Tekoäly

Kun AI kupla puhkeaa, niin kukakohan maksaa konkkaan menevien firmojen sopparit muistinvalmistajiem kanssa vai lakkaavatko sopparit vain olemasta ja vaömistajat saavat tuupata piirit vapaasti muualle?
 
Kun AI kupla puhkeaa, niin kukakohan maksaa konkkaan menevien firmojen sopparit muistinvalmistajiem kanssa vai lakkaavatko sopparit vain olemasta ja vaömistajat saavat tuupata piirit vapaasti muualle?
Vaikea kommentoida tietämättä mitkä firmat menossa konkurssiin? Listaa tarjolla? Amd, nvidia, google, apple, nämä lienee isoimmat ostajat muistipiireille.
 
Anthropic ja OpenAI tuntuisi olevan koko homman keskiössä niin että ovat vahvasti sidoksissa about kaikkiin isoihin pelureihin. Mutta toisaalta ovat erillisiä firmoja niin homma liian pahasti ei kaadu esim. Microsoftin, Googlen tai Nvidian syliin jos/kun joku menee pahasti pieleen taloudellisesti tai teknisesti.
 
Kun AI kupla puhkeaa, niin kukakohan maksaa konkkaan menevien firmojen sopparit muistinvalmistajiem kanssa vai lakkaavatko sopparit vain olemasta ja vaömistajat saavat tuupata piirit vapaasti muualle?
Jos joku toimii vakuutena niin varmaan he. Aika pienet riskit muistipiirien valmistajille, ostajia kuitenkin jonossa ja vaikka seuraava jonossa ei maksaisi ihan sitä korkeinta hintaa niin enemmän kuin muutama vuosi sitten. Osakkeiden arvostus lähtee laskuun kun kysyntä putoaa merkittävästi, mutta ei se välttämättä olisi ekan firman konkurssi.
 
Viime kädessä jäisi velkojen ongelmaksi. Todennäköisesti velkojat ovat vaatineet jotain vakuuksia. Jos vakuudet eivät riittäisi niin voisi syntyä dominopalikat efekti missä velkoja myös päätyy konkurssiin jne. Circular Funding missä esim. nvidia rahoittaa/takaa isolla kädellä: Who wins most in NVIDIA’s $500 billion private capital deal?

Isoissa numeroissa kuten nvidia+diilin pankit niin tuota koko 500 miljardia ei jaeta yhdelle taholle, kerralla tai lyhyellä aikajanalla. Ts. on aikaa painaa jarrua eikä tuo 500 miljardia ole vielä kadonnut.

Jos tulisi ihan järjetön dominoefekti ja firmoja nurin niin veikkaan, että isot hyperskaalaajat amazon, google, microsoft, meta ostaisivat pilkkahinnalla konkurssipesät samalla kun nauraisivat matkalla pankkiin. Nämä isot tuskin menisivät konkurssiin, vaikka capex luvut ovat isoja niin tulot+vakuudet riittävät. Sekin hyvä miettiä, että aika ison osan konesalisijoituksista esim. amerikassa saa vähennettyä firmojen verotuksessa. Iso capex ei ole suoraan pois nettovoitosta kiitos verosysteemien.

Muistiboomit ovat aina menneisyydessä päätyneet bust:iin missä tehtaita suljetaan, työntekijöille kenkää jne. Tuskin on mitenkään erilainen tälläkään kertaa. Se vain kysymysmerkki tapahtuuko tuo bust 2v, 3v, 5v, 10v päästä.

Amerikan junaratojen kanssahan taisi käydä niin, että alkuperäiset kalliilla radat rakentaneet menivät konkurssiin tms. Joku osti radat konkurssipesistä halvalla ja sitten alkoikin junahommat rullaamaan. Yksi kuuluisimmista ja isoimmista boom-bust sykleistä.
 
Viimeksi muokattu:
Jos joku toimii vakuutena niin varmaan he. Aika pienet riskit muistipiirien valmistajille, ostajia kuitenkin jonossa ja vaikka seuraava jonossa ei maksaisi ihan sitä korkeinta hintaa niin enemmän kuin muutama vuosi sitten. Osakkeiden arvostus lähtee laskuun kun kysyntä putoaa merkittävästi, mutta ei se välttämättä olisi ekan firman konkurssi.
On se riski, jos rakennetaan uutta kapasiteettia, mutta muuten toki ei.
 
Joo, toki riippuu kuinka suuri osa uudesta kapasiteetista saadaan rahoitettua ennen firmojen kaatumista.

Rakennettiin uusia tehtaita vanhoilla hinnoillakin, ja tuskin niin olisi tehty jollei sijoituksia olisi onnistuttu kattamaan. Nyt moninkertaisilla muistin hinnoilla kuoletuksen pitäisi onnistua murto-osassa ajasta, toki itse tehtaan rakennus voi kestää niin pitkään, että se nostaa riskiä kuplan puhkeamisesta ennen kuin se edes valmistuu.
 
AI tuhoaa kaiken on mielestäni perusteeton olettamus kun meillä kuitenkin on monta muuta perinteisempää uhkaa jotka voi tuhota kaiken. Oma arvio tilanteesta, ajtellen uhkia jotka voivat tuhota nykyisen yhteiskuntajärjetelmän ja ison osan ihmisistä (ei siis sukupuuttoa mutta nykyisen maailman romahdus).

Seuraavan 20 vuoden aikana romahduksen voi aiheuttaa:

1: Ydinsota tai muuten perinteinen sota, todennäköisyys 15%
2: Biologinen uhka, ihmisen tekemä tai muuten syntynyt 15%
3: AI eri muodoissaan, joko tietoisena tai ihmisen työkaluna 15%
4: Joku muu tässä mainitsematon katastrofi 10%

5: Yhteiskunta säilyy suht ok kunnossa seuraavat 20 vuotta, todennäköisyys 45%
Tässä on eräs sivusto joka tuota uhkaa vähän konkretisoi myöskin numeroihin, mutta kuten käy ilmi niin "asiantuntijoilla" ei ole selkeää konsensusta ollenkaan tällä hetkellä miten suuri tämä uhka on.


Lisäksi näen on että AI on enemmänkin "aivot" eli siinä mielessä vähän eri kuin nämä muut suorat uhat kuten ydinaseet ja biologiset aseet. AI:n uhka on ehkä enemmän rinnastettavissa siihen että joku hullu puolue tai Hitler 2 ottaa vallan Amerikassa tai Kiinassa, eli itse päätöksentekoon.

Tässä tullaan kumminkin siihen että AI vaikka kehittyisi miten niin tämä ei itsessään tee mitään ellei sille anneta oikeutta laukaista ydinaseita jne. Tämä oli myös yhtä lailla jo ohjelmoitavissa koneelle ennen tekoälyä, eli vähän niinkuin elokuvassa Dr. Strangelove niin joku tuomionpäivän nappi oli jo kylmän sodan aikana ainakin teoriassa ohjelmoitavissa niin että triggeröityy jos tietyt ehdot toteutuvat.
 
Kun AI kupla puhkeaa, niin kukakohan maksaa konkkaan menevien firmojen sopparit muistinvalmistajiem kanssa vai lakkaavatko sopparit vain olemasta ja vaömistajat saavat tuupata piirit vapaasti muualle?
Soppareissa on force majeure pykälät ja aina kiistoja voidaan käydä välimiesten kanssa läpi, kuplan puhjetessa niistä murusista ei paljon lämmikettä ole.

Syy on aiemmassa postauksessani kerrottu, yksinkertaisesti lainojen vakuuksia ja vakuuksien vakuuksia on markkinassa enemmän kuin olemassa olevaa rahaa on painettu. Sub-prime 2007 on aika lailla puolet siitä kokoluokasta mitä nyt on rakennettu ja valtiot aika tasan 100% suuremmalla velkavuorella varustettuja kuin edellisessä suuressa crashissa.

Tällä hetkellä jo olemassaolevana ilmiönä on suurillakin yrityksellä vaikeutunut lainoittaminen, AI kupla puskee tuottoja paljon enemmän kuin perusteollisuus, joten sijoittaja laittaa varansa sinne missä ne eniten tuottavat.

SpaceX markkina-arvo on tuplat Samsungiin nähden, mutta Samsungin liikevoitto on sama kuin Nvidian. Nasdaqin indeksiin on leivottu ~2 biljoonan kupla ihan vaan koska AI + Musk.
Kun kuplasta lähtee ilma, osakkeiden ostolaita tyhjenee, joten suuret pelurit, ullatus ullatus ne samat pankit jotka aiemminkin lähes kaatui, eivät saa stoplosseilla myytyä positioita pois, koska ei ole ostajaa.
Buffetin sanoin laskuveden aikaan nähdään ketkä oli uimassa ilman housuja, paha pelko että siellä ne Ranskan ja Italian pankit on taas pelaamassa tupla tai kuittia, ostaneet osakkeita ja myyneet vakuuksia, kaatumataudin pelossa rahaa imuroidaan taseisiin jolloin vahvalla osakepositiolla ulkona olleet instituutiot alkavat kaatua.

Suomi tulee kärsimään taas pahimpien joukossa, kun isot pelurit vie roposet pois ja pelastetaan mitä pelastettavissa on ja kun ei paljoa jää niin investointilama on täällä taas.

Toki jos kielimalleista tulee jotain käytännön hyötyjä ja esim. sairaanhoidon kuluja saadaan globaalisti 20% leikattua kun löydetään oikeat lääkkeet sairaaloita kuormittaviin haasteisiin ja armeijoista saadaan vapautettua rahaa ja työvoimaa yksityiselle sektorille droonien yms... avulla niin sittenhän nämä biljoonaluokan investoinnit on parhaita investointeja ihmisen historiassa, tällä hetkellä miljardit hakataan koodareiden märkiin uniin ja kissavideoihin tilanteessa jossa jopa Alphabet julkaisi ensimmäisen negatiivisen kassavirran tuloksensa.
Alphabet's free cash flow turns negative
 
Teksasissa on pistetty tekoälykeskukset banniin, kun poliitikot LOPULTA ymmärsivät homman johtavan sähköverkon kaatumiseen.
- 90% tulevasta lisäkuormasta olisi ollut AI datakeskuksia.
- Laskettu kuorma sähköverkolle olisi ollut 474 GigaWattia.
- !!!!!!Laskettu kuorma olisi ollut 5X nykyinenn piikkikuorma!!!!!!

Lisäksi jenkeissä on toki vesiongelmakin, käöyttääkö vettä ruuantuotantoon vai datakeskuksiin, siinäpä pulma..

Toivottavasti täällä pistetään jarrua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tuolle mielipuolisuudelle.. Tuossa ei nimittäin ole mitään oikeaaälyä tällähetkellä..

Osaltaan tämäkin johtaa AI firmoissa suuriin tappioihin: Kamat on tilattu, mutta käynnistyslupaa ei tulla saamaan, joten kamat vanhenevat käsiin ja tuotto ei ole laskettu vaan jää vain varastointikulut..
 
Soppareissa on force majeure pykälät ja aina kiistoja voidaan käydä välimiesten kanssa läpi, kuplan puhjetessa niistä murusista ei paljon lämmikettä ole.

Syy on aiemmassa postauksessani kerrottu, yksinkertaisesti lainojen vakuuksia ja vakuuksien vakuuksia on markkinassa enemmän kuin olemassa olevaa rahaa on painettu. Sub-prime 2007 on aika lailla puolet siitä kokoluokasta mitä nyt on rakennettu ja valtiot aika tasan 100% suuremmalla velkavuorella varustettuja kuin edellisessä suuressa crashissa.

Tällä hetkellä jo olemassaolevana ilmiönä on suurillakin yrityksellä vaikeutunut lainoittaminen, AI kupla puskee tuottoja paljon enemmän kuin perusteollisuus, joten sijoittaja laittaa varansa sinne missä ne eniten tuottavat.

SpaceX markkina-arvo on tuplat Samsungiin nähden, mutta Samsungin liikevoitto on sama kuin Nvidian. Nasdaqin indeksiin on leivottu ~2 biljoonan kupla ihan vaan koska AI + Musk.
Kun kuplasta lähtee ilma, osakkeiden ostolaita tyhjenee, joten suuret pelurit, ullatus ullatus ne samat pankit jotka aiemminkin lähes kaatui, eivät saa stoplosseilla myytyä positioita pois, koska ei ole ostajaa.
Buffetin sanoin laskuveden aikaan nähdään ketkä oli uimassa ilman housuja, paha pelko että siellä ne Ranskan ja Italian pankit on taas pelaamassa tupla tai kuittia, ostaneet osakkeita ja myyneet vakuuksia, kaatumataudin pelossa rahaa imuroidaan taseisiin jolloin vahvalla osakepositiolla ulkona olleet instituutiot alkavat kaatua.

Suomi tulee kärsimään taas pahimpien joukossa, kun isot pelurit vie roposet pois ja pelastetaan mitä pelastettavissa on ja kun ei paljoa jää niin investointilama on täällä taas.

Toki jos kielimalleista tulee jotain käytännön hyötyjä ja esim. sairaanhoidon kuluja saadaan globaalisti 20% leikattua kun löydetään oikeat lääkkeet sairaaloita kuormittaviin haasteisiin ja armeijoista saadaan vapautettua rahaa ja työvoimaa yksityiselle sektorille droonien yms... avulla niin sittenhän nämä biljoonaluokan investoinnit on parhaita investointeja ihmisen historiassa, tällä hetkellä miljardit hakataan koodareiden märkiin uniin ja kissavideoihin tilanteessa jossa jopa Alphabet julkaisi ensimmäisen negatiivisen kassavirran tuloksensa.
Alphabet's free cash flow turns negative
Tällä hetkellä AI-riski muistuttaa silti enemmän IT-kuplaa. Subprime-lainojen nimellinen arvo oli noin puolet siitä mitä nyt on rakennettu, mutta niiden päälle oli laitettu vipua 20-30 kertaisesti joten lopulta USA:n kiinteistöistä suli noin 10x subprime-lainojen verran. Myös systemaattinen riski oli huomattava koska pankkijärjestelmän kaatuminen oli mahdollista. Nyt suurin riski edelleen on se että osakkeisiin leivottu arvo laskee merkittävästi (vrt. IT-kupla), ei se että rahoitusalkemialla luodut johdannaismarkkinat (joiden koko oli 20-30 reaalimarkkinasta) tuhoutuu kokonaan. Myös konesalit ovat jonkin arvoisia itsessään siinä missä oli selvää että asuntotuotanto subprimeä varten jää maksamatta niillä lainanottajilla.

Toki tilanne nyt on tämä. Muutaman vuoden päästä voi olla että erillisyhtiöt/bondit ja muu alkemia on lähtenyt samalla tavalla laukalle kuin subprimessä.
 
Se mistä tosiaan löytyy oikeasti ne sähköliittymät AI:n suunnitellulle kasvulle on aika mielenkiintoinen kysymys. Voisi kuvitella että ainakin kaikki kryptolouhimot Kiinan ulkopuolella pyritään siirtämään siihen, mutta ei se oikein riitä. Mielenkiintoinen kuvio siinä kohtaa kun kalliit serverit (siis aivan naurettavan kalliit) seisoo ja vain Kiinalla olisi tarjolla sähköä niitä varten. Hesarissa oli juuri juttua siitä miten Kiina on aika hetkessä rakentanut sähköntuotannon ihan eri svääreihin vs länsi.

 
Se mistä tosiaan löytyy oikeasti ne sähköliittymät AI:n suunnitellulle kasvulle on aika mielenkiintoinen kysymys. Voisi kuvitella että ainakin kaikki kryptolouhimot Kiinan ulkopuolella pyritään siirtämään siihen, mutta ei se oikein riitä. Mielenkiintoinen kuvio siinä kohtaa kun kalliit serverit (siis aivan naurettavan kalliit) seisoo ja vain Kiinalla olisi tarjolla sähköä niitä varten. Hesarissa oli juuri juttua siitä miten Kiina on aika hetkessä rakentanut sähköntuotannon ihan eri svääreihin vs länsi.

Sähkön rakentamista on suunniteltu vuosiksi eteenpäin. Esim. tapaus spacex:aa pohditaan tässä artikkelissa jos asia kiinnostaa: SpaceX 10GW in 2027 – Why It’s Real, Will Drive $500B ARR for SpaceX, and Why Microsoft Will Be the Largest Offtaker Se miten kauas firmat osaa katsoa tulevaisuuteen niin microsoft oli jo 2024 vuokraamassa ydinvoimalaa https://www.npr.org/2024/09/20/nx-s1-5120581/three-mile-island-nuclear-power-plant-microsoft-ai joka tulee takaisin käyttöön 2027/2028. Ei tähän energiahommaan ole herätty vasta eilen. Lyhyt aikaväli mistä täysin uusi kapasiteetti tulee niin kaasuturbiinit, aurinkopaneelit, akustot, suljettujen olemassaolevien laitosten käyttöönotto, tehostaminen. Pidempi aikaväli myös ydinvoima monissa eri muodoissa pienistä reaktoreista isoihin. Nyt mietitään pitkälle 2030 puolelle miten homma jatkuu, esim. ne hitaat ydinvoimalaprojektit on etenemässä jo: Can $80 Billion Transform U.S. Nuclear Energy Landscape?

Amerikassa jos saataisiin piikkisähkönkulutusta alaspäin niin pienemmällä turvamarginaalilla saataisiin todella paljon sähköä konesaleihin. Tätä lienee myös puuhataan, parempi runkoverkko, akustoja jne. En jaksa kaivaa tästä linkkejä, mutta aihe on ollut paljon tapetilla etenkin etelä-kalifornia, nevada, texas jne. Piikkikulutus valtava kun on kuuma arska + porukka tulee töistä kotiin jne.

--

Kiihdytinrautapuolella se voittaa joka saa parhaan token/watt aikaan. Tän takia tulee kaikenlaista uutta kuten fotoniikka, 800V virransyöttö, lämpimällä vedellä jäähdyttäminen, 1MW räkit versus monta pienempää räkkiä ja energiaa menisi räkkienväliseen kommunikaatioon jne.
 
Viimeksi muokattu:
Sähkön rakentamista on suunniteltu vuosiksi eteenpäin. Esim. tapaus spacex:aa pohditaan tässä artikkelissa jos asia kiinnostaa: SpaceX 10GW in 2027 – Why It’s Real, Will Drive $500B ARR for SpaceX, and Why Microsoft Will Be the Largest Offtaker Se miten kauas firmat osaa katsoa tulevaisuuteen niin microsoft oli jo 2024 vuokraamassa ydinvoimalaa https://www.npr.org/2024/09/20/nx-s1-5120581/three-mile-island-nuclear-power-plant-microsoft-ai joka tulee takaisin käyttöön 2027/2028. Ei tähän energiahommaan ole herätty vasta eilen. Lyhyt aikaväli mistä täysin uusi kapasiteetti tulee niin kaasuturbiinit, aurinkopaneelit, akustot, suljettujen olemassaolevien laitosten käyttöönotto, tehostaminen. Pidempi aikaväli myös ydinvoima monissa eri muodoissa pienistä reaktoreista isoihin. Nyt mietitään pitkälle 2030 puolelle miten homma jatkuu, esim. ne hitaat ydinvoimalaprojektit on etenemässä jo: Can $80 Billion Transform U.S. Nuclear Energy Landscape?

Amerikassa jos saataisiin piikkisähkönkulutusta alaspäin niin pienemmällä turvamarginaalilla saataisiin todella paljon sähköä konesaleihin. Tätä lienee myös puuhataan, parempi runkoverkko, akustoja jne. En jaksa kaivaa tästä linkkejä, mutta aihe on ollut paljon tapetilla etenkin etelä-kalifornia, nevada, texas jne. Piikkikulutus valtava kun on kuuma arska + porukka tulee töistä kotiin jne.

--

Kiihdytinrautapuolella se voittaa joka saa parhaan token/watt aikaan. Tän takia tulee kaikenlaista uutta kuten fotoniikka, 800V virransyöttö, lämpimällä vedellä jäähdyttäminen, 1MW räkit versus monta pienempää räkkiä ja energiaa menisi räkkienväliseen kommunikaatioon jne.
On hyperskaalaajat toki pyrkineet tekemään kaikkensa virtaa saadakseen mutta kaikella logiikalla niille monille isoille datakeskuksille jotka ovat nyt jumissa paikallisen tason päätöksenteossa olisi kanssa tarve. Eli jonkin verran lisää virtaa kyllä saadaan, mutta saadaanko läheskään tarpeeksi?
 
On hyperskaalaajat toki pyrkineet tekemään kaikkensa virtaa saadakseen mutta kaikella logiikalla niille monille isoille datakeskuksille jotka ovat nyt jumissa paikallisen tason päätöksenteossa olisi kanssa tarve. Eli jonkin verran lisää virtaa kyllä saadaan, mutta saadaanko läheskään tarpeeksi?
Jos ei saada niin capex menee alaspäin, muistipula luovuttaa jne. Tätä odotellessa. Yhdysvaltain energiasta ai konesalit imevät hyvin pienen osan, 2030 mennessä arvioitu 10% yhdysvaltojen energiasta menevän ai-konesaleihin.
 
Lyhyt aikaväli mistä täysin uusi kapasiteetti tulee niin kaasuturbiinit, aurinkopaneelit, akustot, suljettujen olemassaolevien laitosten käyttöönotto, tehostaminen.
Monet näistä hankkeista on aika riippuvaisia siitä että republikaanit pysyvät vallassa, ja että ympäristöasiat unohdetaan kokonaan. Entä jos demokraatit saavat värisuoran (presidentti, senaatti, edustajainhuone)? Kaikkea sähköntuotantoa ei voi tunkea Texasiin missä paikallispäättäjät hyväksyvät kaiken. Sanoisin että poliittinen riski ei ole ihan pieni.
 
Monet näistä hankkeista on aika riippuvaisia siitä että republikaanit pysyvät vallassa, ja että ympäristöasiat unohdetaan kokonaan. Entä jos demokraatit saavat värisuoran (presidentti, senaatti, edustajainhuone)? Kaikkea sähköntuotantoa ei voi tunkea Texasiin missä paikallispäättäjät hyväksyvät kaiken. Sanoisin että poliittinen riski ei ole ihan pieni.
Aika mennä politiikkapuolelle vääntämään,... Kisa kiinan kanssa on niin todellinen, että ihan sama kuka on vallassa niin AI ja energia jatkaa juoksua eteenpäin amerikassa.
 
Vähän tuo isojen kaasuturbiinilaitosten kasaaminen vaikuttaa paniikkipuuhalta, aika älytön tapa tehdä sähköä tuollaiseen suht jatkuvaan kuormaan. Mutta toki varmasti ainoa nopeasti skaalaava.

Datakeskuksiin kannattaisi varmaan rakentaa ydinvoimaa, mutta kukas sitä uskaltaa kun reaktoreita ei oikein osaa enää kukaan lännessä tehdä, eikä varmasti helvetinmoisten rahojen sitomista vuosikymmeniä kestäviin soppareihin herätä alalla suurta innostusta.

Muuten vähän kummallinen toi HS:n juttu, ei kai tuo Kiinassakaan ole ihan niin mennyt että rakennellaampa hemmetisti energiantuotantoa jos sitä joku sitten käyttäisi, vaan sielläkin tarjonta on seurannut kysyntää - tottakai siellä on rakennettu hitosti enemmän tuotantoa kuin Euroopassa kun täältä on siirtynyt sinne ihan hemmetisti teollisuutta.
 
Vähän tuo isojen kaasuturbiinilaitosten kasaaminen vaikuttaa paniikkipuuhalta, aika älytön tapa tehdä sähköä tuollaiseen suht jatkuvaan kuormaan. Mutta toki varmasti ainoa nopeasti skaalaava.

Datakeskuksiin kannattaisi varmaan rakentaa ydinvoimaa, mutta kukas sitä uskaltaa kun reaktoreita ei oikein osaa enää kukaan lännessä tehdä, eikä varmasti helvetinmoisten rahojen sitomista vuosikymmeniä kestäviin soppareihin herätä alalla suurta innostusta.
Jos AI on niin hienoa kuin oletetaan, sen sähköistämiseen kannattaa käyttää paljon rahaa. Mutta jos se on niin hienoa kuin oletetaan, se ratkaisee fuusioenergian haasteet tai jollain muilla tavoin hoitaa halpaa energiaa. Eli nopeasti ja tosi isolla rahalla AI:ta varten rakennettu ydinvoima on tosiaan vaikea laskea kannattavaksi. Joko AI tekee sen nopeasti kannattamattomaksi, tai sitten AI ei toimikaan riittävästi ja homma oli jokatapauksessa turhaa (tai ainakin selvästi liian kallista tuottoihin nähden).
 
Jos AI on niin hienoa kuin oletetaan, sen sähköistämiseen kannattaa käyttää paljon rahaa. Mutta jos se on niin hienoa kuin oletetaan, se ratkaisee fuusioenergian haasteet tai jollain muilla tavoin hoitaa halpaa energiaa. Eli nopeasti ja tosi isolla rahalla AI:ta varten rakennettu ydinvoima on tosiaan vaikea laskea kannattavaksi. Joko AI tekee sen nopeasti kannattamattomaksi, tai sitten AI ei toimikaan riittävästi ja homma oli jokatapauksessa turhaa (tai ainakin selvästi liian kallista tuottoihin nähden).
Energia etenee sillä mitä on saatavissa, ei odotella tulevaisuusteknologiaa.

Konesalien kannattavuudesta per vuosi 1GW. Tarkemmin aikaisemmin linkatussa semianalysis artikkelissa.
1786539590661.png
 
Viimeksi muokattu:
Energia etenee sillä mitä on saatavissa, ei odotella tulevaisuusteknologiaa.

Konesalien kannattavuudesta per vuosi 1GW. Tarkemmin aikaisemmin linkatussa semianalysis artikkelissa.
1786539590661.png
Mielenkiintosia kuvioita. Gigawatti B300 tarkoittaa noin 530 000 GPU:ta jotka maksavat sattumalta noin 53000$/ kpl paketoituna serveriin. Kertolaskuna tekee 28 miljardia dollaria. Eli 28 miljardin investoinnilla (plus infra) tekee 100 miljardia tiliä vuodessa jos on OpenAI/Anthropic.

Jos siis tekisi 10 gigawattia laskentaa niin voisi 280 miljardia muuttaa 1000 miljardin liikevaihdoksi vuodessa jne.

Mielenkiintoista seurata onko Anthropicin ja OpenAI:n likevaihdot oikeasti tuolla 1000 miljardin luokassa tässä lähiaikoina. Sitähän tässä vaaditaan, tosi isoja liikevaihtoja kertomaan siitä että AI myyntiä kyllä riittää. Plussaa olisi tietty se että kaikki myynti ei ole niille hyperskaalaajille jotka AI pajat omistaa ja myvät niille sen laskentatehon.
 
Mielenkiintoista seurata onko Anthropicin ja OpenAI:n likevaihdot oikeasti tuolla 1000 miljardin luokassa tässä lähiaikoina. Sitähän tässä vaaditaan, tosi isoja liikevaihtoja kertomaan siitä että AI myyntiä kyllä riittää. Plussaa olisi tietty se että kaikki myynti ei ole niille hyperskaalaajille jotka AI pajat omistaa ja myvät niille sen laskentatehon.
Anthropic/Openai/... haluais rakentaa omat konesalit, että ei tarvisi maksaa hyperskaalaajille. Tällä hetkellä liikevaihdon ja voiton kasvua rajoittaa kapasiteetti. Tän takia aikaisemman postauksen kuvassa spacex saa vuokrattua ihan järjettömän kalliilla konesalia anthropic:lle ja googlelle.

Isojen mallien opettaminen, r&d jne. imee gpu:ta. Esim. spacex aikoo käyttää 220k gb300 gpu:ta isoimpien mallien opettamiseen + tähän päälle mitä työntekijät tarvivat resursseja arkityöhön, pienemmät mallit mitä opetetaan ja tutkimuksen alla oleva sisäiset mallit. Frontier paja helposti imee gigawatin sisäiseen käyttöön mikä ei näy liikevaihdossa. Muutaman vuoden sisään joku kertoo käyttävänsä miljoonaa gpu:ta isoimman mallin opettamiseen,... Vaatii uudet räkit missä kuorma skaalautuu paremmin, nykyisillä räkeillä verkko estää järkevän skaalaamisen miljoonaan gpu:hun.
1786545464297.png


Diileissä näkyy isoja numeroita, mutta ne on useille vuosille jyvitettyjä. 200miljardin budjeteilla mitä hyperskaalaajilla on ei rakentane kuin 3GW-4GW uutta konesalia kun ottaa kaikki kulut huomioon.
 
Kalleushan riippuu siitä mitä nuo maksaa. Kauanko ne nykyiset GPU:t on olleet relevantteja ja maksavat kymmeniätuhansia per kappale? Jos tehoero on tuota luokkaa niin joillakin markkinoilla aika isonkin hintaeron voi hyväksyä.

Mitenkähän nuo onnistuisi FPGA-piireillä?

Verrattuna ASICiin, FPGA:lla saavutetaan kellotaajuus joka on n. kymmenesosa, pinta-ala joka on n. kymmenkertainen ja energiankulutus joka on kymmenkertainen. Eli siis hinta on 100x korkeampi kuin saman suorituskyvyn ASIC:lla.

Käytännössä ohjelmoitavalla erikoistuneella prosessorilla (tässä tapauksessa siis neuroverkkolaskentaan erikoistunut näyttiksestä kehitetty piiri) nämä overheadit ovat selvästi pienempi kun FPGA:lla.
 
CoreWeavelta dataa 2020 julkaistusta a100:sta. Ei näytä olevan menossa vanhatkaan raudat kaatopaikalle. a100:sta vuokrattu 2029 vuodelle asti eikä hinta ole halpa. Burryn rauta vanhenee kahdessa vuodessa käsiin kommentit voi viimeistään nyt heittää romukoppaan hörhöilynä.
CoreWeave signed a contract for Nvidia A100 GPUs that runs into 2029, nine years after the Ampere-based SKU debuted, CEO Mike Intrator disclosed on the company's second-quarter earnings call on Monday.
Hyvin vähän vanhaa rautaa mille ei ole vielä jatkoja asiakkaat ostaneet
CFO Nitin Agrawal added on the call that capacity coming up for renewal represents a very limited share of CoreWeave's fleet

Iso syy se mitä spekuloin aikaisemmin. Vanhoja konesaleja on vaikea konvertoida,... Sama juttu tapahtuu uusiksi kun tulee lähemmäs 1MW kyber-räkit nvidialta mitkä vaativat taas uusia juttuja virransyötöltä, jäähyltä ja infralta
An air-cooled Nvidia DGX A100 system draws 6.5kW at maximum load and fits comfortably in legacy data center halls designed for roughly 20kW per rack. Nvidia's current GB200 and GB300 NVL72 racks draw 120kW to 140kW and require direct-to-chip liquid cooling, roughly six times what those older facilities can feed and cool. Blackwell therefore can't move into the halls where Ampere is currently deployed without a rebuild of power delivery and cooling infrastructure.

That mismatch is helping to keep A100 fleets in service regardless of how gracefully or not silicon itself ages. The energized, air-cooled capacity holding them has no higher-value use, and renting nine-year-old GPUs is a better alternative to leaving it in the dark.

Kertoivat tulosjulkistuksessa myös, että coreweavella 1.5GW energiaa käytössä. Yhteensä ostettuna 4.2GW joka tulee käyttöön sitä mukaa kun konesaleja valmistuu.
CoreWeave's contracted power grew to 3.7 GW in Q2 and stood at 4.2 GW as of Monday, against just 1.5 GW online, so customer commitments already cover nearly triple the capacity the company can deliver
 
Viimeksi muokattu:
Itse en ole mikään vastarannan kiiski ja AI skeptikko periaatteesta. Enemmänkin toivon että se lunastaisi ihmisten odotuksia, ja varmaan jollain aikavälillä tekeekin sitä.

Juuri nyt tuntuu kuitenkin siltä että se ei ole juurikaan ratkaissut mitään vaan lähinnä aiheuttanut uusia haasteita. OK, olen seurannut ohjelmointiketjua ja ilmeisesti AI auttaa siinä jos haluaa saada pelistään nopeasti edes jotenkin siedettävän, vaikka ei sitä peliä varmaan kukaan koskaan oikeasti pelaa. AI auttaa myös siinä jos haluaa koodata kaikenlaista Amigalle (joo en tiedä miksi mutta kai se on iso juttu). Ja on AI:lla tehty paljon alatyylistä musiikkia ja ihan kohtuullisia parodiavideoita eri aiheista.

Nämä saavutukset eivät ole mitättömiä, mutta jotenkin toivoisin näkeväni jotain enemmän konkretiaa lähiaikoina.
 
Viimeksi muokattu:
Tavallaan harmillista että nykyään netti on niin paskoontunut että joskus on melkeinpä pakko käyttää ChatGPT:tä hakukoneena koska joihinkin aika perus tietotekniikan kysymyksiin tulee hakukoneella hakutuloksina sata kopiosaittia, joissa on kyllä se oikea vastaus, mutta peitettynä viisi sivua pitkään "jo muinaiset roomalaiset..." -tyyliin kirjoitettuun ja miljoonaan mainosbanneriin haudattuun shittiin.
Tekoälyt ovat nykyään hakukoneena sitä mitä google oli 15 vuotta sitten ennenkuin netti oli täytetty mainospaskalla ja hakukoneoptimoiduilla klikkisivustoilla.

Mutta tuskin menee montaa vuotta kun tekoälyt puskevat mainoksia ja piilomainoksia oikealta ja vasemmalta.
"etsit korollan öljynsuodatinmallia, tässä sulle volksvagenin öljysuositukset ja linkki mätänettiin"
 
Tekoälyt ovat nykyään hakukoneena sitä mitä google oli 15 vuotta sitten ennenkuin netti oli täytetty mainospaskalla ja hakukoneoptimoiduilla klikkisivustoilla.

Mutta tuskin menee montaa vuotta kun tekoälyt puskevat mainoksia ja piilomainoksia oikealta ja vasemmalta.
"etsit korollan öljynsuodatinmallia, tässä sulle volksvagenin öljysuositukset ja linkki mätänettiin"
Foliot kun vetäisen päähän niin mitälie tekee AI-avustin kun esim. käskee etsiä lomareissuun hotellit, lennot, museoliput yms. Voi olla aika villiä miten avustin ja myyjät päättää mitä ja millä hinnalla laitetaan finweazelin nokaneteen buy now napin taakse. Tosin kai nuo expediat sun muut saattavat jo nyt tehdä kaikenlaisia säätöjä esim. hinnoittelussa.

--

Uusimmat huhut maanantailta laittavat anthropicin IPOa lokakuulle. Toivottavasti tapahtuu niin nähdään jotain konkreettisia sec+gaap numeroita ja kvartaali kvartaalilta lisää dataa. Anthropicin johto ilmeisesti koputtelee isojen sijoittajien ovilla ja hakee tukea ipo:lle. Näistä palavereista vuotanee materiaalia nettiin ennemmin tai myöhemmin.
 
Itse en ole mikään vastarannan kiiski ja AI skeptikko periaatteesta. Enemmänkin toivon että se lunastaisi ihmisten odotuksia, ja varmaan jollain aikavälillä tekeekin sitä.

Juuri nyt tuntuu kuitenkin siltä että se ei ole juurikaan ratkaissut mitään vaan lähinnä aiheuttanut uusia haasteita. OK, olen seurannut ohjelmointiketjua ja ilmeisesti AI auttaa siinä jos haluaa saada pelistään nopeasti edes jotenkin siedettävän, vaikka ei sitä peliä varmaan kukaan koskaan oikeasti pelaa. AI auttaa myös siinä jos haluaa koodata kaikenlaista Amigalle (joo en tiedä miksi mutta kai se on iso juttu). Ja on AI:lla tehty paljon alatyylistä musiikkia ja ihan kohtuullisia parodiavideoita eri aiheista.

Nämä saavutukset eivät ole mitättömiä, mutta jotenkin toivoisin näkeväni jotain enemmän konkretiaa lähiaikoina.
Joo enemmän olisin odottanut konkreettisia läpimurtoja joista olisi ihmiskunnalle hyötyä. Proteiinien kolmiulotteista rakennetta on voitu ennustaa joo ja samoin jotain matematiikan vaikeasti johdateltavia päätelmiä on voitu laskea. Muuten tämä AI onkin lähinnä ollut sitä että tiivistää ja löytää informaation nopeasti, auttaa tenteissä huijaamiseen ja vie ainakin osittain joltakin aloilta työpaikat.

Mitenkään arkielämää mullistava keksintö tämä ei toistaseksi ole ollut kuten internet, kotitietokone tai älypuhelin aikoinaan.
 
Vähä samaahan ne sanoi aikoinaan sähkövalosta. Pimmeessäkkii ois pärjännyt. Ja mitä sitä yöllä valoja tarttee silloin nukutaan. Itehän en tommoseen humpuukiin usko. Ikkunasta se valo tulloo.
 
Tällä hetkellä AI-riski muistuttaa silti enemmän IT-kuplaa. Subprime-lainojen nimellinen arvo oli noin puolet siitä mitä nyt on rakennettu, mutta niiden päälle oli laitettu vipua 20-30 kertaisesti joten lopulta USA:n kiinteistöistä suli noin 10x subprime-lainojen verran. Myös systemaattinen riski oli huomattava koska pankkijärjestelmän kaatuminen oli mahdollista. Nyt suurin riski edelleen on se että osakkeisiin leivottu arvo laskee merkittävästi (vrt. IT-kupla), ei se että rahoitusalkemialla luodut johdannaismarkkinat (joiden koko oli 20-30 reaalimarkkinasta) tuhoutuu kokonaan. Myös konesalit ovat jonkin arvoisia itsessään siinä missä oli selvää että asuntotuotanto subprimeä varten jää maksamatta niillä lainanottajilla.

Toki tilanne nyt on tämä. Muutaman vuoden päästä voi olla että erillisyhtiöt/bondit ja muu alkemia on lähtenyt samalla tavalla laukalle kuin subprimessä.
Kupla olisi muuten, mutta tätä määrää rahaa ei ole olemassa mitä yritykset mainostavat käyttävänsä. Meta ilmoittaa käyttävänsä 145 miljardia AI puolelle, mutta rahaa ei ole, joten sitä lainataan, nyt ollaan 420 miljardin veloissa
Meta Platforms Has $420 Billion in Hidden Debt, and It’s Growing

Vuodessa osake kyykännyt 26%. Tosin, kuka uskoo käyttävänsä Metan AI kikkareita johonkin?

Samasta linkistä voi kaivaa sen suurimman ongelman
"Meta is one of five companies -- the others being Alphabet, Amazon, Microsoft, and Oracle -- analyzed in the Nikkei Asia report. The five companies, all of which are making significant investments in AI infrastructure, have a collective $1.65 trillion in debt that is not reflected on the companies' balance sheets."

Etupeltoon tehdyt sijoitukset, jotka tuovat voittoa kiertotaloudessa pyöriville, mutta reaalimaailmaan levinneet hyödyt puuttuvat edelleen, ovat generoineet kuplan ylittävän määrän velkaa, jota edes pankeilla ei ole antaa yrityksille
SoftBank’s $40 Billion Loan for OpenAI Stake Gets 21 New Lenders

Softbank joutuu myymään myöntämäänsä lainaa kaikille halukkaille, 6,14% korolla 40 miljardia generoisi rahaa neljäsosan Suomen valtion alijäämästä.

Osakerallissa on jo nykyisin toiveena että makrotaloudessa menisi huonosti, ettei keskuspankit nostaisi korkoja, ei ihan tervettä menoa kyllä ole...
 
Kupla olisi muuten, mutta tätä määrää rahaa ei ole olemassa mitä yritykset mainostavat käyttävänsä. Meta ilmoittaa käyttävänsä 145 miljardia AI puolelle, mutta rahaa ei ole, joten sitä lainataan, nyt ollaan 420 miljardin veloissa
Meta Platforms Has $420 Billion in Hidden Debt, and It’s Growing

Vuodessa osake kyykännyt 26%. Tosin, kuka uskoo käyttävänsä Metan AI kikkareita johonkin?

Samasta linkistä voi kaivaa sen suurimman ongelman
"Meta is one of five companies -- the others being Alphabet, Amazon, Microsoft, and Oracle -- analyzed in the Nikkei Asia report. The five companies, all of which are making significant investments in AI infrastructure, have a collective $1.65 trillion in debt that is not reflected on the companies' balance sheets."

Etupeltoon tehdyt sijoitukset, jotka tuovat voittoa kiertotaloudessa pyöriville, mutta reaalimaailmaan levinneet hyödyt puuttuvat edelleen, ovat generoineet kuplan ylittävän määrän velkaa, jota edes pankeilla ei ole antaa yrityksille
SoftBank’s $40 Billion Loan for OpenAI Stake Gets 21 New Lenders

Softbank joutuu myymään myöntämäänsä lainaa kaikille halukkaille, 6,14% korolla 40 miljardia generoisi rahaa neljäsosan Suomen valtion alijäämästä.

Osakerallissa on jo nykyisin toiveena että makrotaloudessa menisi huonosti, ettei keskuspankit nostaisi korkoja, ei ihan tervettä menoa kyllä ole...
En ole ihan varma minkä puolesta argumentoit mutta yleisesti ottaen kuplaa puhalletaan velkarahalla ja siten nousevilla (kestämättömillä) arvostustasoilla. Silti vivutus ei ole lähimainkaan subprimen tasoa (vielä). Jos yritys olettaa että velalla saa parempaa tuottoa tulevaisuudessa niin se on perusteltu väline.
 
En ole ihan varma minkä puolesta argumentoit mutta yleisesti ottaen kuplaa puhalletaan velkarahalla ja siten nousevilla (kestämättömillä) arvostustasoilla. Silti vivutus ei ole lähimainkaan subprimen tasoa (vielä). Jos yritys olettaa että velalla saa parempaa tuottoa tulevaisuudessa niin se on perusteltu väline.
Biljoonien rahavirtaa ei kierrossa ole, mutta sitä käytetään eri instrumenttien kautta, kuten Nvidian laina OpenAI:lle jotta he voisivat ostaa lisää Nvidian chippejä.
Oma paha aavistus lopputulemalle on, että kupla on liian suuri pankkien taseille, ilman johdannaiskuplaakin velan määrä ylittää yksinkertaisesti kantokyvyn jopa velanmyöntäjien vakuuttajilta jolloin arvostustasojen laskun tuoma markkinashokki ei jää paikalliselle tasolle vaan vakuuksien muodossa myönnetyt lupaukset osoittautuvat katteettomiksi.

Yritykset eivät tee mitään väärää eikä lainoittajatkaan, hommasta puuttuu vain kontrolli mikä on mahdollistanut sen että kupla on 17x DotComin kokoinen.
Toki AI kupla on todennäköisesti lykännyt taantumaa eteenpäin, mikä on hyvä uutinen, mutta koko maailma käytännössä pidättää hengitystään kahden yrityksen IPOn onnistumisen suhteen, OpenAI ja Anthropicin, yrityksiä joita ei hetki sitten ollut olemassakaan.

Markkina luottaa "too big to fail" mantraan eikä näe kokonaiskuvaa missä "pieni" listaamaton yritys voi kaataa korttitalon.

Toivottavasti olen pahasti väärässä.
 

Tätä ihmettelen. Että onko se kertakäyttöisten pieruappien markkina tosiaan niin iso, että tuo valuaatio on ihan kohdallaan? Toki tällä on varmaan ihan kivasti työllistävä vaikutus, kun nämä vibekoodatut himmelit tulee siihen pisteeseen asti, että kontekstista ei ole enää pienintäkään hajua jäljellä ja kukaan ei tiedä miksi se ei toimi. Sitten otetaan kovapalkkainen konsultti selvittämään asiaa?

Tässä kun olen yhtä applikaatiota itse vibe-koodannut claudella ja olen täysin arkkitehdin roolissa, eli riviäkään en ole itse kirjoittanut. Mutta ei tuon roolin työt ole todellakaan mitään jokamiehen hommaa. Täytyy tajua aika paljon koko softan koktekstista ja pitää olla itselle selvää miten softa rakentuu / pitäisi rakentua, sillä edes tuo Fable ei tee sitä mun puolesta. Kognitiivinen kuorma, joka jonkun täytyy kantaa että on jatkuvuutta/ylläpidettävyyttä, ei ole poistumassa mihinkään (vielä).
 
Biljoonien rahavirtaa ei kierrossa ole, mutta sitä käytetään eri instrumenttien kautta, kuten Nvidian laina OpenAI:lle jotta he voisivat ostaa lisää Nvidian chippejä.
Oma paha aavistus lopputulemalle on, että kupla on liian suuri pankkien taseille, ilman johdannaiskuplaakin velan määrä ylittää yksinkertaisesti kantokyvyn jopa velanmyöntäjien vakuuttajilta jolloin arvostustasojen laskun tuoma markkinashokki ei jää paikalliselle tasolle vaan vakuuksien muodossa myönnetyt lupaukset osoittautuvat katteettomiksi.

Yritykset eivät tee mitään väärää eikä lainoittajatkaan, hommasta puuttuu vain kontrolli mikä on mahdollistanut sen että kupla on 17x DotComin kokoinen.
Toki AI kupla on todennäköisesti lykännyt taantumaa eteenpäin, mikä on hyvä uutinen, mutta koko maailma käytännössä pidättää hengitystään kahden yrityksen IPOn onnistumisen suhteen, OpenAI ja Anthropicin, yrityksiä joita ei hetki sitten ollut olemassakaan.

Markkina luottaa "too big to fail" mantraan eikä näe kokonaiskuvaa missä "pieni" listaamaton yritys voi kaataa korttitalon.

Toivottavasti olen pahasti väärässä.
Tällä hetkellä hyperskaalaajien velka suhteessa markkina-arvoon on luokkaa 5% joten aika kataklysminen tilanne saisi tulla etteivät ne siitä selviäsi. Toki sen on arvioitu nousevan luokkaa 10-40% vuoteen 2030 mennessä jolloin riski kasvaa huomattavasti. Lisäksi joillain firmoilla tilanne on toinen, Oracle 500% tänään :hmm:
 
Tällä hetkellä hyperskaalaajien velka suhteessa markkina-arvoon on luokkaa 5% joten aika kataklysminen tilanne saisi tulla etteivät ne siitä selviäsi. Toki sen on arvioitu nousevan luokkaa 10-40% vuoteen 2030 mennessä jolloin riski kasvaa huomattavasti. Lisäksi joillain firmoilla tilanne on toinen, Oracle 500% tänään :hmm:
OpenAI:lle kaadettu rahamäärä ja velat kuittaava IPO on jo leivottu esim. Alphabetin tulokseen, jos IPOn yhteydessä huomataan että tämä tappiota tuottava firma on tekohengitetty tähän pisteeseen eikä todellinen valuaatio kyllä millään ole puheiden arvoinen vaan ~puolet siitä, Softbank joutuu alaskirjaamaan taseistaan AAA lappujen arvoa 50% pois ja kun koittaa imuroida markkinasta lyhytaikaista sijoitusta, huomataan että Alphabet julkaisi negatiivisen vuosineljänneksen koska puolikas IPO, joka pudottaa kurssista 15% pois, mikä pakotti Softbankin luotottajien myymään stop-losseilla osakkeet pois ja tekemään alaskirjaukset jne...

Kuulostaako tutulta vai kataklysmiseltä? Metan ~1 biljoonan markkina-arvoa vastaan heilläkin on 420 miljardia velkaa, sama muilla, mieleen tulee Kreikkalaisten kirjanpito jos tästä saadaan 5%...
 

Tätä ihmettelen. Että onko se kertakäyttöisten pieruappien markkina tosiaan niin iso, että tuo valuaatio on ihan kohdallaan?
Sijoittajat katsovat tulevaisuuteen. Mikä on kielimallien ja lovablen kyvykkyys 5v päästä? Tuo on se miten valuaatio tulee startup-sijoittajilta. Koska nuo arvostukset startupeille on lähes aina arvauksia tulevaisuudesta niin sijoitetaan tyyliin 50-100 startuppiin ja yks/kaks mitkä niistä onnistuu tuoden rahat takaisin+voitot.

Eikö lovablen idea ole se, että siellä on arkkitehtuuri, tietoturva yms. asiat sisällä valmiiksi lovablen puolesta. Ts. jos tekee claudeode/codex:lla joutuu miettimään itse enemmän asioita kuin lovablen kanssa tehdessä? Toki jonku lovable tyylisen vois claudecodeen tuoda valmiilla ohjeilla "Näin teet frontti+backin teknologialla X". Tän takia en usko, että lovable pärjää pidemmän päälle kun claudecode/codex/cursor ai/... kehittyvät paremmaksi.
 
Itse en ole mikään vastarannan kiiski ja AI skeptikko periaatteesta. Enemmänkin toivon että se lunastaisi ihmisten odotuksia, ja varmaan jollain aikavälillä tekeekin sitä.

Juuri nyt tuntuu kuitenkin siltä että se ei ole juurikaan ratkaissut mitään vaan lähinnä aiheuttanut uusia haasteita. OK, olen seurannut ohjelmointiketjua ja ilmeisesti AI auttaa siinä jos haluaa saada pelistään nopeasti edes jotenkin siedettävän, vaikka ei sitä peliä varmaan kukaan koskaan oikeasti pelaa. AI auttaa myös siinä jos haluaa koodata kaikenlaista Amigalle (joo en tiedä miksi mutta kai se on iso juttu). Ja on AI:lla tehty paljon alatyylistä musiikkia ja ihan kohtuullisia parodiavideoita eri aiheista.

Nämä saavutukset eivät ole mitättömiä, mutta jotenkin toivoisin näkeväni jotain enemmän konkretiaa lähiaikoina.
Kannattaa nyt muistaa kuitenkin se, että tällaisella julkisella foorumilla ihmiset voivat lähtökohtaisesti jakaa asioita joita tekevät itse harrastuspohjalta. Harvan työnantajan kehityksen alla olevista softista saa tällaisille alustoille kirjoitella tarinaa.
 
Sijoittajat katsovat tulevaisuuteen. Mikä on kielimallien ja lovablen kyvykkyys 5v päästä? Tuo on se miten valuaatio tulee startup-sijoittajilta. Koska nuo arvostukset startupeille on lähes aina arvauksia tulevaisuudesta niin sijoitetaan tyyliin 50-100 startuppiin ja yks/kaks mitkä niistä onnistuu tuoden rahat takaisin+voitot.

Eikö lovablen idea ole se, että siellä on arkkitehtuuri, tietoturva yms. asiat sisällä valmiiksi lovablen puolesta. Ts. jos tekee claudeode/codex:lla joutuu miettimään itse enemmän asioita kuin lovablen kanssa tehdessä? Toki jonku lovable tyylisen vois claudecodeen tuoda valmiilla ohjeilla "Näin teet frontti+backin teknologialla X". Tän takia en usko, että lovable pärjää pidemmän päälle kun claudecode/codex/cursor ai/... kehittyvät paremmaksi.
Ehkä näin. En ole käyttänyt, niin oikein voikaan ymmärtää mistä on kyse. Mutta se ei estä mua ihmettelemästä asiaa ja koska perse ei kestä näin suolaista merivettä, niin en aio lyödä vetoa tätä vastaankaan :rofl2:
 
Eikös ne kaikki muutkin mee tohon lovablen suuntaan? Senkus hallunisoit mitä haluat ja tekoäly tekee sen. Ja cyber securityähän on open ailta jo tullut/tulossa soliin ainakin
 
Eikös ne kaikki muutkin mee tohon lovablen suuntaan? Senkus hallunisoit mitä haluat ja tekoäly tekee sen. Ja cyber securityähän on open ailta jo tullut/tulossa soliin ainakin
En kai muuta väittänytkään? Postauksessani oli
Toki jonku lovable tyylisen vois claudecodeen tuoda valmiilla ohjeilla "Näin teet frontti+backin teknologialla X". Tän takia en usko, että lovable pärjää pidemmän päälle kun claudecode/codex/cursor ai/... kehittyvät paremmaksi.

Alleviivaten pointti startupeissa on sijoittaa isoon määrään 50-100 ja niistä se menestyjä tuo rahat takaisin. Onko tuo menestyjä lovable vai joku muu niistä sadasta yrityksestä mahdoton sanoa. Lovable ei ole vielä listautunut pörssiin tai sitä ei ole joku iso ostanut pois. ts. rahastusta ei ole sijoittajat päässeet tekemään. Horisontti VC-rahasoissa mitkä sijoittavat startuppeihin tyyliin 10v+, siemenrahasta pörssilistautumiseen.
 
OpenAI:lle kaadettu rahamäärä ja velat kuittaava IPO on jo leivottu esim. Alphabetin tulokseen, jos IPOn yhteydessä huomataan että tämä tappiota tuottava firma on tekohengitetty tähän pisteeseen eikä todellinen valuaatio kyllä millään ole puheiden arvoinen vaan ~puolet siitä, Softbank joutuu alaskirjaamaan taseistaan AAA lappujen arvoa 50% pois ja kun koittaa imuroida markkinasta lyhytaikaista sijoitusta, huomataan että Alphabet julkaisi negatiivisen vuosineljänneksen koska puolikas IPO, joka pudottaa kurssista 15% pois, mikä pakotti Softbankin luotottajien myymään stop-losseilla osakkeet pois ja tekemään alaskirjaukset jne...

Kuulostaako tutulta vai kataklysmiseltä? Metan ~1 biljoonan markkina-arvoa vastaan heilläkin on 420 miljardia velkaa, sama muilla, mieleen tulee Kreikkalaisten kirjanpito jos tästä saadaan 5%...
Ainahan sitä saa sopivan pakkomyyntiskenaarion jos olettaa että investointien arvo on nolla senttiä dollarilta, kaikki on ostettu velaksi eikä firmalla ole muuta omaisuutta taikka liiketoimintaa. Silti yhtä AI-infran dollaria kohden ei ole kahta-kolmeakymmentä lyömässä vetoa sen onnistumisesta.
 

Qwenistä uus versio ulkona, isoja lukuja tööttää kaikissa koodaus benchmarkeissa, itse testasin kirjoittamista ja roolipeliä ja siinä hommassa on kyllä aikamoinen upgrade edelliseen versioon nähden.
 

Qwenistä uus versio ulkona, isoja lukuja tööttää kaikissa koodaus benchmarkeissa, itse testasin kirjoittamista ja roolipeliä ja siinä hommassa on kyllä aikamoinen upgrade edelliseen versioon nähden.
Tässä voi hyvinkin olla edessä sellainen tulevaisuus, että kehittyneet keskikoon mallit alkaa olla moneen käyttöön riittävän hyviä korvaamaan pilvipalvelun - jos ei kokonaan niin ainakin suurimmalta osin. Näitä pystyy ajamaan lokaalisti hyvinkin kevyellä raudalla, mikä voi syödä pahasti pilvi-AI:n kysyntää. Riittääkö AI-kysynnän kokonaiskasvu kuitenkin maksamaan pilvi-AI-investoinnit?

Tuo ei taida aivan mahtua järkevästi 16GB-kortille mutta 20-24GB riittää jo mainiosti. Vähän pienempi malli jo sopisi.

Ihan "kivasti" on järeämpien GPU-korttien hinnat raketoineet tänä vuonna. Pikkuisen epäilen, että syynä ei ole raskaat uudet pelit.
 
Löytyykö jostain selkeähkö kaavio mikä on mitäkin tekoälykentällä edes nimien puolesta? Olen llamaantunut.
 
tekeeköhän noilla pienemmillä quanteilla mitään?
Oma käsitys on, että 4-bit on se, millä tekee aika lähelle sen mitä ilman kvantisointia. 2-3 bit varmaan yllättää positiivisesti, jos ei odota mitään, mutta objektiivisten mittareiden mukaan laatu alkaa kärsiä selvästi enemmän kuin 4-bittiseillä.

Kokeilemallahan se selviää. "Tässä olisi nyt tämä AI-avusteisesti uudistettu lennonjohdon hallinta- ja ohjausohjelmisto. Laitetaanko tulille?"
Löytyykö jostain selkeähkö kaavio mikä on mitäkin tekoälykentällä edes nimien puolesta? Olen llamaantunut.
Kysy llamalta. :)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
314 687
Viestejä
5 339 957
Jäsenet
84 872
Uusin jäsen
polpo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom