäjän kukkarolle sopivimpia mallejakin.
 
Eirräin mukavaa luettavaa tämä testi. Samalla selvisi, että oman X570-f virransyöttöön voi olla enemmän kuin tyytyväinen.
 
Minun puolesta markkinointi saisi puhua vaiheista, vaikka siellä olisi vain tupla/triplakomponentit tai tuplain. Nyt hämätään kuluttajaa, kun pitää pistää termit siihen kuntoon, ettei joku vedä hernettä nenäänsä.
Tuo juuri menisi metsään pahiten.
Vaiheen paras määritelmä on itsenäinen päälle/pois kytkennän ohjaus.
Komponenttien rinnakkain kytkentä ei siihen vaikuta, vaan kasvattaa ainoastaan kyseisen vaiheen virrankestoa.

Tässä perusteellisemmin:


Minulle on toi vaihe-käsite lähes täysin epäselvä, vaikka muuten ehkä jostain jotain ymmäränkin
Katso noista kahdesta linkistä.
 
Tuo juuri menisi metsään pahiten.
Vaiheen paras määritelmä on itsenäinen päälle/pois kytkennän ohjaus.
Komponenttien rinnakkain kytkentä ei siihen vaikuta, vaan kasvattaa ainoastaan kyseisen vaiheen virrankestoa.

Tässä perusteellisemmin:


Katso noista kahdesta linkistä.

Virrankeston kasvattamisesta seuraa myös se, että "vaiheen" (tai vaiheen) läpi menee vähemmän virtaa, kun se jakautuu noiden "polkujen" kesken. Tämä johtaa siihen, että ne komponentit lämpenevät vähemmän ja toimivat varmemmin ja tarvitsevat vähemmän jäähdytystä..
 
Virrankeston kasvattamisesta seuraa myös se, että "vaiheen" (tai vaiheen) läpi menee vähemmän virtaa, kun se jakautuu noiden "polkujen" kesken. Tämä johtaa siihen, että ne komponentit lämpenevät vähemmän ja toimivat varmemmin ja tarvitsevat vähemmän jäähdytystä..
Virrankesto kyllä kasvaa, mutta ainoastaan vaiheiden määrän kasvattaminen vähentää yksittäisen vaiheen ottamaa ja antamaa virtaa.
Vaiheen rinnakkaisten komponenttien määrän kasvatus ei vaikuta siihen, että vähäisempi vaihemäärä ottaa virtaa sisään ja antaa ulos isompina "annoksina" ja rippelin suodatukseen on panostettava enemmän.
(ja/tai kytkentätaajuutta kasvatettava, joka taas heikentää hyötysuhdetta isommin tehtäessä)

Mutta aivan sama VRM:n virrankestoa kasvattava vaikutus on myös vaiheiden määrän kasvattamisella...
Jos käytetyt FETit/powerstaget ovat samantasoisia, eikä niitä/vaihetta heikennetä.
Lisäksi tulee aina jonkin vaiheen tiuhempaan päälle kytkeytymisestä rippelin pieneneminen ilman suodatuksen kasvattamista.
Virtaa kun otetaan sisään ja annetaan ulos pienempinä annoksina.

Tietenkin useampivaiheinen PWM-ohjain maksaa enemmän ja kyllä ne tuplaimetkin maksavat.
Eli Asus vaihtaa tuossa kuluja rippelin suodatuksen kanssa dirt cheapillä perusohjaimella, Gigabyten selvitessä helpommalla rippelin hallinnassa, mutta maksaen enemmän PWM-ohjaimesta ja tuplaimista.
 
Top-tier testi ja tällä kertaa saatiin todella merkittäviä eroja emolevyjen väliin, kun osattiin mitata oikeita asioita!

Iso peukku.
 
@Sampsa : Jos ja kun on ostamassa jotain emolevyä, niin mitkä ovat ne taikasanat jota paketista / speksisivulta pitää löytyä, jotta siellä on tuo modernimpi VRM ratkaisu?

Gigabyte mainostaa "12+2 Phases Digital VRM with DrMOS" termillä. Onko tuo DrMOS juuri se oleellinen asia? Asus mainostaa vastaavasti 14 Dr. MOS power stages.

edit:
Jees, eli juuri tuo drmos näyttäisi olevan se tärkeä feature.
1599339696907.png
 
@Sampsa : Jos ja kun on ostamassa jotain emolevyä, niin mitkä ovat ne taikasanat jota paketista / speksisivulta pitää löytyä, jotta siellä on tuo modernimpi VRM ratkaisu?

Gigabyte mainostaa "12+2 Phases Digital VRM with DrMOS" termillä. Onko tuo DrMOS juuri se oleellinen asia? Asus mainostaa vastaavasti 14 Dr. MOS power stages.

edit:
Jees, eli juuri tuo drmos näyttäisi olevan se tärkeä feature.
1599339696907.png
Dr Mos, driver mosfet tai power stage niin on integroitu tuo ylä- ja alapuolen mosfet ja niiden ohjainpiiri samaan piiriin.
 
Tämä oli hyvin tehty ja informatiivinen testi, ostin tämän perusteella emoksi tuon TUFin, itselläni tärkein siihen Aoruksen sijaan ohjautunut asia oli riittävä määrä SATA portteja, myös nuo VRM lämmöt vaikutti. Itseäni ei niin haittaa vakiona alemmat kellot kun tarkoitus on pitää tätä emoa ja siihen tulevaa prossua testialustana sille miten saan optimoitua kellot ja jännitteet, toki ei haittaa, että tähän väliaikaisesti hommattu prossu on jo vakiona tehokkaampi kuin nykyinen.
 
Kehitetään vielä tätä emolevyjen testirutiinia, mutta palautteen perusteella oikeilla jäljillä ollaan. Testeihin liittyen kommentit ja kehitysehdotukset ovat tervetulleita.
 
Kehitetään vielä tätä emolevyjen testirutiinia, mutta palautteen perusteella oikeilla jäljillä ollaan. Testeihin liittyen kommentit ja kehitysehdotukset ovat tervetulleita.
Seuraavaan testiin voisi lisätä emolevyn vaiheiden määrän yhteyteen karkean arvion niiden järeydestä.
Tässähän on MSI:llä ihan perusminimitasoiset vaiheet, kun taas Asuksellä ne ovat äärimmäisen järeitä.
(siinä missä B450 Asuksessa vaiheet olivat aneemisia ja keuhkoahtaumatautisia hamstereita)
 
Kiinnostaisi nähdä myös tuon integroidun äänipiirin suhteen jotain mittauksia. Miten paljon kohisee, päästääkö läpi häiriösignaaleja ja miten riittää jerkku ajamaan kuulokkeita.
 
Kehitetään vielä tätä emolevyjen testirutiinia, mutta palautteen perusteella oikeilla jäljillä ollaan. Testeihin liittyen kommentit ja kehitysehdotukset ovat tervetulleita.
Muistien nopeustesti jäänyt pois? Vanhemmissa artikkeleissahan emojen välillä oli melko suuriakin eroja menohaluissa.
 
3950x vakiona all core Cinebench 3,9 GHz ja ylikellotettuna 3,8 GHz. --> ei ole "ylikellotustesti" vaan "ylikuormitustesti"

Jos haluaa niin emolevyjä voi tekstissä verrata paitsi toisiinsa, myös siihen mitä tarvitaan jotta tietty käyttökokemus saavutetaan. Voi todeta miltä asiat isossa kuvassa näyttää. 3000-sarjan prosujen kellottaminen useimmiten tuottaa kait suht vähän hyötyjä vs. lisälämpö ja ei ole välttämättä jokaisen käyttäjän eka projekti. Ram-muistien ja näyttiksen kellottaminen varmaan auttaa paljon enemmän.
 
3950x vakiona all core Cinebench 3,9 GHz ja ylikellotettuna 3,8 GHz. --> ei ole "ylikellotustesti" vaan "ylikuormitustesti"

Jos haluaa niin emolevyjä voi tekstissä verrata paitsi toisiinsa, myös siihen mitä tarvitaan jotta tietty käyttökokemus saavutetaan. Voi todeta miltä asiat isossa kuvassa näyttää. 3000-sarjan prosujen kellottaminen useimmiten tuottaa kait suht vähän hyötyjä vs. lisälämpö ja ei ole välttämättä jokaisen käyttäjän eka projekti. Ram-muistien ja näyttiksen kellottaminen varmaan auttaa paljon enemmän.

Ryzen-prosessoreissa kellotaajuus ei ole kiinteä, vaan käyttäytyy dynaamisesti. Vakiona Prime95-rasituksessa kellotaajuus on reilusti alle 3,8 GHz.
 
Ryzen-prosessoreissa kellotaajuus ei ole kiinteä, vaan käyttäytyy dynaamisesti. Vakiona Prime95-rasituksessa kellotaajuus on reilusti alle 3,8 GHz.

Jaa se laskee noin alas. Mulla on Primelläkin lähemmäs 4 GHz kun on vain 8 ydintä.
3,8 GHz ei mun mielikuvissa ollut ylikellotusta, kun omassa käytössä käytännön kellot on 4,3 GHz.

Jännitettä nostava ja kellot säilyttävä ylikuormitustesti voisi olla VRM-testinä tietyllä tavalla hyvä. Helpompi toistaa kuin ylikellotustesti, joka voisi vaatia jonkun tietyn prosessoriyksilön.
 
Odotan videota tai kirjoitettua juttua enemmän näistä VRAMeista, mosfeteista ja ylipäätään emolevyn virransyötästä. Haluaisin sen modernin version emolevystä. Kuulun niihin höynäytettäviin ostajiin, jotka ostaisivat sen emolevyn, jonka paketin kannessa on blondi ja mahdollisesti nojaamassa vielä johonkin nopeaan kulkupeliin. Ts. ostaisin järjellä. :-D
 
Kuinkas tällä X570 piirisarjalla käy jos siihen laittaa pcie4 ja pcie3 näytönohjaimet kiinni prosun hallitsemaan väylään (eli ei kierrätä toista piirisarjan kautta)? X8 moodiin ne tietty tippuu, mutta onko pcie4 näytönohjain yhä pcie4 moodissa? Tuolla olisi merkitystä, jos rakentelee kvm virtualisoidun koneen, jolla pelataankin.
 
Kuinkas tällä X570 piirisarjalla käy jos siihen laittaa pcie4 ja pcie3 näytönohjaimet kiinni prosun hallitsemaan väylään (eli ei kierrätä toista piirisarjan kautta)? X8 moodiin ne tietty tippuu, mutta onko pcie4 näytönohjain yhä pcie4 moodissa? Tuolla olisi merkitystä, jos rakentelee kvm virtualisoidun koneen, jolla pelataankin.
PCIe kaistathan ovat ainakin periaatteessa itsenäisiä "point to point" linkkiyhteyksiä, niin jos ne jaetaan eri slotteihin ja erillisten laitteiden käyttöön, niin en näe miksi ne eivät voisi toimia eri PCIe-nopeustilassa.
 
Sama tilannehan se on kuin että jos laitetaan PCIE4.0 näyttis ja PCIE3.0 nvme ssd-asema. Hyvin nekin pelaa toisistaan riippumatta.
 
PCIe kaistathan ovat ainakin periaatteessa itsenäisiä "point to point" linkkiyhteyksiä, niin jos ne jaetaan eri slotteihin ja erillisten laitteiden käyttöön, niin en näe miksi ne eivät voisi toimia eri PCIe-nopeustilassa.

Niin minä sen kuvittelisin menevän. Toiselle slotille on yleensä vain johdotettu 8x, joten primäärislotissa on joku kytkin jolla saa joko 16X pääslotiin tai 8x/8x yhdistelmän molemmille. Lähinnä mietityttää voiko se olla niin tyhmästi tehty, että kytkin tiputtaa koko yhteyden hitaimman tasolle. Luulisi, että pääslotille on suora 8X linkki ja toinen 8X kulkee kytkimen läpi ykkös ja kakkoslotille jolloin ne on täysin erillisiä.
 
Olikos AMD-emoissa joku auto-oc toiminto ja toimiiko paremmin kuin Intelillä tai samaan malliin että joskus ok, varsinkin pienemmillä kelloilla ja joskus että virtoja tms joutuu kuitenkin sitten laskemaan automaatin jäljiltä.
 
Viikkokatsausta kuunneltuani päätin lukea artikkelin ja täytyy sanoa ettei nykyään voi missään tapauksessa merkin perään katsoa emolevyjen kohdalla. Tuhnua ja jämptiä settiä puskee kaikilta ja juurikin kympin parin hintaerolla voi saada paljon parempaa. Sitten on vielä uusien suorittimien saapuessa BIOS-hässäkät ja kaikki, joten on tarpeen tutustua yksittäisiin malleihin tarkemmin. Ikäviä yllätyksiä voi myös olla jonkin liittimen sijainti huonossa paikassa tai vaikka liian vähäinen säätövara ledejä tai tuulettimia varten. B550-testejä odottelen mielenkiinnolla ja erityisesti MATX-mallit kiinnostavat.

...

Itse artikkelista: Itse kun en ole virransyötöistä kovinkaan paljoa tietävä, helpottaisi ymmärtämistä jos termejä olisi suomennettu mahdollisimman paljon kuten "mosfet" tai "throttlaus". Jälkimmäisen ymmärrän kyllä, suorittimet "jarruttavat" tai "kuristuvat" kun lämpötila karkaa käsistä, mikä ei olekaan vaikea kääntää, joten en ymmärrä miksi ei ole kyseistä termiä käännetty artikkelissa. Kerran jos toimituksen tavoite on tehdä hyvinkin helpostilähestyttävää materiaalia kuten teidän Youtube-videot, toivoisin että suomentamalla tehtäisiin testeistäkin mahdollisimman ymmärrettävät. Täytyy perehtyä "mosfeteihin" tässä jossain vaiheessa.

Lisäksi huomautan ettei taulukoiden alle tarvitse lisätä toimittajan aikaa tuhlaavia selityksiä siitä mitä taulukossa lukee. Lisähuomioita on kirjoitettu mitä tuleekin aina kirjoittaa, mutta muutoin tuntuvat turhalta nuo lisäselosteet. Spekseistä kirjoittaminenkin lienee aika turhaa, itse jättäisin vain linkin valmistajan sivun spekseihin ja kirjoittaisin lisätietoa perään jos on tarvis.
Myöskin toivoisin Hardware Unboxed Youtube-kanavan tyylisesti, jos vain mahdollista, että selitettäisiin esim. Gigabyten ja Asuksen emojen välinen lämpötilaero jollain tapaa, kun sen syy jäi ainakin minulle vielä mysteeriksi.

Päättäen positiiviseen, nämä artikkelit ovat Tekissä huomattavan informatiivisia mittausten suhteen, päätelmät hyviä ja loppukaneetti tälläkin kertaa pätevä. Mittaukset ovat tärkein asia ja niissä on onnistuttu!

MUOK. oho, ei 'mofset'
 
Viimeksi muokattu:
Viikkokatsausta kuunneltuani päätin lukea artikkelin ja täytyy sanoa ettei nykyään voi missään tapauksessa merkin perään katsoa emolevyjen kohdalla. Tuhnua ja jämptiä settiä puskee kaikilta ja juurikin kympin parin hintaerolla voi saada paljon parempaa. Sitten on vielä uusien suorittimien saapuessa BIOS-hässäkät ja kaikki, joten on tarpeen tutustua yksittäisiin malleihin tarkemmin. Ikäviä yllätyksiä voi myös olla jonkin liittimen sijainti huonossa paikassa tai vaikka liian vähäinen säätövara ledejä tai tuulettimia varten. B550-testejä odottelen mielenkiinnolla ja erityisesti MATX-mallit kiinnostavat.

...

Itse artikkelista: Itse kun en ole virransyötöistä kovinkaan paljoa tietävä, helpottaisi ymmärtämistä jos termejä olisi suomennettu mahdollisimman paljon kuten "mofset" tai "throttlaus". Jälkimmäisen ymmärrän kyllä, suorittimet "jarruttavat" tai "kuristuvat" kun lämpötila karkaa käsistä, mikä ei olekaan vaikea kääntää, joten en ymmärrä miksi ei ole kyseistä termiä käännetty artikkelissa. Kerran jos toimituksen tavoite on tehdä hyvinkin helpostilähestyttävää materiaalia kuten teidän Youtube-videot, toivoisin että suomentamalla tehtäisiin testeistäkin mahdollisimman ymmärrettävät. Täytyy perehtyä "mofseteihin" tässä jossain vaiheessa.

Lisäksi huomautan ettei taulukoiden alle tarvitse lisätä toimittajan aikaa tuhlaavia selityksiä siitä mitä taulukossa lukee. Lisähuomioita on kirjoitettu mitä tuleekin aina kirjoittaa, mutta muutoin tuntuvat turhalta nuo lisäselosteet. Spekseistä kirjoittaminenkin lienee aika turhaa, itse jättäisin vain linkin valmistajan sivun spekseihin ja kirjoittaisin lisätietoa perään jos on tarvis.
Myöskin toivoisin Hardware Unboxed Youtube-kanavan tyylisesti, jos vain mahdollista, että selitettäisiin esim. Gigabyten ja Asuksen emojen välinen lämpötilaero jollain tapaa, kun sen syy jäi ainakin minulle vielä mysteeriksi.

Päättäen positiiviseen, nämä artikkelit ovat Tekissä huomattavan informatiivisia mittausten suhteen, päätelmät hyviä ja loppukaneetti tälläkin kertaa pätevä. Mittaukset ovat tärkein asia ja niissä on onnistuttu!

Metallioksidi-puolijohdekanavatransistori eli eristehilatransistori (engl. Metal-oxide-semiconductor field-effect transistor) (lyh. MOSFET, MOS-FET tai MOS FET) on kaikkein yleisin kanavatransistori.
 
Viikkokatsausta kuunneltuani päätin lukea artikkelin ja täytyy sanoa ettei nykyään voi missään tapauksessa merkin perään katsoa emolevyjen kohdalla. Tuhnua ja jämptiä settiä puskee kaikilta ja juurikin kympin parin hintaerolla voi saada paljon parempaa. Sitten on vielä uusien suorittimien saapuessa BIOS-hässäkät ja kaikki, joten on tarpeen tutustua yksittäisiin malleihin tarkemmin. Ikäviä yllätyksiä voi myös olla jonkin liittimen sijainti huonossa paikassa tai vaikka liian vähäinen säätövara ledejä tai tuulettimia varten. B550-testejä odottelen mielenkiinnolla ja erityisesti MATX-mallit kiinnostavat.

...

Itse artikkelista: Itse kun en ole virransyötöistä kovinkaan paljoa tietävä, helpottaisi ymmärtämistä jos termejä olisi suomennettu mahdollisimman paljon kuten "mosfet" tai "throttlaus". Jälkimmäisen ymmärrän kyllä, suorittimet "jarruttavat" tai "kuristuvat" kun lämpötila karkaa käsistä, mikä ei olekaan vaikea kääntää, joten en ymmärrä miksi ei ole kyseistä termiä käännetty artikkelissa. Kerran jos toimituksen tavoite on tehdä hyvinkin helpostilähestyttävää materiaalia kuten teidän Youtube-videot, toivoisin että suomentamalla tehtäisiin testeistäkin mahdollisimman ymmärrettävät. Täytyy perehtyä "mosfeteihin" tässä jossain vaiheessa.

Lisäksi huomautan ettei taulukoiden alle tarvitse lisätä toimittajan aikaa tuhlaavia selityksiä siitä mitä taulukossa lukee. Lisähuomioita on kirjoitettu mitä tuleekin aina kirjoittaa, mutta muutoin tuntuvat turhalta nuo lisäselosteet. Spekseistä kirjoittaminenkin lienee aika turhaa, itse jättäisin vain linkin valmistajan sivun spekseihin ja kirjoittaisin lisätietoa perään jos on tarvis.
Myöskin toivoisin Hardware Unboxed Youtube-kanavan tyylisesti, jos vain mahdollista, että selitettäisiin esim. Gigabyten ja Asuksen emojen välinen lämpötilaero jollain tapaa, kun sen syy jäi ainakin minulle vielä mysteeriksi.

Päättäen positiiviseen, nämä artikkelit ovat Tekissä huomattavan informatiivisia mittausten suhteen, päätelmät hyviä ja loppukaneetti tälläkin kertaa pätevä. Mittaukset ovat tärkein asia ja niissä on onnistuttu!

MUOK. oho, ei 'mofset'
Itse olen näitä suomennoksia vastaan koska ne suomennokset on yleensä päin p*rsettä.Jos joku ns wanhempi "nörtti" joka aloittanut x86 prossuilla keskustelee jonkun näitä suomennoksia viljelevän tyypin kanssa niin se ei todennäköisesti tajua hölkäsen pöläystä mistä tyyppi puhuu.Muutenkin taitaa ton ikäiset tyypit hieman vierastaa noita tollaisia tyyppejä ja asenne taitaa olla että on näitä "romppu" tyyppejä.:srofl::kahvi:

/edit
En myöskään katso mitään hiton videoita mitä io-techin on alkanut jostain syystä tekemään.

/offtopic
Omasta mielestä valmistajan ilmoittamat speksit on yleensä hiton onnettomat ja on hyvä jos arvostelussa on kerrottu että mitä se emo on "syönyt" koska lukija voi sitten itse hakea niiden tiedot jos asia kiinnostaa.Oikeasti pertti peruskäyttäjän ei tarvitse tietää kuin että emon prossun virransyöttö on tarpeeksi hyvä ja kestää ehkä lievän ylikellottamisen,noi muut tiedot taitaa palvella lähinnä tyyppejä jotka ylikellottaa ne prossut heti ja yrittää saada max irti emosta+prossusta 24/7.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Ika

Statistiikka

Viestiketjuista
261 285
Viestejä
4 534 081
Jäsenet
74 779
Uusin jäsen
lettu555

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom