Tekoäly

Vähän jää epäselväksi onko keinoäly kaikkivoipa sotakone joka nöyryyttää ihmiset vai urpo joka hyytyi kelan läystäkkeisiin. Tai ehkä AI on skitsofreeninen molemmat tapaus. Ei kelan ai:n tarvi hanskata 100% tapauksista. Onhan se ihan tajuton säästö jos esim. 50% tai 80% tai 90% paperinpyörityksestä saadaan automatisoitua. Lakeja ja käytäntöjä vois budjettivajeen aikana ihan hyvästä syystä muokata niin että prosessit on helpompi automatisoida ja niille vastaavat automaatiota tukevat palvelut esim. tietojen tarkastamiseen. Samalla tulee läpinäkyvyyttä päätöksiin ja käytäntöihin kun AI:kin ymmärtää miten asiat hoidetaan.
 
Viimeksi muokattu:
muokata niin että prosessit on helpompi automatisoida ja niille vastaavat automaatiota tukevat palvelut esim. tietojen tarkastamiseen.
Jos ymmärrettäisiin mitään laajempia kokonaisuuksia, niin tätä oltaisiin voitu tehdä jo ennen AI:takin valtavat määrät.

Järjestelmät rakennetaan jonkun surkean UI:n ympärille ottamatta huomioon automaatiota, sitten joku budjetin syynääjä keksii jälkikäteen, että hei voisko tän automatisoida kun täähän maksaa? Sitten aletaan automatisoimaan isolla rahalla järjestelmää, jota ei ole suunniteltu automatisoitavaksi ja ihmetellään miksei automaatiolla säästetä ja/tai miksi se on niin vaikeaa.

Tietysti AI tuo sen edun, että ne huonosti automatisoitavien järjestelmien automatisoinnit maksaa vähemmän (automaatiosta tulee silti kuraa), tai sitten toivottavasti ymmärretään, että hei, mehän voidaan nyt rakentaa halvalla kokonaan uusi järjestelmä, jossa tämäkin asia on otettu huomioon.
 
Vähän jää epäselväksi onko keinoäly kaikkivoipa sotakone joka nöyryyttää ihmiset vai urpo joka hyytyi kelan läystäkkeisiin. Tai ehkä AI on skitsofreeninen molemmat tapaus. Ei kelan tapauksessa tarvi hanskata 100% tapauksista. Onhan se ihan tajuton säästö jos esim. 50% tai 80% tai 90% paperinpyörityksestä saadaan automatisoitua. Lakeja ja käytäntöjä vois budjettivajeen aikana ihan hyvästä syystä muokata niin että prosessit on helpompi automatisoida ja niille vastaavat automaatiota tukevat palvelut esim. tietojen tarkastamiseen. Samalla tulee läpinäkyvyyttä päätöksiin ja käytäntöihin kun AI:kin ymmärtää miten asiat hoidetaan.
Kelan ja muihin vastaaviin päätöksiin ei voi soveltaa LLM tyyppistä AI:ta, koska päätöksien pitää olla läpinäkyviä ja AI:n pitää pystyä perustelemaan miten kyseiseen päätökseen päädyttiin.
Itse asiassa kun kerran on olemassa selvärajaiset määritelmät millä perusteella saa tukea, siihen ei tarvita mitään "älykästä" AI:ta vaan juurikin joku Excel taulukkoa vastaava järjestelmä. Vaativammat tapaukset voi sitten ohjata ihmiselle käsiteltäväksi.
 
Kelan ja muihin vastaaviin päätöksiin ei voi soveltaa LLM tyyppistä AI:ta, koska päätöksien pitää olla läpinäkyviä ja AI:n pitää pystyä perustelemaan miten kyseiseen päätökseen päädyttiin.
Itse asiassa kun kerran on olemassa selvärajaiset määritelmät millä perusteella saa tukea, siihen ei tarvita mitään "älykästä" AI:ta vaan juurikin joku Excel taulukkoa vastaava järjestelmä. Vaativammat tapaukset voi sitten ohjata ihmiselle käsiteltäväksi.
Kielimalli voisi generoida vaativiakin päätöksiä, jos opetusdataa on riittävästi myös harvinaisemmille ja vaikeammille tapauksille. Aina toki ihmisen kautta, eli vastuuta ei siirretä kielimallille, vaan se luo pohjan ja ehdotuksen ihmiselle aiempien päätösten pohjalta. Samalla kielimalli näyttää ihmiselle mihin dataan luotu päätös perustuu.
Tälläinen malli voi tehostaa ja nopeuttaa päätösten tekemistä.
 
Kielimalli voisi generoida vaativiakin päätöksiä, jos opetusdataa on riittävästi myös harvinaisemmille ja vaikeammille tapauksille. Aina toki ihmisen kautta, eli vastuuta ei siirretä kielimallille, vaan se luo pohjan ja ehdotuksen ihmiselle aiempien päätösten pohjalta. Samalla kielimalli näyttää ihmiselle mihin dataan luotu päätös perustuu.
Tälläinen malli voi tehostaa ja nopeuttaa päätösten tekemistä.
Ei näytä. Kielimallit hallusinoivat sekä keksivät lähteitä. Se on LLM:in ominaisuus, siitä ei pääse eroon. Mutta joka tapauksessa on typerää kouluttaa AI:ta tekemään kelan päätöksiä edellisten päätöksien pohjalta, koska on olemassa tarkat kriteerit sille milloin joku on oikeutettu tukeen ja milloin ei.

Tekoälyä käytetään tapauksissa jossa selkeitä deterministisiä malleja ei ole olemassa tai niitä on erittäin vaikea ymmärtää, kuten esimerkiksi sääennusteet.
 
Vähän jää epäselväksi onko keinoäly kaikkivoipa sotakone joka nöyryyttää ihmiset vai urpo joka hyytyi kelan läystäkkeisiin. Tai ehkä AI on skitsofreeninen molemmat tapaus. Ei kelan ai:n tarvi hanskata 100% tapauksista. Onhan se ihan tajuton säästö jos esim. 50% tai 80% tai 90% paperinpyörityksestä saadaan automatisoitua. Lakeja ja käytäntöjä vois budjettivajeen aikana ihan hyvästä syystä muokata niin että prosessit on helpompi automatisoida ja niille vastaavat automaatiota tukevat palvelut esim. tietojen tarkastamiseen. Samalla tulee läpinäkyvyyttä päätöksiin ja käytäntöihin kun AI:kin ymmärtää miten asiat hoidetaan.
Kelassahan on automatisoitu 100% kaikki mikä voidaan automatisoida. Siellä henkilöt tekee vain overrideja koneellisiin päätöksiin ettei ihmiset kuole. Tarvittaisiin lakimuutos mikä sallii esim. varallisuusperusteisen maksimi-eliniän mutta ei näitä ole onnistuttu vasemmiston takia saamaan edistettyä.
 
Ei näytä. Kielimallit hallusinoivat sekä keksivät lähteitä. Se on LLM:in ominaisuus, siitä ei pääse eroon. Mutta joka tapauksessa on typerää kouluttaa AI:ta tekemään kelan päätöksiä edellisten päätöksien pohjalta, koska on olemassa tarkat kriteerit sille milloin joku on oikeutettu tukeen ja milloin ei.

Tekoälyä käytetään tapauksissa jossa selkeitä deterministisiä malleja ei ole olemassa tai niitä on erittäin vaikea ymmärtää, kuten esimerkiksi sääennusteet.
Käytännössä tälläinen kielimallia hyödyntävä järjestelmä etsisi aiheeseen liittyvää tietoa ja tunnistaa niistä parhaiten soveltuvat vaihtoehdot. Löydetyn aineiston perusteella tekee ehdotuksen ja näyttää, mihin lähteisiin ehdotus perustuu. Kielimallia ei itsessään tarvitse erikseen kouluttaa esimerkiksi vanhoilla päätöksillä, vaan päätökset haetaan ja seulotaan esim. RAG-toteutuksen avulla.
 
Vähän jää epäselväksi onko keinoäly kaikkivoipa sotakone joka nöyryyttää ihmiset vai urpo joka hyytyi kelan läystäkkeisiin.
Ymmärrän kyllä, että sinä olet ihan täpinöissäsi AI:n kanssa, mutta voisitko kuitenkin hieman ns. jäähdyttää päätäsi? Ymmärtänet varmaan itsekin että kahta ihan erilaista asiaa ei voi verrata. Meillä on lait joissa määritellään miten etuudet myönnetään ja viranomaisten on niiden mukaan toimittava. Käytännössä koko homman automatisointi vaatisi muutoksia suureen osaan sosiaaliturvaa koskevia lakeja ja sellaista ei ole näköpiirissä. Ensimmäinen epäreilu päätös AI:lta ja siinä olisi kuukausiksi lehdistöllä reviteltävää ja poliitikoilla selitettävää ja lopulta tuo näkyisi vaaleissa. AI:ta voidaan varmasti hyödyntää, mutta se ei voi olla se, joka viime kädessä tekee päätökset. Sen lisäksi puhutaan harkinnanvaraisista tuista, miten se LLM harkitsee sellaiset?

Meillä ei toisaalta ole mitään maailmanlaajuista lakijärjestelmää, jossa kielletään käyttämästä AI:n ohjaamia drooneja ihmisten tappamiseen. Jo nyt Ukrainalla on drooneja, jotka ohjataan AI:n avulla viimeiset sadat metrit kohteeseen, jotta häirintä ei toimi. AI:ta käytetään jo nyt tunnistamaan kohteita, ja sodassa hyväksytään tietty määrä sivullisia uhreja, joten noiden kahden teknologian yhdistäminen on lähinnä tahdosta kiinni. Nimenomaan tässä on edelleen se ihminen tekemässä sen viimeisen päätöksen.

Jos KELA:n robotti tekee virheen, niin se on ongelma lain kanssa. Jos drooni tappaa väärän ihmisen, niin se on voi voi.
 
Tavallaan hassu ajatus että byrokratia olisi se joka sietää huonoiten AI:n virheitä. Virheet päätöksenteossa voi aika helposti korjata (jos ei aivan rikkinäinen järjestelmä ole). Automaattiohjauksen virhe ja jokunen ruumis vaikuttaisi äkkiseltään isommalta ongelmalta.
 
Tässä taas hyvä esimerkki, kuinka "hyödylliseen" käyttötarkoitukseen nämä tekoälydatakeskukset usein tulevat, miksi komponenttien hinnat nousevat ja sähköstä alkaa olla pulaa. Olemmeko me Suomessa niin takapajuisia, että pitää houkutella venäläisten oligarkkien omistamia pörssikeinottelukeskuksia pienten kiinteistöverojen takia?

"XTX Markets toimii nopean, tekoälyavusteisen pörssikaupan parissa. Yhtiöllä ei ole yhtään ihmismeklaria. [...] XTX Marketsin on perustanut venäläissyntyinen miljardööri Alex Gerko. Talousmedia Bloombergin mukaan hänen omaisuutensa arvo on 16,7 miljardia."



E: Keskuksella tarkoitus kasvaa lopulta 250 MW:n kokoiseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Minä luulen että ne päätökset perustuu lakeihin, mutta noissa voi joutua selvittämään kaikenlaista, mitä ei löydy valmiina. Kenties jopa joissakin tapauksissa ottamaan yhteyttä tukea hakeneeseen.
Virkavastuulla kun tehdään viranomaispäätös, se pitää perustella ja tarvittaessa korjata valitusten jälkeen. Vaimo on sote-puolella johtotehtävissä ja ei ole kuulemma ihan heti tulossa tekoäly tekemään viranomaispäätöksiä. Muuta copilottia sitten kyllä on.
 
Virkavastuulla kun tehdään viranomaispäätös, se pitää perustella ja tarvittaessa korjata valitusten jälkeen. Vaimo on sote-puolella johtotehtävissä ja ei ole kuulemma ihan heti tulossa tekoäly tekemään viranomaispäätöksiä. Muuta copilottia sitten kyllä on.
Automatiikka voi tarkistaa kaikki hakemukseen liittyvät tiedot. Jos puuttuu jotain/epäselvää niin kone kirjoittaa valmiiksi asiakkaan suuntaan lähtevän nootin. Käsittelyaika lähenee nollaa kun viranomainen on vain kumileimaisin joka painaa EI, Lisätietokysely, Kyllä.

Suomen taloustilanteessa olisi syytä löytää poliittista tahtoa auttaa automatisoinnin luomisessa.
 
Automatiikka voi tarkistaa kaikki hakemukseen liittyvät tiedot. Jos puuttuu jotain/epäselvää niin kone kirjoittaa valmiiksi asiakkaan suuntaan lähtevän nootin. Käsittelyaika lähenee nollaa kun viranomainen on vain kumileimaisin joka painaa EI, Lisätietokysely, Kyllä.

Suomen taloustilanteessa olisi syytä löytää poliittista tahtoa auttaa automatisoinnin luomisessa.
Paljonko maksaa moisen tekoälymallin luominen, sen vaatimien konesalien/palvelintilojen rakentaminen, henkilöstön kouluttaminen ja tekoälymallin käyttäminen?

Onko siis missään tehty laskelmia, että moinen aidosti säästäisi rahaa? Jos siis pääsemme joskus siihen pisteeseen, että tekoälystä tulee tarpeeksi luotettava edes tekemään päätöksiä näihin asioihin liittyen.
 
Matkustajakoneet ovat teoriassa osanneet lentää itse kentältä toiselle jo kymmeniä vuosia. Laitetaan tekoälypilotti avuksi, niin yhtään liikennelentäjää ei enää tarvita. Tekoäly ei tee virheitä, väännä vääriä namiskoita, osaa arvioida säätilan ym ja ratkaisee häiriötilanteet erehtymättömästi silmänräpäyksessä. Eikö?
 
Paljonko maksaa moisen tekoälymallin luominen, sen vaatimien konesalien/palvelintilojen rakentaminen, henkilöstön kouluttaminen ja tekoälymallin käyttäminen?

Onko siis missään tehty laskelmia, että moinen aidosti säästäisi rahaa? Jos siis pääsemme joskus siihen pisteeseen, että tekoälystä tulee tarpeeksi luotettava edes tekemään päätöksiä näihin asioihin liittyen.
Mitä maksaa nykyisenkaltaisen ihmisraskaan himmelin pyörittäminen maailmanloppuun asti versus saadaan datat tarkistettua automaattisesti, pyydettyä täydennys automaattisesti? Ihminen voi edelleen tehdä päätöksen kun on hakemus nokan edessä missä on koneellisesti esitarkastettu tietojen paikkansapitävyys ja kattavuus. Ei ole kovin vaikea koneelle esim. lomake täytetty väärin, puuttuu liite X, tieto Z on virheellinen viranomaisten tietokannan mukaan ja laittaa bumerangina hakijalle. Bumerangin sais heti, ei viikkojen päästä.

Tuskin tuohon mitään keinoälyä oikeasti tarvii. Oikea kysymys on, jos nykyteknologian avulla pitäisi rakentaa himmeli asiaan X miten se tehtäisiin. En usko, että esim. kelahimmeliä rakennettaisiin nykyisenlaiseksi ihmisraskaaksi byrokratiaksi. Asiat vois tehdä paremmin lähtien liikkeelle lakien ja asetusten korjaamisesta järkevämmiksi.
 
Mitä maksaa nykyisenkaltaisen ihmisraskaan himmelin pyörittäminen versus saadaan datat tarkistettua automaattisesti, pyydettyä täydennys automaattisesti. Ihminen voi edelleen tehdä sen päätöksen kun on hakemus nokan edessä missä on koneellisesti esitarkastettu tietojen paikkansapitävyys ja kattavuus.
Eli ei ole tehty mitään laskelmia ja kaikki perustuu AI-pöhinään.
Ei ole kovin vaikea koneelle esim. lomake täytetty väärin, puuttuu liite X ja laittaa bumerangina hakijalle.
Mutta ihmiselle tuo on niin vaikea, että siihen kuluu merkittävästikin aikaa?
 
Mutta ihmiselle tuo on niin vaikea, että siihen kuluu merkittävästikin aikaa?
1783954111804.png

Kelan tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2035 mennessä jopa 80 prosentin automaatioaste sekä asiakaspalvelussa että hallinnossa
 
Olemmeko me Suomessa niin takapajuisia, että pitää houkutella venäläisten oligarkkien omistamia pörssikeinottelukeskuksia pienten kiinteistöverojen takia?
Venäläinen oligarkki kuulostaa tosiaan aika kauhistuttavalta. Gerkon taustoja kun vähän googlettaa niin ei ihan klassiselta Kremlille kumartavalta oligarkilta nyt kuitenkaan vaikuta kun uransa on tehnyt Briteissä ja tuo XTX Marketskin näköjään brittiläinen firma.

Mutta mitä mä mistään tiedän. Ehkä Gerko on kuitenkin putinisti tai jotain muuta katalaa eikä esimerkiksi Garri Kasparovin kaltainen ei-putinistinen ulkovenäläinen, jonka kohdalla olisi vähemmän jos ollenkaan ongelmallista, jos tekisi bisnestä Suomessa?
 
1783954111804.png


Tämä oli jo uutisissa toistamiseen, jossa paljastui etteivät Lasse Lehtosen laskelmat perustuneet yhtään mihinkään vaan olivat pelkkää toiveajattelua.

Eli boomer-ikäisen miehen AI-pöhinää.
Venäläinen oligarkki kuulostaa tosiaan aika kauhistuttavalta. Gerkon taustoja kun vähän googlettaa niin ei ihan klassiselta Kremlille kumartavalta oligarkilta nyt kuitenkaan vaikuta kun uransa on tehnyt Briteissä ja tuo XTX Marketskin näköjään brittiläinen firma.

Mutta mitä mä mistään tiedän. Ehkä Gerko on kuitenkin putinisti tai jotain muuta katalaa eikä esimerkiksi Garri Kasparovin kaltainen ei-putinistinen ulkovenäläinen, jonka kohdalla olisi vähemmän jos ollenkaan ongelmallista, jos tekisi bisnestä Suomessa?
Oligarkki-sanan heitin kyllä sensaationhakuiseksi, myönnän. Mutta kyseisen datakeskuksen hyödyttömyyden osalta sen omistajan kansallisuudella tai taustalla ei ole merkitystä.
 
Tämä oli jo uutisissa toistamiseen, jossa paljastui etteivät Lasse Lehtosen laskelmat perustuneet yhtään mihinkään vaan olivat pelkkää toiveajattelua.

Eli boomer-ikäisen miehen AI-pöhinää.
Kunhan lakia saadaan muutettua niin ainakin asiakaspalvelussa niin verottajan kuin kelan osalta botti vie ison osan työstä. Botti osaa vastata isoon osaan kysymyksiä. Pieni osa mikä ei botin avulla selviä niin menee ihmiselle.
Tällä hetkellä valtiovarainministeriön asettama työryhmä selvittää muutosten tekemistä digipalvelulakiin palveluautomaation osalta.
Verottajan edustaja sanoi pari vuotta sitten sijoituskästin jaksossa, että jo heillä sillon käytössä oleva AI pystyisi hoitamaan 80% asiakastukeen tulevista kysymyksistä mutta laki ei salli tätä.
 
Ei sitä kielimallia tarvitse kouluttaa erityisesti jotain Kelan sääntöjä varten. Riittää, kun tulevat hakemukset työnnetään sille, ja siellä on joku valmis prompti tyyliin "Tässä hakemus, katsotko näihin sääntöihin <Kelan säännöt> peilaten, onko hakemus puutteellinen". Noh, toisaalta vaikka siihen tulisi AI:lta vihreä, keltainen tai punainen leima, niin jonkunhan se pitää kuitenkin vielä katsoa läpi ja päättää oliko se AI oikeassa.

En tiedä nopeuttaako tuollainen prosessi yhtään mitään lopulta. Järkevämpi on ne deterministiset säännöt, jotka laittaa suoraan läpi / hylkää tai antaa ihmiselle käsittelyyn. Siitä voi jättää selkeän login, jota sitten syynätä jälkikäteen jos tarvis. Jos järjestelmä on kunnolla testattu, niin periaatteessa ei tarvitse tarkistella jokaista sen läpi mennyttä hakemusta käsin.

Ehkä tekoälystä on enemmän hyötyä sille hakijalle. Itsekin käskin Claudea tarkistamaan Chromen ja Firefoxin selainlisäosien vaatimukset ennen niiden uploadia. Hyvin kertoi mitä tarvii, ja lisäsi/korjasi vielä puuttuvat jutut kun käski.
 
Kappas vaan, lueskelin uusinta Suomen kuvalehteä jossa käsiteltiin juurikin tätä valtionhallinnon AI-pöhinää. Siinä joku selvästi täysin asioista tietämätön AI:hin erikoistunut tietojenkäsittelytieteiden proffa (koska tässä ketjussa on maailman paras osaaminen) epäili että moiset säästömäärät mitä on kaavailtu tuskin toteutuu.
 
Kappas vaan, lueskelin uusinta Suomen kuvalehteä jossa käsiteltiin juurikin tätä valtionhallinnon AI-pöhinää. Siinä joku selvästi täysin asioista tietämätön AI:hin erikoistunut tietojenkäsittelytieteiden proffa (koska tässä ketjussa on maailman paras osaaminen) epäili että moiset säästömäärät mitä on kaavailtu tuskin toteutuu.
Taisi ottaa kantaa ministerivaliokunnan tavoitteseen keksimääräisestä 20 prosentin tuottavuusloikkasta. Kova pöhinä tosiaan on menossa.
Palveluiden parantamisen lisäksi tavoitteena on, että julkisen hallinnon tuottavuus paranisi keskimäärin 20 prosenttia vuoteen 2031 mennessä.
Lisäksi tavoitteena on rakentaa kansallinen tekoälyalusta ja laskentakapasiteetti digitaalisen suvereniteetin vahvistamiseksi.
Samalla se linjaa tuottavuus- ja säästötavoitteet, kehysvalmistelun suuntaviivat sekä tekoälyn käytön esteiden purkamiseksi tarvittavat lainsäädäntömuutokset.
Valtiovarainministeriö käynnistää toimeenpanon yhteistyössä valtionhallinnon, hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa kustannusneutraalisti, kansalaisten oikeusturvan ja kielelliset oikeudet turvaten.
 
Tekoälyyn erikoistunut tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos hämmästeli STT:lle lennokkaita ajatuksia.
Tekoälyn käyttöönotolla on tutkimusten mukaan tyypillisesti saatu lisättyä tuottavuutta vain joitain prosentteja, hän kertasi. Oma kysymyksensä on sekin, onko julkisen sektorin työstä isoa osaa mahdollista digitalisoida tai muuttaa "tekoälypohjaiseksi".
Roos kummeksui STT:n haastattelussa myös johtavan virkamiehen vaihtoehdottomuuden retoriikkaa: tekoälypohjaisiin ratkaisuihin on siirryttävä, koska niihin nyt vain on siirryttävä. Se on tulevaisuutta, se on pakko.
Juuri tämä Roosin havainto kiteyttää yhden Majasen puheenvuoron ja laajemman tekoälykeskustelun ongelmista. Sitä käydään paljon ottaen teknologiayhtiöiden lupaukset annettuina. Markkinointi- ja lobbauspuheet hyväksytään sellaisinaan.
Teknologiayhtiöt haluavat tietysti edistää ratkaisujensa käyttöä ja sitä, että suuri osa yhteiskunnan infrastruktuurista olisi sidottu yhtiöiden tuottamiin palveluihin. Tehokas retorinen keino on korostaa vääjämättömyyttä, suurta mullistusta ja sitä, ettei sen kyydistä pidä myöhästyä.
Kirjasta pitämässään puheessa Doctorow summasi ongelman kärjekkäästi: teknologiayhtiöiden on myytävä tuotteensa lupauksella, että kielimallit voivat tehdä työt - silloinkin, kun niin ei oikeastaan ole.
"Tekoäly ei voi tehdä työtäsi, mutta tekoälymyyjä voi saada pomosi irtisanomaan sinut ja korvaamaan sinut tekoälyllä, joka ei voi tehdä työtäsi", Doctorow polemisoi.
Doctorow maalaa karun vision työelämän tulevaisuudesta. Jatkossa ihmisen tehtävä ei ole niinkään valvoa tekoälyä kuin ottaa vastuu sen virheistä. Ihmisestä tulee accountability sink, "vastuunielu".
Usest tuoreet uutiset viittaavat siihen, ettei edistyneimmän tekoälyn käyttö ole ihmistyötä halvempaa.
...
"Teknologian käyttäminen on kalliimpaa kuin työntekijöille maksaminen."
...
Tilintarkastusjätti KPMG:n tuoreen kyselyn mukaan yritykset ovat vähentäneet tekoälyagenttien käyttöä kustannusten ylittäessä hyödyt.
 
Noissa ongelma on se, että ei ymmärretä mihin tehtäviin se tekoäly oikeasti sopii, ja mitä kautta sen käytöllä voidaan tehostaa työntekoa. Sitä tehostamisvaraa on joka paikassa oman kokemuksen perusteella valtavia määriä. Ja jossain ketjussa aiemmin mainitsin, että se johtuu juuri siitä, että ei ymmärretä/osata/haluta toteuttaa automaatiota niiden töiden tehostamiseksi.

Suurin osa siitä tekoälyn tuottamasta tehostuksesta tulisi ihan siitä, että käytettäisiin olemassaolevia työkaluja tehokkaammin, kun tekoäly antaa skriptit, integraatiot, datamallit, suunnitelmat jne hetkessä. Mutta jos työntekijät eivät ymmärrä mahdollisuuksia tai osaa edes AI:lta pyytää niitä ratkaisuja, niin ei tule mitään tehostustakaan.

Se AI ei tehosta mitään itsestään, vaan sitä pitää käyttää sopiviin tarkoituksiin. Hyvä esimerkki esim. IT-alan töissä pahimmillaan pitää toisille "IT-alan ammattilaisille" kädestä pitäen näyttää, miten sitä AI työkalua (Claude, Codex jne.) käytetään järkevästi (edit: ja en väitä että itsekään käyttäisin niitä mitenkään optimaalisesti). Niin miten kuvitellaan, että joku työkseen Jiratikettejä tilasta toiseen siirtelevä tms. työntekijä automatisoi tai tehostaa niillä AI työkaluilla yhtään mitään.
 
Se on helppo sanoa, että tekoäly tehostaa, kun katsoo vain yhtä osaa koko prosessia. Tuollaiset väitteet vaatisivat kuitenkin ihan oikeaa tutkimustulosta, ja kuten tuo KPMG:n tutkimus sanoo, firmat on huomanneet ihan jotain muuta.
 
Maksumuurin takana eli saisiko tiivistelmän, kiitos.

TÄMÄ JUTTU ON MAKSUTON​

Pääset lukemaan sen ilmaiseksi kirjautumalla sisään tai luomalla maksuttoman Alma-tunnuksen. Tunnuksen luominen vie vain hetken. Sen avulla saat lukea enemmän sinua kiinnostavaa sisältöä.
 
Linus Torvalds otti vahvasti kantaa keinoälyn käyttöön linux-kernelin kehityksessä. TLDR, AI on hyvä työkalu, saa käyttää tai olla käyttämättä.

Keskustelu aika kiivasta. Torvaldsin viimeiseksi jäänyt postaus aiheesta on kauniisti kirjoitettu. Siinä on eronsa ollaanko teknisellä meriiteillä vai jollain muilla lähtökohdilla liikenteessä. Samaa näkee usein ihan "missä tahansa" keskustelussa, kun ei ole sopua arvoista millä edetään tai yritetään pakottaa omia arvoja absoluuttisena totuutena mitä kaikkien pitäisi noudattaa.

1784224067464.png


 
Viimeksi muokattu:
Kiinan Kimi K3 jytkyttelee kärkisijoille, jos näihin benchmarkkeihin uskomista:
Uskoisin noihin deepswe tuloksiin jollain tasolla. Kiinalaisilla tosin tapana ollut pärjätä hyvin benchmarkeissa, mutta oikeassa käytössä tipahtaa renkaat alta pois. ts. optimoivat benchmarkkeihin. Tämä voi olla yksi syy miksi ei nähdä kiinalaisilta reseptejä miten mallit opetettu,... Noloa jos/kun siellä on "optimize for benchmark X"-looppeja jossa syötetään benchmarkin(varastettua) sisältöä sisään.

Tuolla tuloksella alkaisi olemaan oikein käyttökelpoinen jos deepswe tulos suoraan vertautuu koodauskyvykkyyteen. Olisi fable high tai gpt5.6 medium-high välimaastossa. En pidä mahdottomana. OpenAI:n gpt5.6:en huhuttu olevan noin 4 biljoonaa parametria. 2.8biljoonaa parametria malli hieman huonompi kuin 4biljoonaa parametria malli parhailla asetuksilla, käy järkeen.

OpenAI:lta huhuttu, että tulossa kuukauden sisään gpt6 mikä on isompi malli ja opetettu uudelleen tyhjästä. Voi olla pidempi pätkä välissä kun openai sisäisesti saa 6:en käyttöön ja tulee yleisesti tarjolle. Anthropicin mythos/fable alkaa olemaan 6kk vanha, nähtäneen anthropic:lta myös isompi päivitys pian.
 
Viimeksi muokattu:
Alibabalta 2,4 biljoonan parametrin malli, Qwen3.8-Max-Preview, joka ilmeisesti pilvessä jo myöhemmin painot avoimina. Väittävät että jää kakkoseksi vain Fable 5:lle.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://x.com/Alibaba_Qwen/status/2078754377473601787


OpenAI:n heebo postaili toissapäivänä kuinka avointen mallien julkaisu hidastaa kehitystä, johtaa "tekoälykommunismiin" ym. katkeraa.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://x.com/deanwball/status/2078133895766114412
 
AI botit uusi versio rock musiikki pilaa nuorison ja kaikista tulee saatananpalvojia? Ratkaisu harvemmin on sääntely vaikka moni haluaakin ulkoistaa ajattelin yhteiskunnalle sen sijaan, että otettaisiin vastutta itsestä ja perheestä. "musiikin vika", "mtv:n vika", "koulun vika"... peilissä vika :)
 
AI botit uusi versio rock musiikki pilaa nuorison ja kaikista tulee saatananpalvojia? Ratkaisu harvemmin on sääntely vaikka moni haluaakin ulkoistaa ajattelin yhteiskunnalle sen sijaan, että otettaisiin vastutta itsestä ja perheestä. "musiikin vika", "mtv:n vika", "koulun vika"... peilissä vika :)
Voisin kuitenkin sanoa että jo nyt yleistymässä olevan pitkittyneen yksinäisyyden ja sosiaalisen sulkeutumisen edistäminen tekoälykumppaneilla ja ystävillä ei ole yhteiskunnan kannalta ainakaan tilannetta helpottava ratkaisu.
 
Vähän jää epäselväksi onko keinoäly kaikkivoipa sotakone joka nöyryyttää ihmiset vai urpo joka hyytyi kelan läystäkkeisiin. Tai ehkä AI on skitsofreeninen molemmat tapaus. Ei kelan ai:n tarvi hanskata 100% tapauksista. Onhan se ihan tajuton säästö jos esim. 50% tai 80% tai 90% paperinpyörityksestä saadaan automatisoitua. Lakeja ja käytäntöjä vois budjettivajeen aikana ihan hyvästä syystä muokata niin että prosessit on helpompi automatisoida ja niille vastaavat automaatiota tukevat palvelut esim. tietojen tarkastamiseen. Samalla tulee läpinäkyvyyttä päätöksiin ja käytäntöihin kun AI:kin ymmärtää miten asiat hoidetaan.
Säästö täällä - kulut siellä. Eikö kukaan näe näissä työpaikkojen vähenemisen aiheuttamia kustannuksia. Nuo säästöt on lillukanvarsia siihen verrattuna mitä aiheutuu työttömyydestä ja koko työelämän pelikentän muutoksesta. Ei hyvä.

Näen koko tekoälyboomin 70%esti huonona asiana kokonaisuus huomioonottaen.
 
AI-intoilijat näkee sen niin, että vaikka 90% nykyisistä työpaikoista katoaisi kymmenessä vuodessa, niin jostain samassa ajassa tulisi tilalle uusia työpaikkoja, koska niin on käynyt ennenkin. Tosin auttaisi jos vähän syvemmin tutkisivat historiaa ja mitä levottomuuksia työpaikkojen katoamisista on aiemmin ollut...
 
AI-intoilijat näkee sen niin, että vaikka 90% nykyisistä työpaikoista katoaisi kymmenessä vuodessa, niin jostain samassa ajassa tulisi tilalle uusia työpaikkoja, koska niin on käynyt ennenkin. Tosin auttaisi jos vähän syvemmin tutkisivat historiaa ja mitä levottomuuksia työpaikkojen katoamisista on aiemmin ollut...
Aivan.
Suomen kaltainen maa vieläpä erityisen altis moiselle, koska painotus palvelualoilla yms.
Missä ne kokoonpanolinjojen menetetyt työpaikat on? Ei ole näkynyt. Odotetaanko vielä toiset 50 vuotta? :kahvi:
Tätä samaa silloin puhuttiin, kun automatisointi kehittyi mekaanisesti. Jälki oli rumaa.

Näkeehän sen, kuinka nuorimmat sukupolvet ymmärtää tiedonhausta ja sen käsittelystä. Taidot on aivan olemattomat suurimmalla osalla pian. Juna meni jo. Sysäys ja into pitkäjänteisempään itsensä valistamiseen on kadonnut. Haetaan pikavastauksia sieltä täältä yksittäisiin asioihin. Alkaa pian vaikuttaa siihen, mitä nämä käsienheiluttelija asiantuntijt edes ovat.
 
Viimeksi muokattu:
Missä ne kokoonpanolinjojen menetetyt työpaikat on? Ei ole näkynyt. Odotetaanko vielä toiset 50 vuotta? :kahvi:
Suomalainenkin halusi halvemman kännykän ja työt meni kiinaan. Kiinasta tuli liian kallis niin työtä on siirretty vielä halvempiin maihin. Seuraava iteraatio on parempi automaatio ja työ voi siirtyä robotiikan ansiosta takaisin kalliimman työvoiman maihin joissa osataan suunnitella automaatio, esim. teslan autotehtaat tai tapaus nvidian supertietokoneet: NVIDIA to Manufacture American-Made AI Supercomputers in US for First Time

Kehitys on hyvä asia. Jos kehitys ei olisi hyvä asia niin 95% porukasta edelleen viljelisi maata hevosen avulla 24/7/365 ja huonoina vuosina kuoltaisiin nälkään. Elintaso nykyiseen verrattuna olematon ja työ sairaan raskasta.

Uutta työtä tulee katoavan tilalle. Uusi työ on mielenkiintoisempaa kuin maanviljely ilman traktoria tai liukuhihnatyö margariinitehtaalla.
 
Suomalainenkin halusi halvemman kännykän ja työt meni kiinaan. Kiinasta tuli liian kallis niin työtä on siirretty vielä halvempiin maihin. Seuraava iteraatio on parempi automaatio ja työ voi siirtyä robotiikan ansiosta takaisin kalliimman työvoiman maihin joissa osataan suunnitella automaatio, esim. teslan autotehtaat tai tapaus nvidian supertietokoneet: NVIDIA to Manufacture American-Made AI Supercomputers in US for First Time

Kehitys on hyvä asia. Jos kehitys ei olisi hyvä asia niin 95% porukasta edelleen viljelisi maata hevosen avulla 24/7/365 ja huonoina vuosina kuoltaisiin nälkään. Elintaso nykyiseen verrattuna olematon ja työ sairaan raskasta.

Uutta työtä tulee katoavan tilalle. Uusi työ on mielenkiintoisempaa kuin maanviljely ilman traktoria tai liukuhihnatyö margariinitehtaalla.
Niin - turhan oikoratamaista on mielestäni niputtaa kehitys pakonomaisiin raameihin ; seikkaperäisiin syy-seuraus suhteisiin ja pakotettuun ajattelumalliin, jossa kehitystä ei jaeta osiin. Miettikää, miten suomesta tehtiin hyvinvointivaltio. Kehityksellä on monta muotoa ja seurausta. Kehitys myös vaatii. Kehitys ei ole lineaarinen yksisuuntainen raide tai väylä.

Näemme senkin vielä, että jatkuva kehitys kääntyy itseään vastaan - lieneekö jatkuvan talouskasvun tavoittelijat hairahtaneet polulle, jossa yksilön kurjuuden sijasta kurjistetaan kokonaisia kansakuntia ja maanosia. Jatkuva elintason nosto ja sen ylläpitäminen on ajatusharhaa. Voimme keksimällä keksiä uusia elintason mittareita, kurjuuden mittareita, talouskasvun kriteereitä ja ties mitä. Todellisuudessa tässä ja nyt meidän ajassa näemme, kuinka niin sanotun hyvinvointivaltion kukoistuksen aatto on takanapäin; edessä hohtaa tämän ex-hyvinvointivaltion vimmatut ja helvetilliset tulet, jotka nielevät koko järjestelmän. Tuskin uuttakaan tuhkista syntyy ihan tuon tuosta.
Tarkkasilmäisimmät ovatkin jo huomanneet, että yhteiskuntasopimusta (sellaisena kuin se on meillä suomessa käsitetty) on rikottu.

Jatkossa yksilön saama tuki murheiden ja sairauksien sekä vanhuuden turvattomuuden keskellä palautuu sille aikakaudelle, josta jo tuossa hieman puhuitkin. Huolehdit itse vanhemmistasi konkreettisesti hautaan asti. Sairauksien hoito pitkittyy - yksilöllä on yhä harvemmin kykyjä hoidattaa itseään. Onko tämä kehitystä? Elintasomme on tällä hetkellä täysi kupla.

Voimmekin ihmetellä, miksi haluamme jotain sellaista, joka ei kehitä todellista hyvinvointia ja elintasoa. AI:ta kun on povattu avuksi vaikka mihin. Todellisuudessa teoreettisen soveltamisen ja käytännön vaikutusten välinen kuilu vaan syvenee entisestään.

Käytännön tasolla voidaan pohtia AI:n tarpeita. Sadata ja tuhannet datakeskukset - valtion / kuntien maita hyväksikäytetään. Lupauksia olemattomista työpaikoista ja vaikutuksista elinkeinoon. Tähän mennessä nuo datakeskukset eivät ole tuoneet meille yhtään mitään. Yksi osa koko kuvioita on sitä, miten hyödytään tuosta kaikesta. Suomessa ollaan aika sinisilmäisi noiden asioiden suhteen.

Laaja teksti, mutta tarkoitus on vain kertoa omaa ajatusta siitä, mitenkä mahdoton kuvio tässä on kyseessä loppujen lopuksi. Ja jokainen uuden aallon tuoma käänne - ihan mikä tahansa, joka syö väestöltä kykyä osallistua elintason ylläpitoon - on suuren suuri riski.
 
Niin - turhan oikoratamaista on mielestäni niputtaa kehitys pakonomaisiin raameihin
Ne pärjää jotka on sopeutuvia ja näkee mahdollisuuksia. Poteroihin jäävät häviävät. Suomessa on jo menetetty kaksi vuosikymmentä talouskasvun suhteen kun keskitytty käsienheilutteluun ja vessapaperin tekemiseen.

Keinoäly ja robotiikka tapahtuu yhtä vääjäämättömästi kuin junaradat, polttomoottori ja tietokoneet. Täysin mahdoton ajatus, että maailmanlaajuisesti päätettäisiin tiputtaa hanskat ja alettaisiin tauolle vaikka suomi ja eurooppa näin tekisivät.
 
Ne pärjää jotka on sopeutuvia ja näkee mahdollisuuksia. Poteroihin jäävät häviävät. Suomessa on jo menetetty kaksi vuosikymmentä talouskasvun suhteen kun keskitytty käsienheilutteluun ja vessapaperin tekemiseen.

Keinoäly ja robotiikka tapahtuu yhtä vääjäämättömästi kuin junaradat, polttomoottori ja tietokoneet. Täysin mahdoton ajatus, että maailmanlaajuisesti päätettäisiin tiputtaa hanskat vaikka suomi ja eurooppa näin tekisivät.
Voittajat voittaa, rikkaat tulee vielä rikkaammiksi ja valta keskittyy vielä harvemmille? niin ne dystopiatkin yleensä tarinoissa toimi...
 
Voittajat voittaa, rikkaat tulee vielä rikkaammiksi ja valta keskittyy vielä harvemmille? niin ne dystopiatkin yleensä tarinoissa toimi...
Ne ei ainakaan voita jotkaa sanoo että asia x ei ole juttu ja jättävät osallistumatta. Ei toimi, ei kannata, älä yritä kun ei onnistu kuitenkaan, liian vaarallinen jätetään välistä.

Rikaskin voi epäonnistua. Nokialla oli maailma hallussa, mutta vetivät hudin, apple, google ja samsung veivät. Oli aika kun nokia nauroi että apple ei tule koskaan olemaan pelaaja puhelinpuolella ja google oli vain halukone.


TLDR, ei kannata tehdä nokioita keinoälyn kanssa.
 
Ne pärjää jotka on sopeutuvia ja näkee mahdollisuuksia. Poteroihin jäävät häviävät. Suomessa on jo menetetty kaksi vuosikymmentä talouskasvun suhteen kun keskitytty käsienheilutteluun ja vessapaperin tekemiseen.

Keinoäly ja robotiikka tapahtuu yhtä vääjäämättömästi kuin junaradat, polttomoottori ja tietokoneet. Täysin mahdoton ajatus, että maailmanlaajuisesti päätettäisiin tiputtaa hanskat ja alettaisiin tauolle vaikka suomi ja eurooppa näin tekisivät.
Jatkuva talouskasvu on vähän kuin rakentaisi mielikuvitusmaailmaa ympärilleen. Tähän on tultu. Suomi ei ole yksin. Katso huviksesi Saksan tilannetta. Ongelma nimenomaan on siinä, että tarraudutaan kapealla katseella asioihin ja tehdään väkisin asioita pitääksemme se Liisan siellä ihmemaassa.
 
Utopiat kannattaa unohtaa. Todellisuudessa suurin osa väestöstä köyhtyy joka johtaa siihen että ääriliikkeet saavat lisää valtaa mikä johtaa vähemmistöjen sortoon koska edelleenkin on helpompi syyttää vaikka maahanmuuttajia köyhyydestä kuin rikkaita - jotka toki eivät ole fasismin noususta pahoillaan koska sellaisessa järjestelmässä he voivat säätää haluamansa lait. Fasismi kun on lähtökohtaisesti korruptoitunutta ja kukapa muu sellaisesta hyötyy kuin rikkaimmat? Demokratian tuho on heille vain kannattavaa koska huonot puolet ei heille näy.
 
Jatkuva talouskasvu on vähän kuin rakentaisi mielikuvitusmaailmaa ympärilleen. Tähän on tultu. Suomi ei ole yksin. Katso huviksesi Saksan tilannetta. Ongelma nimenomaan on siinä, että tarraudutaan kapealla katseella asioihin ja tehdään väkisin asioita pitääksemme se Liisan siellä ihmemaassa.
Nollasummapelissäkin voi voittaa viemällä markkkinan toiselta. Mun robo/keinoäly/automaatio vie sun työpaikat, mä saan rahaa sinä et. Tai apple vei nokian älypuhelinmarkkinat ja nokialle jäi nolla käteen.

Jos et osallistu niin häviämisenmahdollisuus kasvaa lähes äärettömän paljon. Kuka saa rahat kun suomalainen ostaa puhelimen, telkkarin tai tulevaisuudessa käyttää ai-avustinta, robotaxia jne.
 
Ne ei ainakaan voita jotkaa sanoo että asia x ei ole juttu ja jättävät osallistumatta. Ei toimi, ei kannata, älä yritä kun ei onnistu kuitenkaan, liian vaarallinen jätetään välistä.

Rikaskin voi epäonnistua. Nokialla oli maailma hallussa, mutta vetivät hudin, apple, google ja samsung veivät. Oli aika kun nokia nauroi että apple ei tule koskaan olemaan pelaaja puhelinpuolella ja google oli vain halukone.


TLDR, ei kannata tehdä nokioita keinoälyn kanssa.
Kysehän ei ole siitä, etteikö haluta kehittyä. Kyse on siitä, että suomessa esim ei osata ottaa omiaan pois yhtään mistään. Kaivokset, datakeskukset yms.

Myyt tyyliin 50ha 4,3 miljoonalla eurolla. Naurettavuuden esimerkki. Mutta datakeskuksia pitää vain saada. T: Suomi Oy
Näin paljon me arvostamme omia maa-alueitamme. Tässä se konkretia on. AI-pöhinän nimissä annetaan puoli-ilmaiseksi maata - rakennetaan infraa perse tyrkyllä. Ja mitä se tuo? Lisää sähkönkulutusta, jonka maksaa tavan tallaaja.
 
Nollasummapelissäkin voi voittaa viemällä markkkinan toiselta. Mun robo/keinoäly/automaatio vie sun työpaikat, mä saan rahaa sinä et. Tai apple vei nokian älypuhelinmarkkinat ja nokialle jäi nolla käteen.

Jos et osallistu niin häviämisenmahdollisuus kasvaa lähes äärettömän paljon. Kuka saa rahat kun suomalainen ostaa puhelimen, telkkarin tai tulevaisuudessa käyttää ai-avustinta, robotaxia jne.
Kuvailit sen ongelman perisyyn juuri oikein. Tämä ajaa meidät katoon. Ei koske pelkästään Suomea. Kaikille kaikkea ajat ovat ohitse.
 
Kysehän ei ole siitä, etteikö haluta kehittyä. Kyse on siitä, että suomessa esim ei osata ottaa omiaan pois yhtään mistään. Kaivokset, datakeskukset yms.

Myyt tyyliin 50ha 4,3 miljoonalla eurolla. Naurettavuuden esimerkki. Mutta datakeskuksia pitää vain saada. T: Suomi Oy
Näin paljon me arvostamme omia maa-alueitamme. Tässä se konkretia on. AI-pöhinän nimissä annetaan puoli-ilmaiseksi maata - rakennetaan infraa perse tyrkyllä. Ja mitä se tuo? Lisää sähkönkulutusta, jonka maksaa tavan tallaaja.
Politiikkapuolella on sulle ketjuja missä tuosta voi jatkaa:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
312 969
Viestejä
5 315 495
Jäsenet
84 389
Uusin jäsen
RetKiKimppa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom