Kuinka moni nykyduunari pitää omaa päivätyötään "mielekkäänä tekemisenä"?
Se varmaan riippuu ihan henkilöstä.Kuinka moni nykyduunari pitää omaa päivätyötään "mielekkäänä tekemisenä"?
Kai sitä nyt jotain mielekästä harrastustoimintaa luulisi keksivän, jos ei tarvitse oman elämisensä turvaamisesta huolehtia.
Vai oonksmä taas yliarvioinut ihmisten kyvyn keksiä itselleen mielekkäitä puhteita?
Se murroskausi on toki asia erikseen. Kulttuureilla on kuitenkin taipumusta muuttua ja adaptoitua.
Tässä ideaalissa on kysymys siitä, että vaarallista, raskasta, yksitoikkoista, tehotonta ja/tai epämielekästä ihmistyötä poistuu kun koneet tekevät sen. Ihmistyön kokonaan poistamisen dilemma ei riipu pelkästään työntekijöiden tai yrittäjien tai suurpääoman näkemyksistä vaan myös asiakkaista. Ihmisillä on kuitenkin motiiveja ostaa aitoja asioita, ja tämä luo jonkinlaista kysyntää ihmistyölle. Tänäkin päivänä 2020-luvulla harjoitetaan perinteisiä käsityöammatteja. Luulen, että jonkinlaisessa perustulon teknoutopiassa tämä lisääntyisi eikä vähenisi.
Niin, jonkinlaisesta Star Trek -utopiasta tässä yleensä on puhe, ja sitä on vaikea menneisyydestä käsin hahmottaa. Jo nykyinen yhteiskunta esimerkiksi Pohjoismaissa on aivan utopiaa vaikkapa varhaisen teollistuneen yhteiskunnan näkökulmasta.
Voidaan myös ajatella, että ihmiset vailla työtä vetelehtivät, koska joko heillä ei ole motivaatiota siihen työhönkään tai ei ole varaa harrastaa tulotason ollessa ymmärrettävästi matalampi. En usko, että motivoituneet tai edes keskiverrot yksilöt yleisesti vetelehtivät tilanteessa, jossa heidän palkkatyönsä lakkaa olemasta ja samaan aikaan heillä on taloudellinen resurssi toteuttaa itseään.
Tekstuaalisen tiedon synteesissähän tuollainen GPT-arkkitehtuuri on kyllä erittäin hyvä ja vielä paremmaksi (kirjoitin ensin pahemmaksi...) varmasti kehittyy. Mutta kuten toisessa viestissä totesitkin: "se silti tulee olemaan vain kysymys-vastaus kone eikä yleiskäyttöinen älykkyys kuten ihmisen aivot", ja tuossa on nähdäkseni se este monien ammattien korvaamiselle.
Niinpä:
Eli 100% verrattuna sopivaan ETF:ään ja sopivasti valitulla lyhyellä ajanjaksolla. Näin niitä sensaatiouutisia tehdään.
Joo, kysymys-vastaus -malli ei sovellu kaikkiin ammatteihin, mutta tuo koodaus on yksi ammatti mihin se sopii mainioisti. Sitähän koodaus käytännössä on, asiakas esittää vaatimukset mitä halutaan tehdä (kysymys) ja koodaaja antaa koodin, joka tekee kyseisen asian (vastaus).
Kyllä tekoäly niitä varmasti jossakin vaiheessa voi ymmärtää, mutta en usko, että se tapahtuu millään nykyisin tunnetuilla teknologioilla. No, erityyppisistä datoista voisi varmaan luoda jonkinlaisia synteesejä samaan tapaan kuin vaikka sanoista ja lauseista nykyisin luodaan vektoreita. Mutta jos jo pelkästään tekstidataa yhdistelevässä kohtuullisen suorituskykyisessä kielimallissa on ihan tolkuton määrä parametreja, niin tarvitaan varmaan jokin ihan uudenlainen ratkaisu, jotta kielimallin parametreihin saadaan yhdistettyä vaikkapa visuaalista, temporaalista, spatiaalista jne. dataa.
Käske sen kirjoittaa jollain tuntemallasi kielellä esimerkkikoodi vaikka tiedon hakemisesta databasesta ja kirjoittamista sinne. Itse ainakin testaillut esim. C tai Java esimerkkikoodeja ja kyllä se ihan toimivaa koodia suoltaa kommentteineen.
Mutta eihän tämä vastaa mitenkään siihen pätkään, jota lainasit. Kieli kuin kieli. On se kunnioitettava saavutus tuottaa lähdekoodia, mutta niin on myös tuottaa järkevää tekstiä kieliopillisesti ehjällä suomen kielellä. Kumpikaan ei implikoi ymmärrystä, vaikka kysymykseen saadaan vastaus ja usein vieläpä oikea.
Niinno, toisaalta ihmiset on myös puppulausegeneraattoreita, joilla ei myöskään ole mitään mystistä sisäsyntyistä kykyä tietää onko joku fakta oikeasti totta. Ihmiset ovat myös hyvin laiskoja, eli eivät myöskään jaksa yleensä selvittää onko joku heille faktana kerrottu asia oikeasti totta, kunhan sen kertova taho on tarpeeksi "uskottava". Tähän päälle vielä se oikeasti mystinen inhimillinen omituisuus, että monet ihmiset sitovat hirveän paljon omaa persoonaansa ja henkistä pääomaa pitääkseen kiinni "faktoistaan" vielä siinäkin vaiheessa vaikka todistusaineistoa niiden paikkansapitämättömyydestä olisi jo reippaastikin.
En viittaa kenenkään täällä, mutta noin yleisesti ottaen on jännä, miten ihmiset (eivät kaikki) usein suhtautuvat kehitykseen, varsinkin teknologiseen sellaiseen. Monilla on sellainen "sähköä tulee pistorasiasta"-tyyppinen asennoitumistapa, jossa mikään kehitys ei ole ihmeellistä paitsi tanssisuoritukset TTK:ssa ja huutokauppakeisarin uusimmat kippokaupat. Tai toinen vaihtoehto on, että innostus menee yli ja perusteettomaksi hypetykseksi. Vaikka tietysti sen sillä tavalla ymmärtää, että varsinkin maallikon on kyllä vaikea hahmottaa, minkälaisesta edistysaskeleesta milloinkin on oikeasti kyse.
Mikä tuossa on se (abstrakti?) kokonaisuus, jonka koneen pitäisi ymmärtää? Jos kerrot ihmiselle, että autokolari on tapahtunut, niin mitä ihminen siitä ymmärtää mitä kone ei voisi?
Joo, uusien asioiden koodaaminen on se hauskin juttu. Mutta miten usein ne asiat sitten ovat aidosti uusia? Vaikka koodarista asia tuntuu uudelta niin käytännössä se on vain vanhojen asioiden yhdistelemistä. Miksei konekin voisi luoda tälläisiä uudenlaisia yhteyksiä?
Kyllä ja ei.
Kyseessä ei toki ole AGI, eikä sellaista varmaan tulla vielä hetkeen näkemäänkään, mutta se ei minusta ole silti yhtään ChatGPT:ltä pois, koska se ei sellainen yritäkään olla. Olen kyllä jonkun verran perehtynyt siihenkin miten ChatGPT ja vastaavat toimivat konepellin alla ja tiedän miten se suunnilleen toimii. Se, että perusperiaate neuroverkkojen takana ei ole kovinkaan monimutkainen, ei tarkoita sitä, etteikö oikealla opetusmateriaalilla voitaisi saada suorastaan huikeita loppuloputuloksia ja suoranaista emergenssiä. Esim. joku lääketieteellinen diagnostiikka olisi jo nykyisillä työkaluilla automatisoitavissa käytännössä kokonaan sellaiselle tasolle, että lääkäreitä tarvittaisiin lähinnä syöttämään dataa, jos siihenkään. Lähinnä puuttuu tarpeeksi kattavat datasetit oireista, hoitotulemista ja siihen päälle vaikka jotain sopivaa kuvannusdataa.
Heh, kirjoittelin tähän ensin pitkät pätkät eri esitystapojen yhdistämisestä, transformereista, multimodaalisista malleista sun muusta, mutta ei se nyt ehkä maksa vaivaa kuitenkaan. En minä tiedä, että kone ei lähitulevaisuudessa vie ohjelmoijien tai opettajien työtä. Toisaalta en oman alaan perustuvan tuntemukseni pohjalta jaksa uskoa myöskään siihen, että tekoäly kykenee lähitulevaisuudessa nykyisen kaltaisilla teknologioilla korvaamaan ohjelmoijat. Työn luonne muuttuu kyllä.
Tiivistettynä meinaat, että nuo asiat ovat niin monimutkaisia ja monitahoisia ettei kone pysty niiden kokonaisuutta hanskaamaan? Itse väittäisin, että koneelle monimutkaisuus ei ole ongelma. Koneen näkökulmasta tuollaiset monimutkaiset ja monitahoiset yhteydet voivat olla jopa helpompia kuin ihmiselle. Tuossa tulee helposti sellainen vinouma kun ajattelee asiaa ihmisen näkökulmasta ja asiat tuntuvat vaikeilta, niin oletus on että sama asia on myös koneelle vaikea. Todellisuudessa asia, mikä on ihmiselle vaikea, voi olla koneelle ihan triviaali asia. Sama toki myös toisinpäin, joissain toisissa asioissa.
Ehkä ensisijaisesti sitä, että ihminen ei tällä hetkellä osaa (ainakaan kovin hyvin) kertoa koneelle, miten sitä kokonaisuutta käsitellään. Eli haaste on nähdäkseni siinä, että meillä on tällä hetkellä hyvin erillisiä tapoja käsitellä erillisiä informaatiomuotoja ja hyvin spesifisiä malleja tiettyjen ongelmien ratkaisemiseksi. Jos ajatellaan vaikkapa jotain multimodaalista mallia, esim. DALL·E, joka luo kuvia tekstikehotteista. Ja jos meillä sitten olisi malli, joka tunnistaa vaikkapa ääninauhalta kaikki ympäristön äänet ja osaa arvioida vielä niiden kohteiden sijaintiakin. Mutta jos haluamme rakentaa mallin, joka tekee äänestä saman kuin DALL·E tekee tekstistä, se koko arkkitehtuuri on rakennettava erikseen. Niissä molemmissa on toki samoja komponentteja, mutta kone ei itse kykene ymmärtämään, miten sitä arkkitehtuuria on muutettava, kun vaihdetaan teksti ääneksi.
Tuo on totta, että ihminen ei osaa kertoa koneelle mitä haluaa, mutta ei ihminen osaa kertoa tuota toiselle ihmisellekkään kovin hyvin.
Joo, kyllä noita verkkoja pystytään paloittelemaan osiin ja vaihtamaan osa verkon kerroksista toisiin. Eli tuo, mitä sanoit, on mahdollista jo nyt, ja siihenkin voi rakentaa abstraktioita vielä väliin. Tarkoitin siis aiemmin sitä, että jokaiselle ongelmalle on oma arkkitehtuurinsa (vaikka ne sisältäisivätkin jaettuja komponentteja), jota kone ei osaa soveltaa uusiin ongelmiin. Ja tämän taas näen liittyvän siihen aiempaan, kun kirjoitin ihmisen ja koneen erilaisista kyvyistä käsitellä kokonaisuuksia. Ihmisellä on luontainen kyky yhdistellä eri muotoista informaatiota joustavasti ja muodostaa niistä kokonaisuuksia ilman, että jokaisessa tapauksessa erikseen kerrotaan, mitä tietoa siihen liittyy ja miten erimuotoinen informaatio liittyy aiempaan. Koneelle tämä pitää kuitenkin erikseen määritellä jokaisessa ongelmassa. Kun pieni lapsi oppii, että jokin otus on koira, niin sitten se koira pitää tiettyä ääntä, tuoksuu ja tuntuu tietyltä, käyttäytyy tietyllä tavalla, ja lapsi intuitiivisesti yhdistää nämä kaikki asiat kokonaisuudeksi siitä, minkälainen asia on koira. Mutta yhdentyyppiselle koneoppimisen mallille erilainen data on vain kohinaa tai ei ehkä edes yhteensopivaa, ja ihmisen on ne yhteydet luotava, ja silloinkin sillä mallilla ratkaistaan vain tietynlaisia asioita.
Joo, tekoälylle pitää data opettaa ja sen tieto on rajattu siihen mitä sille on opetettu. Mutta miksei noita mainitsemiasi asioita voisi sille opettaa? Miksei se voisi ymmärtää noiden eri asioiden välisiä yhteyksiä? Miksei tekoälylle voisi opettaa mikä koira on, että se voisi ymmärttää mikä koira on kokonaisuutena? Eikö ihmisenkin tiedot ole rajattu siihen mitä kyseinen ihminen on oppinut?
Niin ja lopputulokseen ei voi luottaa, koska perustelut voivat aivan yhtä hyvin olla täysin vääriä. Hyvänä esimerkkinä Googlen mokailu Bardin kanssa.
Uskon, että olet ihan oikeassa. Taitaa isoin kynnys tällä hetkellä olla, että konealgoritmit vaativat isoja määriä iteraatioita/dataa, että oppivat kun taas ihminen toisinaan oppii kerrastakin. Jos/kun joku ratkaisee haasteen miten algoritmi saadaan oppimaan nopeammin niin löytyy iso epäjatkuvuuskohta ja joku tekee ihan valtavasti rahaa(ja nvidia rommaa,...)
Joo, ihmisen ja koneen oppimisen ero on siinä, että ihminen voi oppia spesifimmin juuri niitä tarvitsemiaan asioita, kun taas koneen pitää laajemmin saada materiaalia aiheesta, jotta voi vasta spesifeihin kysymyksiin. Esimerkkinä tuo koira, ihmiselle riittää yksi koira, että oppii tietämään mikä koira on ja sitten voi extrapoloida tästä että muutkin koirat ovat samankaltaisia, ehkä hieman erilaisia. Kun taas koneen pitää saada massoittain materiaalia erilaisista koirista, jotta se voisi tehdä päätelmiä mikä on koira. Ehkä tämä on se mitä 2112 tuossa hakee.
No tästä päästään taas siihen kysymykseen, että milloin. Nyt, pian, vai joskus määrittelemättömässä tulevaisuudessa? Kyllähän se voi hyvinkin olla mahdollista joskus x vuoden kuluttua. En väitä, että tuollaisen teknologisen tason saavuttamisessa olisi jokin periaatteellinen este. Tai jos on, en siitä ole tietoinen.
Sun arvaus on yhtä hyvä kuin kenen tahansa muun. Eipä tuota milloin tiedä varmasti vasta sitten kun se tapahtuu. Aikataulusta puhuminen ei ole kovin hedelmällistä vaan tuo on olennaisempi asia, että onko tälle jokin periaatteelinen este vai ei.
Veikkaisin että ChatGPT osaa jo nyt aika hyvin kertoa mikä on koira tai sopimus (näyttää olevan tukossa tällä hetkellä niin ei voi kokeilla). Tässä on epäselvää, että mitä sinusta tekoälyn pitäisi ymmärtää koirista tai sopimuksista? Mitä nykyiset mallit eivät pysty koiriin tai sopimuksiin liittyen ymmärtämään tai tekemään?
Ei se oppinut "itsekseen". Koulutettiin käyttäen vahvistusoppimista, ja oppiminen oli jaettu osiin josta palkittiin. Eli paljon manuaalista työtä.
Kyllä minä esim. umpisuolileikkauksessa ainakin ennemmin luottaisin robottikirurgiaan kuin tärisevin käsin heiluvaan kirurgiin. Mutta ei tuollainenkaan laite tietenkään poista inhimillisten virheiden mahdollisuutta.
www.hus.fi
yle.fi
Robotti on tässä vain työkalu, ei korvaa ihmistä eikä leikkaa yksin yhtään mitään. Päinvastoin, lääkärit ja hoitajat tarvii lisää koulutusta ja teknistä henkilökuntaa pitäämään tuollainen instrumentti toiminnassa.Kyllä minä esim. umpisuolileikkauksessa ainakin ennemmin luottaisin robottikirurgiaan kuin tärisevin käsin heiluvaan kirurgiin. Mutta ei tuollainenkaan laite tietenkään poista inhimillisten virheiden mahdollisuutta.
Uusi Da Vinci Xi -leikkausrobotti vahvistaa HUSin roolia robottikirurgian kehittäjänä Euroopassa
HUS on ollut jo pitkään huipputeknologiaa käyttävän robottikirurgian edelläkävijä. Nyt potilaita päästään leikkaamaan uudella nelikätisellä Da Vinci Xi -leikkausrobotilla. Robotilla voidaan tehdä vaativaa keuhko- ja ruokatorvikirurgiaa sekä ruokatorvisyövän ja kateenkorvan leikkauksia ainoana...
edit. Toinenkin uutinen jossa pistää silmään " Osa kirurgeista pitää hankintaa kyseenalaisena investointina". No ilmankos,kun robotit vie niiden kovapalkkaiset työt.
KYS aloitti robottiavusteiset tekonivelleikkaukset – robotti herättää kirurgien keskuudessa myös ristiriitoja
Kuopion yliopistollinen sairaala on hankkinut tekonivelleikkauksia varten lähes miljoona euroa maksaneen robotin. Osa kirurgeista pitää hankintaa kyseenalaisena investointina.
Tässä kohtaa se tekoäly tulee mukaan
Tietystikään kukaan ei väitä, että lääkäreitä, hoitajia jne ei ollenkaan tarvittaisi. Lisänä tulee sitten vielä insinöörit ja vieläpä diplomi -sellaiset 
No hain aikataululla ehkä takaa lähinnä sitä, että siitä puhumalla voidaan välttää monta väärinkäsitystä. Jos nyt otetaan vaikka esimerkiksi tämä ohjelmoijan korvaaminen tekoälyllä. Jos henkilö A sanoo että "tekoäly korvaa ohjelmoijan", niin tarkoittaako hän sitä, että meillä on nyt jo käsillä sellaista teknologiaa, jolla tämä on mahdollista, ja koodaajia pystytään suurissa määrin korvaamaan tekoälyllä jo ihan lähitulevaisuudessa? Vai tarkoittiko hän sitä, että teknologinen kehitys on huikeaa, ja nyt tuntuma on kyllä se, että kun samanlaisia kehitysaskeleita otetaan vielä lisää, niin silloin ollaan siinä tilanteessa, että tekoäly tekee ohjelmoijista tarpeettomia? Jos henkilö B vastaa, että "ei korvaa", niin tarkoittaako hän sitä, että nykyisellä teknologialla se ei onnistu, mutta ei ota kantaa siihen, mitä tapahtuu tulevaisuudessa? Vai tarkoittaako hän sitä, ettei tuollaiseen tilanteeseen päästä milloinkaan, eikä ole edes mahdollista kehittää tekoälykästä järjestelmää, joka pystyisi viemään koodaajan työt? Toki nämä nyt ovat aika alkeellisia esimerkkejä, mutta aika usein käy varmaan niin, että puolet siitä erimielisyydestä on pelkkää tulkintaongelmaa, eivätkä ne keskustelijat ole niin erimielisiä kuin ehkä alustavasti näyttää. Jos siis tehdään oma käsitys mm. siitä kehityksen aikataulusta selväksi, niin vähentäähän se turhia väärinkäsityksiä.
No, kuten tuossa Johan_V:n linkittämässä artikkelissa todettiinkin: "They are excellent at predicting the next word in a sentence, but they have no knowledge of what the sentence actually means."
Minusta ei ole mikään ongelma koneelle yhdistää erimuotoisia datoja toisiinsa. Teksti ja kuva on koneelle yhtälailla dataa ja siten kun ne vedetään saman moottorin läpi niin kone kyllä niidenkin väliltä löytää ne yhteydet. Tässäkin sulla ehkä hieman liian ihmislähtöinen ajattelutapa. Ihmisen näkökulmasta kuvallinen ja tekstuaalinen esitystapa voi vaikuttaa täysin toisistaan irrallisilta konsepteilta. Koneelle kuitenkin kumpikin on loppupeleissä vain bittejä, ykkösiä ja nollia, ja siten koneen väliset yhteydet eri bittijoukkojen välillä voidaan käsitellä samalla tapaa.
Kone voi vastata aika pitkälti myös näihin siinä missä kuka tahansa ihminen, joka on omaksunut tietonsa tutkimustiedosta/kirjallisuudesta ja erilaisista keskusteluista jne. Omien tunteiden kuvailemiseen se ei tietenkään kykene, kun ei se voi tuntea mitään, eikä nykyinen tekoäly tällä hetkellä myöskään ajattele asioita itsenäisesti, mutta se osaa kuitenkin yhdistellä tuntemaansa massiivista tietoaineistoa ja muodostaa niistä sellaisiakin kokonaisuuksia, jotka sisältävät jotain ihan uutta.
Tuolla tavalla voi vastata, joo. Tuntuu vaan, että 2112 tuossa hakee jotain abstraktimpaa versiota noiden asioiden ymmärtämisestä.
Pitää varmaan kuitenkin olla jokin määritelmä siitä, miten se data on tarkoitus yhdistää?
Tarkoitatko perusaritmetiikkaa pienillä luvuilla vai jotain haastavaa matemaattista ongelmanratkaisua? Edeltävää ei ole vaikea uskoa, mutta en luottaisi siihen tarpeeksi siinäkään vaihtaakseni oikeaa laskinta chatbottiin. Jälkimmäinen taas on sellainen miina, että kiertäisin kaukaa:
Lineaarista algebraa ja matriiseja joiden lopputuloksen voi helposti tarkistaa. chatgpt pyörittelee kaavoja oikein mukavasti. Kannattaa kokeilla.
Tätä oikeastaan haluaisin tietää sulta, että minkälaista yhdistämistä haet?
ChatGPT on tehty käsittelemään vain kieltä ja tekstiä, joten ei se tietenkään muuhun pysty. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö sitä voisi laajentaa käsittelemään myös muunlaista dataa.
Tää on kyllä näiden yksi iso ongelma. Tuo ongelma vielä oikeastaan kasvaa kun nää systeemit tulee paremmiksi. Näin aluksi ei vaadi kovin kummoista että saa koneen antamaan ihan väärän vastauksen ja muutenkin tulee tarkistettua, että olihan se vastaus oikein.
