Tärkeät asiat jotka vanhempien on syytä opettaa lapsille.

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja teho75
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
470
Arvon io-techiläiset!

Kerrottakoon aluksi että threadin aloittajalla ei ole lapsia eikä tule.
Aiemmin tällä palstalla ei ole ollut ketjua tästä aiheesta joten ajattelin tehdä sellaisen.
Kysymyksessä on siis erityisen tärkeät jutut joita ei koulussa opeteta ja joiden opetus jälkikasvulle on muun tahon kuin koulun tehtävä. Toki monet näistä jutuista lapsi voi oppi itsenäisestikin.
Aloitan listan niistä asioista jotka itse takoisin nassikan päähän niin että varmasti menisi perille.

-Henkilökohtainen hygienia. Ihan perusasioita tämä. Joka päiväinen puhtaiden vaatteiden vaihto ja koko kropan saippualla peseminen.
-Tieteellisen tiedon pätevyys. Eli koitetaan kertoa että tieteellinen tieto on kehityksen perusta. Opetetaan välttämään vaihtoehtolääketiedettä, hopeavettä, homeopatiaa yms.
-Talousoppia. Korkoa korolle ilmiön opettaminen. Pikavippien välttäminen. Sijoitustoiminnan alkeita opetetaan.
-Auton huollon aivan perustoimenpiteet. Jos taloudessa on auto niin opetetaan perusasiat huollosta ja ylläpidosta mahdollisuuksien mukaan, mitä enemmän sen parempi.
-Asunnon tekniset asiat. Vesilukon puhdistus yms kaikki mitä tarvii tietää kun myöhemmin asuu omassa kodissa.


Tässä tätä listaa, jatkakaa jos haluatte.
 
Auton huolto kuulostaa melko spesifiseltä ja turhalta nykyaikana, ellei asu landella, mutta työkalujen käyttö sekä mekaanisten että elektronisten laitteiden perushuolto ja niihin liittyvät turvallisuusasiat tulee käydä läpi (ei nuolla vatkainta joka on seinässä, ei tehdä omia kytkentöjä, eikä käytetä sorvia jos pitkä tukka hulmuaa vapaana, eikä väännetä kierteitä paskaksi). Tosin harvalla vanhemmallakaan on nämä asiat hanskassa, joten turha toivo, että ikinä tapahtuisi. Myös tekstiilien kanssa pelehtiminen on hyvä taito, jolla voi säästää pitkän pennin.

Jos haluaa poikansa saavan joskus pesää, kannattaa opettaa sille kitaransoittoa tms. - koodaamisen lisäksi tietenkin. ;D
 
Lähtisin liikkeelle ihan perus käytöstavoista

Näyttää olevan vaikeaa niin tän päivän keski-ikäisille, kuin teineillekkin

E: Toki suurin osa ihmisistä osaa käyttäytyä, mutta tuntemattomia ihmisiä kohtaan ollaan turhan usein tylyjä, itsekkäitä ja naama norsunvitulla.
 
Opettaisin että maailma ei ole sulle mitään velkaa, jos jotain haluaa niin sen eteen pitää itse tehdä asioita eikä vaan odottaa että joku antaa sen sulle. Epäonnistumisia ei pidä pelätä vaan niistä pitää oppia ja yrittää uudestaan. Kurinalaisuus ja järjestelmällisyys tarkoittaa vapautta.
 
Faijalla oli mun mielestä hyvät kasvatusmenetelmät. Sai olla niin myöhään ulkona skidinä kun halusi mutta kouluun mentiin seuraavana päivänä. Ei pahemmin kielletty että mitä saa ja mitä ei saa tehdä, mutta jos mokasin, niin itse kannoin vastuun. En saa kirjoitettua sitä fiilistä jotenkin mikä päässä on, mun mielestä oli hyvä homma se että pienestä pitäen opetettiin kantamaan vastuu omista tekosistaan. Tottakai pipit paijattiin ja tämmöiset, ei missään jääpalatsissa asuttu, mutta kuitenkin oli aina se takaraivossa että kannattaa käyttää niitä omia aivojaan ennenku tekee mitään daijua.
 
Auton huolto kuulostaa melko spesifiseltä ja turhalta nykyaikana, ellei asu landella, mutta työkalujen käyttö sekä mekaanisten että elektronisten laitteiden perushuolto ja niihin liittyvät turvallisuusasiat tulee käydä läpi (ei nuolla vatkainta joka on seinässä, ei tehdä omia kytkentöjä, eikä käytetä sorvia jos pitkä tukka hulmuaa vapaana, eikä väännetä kierteitä paskaksi). Tosin harvalla vanhemmallakaan on nämä asiat hanskassa, joten turha toivo, että ikinä tapahtuisi. Myös tekstiilien kanssa pelehtiminen on hyvä taito, jolla voi säästää pitkän pennin.

Spesifististä? Veikkaan että aika moni joutuu vapaa-ajalla sitä autoa enemmän remppaamaan kuin sorvia käyttämään tai telkkaria korjaamaan. Auto nyt kuitenkin pitää olla, sorvi on harrastus (tai jos se kuuluu työnkuvaan, niin se opetetaan koulutuksessa).
Ei tässä taidettu edes puhua mistään sellaisesta että osaat vaihtaa moottoriin jakohihnan tai edes uusia yksinkertaisia tukivarsia. Ihan perus jutut näyttää tämänpäivän uusavuttomilta olevan kateissa, kuten öljyn määrä tai polttimoiden vaihtaminen.

Työkalujen käytöstä samaa mieltä. Tunnen yhden kaverin (mies!) kuka ei omista minkäänlaista työkalupakkia. Mikään työkaluja vaativa operaatio ei suju. Taitaa polkupyörän satulan korkeuden säädättää liikkeessä. Kyllä minun isä oli aina minulle näyttämässä että näin paikataan fillarin rengas, näin vaihdetaan autoon laturi, näin imuroidaan telkkarin sisusta pölystä ja näin rakennetaan rantasauna ja laituri.
 
Faijalla oli mun mielestä hyvät kasvatusmenetelmät. Sai olla niin myöhään ulkona skidinä kun halusi mutta kouluun mentiin seuraavana päivänä. Ei pahemmin kielletty että mitä saa ja mitä ei saa tehdä, mutta jos mokasin, niin itse kannoin vastuun. En saa kirjoitettua sitä fiilistä jotenkin mikä päässä on, mun mielestä oli hyvä homma se että pienestä pitäen opetettiin kantamaan vastuu omista tekosistaan. Tottakai pipit paijattiin ja tämmöiset, ei missään jääpalatsissa asuttu, mutta kuitenkin oli aina se takaraivossa että kannattaa käyttää niitä omia aivojaan ennenku tekee mitään daijua.
Frendin lapsilla oli kanssa toi. Nyt toinen taitaa olla koulukodissa ja toinen tais jäädä luokalle ja siinä ja tossa ettei joudu sekin koulukotiin.
 
Frendin lapsilla oli kanssa toi. Nyt toinen taitaa olla koulukodissa ja toinen tais jäädä luokalle ja siinä ja tossa ettei joudu sekin koulukotiin.
No, minä nyt olen ollut +10v samassa työpaikassa, ei ongelmia virkavallan kanssa ja muutenkin täysin puhdas rekisteri kaikesta. Kai se riippuu myös ihmisestä itsestään miten asiat hoitaa eteenpäin.
 
No, minä nyt olen ollut +10v samassa työpaikassa, ei ongelmia virkavallan kanssa ja muutenkin täysin puhdas rekisteri kaikesta. Kai se riippuu myös ihmisestä itsestään miten asiat hoitaa eteenpäin.
Tämähän se. Sempätakia kaikki kasvatusneuvot onkin vähän kyseenalaisia koska se mikä toimii yhdellä ei toimi toisella koska jokainen ihminen on yksilö.
Ja tokihan jokaisella vanhemmalla on se "ainoa oikea" kasvatustapa.
 
Kaikkein tärkein asia opettaa on perehtyä asioihin useammista lähteistä ja ajatella itse, ja muodostaa sitä kautta oman näkemyksensä välittämättä siitä onko muita samanmielisiä paljon vai vähän. Lisäksi on oltava valmis nöyrtymään ja muuttamaan näkemystään jos aiempi versio osoittautuu vääräksi.

Mielestäni tämä on suurin syy nykysuomalaisten ongelmiin, että ei haluta rasittaa aivojaan vaan halutaan saada ajatukset, arvomaailma ja koko todellisuuskäsitys valmiina pakettina auktoriteettien kautta, semmoisena mihin muutkin uskoo ja sitten voidaan keskenään ihailla itseään ja toisiaan kuinka fiksuja ollaan. Ne jotka ei suostu omaksumaan oikeita ajatuksia, ovat natseja/rasisteja/juntteja/foobikkoja/ jne. Yhteisissä harhoissaan leijuminen tuntuu enemmistöstä hyvältä, mutta vain tällaisessa hyysäysvaltiossa he voivat pärjätä. Semmoisissa maissa missä ei ole turvaverkkoja loputtomasti tukemassa, ihmisellä on paras olla toimivat aivot ja mahdollisimman realistinen kuva maailmasta voidakseen tehdä järkeviä ratkaisuja elämässään mahdollisimman hyvin pärjätäkseen.
 
Muiden ihmisten huomioiminen omissa toimissaan.
Aika iso osa ihmisistä ei käsitä ollenkaan että se mitä tekee tai jättää tekemättä vaikuttaa myös muihin ihmisiin ja heidän toimintoihin.

Vaikeahan on myös lapsen saada mitään tolkkua ns. "kasvatuksesta" jos jompi kumpi vanhemmista on suvakki joka sallii lapsen huonot tavat ja itse paikkaa lapsen virheelliset toimet. Yleensä (ei aina) se äiti "säälii" lasta, ettei vaan raukka parka joudu tekemään liikaa ja tule paha mieli kun rinnalla isukki yrittää olla tiukkana. Ja näin syntyy lisää ihmisiä millä ei ole käytännössä mitään käytöstapoja vaan kuvitellaan, että maailma pyörii heidän tahtonsa mukaan. Tähän kun yhdistetään vielä sosiaalitanttojen lisähyysäys niin vot.
 
Tavaroiden kunnossapito. Näkee vähän liikaa porukoilla Iphone 7:a. Josta lasi paskana kun tippunut taskusta. No saahan niitä uusia kaupasta...
 
Muiden ihmisten huomioiminen omissa toimissaan.
Aika iso osa ihmisistä ei käsitä ollenkaan että se mitä tekee tai jättää tekemättä vaikuttaa myös muihin ihmisiin ja heidän toimintoihin.

Vaikeahan on myös lapsen saada mitään tolkkua ns. "kasvatuksesta" jos jompi kumpi vanhemmista on suvakki joka sallii lapsen huonot tavat ja itse paikkaa lapsen virheelliset toimet. Yleensä (ei aina) se äiti "säälii" lasta, ettei vaan raukka parka joudu tekemään liikaa ja tule paha mieli kun rinnalla isukki yrittää olla tiukkana. Ja näin syntyy lisää ihmisiä millä ei ole käytännössä mitään käytöstapoja vaan kuvitellaan, että maailma pyörii heidän tahtonsa mukaan. Tähän kun yhdistetään vielä sosiaalitanttojen lisähyysäys niin vot.

No näitä "vapaan kasvatuksen" hedelmiä näkee valitettavan usein. Tuntuu ettei pieni vyönsolkipää-sessio/edes-pieni-kuritus tekisi yhtään pahaa silmäterän psyykelle.
 
No näitä "vapaan kasvatuksen" hedelmiä näkee valitettavan usein. Tuntuu ettei pieni vyönsolkipää-sessio/edes-pieni-kuritus tekisi yhtään pahaa silmäterän psyykelle.
No eipä juuri noita vyönsolkisessioita kersana saaneita näy niitäkään juuri katukuvassa kun taitavat kaikki olla linnassa lusimassa väkivaltarikoksista.
 
Paras lahja minkä voit antaa lapselle on antaa tämän oppia itse. Älä tee lapsen eteen mitään minkä tämä voi tehdä itse. Pätee niin kasvatuksessa kuin yhteiskunnallisella tasolla. Voit kirjoittaa hyvistä kasvatusmenetelmistä vaikka kirjan ja lukea sitä lapselle päivät pitkät koko hänen lapsuutensa/nuoruutensa, mutta tuollainen teoria on lapselle yhtä kiintoisaa kuin telkkarissa näkyvä eduskunnan täysistunto. Sama pätee toimeentulotukeen työttömille. Holhoaminen ja näköalattomuus vievät keneltä tahansa halun ponnistella eteenpäin elämässä. Vastuu on sellainen asia, että sitä parempi mitä aikaisemmin sen oppii. Mitä enemmän vastuuta oppii ottamaan nuorella iällä niin sitä matalammalta putoaa, kun aikuisuus koittaa.

Toinen mikä on tärkeä muistaa on oma esimerkki. Lapset tarvitsevat roolimalleja. Ole vanhempana sellainen esikuva, jollaiseksi lapsen on hyvä pyrkiä. Lapset seuraa sua kuin haukka tietämättäänkin ja siksi esimerkiksi poissaolevan ja hiljaisen isän vaikutus voi olla tiedostamaton, mutta turmiollinen vaikute lapsen kehitykselle. Johda esimerkillä. Se on myös ensimmäisiä asioita joita armeijan johtajakoulussa opetetaan. Johtaminen on merkityksetöntä ja epämotivoivaa, jos et itse ensin näytä esimerkkiä. Sama pätee vanhemmuuteen. Jos et nöyristele kenenkään edessä ja sanot asiasi suoraan olemalla kuitenkin kohtelias, niin on suuri todennäköisyys, että lapsestasi kasvaa yhtä jämäkkä aikuinen. Ja voit kysyä itseltäsi, että haluatko lapsesi olevan jämäkkä vai muita mielyttämään pyrkivä hissukka? Ja mitä ikinä haluatkaan lapsestasi tulevan, niin sinun kannattaa olla hemmetin varma, että olet ensin itse sellainen.

Kolmas asia on optimismi. Älä luo lapselle kyynisyyden ja pessimismin ympäristöä, jossa näkyvillä on lähinnä vihollisia ja esteitä. Se lamauttaa ja passivoi kenet tahansa säälittäväksi valittajaksi. Sellaisessa ympäristössä kasvanut oppii menemään sieltä mistä aita on matalin, koska häntä ei rohkaistu olemaan mielikuvituksellinen ja itsevarma. Ja kyllä te kaikki tiedätte ne ihmiset, jotka valittaa kaikesta ja näkee kaikessa negatiiviset puolet. Kuka heidän seurassa haluaa olla? Ei näin. Kun lapsi oppii, että maailmassa on loputon määrä potentiaalia, josta ammentaa elinvoimaa, niin hänestä kasvaa määrätietoinen aikuinen, joka haluaa mieluummin kohdata esteet kuin vältellä niitä. Kun lapsi oppii, että ihmisiä ei pidä pelätä vaan heidän kanssa kuuluu tehdä yhteistyötä, niin hän oppii ihmisyydestä sen keskeisimmän asian: me olemme laumaeläimiä. Joukossa pärjäämme paremmin kuin yksin. Sosiaalisuus on myös yksi tärkeimpiä vastakkaisen sukupuolen kiinnostukseen vaikuttavia kriteereitä etenkin miehillä.
Tietenkin pitää olla realistinen ja puhua myös niitä pahoista asioista. Mutta painotus pitää olla positiivisissa asioissa. Ihminen on onnellinen silloin, kun hänellä on jotain mitä kohti pyrkiä. Ei sellainen ihminen ole onnellinen, joka näkee rajoja joka puolella. Lapselle pitää opettaa, että vaikka maailma on täynnä kärsimystä, niin hänellä on potentiaalia olla voima jonkun hyvän puolesta ja luoda siitä kärsimyksestä hyvää.
 
Viimeksi muokattu:
Kreikk italialainen... eiku suomalainen kusettamisen jalo taito. :cigar2:
 
Ruokailutottumukset ja liikunta. Varmasti hakkaamisen ja muun vastaavan ohella suurin karhunpalvelus, minkä voi lapselleen tehdä, on syöttää (/ antaa syödä) siitä läski. Elämässä on kaikki helpompaa kun ei ole läski.

Jos syö itsensä läskiksi 15v täytettyään, niin se on asia erikseen, mutta liian paljon näkyy läskejä peruskouluiässä olevia skidejä.
 
Opettaa kaikessa ensisijaisen tärkeää olevan prosessin, ei senhetkisen absoluuttisen tason tai onnistumisen. Maailma muuttuu jatkuvasti, ja pitkässä juoksussa lähes asiassa kuin asiassa lopulta menestyy parhaiten se kuka kehittyy parhaiten. Tämän takia ensiarvoista on, että treenaa parhaiten, oppii virheistä parhaiten ja kehittymisprosessi toimii. Se, että miten asiat ovat milläkin hetkellä on epäoleellista ja sitä on turha murehtia, tärkeintä on keskittyä siihen että kehitystä tapahtuu. Ihminen on onnellinen kun elämä kehittyy parempaan suuntaan, lopulta absoluuttinen taso ei ole merkityksellinen.

Toisten ihmisten kohteleminen enimmäkseen hyvin on ainoa keino saada positiivista muutosta pitkällä tähtäimellä, vaikka lyhyellä tähtäimellä voi vaikuttaakkin muulta.

Tiettyyn pisteeseen asti luottaminen tulee isossa mittakaavassa epäluuloisuutta helpommaksi. Vaikka tuletkin satunnaisesti petetyksi/kamaa varastetaan/saat nokkiisi, ei monessakaan tapauksessa jatkuva varuillaan olo ja stressaaminen ole sen arvoista, vaan usein on helpompi rentoutua ja ostaa uusi pyörä jos vanha tulee pöllityksi kuin kantaa kymmentä kiloa kettinkiä repussa päivästä toiseen tai tehdä kaikista ihmissuhteistaan hankalia koska kyseinen ihminen voi olla mulkku.
 
Älä kaveeraa mannejen äläkä somppujen kanssa. Toiseksi teesiksi käydä kouluja mahdollisimman pitkään, pitkälle ja hartaasti, työelämään ei ole mikään kiire.
 
Välillä vähän ihmetyttää, että miten salassa ne vanhemmat kaikki kodin hommat oikein hoitaa, jos ei lapsille jää niistä ihan pelkästään paikalla olemalla jonkinlainen havainto. Jotkut nuoremmat aikuiset ei ole ikinä kuullutkaan esim. patterien ilmauksesta tai sulakkeen vaihdosta (tai edes sellaisten olemassaolosta), tai eivät tajua ruoanlaitosta perusasioita, kuten että perunoiden keittämiseen tarvitaan vettä ym. varsin arkisia asioita. Meillä ei vanhemmat juuri mitään kädestä pitäen opettaneet, vaan hoitivat hommat itse, mutta kyllä sitä tuli nähtyä esim. edellä mainitut jutut jokusen kertaa, kun vanhempien kanssa täysi-ikäisyyten asti asui.
 
Välillä vähän ihmetyttää, että miten salassa ne vanhemmat kaikki kodin hommat oikein hoitaa, jos ei lapsille jää niistä ihan pelkästään paikalla olemalla jonkinlainen havainto. Jotkut nuoremmat aikuiset ei ole ikinä kuullutkaan esim. patterien ilmauksesta tai sulakkeen vaihdosta (tai edes sellaisten olemassaolosta), tai eivät tajua ruoanlaitosta perusasioita, kuten että perunoiden keittämiseen tarvitaan vettä ym. varsin arkisia asioita. Meillä ei vanhemmat juuri mitään kädestä pitäen opettaneet, vaan hoitivat hommat itse, mutta kyllä sitä tuli nähtyä esim. edellä mainitut jutut jokusen kertaa, kun vanhempien kanssa täysi-ikäisyyten asti asui.
Nykyajan kasvatus = pelikonsoli ja puhelin kotona, autossa, kaupassa, kylässä....
 
Välillä vähän ihmetyttää, että miten salassa ne vanhemmat kaikki kodin hommat oikein hoitaa, jos ei lapsille jää niistä ihan pelkästään paikalla olemalla jonkinlainen havainto. Jotkut nuoremmat aikuiset ei ole ikinä kuullutkaan esim. patterien ilmauksesta tai sulakkeen vaihdosta (tai edes sellaisten olemassaolosta), tai eivät tajua ruoanlaitosta perusasioita, kuten että perunoiden keittämiseen tarvitaan vettä ym. varsin arkisia asioita. Meillä ei vanhemmat juuri mitään kädestä pitäen opettaneet, vaan hoitivat hommat itse, mutta kyllä sitä tuli nähtyä esim. edellä mainitut jutut jokusen kertaa, kun vanhempien kanssa täysi-ikäisyyten asti asui.
Itse taas näkisin tärkeämpänä sen että vaikka kaikkea ei suoraan osata mutta lähettäisiin avoimesti itse selvittämään jos jotain tarvitsee saada tehdyksi. Nykyään kun tuntuu olevan monella nuorella se oma aloitteisuus ja sellainen itse asioista selvää ottaminen täysin hukassa. Vaikka tietoa on nykymaailmassa enemmän ja helpommin saatavissa kuin koskaan.

Jos jotain ei osata niin ei edes lähdetä yrittämäänkään kun aina lapsesta saakka tullut sen kannustamisen ja opettamisen sijasta hoitamaan ne hankalat ja epämukavat asiat lapsen puolesta. Lapsi taas tottuu siihen että itse ei mitään tarvitse tehdä vaan aina joku toinen hoitaa kun tarpeeksi odottaa ja kitisee.
 
Toiseksi teesiksi käydä kouluja mahdollisimman pitkään, pitkälle ja hartaasti, työelämään ei ole mikään kiire.
Huono neuvo minusta. Enneminkin toisinpäin, että ne koulut kannattaa käydä mahdollisimman nopeasti pois. Sellaisessa koulutuksessa ei kannata istua mikä ei hyödytä omaa elämää tai uraa. Koulutus on kuitenkin vain yleistä perustietoa alaan, sen oikean tekemisen oppii vasta sitten kun pääsee käytännössä tekemään. Joillakin aloilla tietty todistuspaperin tarvii tai sen omaaminen hyödyttää työpaikan saamista merkittävästi, mutta ei kannata noita papereita huvikseen kerätä.
 
Huono neuvo minusta. Enneminkin toisinpäin, että ne koulut kannattaa käydä mahdollisimman nopeasti pois. Sellaisessa koulutuksessa ei kannata istua mikä ei hyödytä omaa elämää tai uraa. Koulutus on kuitenkin vain yleistä perustietoa alaan, sen oikean tekemisen oppii vasta sitten kun pääsee käytännössä tekemään. Joillakin aloilla tietty todistuspaperin tarvii tai sen omaaminen hyödyttää työpaikan saamista merkittävästi, mutta ei kannata noita papereita huvikseen kerätä.
Kun on yli 40 vuotta painanut töitä ilman pelkoa eläkkeestä voi miettiä olisikohan kannattanut nuorena tehdä muutakin kuin kiirehtiä oravanpyörään...
 
Huono neuvo minusta. Enneminkin toisinpäin, että ne koulut kannattaa käydä mahdollisimman nopeasti pois. Sellaisessa koulutuksessa ei kannata istua mikä ei hyödytä omaa elämää tai uraa. Koulutus on kuitenkin vain yleistä perustietoa alaan, sen oikean tekemisen oppii vasta sitten kun pääsee käytännössä tekemään. Joillakin aloilla tietty todistuspaperin tarvii tai sen omaaminen hyödyttää työpaikan saamista merkittävästi, mutta ei kannata noita papereita huvikseen kerätä.

Hmmm. Melkeinpä sitä pitäisi nykypäivänä "mikäs sinusta tulee isona?" kysymykseen lisätä luennointia ja materiaalitarkastusta niistä aloista, joissa nyt vallitsee vähintään tasapaino työnhakijoiden ja työnantajien välillä. Sekä tietysti pohtia, minkälainen maailma ja varsinkin tuo suhdanne on silloin, 10-30vuoden päästä.
Voisihan sekin varmaan toimia vanhempi-lapsi-suhteen keskusteluna. Huonoilla vanhemmilla tosin lapsen toiveammatista voi tulla pelkkä retorinen kysymys ja näistä perheistä on jo iät ja ajat ollut puhetta epäonnistuina. Siitäpä tosin on jo aiemmista kommenteista tullut esille tuo valinnanvapaus ja itsekehittyminen.
 
Välillä vähän ihmetyttää, että miten salassa ne vanhemmat kaikki kodin hommat oikein hoitaa, jos ei lapsille jää niistä ihan pelkästään paikalla olemalla jonkinlainen havainto. Jotkut nuoremmat aikuiset ei ole ikinä kuullutkaan esim. patterien ilmauksesta tai sulakkeen vaihdosta (tai edes sellaisten olemassaolosta), tai eivät tajua ruoanlaitosta perusasioita, kuten että perunoiden keittämiseen tarvitaan vettä ym. varsin arkisia asioita. Meillä ei vanhemmat juuri mitään kädestä pitäen opettaneet, vaan hoitivat hommat itse, mutta kyllä sitä tuli nähtyä esim. edellä mainitut jutut jokusen kertaa, kun vanhempien kanssa täysi-ikäisyyten asti asui.
Nääki on vähän tämmösiä, että jos kotona ei oo pattereita, nii mistää pattereitten ilmauksesta en kuullut ku vasta 27v. Sama joku auton remppaamisen opettaminen on omasta mielestä vähän semmonen spesifi kyky mitä ei välttämättä monikaan tulevaisuudessa tarvi.

Kyllä sitä toivoo ite opettavansa lapsillensa kiinnostumista ympäröivästä maailmasta, kärsivällisyyttä, nöyryyttä ja hyvyyttä. Varsinki tuo kolmas on nykyään kovin pienessä arvossa. Tavote olisi juurikin opettaa lapsi/nuori tekemään itse tiettyjä asioita mitä se voi osata. Toisaalta pittää lapsen saada leikkiäkki, joten ei kyl mitää tavotteita, että lapsi olis koulussa, harrastuksissa, oppimassa pyörän korjaamista ja tekemässä läksyjä 24/7.

Melkee tärkeämpi kysymys olis itelle, että mitä se lapsi/lapset ehkä vois opettaa mulle.
 
Nääki on vähän tämmösiä, että jos kotona ei oo pattereita, nii mistää pattereitten ilmauksesta en kuullut ku vasta 27v. Sama joku auton remppaamisen opettaminen on omasta mielestä vähän semmonen spesifi kyky mitä ei välttämättä monikaan tulevaisuudessa tarvi.

Kyllä sitä toivoo ite opettavansa lapsillensa kiinnostumista ympäröivästä maailmasta, kärsivällisyyttä, nöyryyttä ja hyvyyttä. Varsinki tuo kolmas on nykyään kovin pienessä arvossa. Tavote olisi juurikin opettaa lapsi/nuori tekemään itse tiettyjä asioita mitä se voi osata. Toisaalta pittää lapsen saada leikkiäkki, joten ei kyl mitää tavotteita, että lapsi olis koulussa, harrastuksissa, oppimassa pyörän korjaamista ja tekemässä läksyjä 24/7.

Melkee tärkeämpi kysymys olis itelle, että mitä se lapsi/lapset ehkä vois opettaa mulle.

Minusta tuossa on kyllä hyvin tiivistetty se oleellinen. Omassa lähipiirissäkin on näitä aikuisuuden kynnyksellä olevia nuoria jotka on hyvin sulkeituneita tapauksia sillä lailla että he kiinnittävät tasan tarkkaan huomiota vain niihin heitä täsmälleen kiinnostaviin asioihin. Eli eivät välita/seuraa/sulkeutuvat niiltä ympäröivän maailman tapahtumilta, eivät seuraa uutisia missään määrin, eivät välttämättä tiedä kuka on suomen pääministeri tai ylipäätään mitä pääministeri tekee näin yleisesti. Heidän vanhempansa kun eivät ikinä ole tähän vähimmässäkään määrin kannustaneet.

Tämä on siinä suhteessa vähän huolestuttavaa koska kuitenkin ne ympärillä tapahtuvat asiat tulevat aina vaikuttamaan jollain lailla meidän elämäämme. Lisäksi tuollainen kiinnostumattomuus mistään ei kehitä kriittistä ajattelua jolloin myös sitä valheellista tietoa ei osata niin hyvin erottaa oikeasta.
 
Älä kaveeraa mannejen äläkä somppujen kanssa. Toiseksi teesiksi käydä kouluja mahdollisimman pitkään, pitkälle ja hartaasti, työelämään ei ole mikään kiire.

Riippuu alasta. Lääkärille ja hyvälle koodarille on aina töitä, mutta ei kannata ikuisuutta lukea mitään toivotonta marginaali-alaa, kituuttaen opinto rahalla. Sitten valmistumisen jälkeen todellisuus iskee kun töitä ei ole. Kökötät sitten työttömänä tai ihan paska duunissa vaikka on kuinka seksikkäät humanistin tai taiteilijan paperit.

Opiskele ala jolla on töitä!!
Tulevaisuudessa tämä on vieläkin tärkeämpi neuvo koska nykyiseen sosiaaliturvaan tuskin on loputtomasti rahaa ja sitten on oikeasti pakko tehdä töitä elääkseen.
 
Kyllä sitä toivoo ite opettavansa lapsillensa kiinnostumista ympäröivästä maailmasta, kärsivällisyyttä, nöyryyttä ja hyvyyttä. Varsinki tuo kolmas on nykyään kovin pienessä arvossa. Tavote olisi juurikin opettaa lapsi/nuori tekemään itse tiettyjä asioita mitä se voi osata. Toisaalta pittää lapsen saada leikkiäkki, joten ei kyl mitää tavotteita, että lapsi olis koulussa, harrastuksissa, oppimassa pyörän korjaamista ja tekemässä läksyjä 24/7.

En voi ymmärtää että joku pitää nöyryyttä hyvänä asiana? Ei maailmassa pärjää nöyryydellä vaan röyhkeydellä. Käyttäytyä tietysti pitää osata.

Opiskele ala jolla on töitä!!
Tulevaisuudessa tämä on vieläkin tärkeämpi neuvo koska nykyiseen sosiaaliturvaan tuskin on loputtomasti rahaa ja sitten on oikeasti pakko tehdä töitä elääkseen.

Harvempi meistä on mikään oraakkeli, joka pystyisi ennustamaan alan työllisyysnäkymät 10 vuotta eteenpäin.
 
Harvempi meistä on mikään oraakkeli, joka pystyisi ennustamaan alan työllisyysnäkymät 10 vuotta eteenpäin.

Sos. - ja terveysalalla työllisyysnäkymät on aina hyvät. Niin kauan kuin joillain menee asiat huonosti, on vaivoja tai vanhenee, niin hommia tulee riittämään =)
 
En voi ymmärtää että joku pitää nöyryyttä hyvänä asiana? Ei maailmassa pärjää nöyryydellä vaan röyhkeydellä. Käyttäytyä tietysti pitää osata.



Harvempi meistä on mikään oraakkeli, joka pystyisi ennustamaan alan työllisyysnäkymät 10 vuotta eteenpäin.
Ennenminkin tasapainottelua näiden välillä. liialla röyhkeydelä voi saada myös turpaansa ja joutua tilanteeseen jossa muut eivät halua tehdä yhteistyötä. Ja yhteistyö on kannattavaa jos ei vielä ole rikas ja huipulla.
 
Kun on yli 40 vuotta painanut töitä ilman pelkoa eläkkeestä voi miettiä olisikohan kannattanut nuorena tehdä muutakin kuin kiirehtiä oravanpyörään...

Hmmm. Melkeinpä sitä pitäisi nykypäivänä "mikäs sinusta tulee isona?" kysymykseen lisätä luennointia ja materiaalitarkastusta niistä aloista, joissa nyt vallitsee vähintään tasapaino työnhakijoiden ja työnantajien välillä. Sekä tietysti pohtia, minkälainen maailma ja varsinkin tuo suhdanne on silloin, 10-30vuoden päästä.
Voisihan sekin varmaan toimia vanhempi-lapsi-suhteen keskusteluna. Huonoilla vanhemmilla tosin lapsen toiveammatista voi tulla pelkkä retorinen kysymys ja näistä perheistä on jo iät ja ajat ollut puhetta epäonnistuina. Siitäpä tosin on jo aiemmista kommenteista tullut esille tuo valinnanvapaus ja itsekehittyminen.
Ihan hyviä pointteja mutta ei noi minusta liity siihen kuinka kauan siellä koulussa viettää aikaa tai kuinka monta (potentiaalisesti turhaa) tutkintoa onnistuu keräämään. Ei siellä koulussa kerrota miten pääsee oravanpyörästä pois eikä koulut auta siihen unelma-ammattiin pääsemisen kanssa, muuta kuin ehkä antamalla sen formaalin todisteen että pääset alalle.
 
1. Henkilökohtainen hygienia. Ihan perusasioita tämä. Joka päiväinen puhtaiden vaatteiden vaihto ja koko kropan saippualla peseminen.
2. Tieteellisen tiedon pätevyys. Eli koitetaan kertoa että tieteellinen tieto on kehityksen perusta. Opetetaan välttämään vaihtoehtolääketiedettä, hopeavettä, homeopatiaa yms.
3. Talousoppia. Korkoa korolle ilmiön opettaminen. Pikavippien välttäminen. Sijoitustoiminnan alkeita opetetaan.
4. Auton huollon aivan perustoimenpiteet. Jos taloudessa on auto niin opetetaan perusasiat huollosta ja ylläpidosta mahdollisuuksien mukaan, mitä enemmän sen parempi.
5. Asunnon tekniset asiat. Vesilukon puhdistus yms kaikki mitä tarvii tietää kun myöhemmin asuu omassa kodissa.

1. Tutun teinitytöllä tämä on karannut käsistä ja suihkussa käydään kaksi+ kertaa päivässä ja siellä ollaan kauan.
2. Paras olisi, jos ei olisi mitään jumalatatietoa, ts. tietoa, jota ei saa kyseenalaista. Sen sijaan kannattaa opettaa terve lähdekritiikki ja luulotiedon kyseenalaistaminen.
3. Onko tämä enää ongelma? Pikavippejä ei enää saa satasella, niin tuskin kukaan lapsi ottaa sen 500€+ lainan? Mielestäni alle kolmekymppisenä pitää nauttia elämästä, toki oman budjetin rajoissa. Mitään muuta säästötoimintaa ei tarvitse, kuin ASP-tilin - ja sekin vain asuntojen törkeän hinnannousun takia.
4. Mitä jos ei omista autoa? Omassa tapauksessa piti vaan valita auton ja asunnon välillä, kun asun kalliissa kaupungissa. Kyllä auton omistajille tämä olisi hyödyllistä.
5. Lapsia ei kasvateta armejatyyliin ("vesilukko puhdista. saa suorittaa.") ja kun ovat tarpeeksi vanhoja tuohon, näkisin tuon motivointiongelmana. Kukaan ei ikinä halua puhdistaa vesilukkoa, se on iljettävää. Olen sen itse aina tehnyt ja se on aina yhtä epämiellyttävää.

Lisäisin listaan:
6. Käytöstavat - nämä opitaan kotona ja mallia katsomalla vanhemmilta.
7. Muiden ihmisten kunnioitus - edelleen, mallista oppii.. Tosin, jos tätä tekee liikaa, tulee ylisuvaitsevaisia ihmisiä. Rajansa kaikella.
8. Hankalien ihmisten sietäminen. Kaikki ei ole kavereita ja niiden k**ipäiden kanssa eläminen. Koulu ja armeija tulee kaikki yhteiskuntaluokat ja töissäkin voi saada ilkeitä työkavereita. Näille ei saa myöskään antaa periksi, vaan se on niitä sosiaalisia taitoja, joita voi olla oppimatta, jos arpaonni suosii ja elää kuplassa.
9. Myös moraalin perusteet opitaan kotona. Jos laittomuuksista, hämärähommista ja erityisesti muiden kusettamisesta saa rangaistuksia ja keskusteluja kotona, niin ainakin toivottavasti se vaikuttaa käytösmalleihin.

Ehkä omat pointit on kovaa ja korkealta, mutta ärsyttää, kun nykyihmiset ulkoistavat kaiken koululle ja päiväkodille ja kotona katsotaan piirrettyjä, eikä oikeasti kasvateta. Tai kasvatus on sitä, että opetetaan suvaitsevaiseksi ja ei käytetä sukupuolipronomineja.

Melkein olisin kertomatta, miten lapsi kasvatetaan, mutta jotenkin tuntuu, että lapsia ei kasvateta. Auktoriteetit puuttuvat ja tästä seuraa ongelmia koulussa (kaverini on opettaja). Tehkää nyt edes jotain..
 
Eipä kasvateta ei. Välillä kun katselee näitä pikkupiruja käskyttämässä kurkku suorana maailmaa pyörimään napansa ympäri. Niin tuntuu ettei niille pienen pieni ravistelu ei tekisi ollenkaan pahaa, Ei niitä kakaroita piestä tarvitse. Mutta sitten kun raja on ylitetty ja puhe ei auta niin pieni ravistelu ei varmasti olisi pahaksi.

Lisäisin itsesuojelutaidon listalle. Tai ennemminkin itsesuojelutahdon.
Oma sananlasku on: Better judged by twelve than carried by six.
 
^ Itsesuojelussa tärkeintä on olla hajuton, mauton ja väritön, ja osata kadota tarpeen vaatiessa paikalta kuin ninja.

Spesifististä? Veikkaan että aika moni joutuu vapaa-ajalla sitä autoa enemmän remppaamaan kuin sorvia käyttämään tai telkkaria korjaamaan. Auto nyt kuitenkin pitää olla, sorvi on harrastus (tai jos se kuuluu työnkuvaan, niin se opetetaan koulutuksessa).
Ei kukaan ollut mitään sorvia hommaamassa, vaan opettamassa, että koneiden ja sähkölaitteiden kanssa on noudatettava varovaisuutta. Jopa niinkin yksinkertainen laitos kuin akkuporakoneella käytettävä jääkaira tuntuu paskovan ihmisten peukaloita oikein urakalla.

Offtopic:

Autoa ei tosiaan _tarvita_ kuin landella, mutta kyllä siitä hyötyä voi olla kaupungissakin. Silti, Helsingissä asuvista nuorista ja nuorista aikuisista yli puolet ei pidä enää auton omistamista tärkeänä, ja koska kaupungistuminen etenee edelleen, tämä luku tulee kasvamaan. Silti, valtaosa nuorista aikoo toki ajokortin hankkia. Autotta eläminen onnistuu aivan hyvin kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa, mutta kysehän on tietenkin valinnoista. Muutamissa ammateissa auto on toki myös välttämätön.
 
Henkilökohtainen hygienia, puhtaat vaatteet eli vaatteiden pesu ja käytöstavat
 
Maalaisjärjellä pärjää aika pitkälle. Moraalikäsityksen, vastuunottamisen ja yleisesti ottaen oikean ja väärän erottamisen opettaminen on hyvä lähtökohta. Uskonnot eivät ole aiheuttaneet "kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan "-ajatusmallin lisäksi käytännössä mitään muuta kuin sotia ja pahaa oloa, joten ne on syytä skipata, paitsi että niistäkin on hyvä tietää mistä on kyse, jotta ei tarvitse arvailla miksi ihmiset räjähtelevät kauppakeskuksissa jne.

Jos jotain uskontoa on pakko opettaa, niin se on se että tiede on ainoa oikea totuus ja että sekin saattaa pahimmillaan olla tietämättömyydestä johtuvaa epävarmaa tai jopa väärää tietoa.

Epäonnistuminen ei ole väärin, yrittämättä jättäminen on. Tutustu, tutki, kokeile, epäonnistu, opi virheestä, yritä uudestaan. Vanhan sanonnan mukaan älykäs selviää siitä mihin viisas ei koskaan edes joudu, mutta koska viisautta ei välttämättä ole kaikilla, voi tilannetta yrittää paikata ahkeralla opiskelulla ja uteliaalla mielellä.

Maailma on ikävä kyllä siinä määrin paska paikka, että vaikka omat lapset kasvattaisi kuinka vastuullisiksi ja "reiluiksi" yksilöiksi, niin aina ympärillä pyörii kymmenkertainen määrä kaikenlaista paskasakkia vailla mitään tapoja. Viime vuosina yhtälöön on lisätty maahanmuutto ja kulttuurierojen myötä koituvat ongelmat. Ei ole helppoa kasvattaa älä ole ilkeä -ajatusmallilla lasta joka olisi avoin myös erilaisuudelle, jos todellisen maailman (ja varsinkin todellisen maailman erilaisuuden) kohtaaminen sotii suoraan kaikkia muita opetettuja arvoja vastaan.

Kaikista ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa olisi kuitenkin hyvä opetella tulemaan toimeen, tavalla tai toisella. Ole aina oma itsesi, muiden arvostelusta tai mielipiteistä ei kannata liiemmin välittää.

Maallisen mammonan keräämisen ei pidä olla mikään itseisarvo, mutta humanistinen taivaanrannanmaalailu ei juurikaan lämmitä kylminä öinä, joten perusmallit ansaintalogiikasta ja opiskelusta on hyvä tuoda ilmi viikkorahojen järkevästä jaottelusta lähtien.

Ja toki näiden lisäksi on hyvä opettaa tekemään ruokaa, käyttämään työkaluja, selviytymään jossakin määrin luonnossa ja pitämään hauskaa. Niin, ja erilaisten taidemuotojen ohella varsinkin musiikkia kannattaa kuunnella ja arvioida aina. Muista myös nauttia omista ja muiden saavutuksista ja teoksista, elämä on liian lyhyt kärsittäväksi ja vaikka se kovin kornilta kuulostaakin, se on totta.

Ja tokihan jokaisella vanhemmalla on se "ainoa oikea" kasvatustapa.
Juuri näin. Ja pahinta on, että niitä "oikeita ja muita parempia kasvatuneuvoja" sataa myös niiltä joilla ei ole asiasta mitään tietoa, saati sitten omia lapsia.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
261 846
Viestejä
4 549 020
Jäsenet
74 856
Uusin jäsen
Acceli

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom