Teräksiset paistinpannut (ruostumaton, hiiliteräs, valurauta)

Juu en tiedä, tais se tämä olla alun alkaenkin se ongelma mitä en koskaan saanu selätettyä. Levy tosiaan oli 1-12 asteikolla kohdassa.
Induktioliesi?

Ite ainakin näen pannulla kun öljy lähtee keskeltä vetäytymään reunoille, että pannu alkaa olla kunnolla kuuma.

Muutenkin joku kananmunatesti just rasvapoltetulle pannulle on yhtä tyhjän kanssa, kun sen pinnan saa aikaseksi niin alkaa vaan käyttää sitä pannua. Ite oon kyllä paistellut kananmunat rautapannuilla oli sit hiiliteräs tai valurauta täysin ongelmitta kun pannu on vaan riittävän lämmin...
 
Totta, kanamuna kun kuitenkin on "helppo kuorma", pannulle vaikeampia on peruna ja kala. Niistäkin selvitään kun pannu on vireessä ja varmistus suolajipolla...
 
Induktioliesi?

Ite ainakin näen pannulla kun öljy lähtee keskeltä vetäytymään reunoille, että pannu alkaa olla kunnolla kuuma.
Tieteellistä tutkimusta en ole tehnyt, mutta oma tuntemus on, että ainakin omalla induktiolla pannut kuumenee keskeltä paljon nopeammin/kuumemmaksi. Eli vaikka monelta osalta induktioliesi on todella kätevä, niin tältä osin ei ole optimaalinen paistamiseen. En tiedä onko uusimmat versiot parempia tältä osin.
 
Tieteellistä tutkimusta en ole tehnyt, mutta oma tuntemus on, että ainakin omalla induktiolla pannut kuumenee keskeltä paljon nopeammin/kuumemmaksi. Eli vaikka monelta osalta induktioliesi on todella kätevä, niin tältä osin ei ole optimaalinen paistamiseen. En tiedä onko uusimmat versiot parempia tältä osin.

Yleisesti induktioissa lämpenee keskellä oleva rengas. Eli aivan keskellä ei ja reunoilla ei myöskään. Tämä johtuu siitä että induktion käytämät käämit ovat yleensä rinkulan muotoisia. Ja vielä keittoaluetta pienempiä.
 
Mitäs tämä kaveri videossa sanoo kohdassa ~5:20 että uunissa polttamiseen pitäis käyttää 45min-1h aikaa? Vai tarkottaako se siis kokonaisaikaa uunissa kuumakasta kylmäksi? Olen siis ollut käsityksessä, että varsinainen poltto uunissa kestää sen 15-20min?

On kahta eri koulukuntaa. Joko 20min 250-asteessa, tai 1h 220-asteessa. Sitten jättää molemmissa tapauksissa uuniin jäähtymään kunnes täysin kylmä. Ilmeisesti tuo jälkimmäinen tapa paremmaksi koettu, tulee vahvempi pinta.
 
Eikä irtoa. Siinä on paskaa pinnassa jos näin käy.
Ihan milloin vain ottaa valurautapannun kaapista ja pyöräyttää talouspaperilla niin varmasti jää väriä paperiin. Sama kuivatessa. Ja jos ei jää niin sitten on pannu ruosteessa ja taitaa taas jäädä väriä :)
 
mitä väliä irtoaako vai ei? Jos sen pannun pesee ennen varastointia niin ei siinä mitään myrkyllistä pinnassa ole
 
Kovanaama meni kieroksi ja olen kyllästynyt ostamaan uusia pannuja muutaman vuoden välein. Rupesin miettimään toimisiko rosterinen kuitenkin paremmin omiin tarpeisiin?

Vaikutti, että Demeyere on merkkinä saanut paljon kehuja. Onko 28cm proline liian painava? Multiline kevyempi, mutta maksaa lähes saman verran kuin isoveli?

Punnitsin aamulla valurautapannun jota tulee ajoittain käytettyä. Se painaa ~3KG eikä ehkä ole kovinkaan miellyttävä käyttää. Jos nyt oikein katoin niin Proline olisi sen 700g kevyempi, en tiedä vituttaako kuitenkin loppujen lopuksi?
Hankin tuon kevyemmän Multilinen ja hyvä niin. Aivan mahtavan tuntuinen, induktielidellä lämpenee paljon laajemmin kuin vanhat, eli porisee reunoja myöten. Lämpötilan vaihtelut tapahtuvat mukavan nopeasti ja kuitenkin isomman satsin mennessä pannulle tuntuu pitävän lämpöä paremmin.

Tuntuu hölmöltä etten ennen tajunnut kuinka paljon miellyttävämpää hyvällä pannulla paistaminen voisi olla.
 
Oma hiiliteräspannu on jääny käytännössä käyttämättä kun en vaan onnistu tuossa rasvapoltossa. Mitäs tämä kaveri videossa sanoo kohdassa ~5:20 että uunissa polttamiseen pitäis käyttää 45min-1h aikaa? Vai tarkottaako se siis kokonaisaikaa uunissa kuumakasta kylmäksi? Olen siis ollut käsityksessä, että varsinainen poltto uunissa kestää sen 15-20min?
Itse en oikeastaan ole viitsinyt edes kokeilla 15-20min rasvapolttaa uunissa koska yleisesti sääntö on noin 1 tunti uunissa ja sen jälkeen lämmöt pois ja pitää pannua suljetussa uunissa ainakin kunnes on käsinkosketeltava (väh. 2h). Ehkä 30 min ja jopa vähemmän aikaa voi riittää jos onnistuu superhyvin pyyhkimään ylijäämä öljyt pannulta ja/tai jos käyttää öljyä joka ei hyvin kestä lämpöä (en suosittele m.m. oliiviöljy, flaxseed oil ovat tälläisiä). Itse todennut että aika 45-90min on paras ja itsellä onnistunut parhaiten kun uunin lämpö on noin korkeimmalla mahdollisella (noin 250-270 celsiusta) käyttäessäni varsinkin auringonkukkaöljyä mutta hyvällä rapsiöljylläkin saa olla 240-260 celsiusta.
 
Vaiston varaisesti olin jo melkein ostamassa sittarista ILAG-pinnoitettua pannua Infinity Chefs Ion Plus paistinpannu 28 - Paistinpannut ja kasarit | K-Citymarket.fi 33e tarjous, kivan jyrkät reunukset tässä.
Muistin tämän threadsin sitten täältä ja bongasin värikkäiden vaiheiden jälkeen by Garcima hiiliteräspannu, 28 cm merkiltä Mareld » Nopea toimitus 47e tarjous. Saksan maalta ois https://www.amazon.de/-/en/uncoated-stainless-Cromargan-induction-dishwasher-safe/dp/B00M0HMYIW/ WMF Profi Frying Pan 28 cm 45 e. Olisikohan tuo Garcima kuitenkin turvallisempi vaihtoehto.
 
Ymmärrän ettei hiiliteräs pannulla kannata mitään tomaattikastikkeita pidempään haudutella, mutta onko tosiaan näin etten voi "deglaze" pannua valkoviinillä? Melkein jokaiseen soosiin heitän tilkan valkoviiniä, enkä haluaisi sitä lopettaa. En ole kastikkeita vielä tehnyt pannussa lähinnä proteiineja paistanut.
 
Ymmärrän ettei hiiliteräs pannulla kannata mitään tomaattikastikkeita pidempään haudutella, mutta onko tosiaan näin etten voi "deglaze" pannua valkoviinillä? Melkein jokaiseen soosiin heitän tilkan valkoviiniä, enkä haluaisi sitä lopettaa. En ole kastikkeita vielä tehnyt pannussa lähinnä proteiineja paistanut.

Kyllähän valkkarit tyypillisesti hapokkaita on (pH 3-3.5), joten en välttämättä hiiliteräspannulle niitä heittäisi. Sooseille ehkä paras olla joku muu pannu, esim RST.
 
Ikeaan on ollut varsin edullinen 365+ RST paistinpannu, 25e. Tai 24 senttinen 20e. Kai toi 28cm on lähes itsestäänselvä valinta.




Mulla on ollut nyt reilun kuukauden tuollainen rst wokkipannu jossa disk bottom, ja siinä on huonoa että ei voi käyttää suuria tehoja suurella määrällä erilaisia vihanneksia. Siinä on itseasiassa niin pieni pohja että mun pienen levyni on noin sentin leveämpi. Tuo ei ole varsinainen ongelma vaan siis se että kaikki lämpö tulee suoraan siitä pohjasta. Tällöin jo 3/6 teholla alkaa siihen palamaan hieman kiinni, eikä voi mitenkään käyttää reippaasti suurempia tehoja.

Mä en tee mitään wokkia enkä netin videoiden perustella tule edes kokeilemaan. Kaikkein eniten mä teen sellaista mihin tulee pilkottua porkkanaa, sipulia, punajuuri ja perunaa, joskus valkosipulilla ja lähes aina chilillä ja tomaattimurskalla maustettu. Tuon wokkipannun hyvänä puolena on että siihen kerrankin mahtuu kunnolla tavaraa, mutta huonona puolena ei voi silti käyttää reilumpia tehoja.


Onko tällä hemkomst pannulla enää ideaa? Ei kai se painon puolesta voi olla tuollainen fully clad? Tai jos olisi niin sen täytyy olla hyvin ohut, verrattuna 28 cm Sensuel joka oli 1,85 kiloa.


: korjattu 20 senttinen ->24 senttiseksi
Itsellä pelannut ihan hyvin tuo. Todella kevyt ja huomaa kyllä että ei ole ihan parasta laatua, mutta tuohon hintaan ajaa asiansa.
 
En tiedä, mutta mie nakkaan tuolla hiiliteräspannulla kohta vesilintua :shifty: En tiedä onko mun odotukset, että se vastais parhaimmillaan teflonia(no on ku katellu YT, lueskellu Reddit ja tätä) mutta tuohon mun pannuun jää kaikki kiinni. Ihan kaikki. Oon tuota rasvapolttanu uunissa ties kuinka monta kertaa, auringonkukkaöljyllä, ja aina ja joka kerta kaikki palaa kiinni.

pannu.jpeg


Esim. tässä on paistettu pekonia. Pekoni kylmälle pannulle ja asteikolla 0-12 levy 8 kohdille(ei induktio). Tuo rypylä mikä tuossa näkyy ei lähde vesi + harja vaan se pitää hinkata semmosella metallisella pesusienellä. Olin jo hieman toiveikais kun tuossa aikasemmin tuon rasvapoltin uudestaan ja kananmuna liuku kuin jäällä pl. keskellä. Pekoni taas jäi kiinni ihan kaikkialta.

Jossain kohtaa olen todennäköisesti kämmänny tämän rasvapoltossa tai sitten mun odotukset on vaan liian isot :hmm:
 
En tiedä, mutta mie nakkaan tuolla hiiliteräspannulla kohta vesilintua :shifty: En tiedä onko mun odotukset, että se vastais parhaimmillaan teflonia(no on ku katellu YT, lueskellu Reddit ja tätä) mutta tuohon mun pannuun jää kaikki kiinni. Ihan kaikki. Oon tuota rasvapolttanu uunissa ties kuinka monta kertaa, auringonkukkaöljyllä, ja aina ja joka kerta kaikki palaa kiinni.

pannu.jpeg


Esim. tässä on paistettu pekonia. Pekoni kylmälle pannulle ja asteikolla 0-12 levy 8 kohdille(ei induktio). Tuo rypylä mikä tuossa näkyy ei lähde vesi + harja vaan se pitää hinkata semmosella metallisella pesusienellä. Olin jo hieman toiveikais kun tuossa aikasemmin tuon rasvapoltin uudestaan ja kananmuna liuku kuin jäällä pl. keskellä. Pekoni taas jäi kiinni ihan kaikkialta.

Jossain kohtaa olen todennäköisesti kämmänny tämän rasvapoltossa tai sitten mun odotukset on vaan liian isot :hmm:
Odotukset on kyllä liian korkealla. Hiiliteräspannuun helposti kyllä muna, kana, kala yms ottaa kiinni, mutta maillardin jälkeen irtoaa. Pientä "fondia" voi jäädä pannuun, mutta irtoaa pesussa. Kylmälle pannulle ei noilla pidä laittaa mitään.

Lue myös tämä tarkasti: useilla rasvapoltoilla uunissa ja jollain kananmunatestillä ei ole mitään tekemistä näiden pannujen kanssa, se on tollasta somehöpinää ja myyntipuheita. Ja nyt tulee sitten se varsinainen asian ydin: se pannu pitää lämmittää ennen käyttöä ja jos pannua on vähän laimi lyöty niin käyttää sen savuamispisteessä öljyn kanssa ja vaihtaa sen öljyn. Tällöin pannuun tulee joka kerralle uusi rasvapoltto.

Toki pannu kannattaa uunissa poltella ihan vaan sen takia että ne ei liedellä jatkuvasti lämpenevät pinnat saa polton eivätkä ruostu yms.
 
En tiedä, mutta mie nakkaan tuolla hiiliteräspannulla kohta vesilintua :shifty: En tiedä onko mun odotukset, että se vastais parhaimmillaan teflonia(no on ku katellu YT, lueskellu Reddit ja tätä) mutta tuohon mun pannuun jää kaikki kiinni. Ihan kaikki. Oon tuota rasvapolttanu uunissa ties kuinka monta kertaa, auringonkukkaöljyllä, ja aina ja joka kerta kaikki palaa kiinni.

pannu.jpeg


Esim. tässä on paistettu pekonia. Pekoni kylmälle pannulle ja asteikolla 0-12 levy 8 kohdille(ei induktio). Tuo rypylä mikä tuossa näkyy ei lähde vesi + harja vaan se pitää hinkata semmosella metallisella pesusienellä. Olin jo hieman toiveikais kun tuossa aikasemmin tuon rasvapoltin uudestaan ja kananmuna liuku kuin jäällä pl. keskellä. Pekoni taas jäi kiinni ihan kaikkialta.

Jossain kohtaa olen todennäköisesti kämmänny tämän rasvapoltossa tai sitten mun odotukset on vaan liian isot :hmm:
Pekonia ei kannata paistaa hiiliteräspannulla. Vaikka olis hyvä pinta pannussa, niin aina jää kiinni jonkin verran. Siks kannattaa olla monta pannua, niin voi käyttää eri ruokiin soveltuvia välineitä.

Reeniä vaan, niin kyllä se siitä lähtee kun oppii käyttämään!
 
En tiedä, mutta mie nakkaan tuolla hiiliteräspannulla kohta vesilintua :shifty:
Älä nakkaa, hyvä pannu, ja lintuun ottais kipiää.

Unohda rasvapoltot, ja sen sijaan käytä sitä pannua vaan. Mitä enempi, sen parempi siitä tulee. Aina välillä jokin palaa siihen kiinni, sitten se pitää hinkata irti ja taas jatkaa kovaa käyttöä. Jossain vaiheessa huomaa, ettei siihen enää olekaan tarttunu mitään pitkään aikaan, ja se mitä tarttuukin, lähtee aiempaan verrattuna helposti irti.

Meni mullakin hermot hiiliteräkseen joskus. Sitten kokeilin valurautaa ja huomasin että sen kanssa pärjäsin jotenkin paremmin. Kunnes törmäsin ongelmiin. Sitten jossain välissä luovutin rasvapolttojen kans ja aloin vain tekemään ruokaa. Eihän ne pannut hienon näköisiä enää ole, mutta ruuanlaitossa toimivat hyvin. Nykyään 90 % paistokerroista on samalla 26 cm valurauta-Lodgella, loput sitten vaihtelee valurautojen, hiiliterästen ja rosteripannun välillä. Viimeksimainittu on kyllä turhan vähällä käytöllä. Teflonia ei ole ollut n. 6 vuoteen enää.
 
Unohda rasvapoltot, ja sen sijaan käytä sitä pannua vaan. Mitä enempi, sen parempi siitä tulee. Aina välillä jokin palaa siihen kiinni, sitten se pitää hinkata irti ja taas jatkaa kovaa käyttöä. Jossain vaiheessa huomaa, ettei siihen enää olekaan tarttunu mitään pitkään aikaan, ja se mitä tarttuukin, lähtee aiempaan verrattuna helposti irti.

Tämä. Pannu tarvitsee uuden rasvapolton kahdessa tapauksessa: (1) pannu on uusi ja sitä ei ole tehtaalla rasvapoltettu, tai (2) pannu on ollut todella pitkään käyttämättä ja päässyt ruostumaan. Jälkimmäisessä tapauksessa toki pitää myös ensin hioa se ruoste pois.

Muutoin se pannu tarvitsee kovaa ajoa, ja pesun ja kuivauksen käytön jälkeen. Se paistaminen kerryttää sitä pinnoitusta ihan itsestään kaupan päälliseksi. Pesuun voi myös käyttää huoletta Fairyä ja karkeaa sientä. Ei toki ole pakko, mutta se helpottaa arkea kummasti. Kuivauksen voi tehdä joko pyyhkeellä, paperilla tai lieden jälkilämmöllä. Induktiolla tuota viimeistä ei toki ole nimeksikään, ellei anna pari sekuntia maksimitehoa sille esikuivatulle pannulle. Kaikki menetelmät toimivat.

Itse pesen kuumat pannut kylmällä vedellä. Tai, no, se pannun jälkilämpö kyllä kuumentaa sen veden kuumaksi melko vihaisen sihinän kanssa. Kun vesi ei enää kiehu, pisara Fairyä, nopea pesusienen pyyhkäisy, nopea pannun pohjan kuivaus pyyhkeellä ja sitten liedellä loppukuivaus. Onnistuu siis jo ruuanlaiton aikana.

Näillä tempuilla on ollut kaksi valurautapannua koko aikuisiän säännöllisessä käytössä. Toinen on moderni epätasainen ja toinen varmaan kohta lähemmäs satavuotias ”peilipintainen”. Kumpikin toimii. Vanhempi on toki parempi, koska se on paljon kevyempi. Isoin etu pestessä, kun sitä pannua pitää pidellä pitkään yhdellä kädellä. Jännästi se tekniikka ”kehittyi” väärään suuntaan siinä välissä kun valuraudasta tuli pieni sivujuonne pannumarkkinoilla. Huhut ketjussa toki kertoo, että nyt saisi taas kovalla rahalla hyvää pannua, mutta mitä sitä toimivaa pannua uusimaan. Kun ei se ole vielä edes kuin teini-ikäinen. (Toki jos tuollainen toinen peilipintainen kävelisi vastaan, vaikka umpiruosteessa, niin ... koska ei liedelle kahta isoa pannua enempää mahdu kerralla tulelle.)

Tällä hälläväliä-asenteellakin pannut on riittävän liukkaita siihen, että lähes aina jos pannua vahingossa tönäisee liedellä, pannu liikkuu sivuun ja ruoka pannussa ei liiku lieteen nähden ennen kun se törmää pannun laitaan. Mahdollistaa sen, että voi paistaa myös perinteisesti haastavia asioita kahdessa pannussa samanaikaisesti, joka toki auttaa nopeuttamaan ruuanlaittoa.

Eli, kovaa ajoa. Tilkka rasvaa pannuun. Pannu kuumaksi ennen kuin ruoka pannuun. Pannu puhtaaksi ja kuivaksi käytön jälkeen.

Ja, jos ne ei toimi juuri sinun käytössä, niin sitten vaan moderni pinnoitettu pannu alle.
 
Esim. tässä on paistettu pekonia. Pekoni kylmälle pannulle ja asteikolla 0-12 levy 8 kohdille(ei induktio). Tuo rypylä mikä tuossa näkyy ei lähde vesi + harja vaan se pitää hinkata semmosella metallisella pesusienellä. Olin jo hieman toiveikais kun tuossa aikasemmin tuon rasvapoltin uudestaan ja kananmuna liuku kuin jäällä pl. keskellä. Pekoni taas jäi kiinni ihan kaikkialta.

Jossain kohtaa olen todennäköisesti kämmänny tämän rasvapoltossa tai sitten mun odotukset on vaan liian isot :hmm:
Käytitkö paistorasvaa? Pekonin jämähtäminen pannuun ei välttämättä ole niin paljoa pannun kuin nykypekonin vika. Pekoneissa (esim. HK:n Amerikan pekoni) on nykyään useampiakin stabilointiaineita, jotka saavat aikaan sen, että pannuun jää paistetuista pekoneista tuota inhaa kumimaista ruskeaa möhnää, joka liimautuu kiinni jopa pinnoitettuihinkin pannuihin. Ja se, että alkaa lämmittää kylmällä pannulla vain korostaa ongelmaa pinnoittamattomien pannujen kanssa.

Jos et ole käyttänyt reilua paistorasvaa vaan ajatellut pärjääväsi pekonista sulavalla rasvalla – joka ei siis siitä oikein niiden stabilointiaineiden vuoksi halua helpolla sulaa – niin ei tarvitse ihmetellä, jos jämähtää kunnolla kiinni. Tyydyttämättömiä rasvoja (ei siis voita heroineen) pannulle, niin ne helpottaa huomattavasti myös sen tyydyttyneen kovan rasvan sulamista epämääräiseksi moskaksi kärähtämisen sijaan, vaikkei sekään tietysti niitä stabilointiaineita saa sieltä pannusta katoamaan.
 
Kiitosta kaikille tuesta :notworthy:

Onhan tuota täälläkin moneen otteeseen sanottu, että jatka käyttöä se paranee vain ajan myötä. Näin mieki nyt siis teen.

Kiitos vielä kerran :tup:
 
Käytitkö paistorasvaa? Pekonin jämähtäminen pannuun ei välttämättä ole niin paljoa pannun kuin nykypekonin vika. Pekoneissa (esim. HK:n Amerikan pekoni) on nykyään useampiakin stabilointiaineita, jotka saavat aikaan sen, että pannuun jää paistetuista pekoneista tuota inhaa kumimaista ruskeaa möhnää, joka liimautuu kiinni jopa pinnoitettuihinkin pannuihin. Ja se, että alkaa lämmittää kylmällä pannulla vain korostaa ongelmaa pinnoittamattomien pannujen kanssa.

Jos et ole käyttänyt reilua paistorasvaa vaan ajatellut pärjääväsi pekonista sulavalla rasvalla – joka ei siis siitä oikein niiden stabilointiaineiden vuoksi halua helpolla sulaa – niin ei tarvitse ihmetellä, jos jämähtää kunnolla kiinni. Tyydyttämättömiä rasvoja (ei siis voita heroineen) pannulle, niin ne helpottaa huomattavasti myös sen tyydyttyneen kovan rasvan sulamista epämääräiseksi moskaksi kärähtämisen sijaan, vaikkei sekään tietysti niitä stabilointiaineita saa sieltä pannusta katoamaan.
Mielenkiintoinen tieto, oma käsitys pekonin toiminnasta pannulla kyllä tukee tätä. Ite vetelen nykyään kun sellaiseen aamupalasettiin osuu, pekonit ensin ja munat perään samalle pannulle, jolloin rasvan käyttäminen pekonin kanssa on tarpeen, että pannu on siisti munia ajatellen.
 
Kiitosta kaikille tuesta :notworthy:

Onhan tuota täälläkin moneen otteeseen sanottu, että jatka käyttöä se paranee vain ajan myötä. Näin mieki nyt siis teen.

Kiitos vielä kerran :tup:
Kyllä se siitä lähtee kun vaan tarpeeksi kauan yrittää. Hankalaa se oli alkuun minullakin, rasvapolttoja moneen kertaan, tuntui että sekin meni aina pieleen, kaikki tuntui tarraavan pannuun kiinni, jne jne.. Jätin sitten ne rasvapoltot ja aloin vaan käyttämään melkein puoliväkisin, kun se pannu kerran on ostettu niin minähän sitten sitä käytän prkl.

Sitten kun älysin että tuo pannuhan käyttäytyy ihan eri tavalla kun se teflonpannu, niin alkoi homma vähitellen avautumaan. Esimerkiksi se että kun siihen pannulle vaikka nyt jonkin lihanpalan heittää niin ei sitä aleta välittömästi tökkimään jollain puukapulalla vaan annetaan sen paistua rauhassa, ei sen tökkiminen mitään auta. Sitten kun se irtosikin pannusta melkein itsekseen kun oli siinä tarpeeksi kauan ollut niin alkoi jo vähän hymyillyttämään että kyllähän tästä vielä jotain taitaa tulla.

Toivottavasti homma alkaa sujumaan myös sinulla. Itseltäni se vaati kärsivällisyyttä mikä kyllä kieltämättä oli lähellä rajojaan pari kertaa. :)
 
En tiedä, mutta mie nakkaan tuolla hiiliteräspannulla kohta vesilintua :shifty: En tiedä onko mun odotukset, että se vastais parhaimmillaan teflonia(no on ku katellu YT, lueskellu Reddit ja tätä) mutta tuohon mun pannuun jää kaikki kiinni. Ihan kaikki. Oon tuota rasvapolttanu uunissa ties kuinka monta kertaa, auringonkukkaöljyllä, ja aina ja joka kerta kaikki palaa kiinni.

pannu.jpeg


Esim. tässä on paistettu pekonia. Pekoni kylmälle pannulle ja asteikolla 0-12 levy 8 kohdille(ei induktio). Tuo rypylä mikä tuossa näkyy ei lähde vesi + harja vaan se pitää hinkata semmosella metallisella pesusienellä. Olin jo hieman toiveikais kun tuossa aikasemmin tuon rasvapoltin uudestaan ja kananmuna liuku kuin jäällä pl. keskellä. Pekoni taas jäi kiinni ihan kaikkialta.

Jossain kohtaa olen todennäköisesti kämmänny tämän rasvapoltossa tai sitten mun odotukset on vaan liian isot :hmm:
Hetkonen, tuossa sanottiin että pekoni laitettu kylmälle pannulle? Ihan varmasti jää kiinni jos tuolleen lähestytään paistamista. Pannun pitää olla aina riittävän kuuma jotta homma onnistuu. Nämä teflonit on opettanut ihmiset ihan väärille tavoille kun ruokia paistetaan (keitetään) kylmällä pannulla. Järjestään olen nähnyt kananmunatkin rikottavan kylmälle pannulle teflonin kanssa ja siitä pikkuhiljaa sitten pannu lämpenee. Ei onnistu hiililteräksen kanssa ja miksi pitäisi, kun eihän tuo ole paistamista vaan lämmittämistä

Kun pannu on sopivan kuuma, ei ruoka jää juuri kiinni siihen. No, aina kaikki ei ole optimissa ja vähän jumahtaa mutta ei mitään tuollaista. Ja taas miljoonannen kerran, ei se rasvanpolttaminen siitä teflonia tee, vaan oikeat paistotekniikat ja lämpötilat ja siltikin pitää olla realistiset odotukset.
 
Järjestään olen nähnyt kananmunatkin rikottavan kylmälle pannulle teflonin kanssa ja siitä pikkuhiljaa sitten pannu lämpenee. Ei onnistu hiililteräksen kanssa ja miksi pitäisi, kun eihän tuo ole paistamista vaan lämmittämistä
Makuasia, mutta näin ”paistuu”/jähmettyy paras kananmuna ja onnistui samalla tavalla valuraudalla jäämättä kiinni. Lämpöjä reilummin nostamalla tarttumisen riski nousi ainakin omilla taidoilla.

Pekoni on kyllä yllä kuvatun haastava. Yrittää tosiaan jäädä kiinnin pinnoittettuunkin.
 
Makuasia, mutta näin ”paistuu”/jähmettyy paras kananmuna ja onnistui samalla tavalla valuraudalla jäämättä kiinni. Lämpöjä reilummin nostamalla tarttumisen riski nousi ainakin omilla taidoilla.

Pekoni on kyllä yllä kuvatun haastava. Yrittää tosiaan jäädä kiinnin pinnoittettuunkin.
Ei se pannun lämpötila ole periaatteessa kriittinen, kunhan sen rautapannun saa sen verran kuumaksi, että se proteiini alkaa "ruskistumaan" ja irtoaa siitä pinnasta.

Käytännössähän hiiliteräs ja valurauta ovat jotain välillä uusi teflon - rosteri. Rosteristakin irtoaa näppärästi proteiinit, kunhan ne vaan saavat sen maillardin reaktion aikaiseksi ja tuote irtoaa pannun pinnasta ja sit taas jollain tosi hyvin rasvapoltetulla valuraudalla (hiiliteräs ei itsellä oikein koskaan ole ihan yhtä hyvä) aletaan olemaan lähempänä teflonia, jolloin yleisohje lämmitetystä pannusta on kuitenkin hyvä, ja kokemusperäisesti sitten siitä eteenpäin kuten itsekin olet huomannut.
 
Ei se pannun lämpötila ole periaatteessa kriittinen, kunhan sen rautapannun saa sen verran kuumaksi, että se proteiini alkaa "ruskistumaan" ja irtoaa siitä pinnasta.

Käytännössähän hiiliteräs ja valurauta ovat jotain välillä uusi teflon - rosteri. Rosteristakin irtoaa näppärästi proteiinit, kunhan ne vaan saavat sen maillardin reaktion aikaiseksi ja tuote irtoaa pannun pinnasta ja sit taas jollain tosi hyvin rasvapoltetulla valuraudalla (hiiliteräs ei itsellä oikein koskaan ole ihan yhtä hyvä) aletaan olemaan lähempänä teflonia, jolloin yleisohje lämmitetystä pannusta on kuitenkin hyvä, ja kokemusperäisesti sitten siitä eteenpäin kuten itsekin olet huomannut.
Juu, ongelma vaan tulee siinä, kun siellä on muutakin kamaa kuin pelkkiä proteiineja. Esim. juuri niitä stabilointiaineita, joiden tarkoitus on liimata lihaan kiinni kaikki sinne lisätty vesi ja muu vastaava.

En tiedä missä vaiheessa noi pekonit ovat tuollaiseksi muuttuneet, mutta kehtaan väittää, että vielä 20 vuotta sitten joku HK:n amepeksu oli ihan eri tuote ja sen tosiaan pystyi vielä kypsentämään niin, kuten pekoni pannulla kuuluu, eli laittamalla se kylmälle pannulle ja nostamalla lämpöä pikku hiljaa niin, että se pekonin oma rasva sulaa alle ja ruskistaa pekonin. Pannulle jäi helposti ihan lammikoittain rasvaa ja valmiista pekonista joutui kuivailemaan talouspaperien välissä ylimääräiset pois. Nykypekonilla ei välttämättä jää pannulle kuin hassuja yksittäisiä pisaroita, vaikka paahtaisi kullanruskeaksi asti. Loput on sitten sitä ruskeaa liimamöhnää. Myös paistoaika on noissa "stabiloiduissa" pekoneissa huomattavasti pidempi.
 
Juu, ongelma vaan tulee siinä, kun siellä on muutakin kamaa kuin pelkkiä proteiineja. Esim. juuri niitä stabilointiaineita, joiden tarkoitus on liimata lihaan kiinni kaikki sinne lisätty vesi ja muu vastaava.

En tiedä missä vaiheessa noi pekonit ovat tuollaiseksi muuttuneet, mutta kehtaan väittää, että vielä 20 vuotta sitten joku HK:n amepeksu oli ihan eri tuote ja sen tosiaan pystyi vielä kypsentämään niin, kuten pekoni pannulla kuuluu, eli laittamalla se kylmälle pannulle ja nostamalla lämpöä pikku hiljaa niin, että se pekonin oma rasva sulaa alle ja ruskistaa pekonin. Pannulle jäi helposti ihan lammikoittain rasvaa ja valmiista pekonista joutui kuivailemaan talouspaperien välissä ylimääräiset pois. Nykypekonilla ei välttämättä jää pannulle kuin hassuja yksittäisiä pisaroita, vaikka paahtaisi kullanruskeaksi asti. Loput on sitten sitä ruskeaa liimamöhnää. Myös paistoaika on noissa "stabiloiduissa" pekoneissa huomattavasti pidempi.
Snellmanin kunnon pekoni on paras mitä tällä hetkellä kaupasta löytyy, paksuja siivuja (suomalaiseksi) ja yleensä voi hitaasti sulatella rasvat. Muut on huonompia, ja joka kerta kun ostaa vaikka sitä parasta Snellmania, HK:ta tai jotain muuta, saa jännittää mitä sieltä tulee. Laadunvaihtelua ihan hirveästi. Jos olisi mahdollisuus savustaa, niin alkaisin varmaan siirtymään tekemään pekonit itse. Kallistahan se on, mutta ei tuota hirveästi kuitenkaan mene.
 
Juu, ongelma vaan tulee siinä, kun siellä on muutakin kamaa kuin pelkkiä proteiineja. Esim. juuri niitä stabilointiaineita, joiden tarkoitus on liimata lihaan kiinni kaikki sinne lisätty vesi ja muu vastaava.

En tiedä missä vaiheessa noi pekonit ovat tuollaiseksi muuttuneet, mutta kehtaan väittää, että vielä 20 vuotta sitten joku HK:n amepeksu oli ihan eri tuote ja sen tosiaan pystyi vielä kypsentämään niin, kuten pekoni pannulla kuuluu, eli laittamalla se kylmälle pannulle ja nostamalla lämpöä pikku hiljaa niin, että se pekonin oma rasva sulaa alle ja ruskistaa pekonin. Pannulle jäi helposti ihan lammikoittain rasvaa ja valmiista pekonista joutui kuivailemaan talouspaperien välissä ylimääräiset pois. Nykypekonilla ei välttämättä jää pannulle kuin hassuja yksittäisiä pisaroita, vaikka paahtaisi kullanruskeaksi asti. Loput on sitten sitä ruskeaa liimamöhnää. Myös paistoaika on noissa "stabiloiduissa" pekoneissa huomattavasti pidempi.
Tätä liimamönjää olen itekkin ihmetellyt nykypekoneissa. Jos kylkisiivuja paistaa niin ei niistä tuollaista jää.
 
Olisiko asiantuntijoilla ehdotuksia parhaasta hiiliteräspannusta alle satasella? 28cm minimi halkaisija. Sellainen, jonka saisi suomesta netin kautta (tai miksei kaupastakin) hankittua. Linkit myös tervetulleita.
 
Olisiko asiantuntijoilla ehdotuksia parhaasta hiiliteräspannusta alle satasella? 28cm minimi halkaisija. Sellainen, jonka saisi suomesta netin kautta (tai miksei kaupastakin) hankittua. Linkit myös tervetulleita.
Nää on ihan makuasioita, mut esim verkkiksestä debuyer pannu. Enemmän noissa kunnon paksupohjaisissa voi sit miettiä et arvostaako matalampaa reunaa tms siinä pannussa, et millanen se käyttötarve on, mut ei noilla muuten kyllä oo mitään sellasia merkittäviä eroja paistamisen ja muun peruskäytön suhteen.
 
Olisiko asiantuntijoilla ehdotuksia parhaasta hiiliteräspannusta alle satasella? 28cm minimi halkaisija. Sellainen, jonka saisi suomesta netin kautta (tai miksei kaupastakin) hankittua. Linkit myös tervetulleita.

Heirolia voi aina suositella. PAISTINPANNU 28 cm Blacksteel Pro näköjään loppu, mutta jos pääset Helsingissä tai Turussa myymälään niin niistä voi vielä löytyä. On tuolla kaupassa toki 33 cm versio WOKKIPANNU 33 cm Blacksteel Pro mutta itsellä ei ainakaan ole levyjä missä tuollaista 33-senttistä voisi edes järkevästi käyttää.

Heirolin ja deBuyerin hiiliteräspannujen omistajana Heirolin versio on ehdottomasti helpompi ottaa käyttöön.
 
Olisiko asiantuntijoilla ehdotuksia parhaasta hiiliteräspannusta alle satasella? 28cm minimi halkaisija. Sellainen, jonka saisi suomesta netin kautta (tai miksei kaupastakin) hankittua. Linkit myös tervetulleita.
Ikean Vardagen hiiliteräspannu on hintaansa nähden hyvä.
Vardagen

Itsellä on toisena De Buyer sellainen korkeareunainen kahdella kahvalla, sekin on todella hyvä. Hinta tosin on 2-3kertaa kalliimpi
deBuyer


Eipä noita tarvitse sen kummoisesti "ottaa käyttöön" DeBuyerin ohjeissa luki että pese vedellä ja kovaa käyttöä.
Enkä tehnyt muuta
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
254 921
Viestejä
4 435 582
Jäsenet
73 431
Uusin jäsen
Djo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom