Taloyhtiölaajakaistat, operaattorit ja hinnat

[pulatunnus]

Jaa a tohon en kyllä osaa sanoa jääkö Elisa silti toimimaan... Ainakaan maksua sinne ei enää mene taloyhtiöllä. Tosin Lounean laitteet ei korvaa taloyhtiön tiloissa Elisan laitteita vaan tulee rinnalle mikäli oikein ymmärsin.

Yleiskaapelointi joo on talossa ja huoneistoja meillä on vähän yli 20. Todennäköisesti juurikin noin eli lasketaan lisämyynnin varaan. Lisänopeuksien hinnatkin oli omasta mielestä kilpailukykyiset, jopa halvemmat. 100M listahinnaltaan 14.95/kk

Ei kovin iso yhtiö, ilmesesti Loune ollut lähellä, tai jokatapauksessa tulossa nurkille. Ja hyvän operaattorin maineessa.

Operaattorit miettii liikevaihtoa, KTV kanavapakettien myynti on jos ei kuollut, niin melkein, netti palveluden myynnillä se liikevaihto. Eli tuossa arvioivat paljonko sieltä tulee liikevaihtoa, eli teidän kohdalla paljonko lisänopeuksia myydään, siksi operaattorit tyrkyttää mahdollisimman hidasta perusnopeutta halvalla. Jos teillä puolet ottaa tuon 15€/kk niin , niin se on toistasataa euroa liikevaihto kuussa. Eli se ylittää kuuden euron (sis alv) satameganen netti + ktv tarjouksen liikevaihdon.

Jos kohde profiloitu niin että siellä jotkut tilaa kalliimpaa gigasta ja vain muutama tyytyy perusnopeuteen (se riittää, tai tilaa esim Elisan) , niin asukkaat maksaa enemmän kuin tiukka tarjous liki kaikille riittävästi perusnopeudesta.


Elisa on sika jos alkaa taisteleen, oma väri että Elisan on Lounean suurin osakkeen omistaja (yrittänyt sitä kaapata pitkään, en tarkistanut tämän hetken tilannetta, ymmärtääkseni joku rauha)


Pidän kuitenkin teidän mallista, peruspalvelu edullisest, ja asukkaat sitten maksaa siitä mitä tarvii. vaihtoehtojakin on. (jos Elisa ei vie kamoja pois, senverran pieni yhtiö että voi jäädä ilman asiakkaita, Elisalla tosin Elisa viihe)

Joissain taloyhtiöissä kilpaileva operaattori voinut hyökätä taloyhtiösoppari operaattori halvemmilla nopeushinnoilla.

 

[Grazer]

Elisa on sika jos alkaa taisteleen, oma väri että Elisan on Lounean suurin osakkeen omistaja (yrittänyt sitä kaapata pitkään, en tarkistanut tämän hetken tilannetta, ymmärtääkseni joku rauha)

Elisa omistaa Louneasta noin 13 % ja on suurin yksittäinen osakkeenomistaja. Tilanne on ilmeisesti siinä mielessä rauhoittunut, että osakejobbarit eivät ole viime vuosina niin aggressiivisesti höökineet kuin vaikkapa 10 vuotta sitten. Elisan omistuksen kasvattamista on hidastanut se, että jobbarit ovat yleensä tarjonneet osakkeesta kehnoa hintaa luokkaa noin puolet tasearvosta. Lounea on myös melko hyvä osingonmaksaja, niin varsinkin niille osakkaille, joiden osake tai osakkeet ovat peruja niiltä ajoilta, kun puhelinliittymän hankkiminen edellytti osakkeen lunastamista, on osake maksanut itsensä takaisin aika moneen kertaan.

Elisa ja Lounea yhteistyöhön kuiturakentamisessa | Lounea

Elisa ja Länsi-Suomessa toimiva Lounea ovat sopineet yhteistyöstä, jossa yhtiöt perustavat valtakunnalliseen kuituverkon rakentami ...

lounea.fi

En tiedä, saiko tämä yhteistyö koskaan tuulta alleen.

Taloyhtiöihin ja teleoperaattoreihin liittyen, olipa huvittava postaus facebookin taloyhtiöiden hallituksen jäsenet ryhmässä. Kyseessä oli talo, johon tuli vain kupariyhteydet ja nyt DNA oli ilmoittanut että kaivaa taloon ilman eri veloitusta valokuidun, jotta pääsee kupariverkosta eroon. Ilmeisesti joku hallituksen jäsen sitten naamakirjassa kyseli, että onko kokemusta, miten saisi asiasta yhtiölle aiheutuvat hallinnolliset kustannukset sälytettyä operaattorin maksettavaksi. Kun kuulemma heillä ei ole tarvetta valokuidulle ja kuidun vetämisestä aiheutuu isännöitsijälle kaikenlaista veivaamista, josta aiheutuu sitten taloyhtiölle kuluja. Aloittaja kylläkin poisti postauksensa myöhemmin, kun saadut vastaukset eivät tukeneet hänen näkemyksiään ja kun kommentit olivat enemmänkin sen suuntaisia, että kannattaa tentata isännöitsijää, minkälaisia kuluja aiheuttavia veivauksia hän meinaa asiaan liittyen tehdä.

 

[pulatunnus]

Elisa omistaa Louneasta noin 13 % ja on suurin yksittäinen osakkeenomistaja. Tilanne on ilmeisesti siinä mielessä rauhoittunut, että osakejobbarit eivät ole viime vuosina niin aggressiivisesti höökineet kuin vaikkapa 10 vuotta sitten. ...

Vajaa kymmenennvuotta sitten Lounea lähti puolustaan rajusti, ja toteuttu "myrkkypillerin" mikä käytännössä pysäytti valtauksen, muistin mukaan siitä käräjöitiin ja oli liianrajua, mutta jäi mielikuva että rauha synty ja muitoiltiin lievemmäksi .

Kun kuulemma heillä ei ole tarvetta valokuidulle ja kuidun vetämisestä aiheutuu isännöitsijälle kaikenlaista veivaamista, josta aiheutuu sitten taloyhtiölle kuluja. Aloittaja kylläkin poisti postauksensa myöhemmin, kun saadut vastaukset eivät tukeneet hänen näkemyksiään ja kun kommentit olivat enemmänkin sen suuntaisia, että kannattaa tentata isännöitsijää, minkälaisia kuluja aiheuttavia veivauksia hän meinaa asiaan liittyen tehdä.

Toivottavasti joku jonkinverran että aiheesta koppia, joskus ne tulee samojareittejä kuin kuparit tulleet, mutta kiinteistöt ovat yksilöllisiä.

Yleistäen kyllä kanattaa ottaa ja panostaa vaikka sen verran että jos kaivetaan, niin laitetään taloyhtiön oma suoajputki, niin seuraavat pääsee ilman kaivamista.

 

[kurkimies]

Elisa omistaa Louneasta noin 13 % ja on suurin yksittäinen osakkeenomistaja. Tilanne on ilmeisesti siinä mielessä rauhoittunut, että osakejobbarit eivät ole viime vuosina niin aggressiivisesti höökineet kuin vaikkapa 10 vuotta sitten. Elisan omistuksen kasvattamista on hidastanut se, että jobbarit ovat yleensä tarjonneet osakkeesta kehnoa hintaa luokkaa noin puolet tasearvosta. Lounea on myös melko hyvä osingonmaksaja, niin varsinkin niille osakkaille, joiden osake tai osakkeet ovat peruja niiltä ajoilta, kun puhelinliittymän hankkiminen edellytti osakkeen lunastamista, on osake maksanut itsensä takaisin aika moneen kertaan.

Elisa ja Lounea yhteistyöhön kuiturakentamisessa | Lounea

Elisa ja Länsi-Suomessa toimiva Lounea ovat sopineet yhteistyöstä, jossa yhtiöt perustavat valtakunnalliseen kuituverkon rakentami ...

lounea.fi

En tiedä, saiko tämä yhteistyö koskaan tuulta alleen.

Vajaa kymmenennvuotta sitten Lounea lähti puolustaan rajusti, ja toteuttu "myrkkypillerin" mikä käytännössä pysäytti valtauksen, muistin mukaan siitä käräjöitiin ja oli liianrajua, mutta jäi mielikuva että rauha synty ja muitoiltiin lievemmäksi

Tehty tästä valtaamisesta juttu vajaa 10v sitten eli tekivät tästä hyvin kalliin homman

Lounea yrittää myrkkypilleriä osakejobbareita vastaan

Kuluvan vuoden alussa Sastamalaan laajentunut Lounea varautuu entistä tomerimpiin valtausyrityksiin. Yhtiö kutsuu kokoon ylimääräisen yhtiökokouksen tämän kuun lopulle päättämään osakeannista, hallituksen oikeudesta ostaa yhtiön omia osakkeita ja lunastuslausekkeesta, joka tekee yhtiön valtaamisen hankalaksi.

Lounean toimitusjohtaja Veli-Matti Viitanen myöntää, että yhtiössä on seurattu tarkkaan sitä, mitä tapahtui viime keväänä ja kesällä Etelä-Pohjanmaalla.

Valtakunnallinen teleoperaattori Elisa onnistui pitkällisen jahnauksen ja lakimiesten varjonyrkkeilyn jälkeen lopulta ostamaan Anvian eli entisen Vaasan läänin Puhelimen liiketoiminnan itselleen huomattavasta paikallisesta vastustuksesta huolimatta. Elisan tiedetään olevan kiinnostunut Louneastakin

Meidän tilanteemme oli jo rauhoittunut, mutta Anvian tapahtumien jälkeen Lounean osakkeita aktiivisesti haalivat tahot innostuivat uudestaan. Me yritämme pitää huolta kaikkien osakkeenomistajiamme eduista ja sen vuoksi lähdettiin valmistelemaan näitä toimenpiteitä.

- Vanhukset ovat myyneet osakkeita jopa 300 euron hintaan, kun oikea hinta on monta kertaa enemmän. Se on väärin, Viitanen sanoo.

Lounean osakkeen kurssi listaamattomien yhtiöiden kauppapaikalla Privanetissa oli torstaina 595 euroa. Lounea teetti noin vuosi sitten ulkopuolisella selvityksen omasta arvostaan, ja tuolloin osakkeen oikea hinta arvioitiin 1,5–2 kertaa Privanetin kurssia suuremmaksi.

Lounean hallituksen ylimääräiselle yhtiökokoukselle tekemän esityksen mukaan yhtiön valtaamisesta tulisi kallista. Yhtiöjärjestykseen esitetään lunastuspykälää, joka ensinnäkin velvoittaisi yhtiöstä yli 20 prosentin hankkineen ostamaan muut osakkaat ulos. Toiseksi lunastushinta sidottaisiin yhtiön taseesta ilmenevään omaan pääomaan, joka vielä kerrottaisiin kolmella.

Lounean viimeisimmän vuosituloksen mukaan yhtiön oma pääoma on noin 84 miljoonaa euroa. Kolmella kerrottuna se tarkoittaa 252 miljoonaa euroa. Kun tämä tulo jaetaan Lounean osakkeiden määrällä eli noin 94 000 osakkeella, saadaan yhden osakkeen lunastushinnaksi 2 716 euroa, mikä on Privanetin noteerauksen verrattuna 4,5-kertainen.

Turun Sanomien haastattelema juristi epäilee, vaatiiko lunastuspykälä kaikkien osakkaiden yksimielisyyttä. Toimitusjohtaja Virtanen vakuuttaa, että yhtiön hallitus on selvittänyt lailliset kiemurat ja että asiasta voi päättää yhtiökokouksessa kahden kolmasosan enemmistöllä.

 

[Anselm]

Ketjussa ollut vähän yleisemmän tason asiaa, mutta taloyhtiönetistä nyt tässäkin kyse:

Netin käyttö muuttui tuskalliseksi taloyhtiön siirryttyä DNA:n kaapelista saman firman valokuitupohjaiseen taloyhtiönettiin. Itsellä käytössä perusnopeus molemmissa, kaapeli 25/~10, kuitu 25/25, mutta käytännössä valokuitunetti menee saman tien täysin tukkoon, kun kaistan käyttö lähestyy maksimia, ja esimerkiksi Steam-lataukset pitää rajoittaa noin 18 megabittiin, jos haluaa merkittävästä packet lossista eroon ja tehdä verkossa jotain muutakin samalla. Kaapelilla netti on aina toiminut oikein hienosti, vaikka kaistan käyttö olisi maksimissa.

Voiko nykyaikaisen kuituliittymän taso tosiaan olla niin surkea, että johdolla reitittimeen tai suoraan seinään kytkettynä esimeriksi pingiä testatessa packet loss on 7 %, vaikka datan käyttö olisi vaikkapa Steam-latauksessa rajoitettu liittymän nimellisestä 25 megasta 20:een, ja ilman rajoittamista packet loss on yli 60%, latausnopeus alkaa sahaamaan ja yhteyden muu käyttö täysin mahdotonta? DNA:lta vastasivat, että ainoa, mitä voi tehdä on ostaa lisää kaistaa tai selvittää saisiko liittymän joltain toiselta palveluntarjoajalta (teknisen tuen ratkaisuehdotus tämä jälkimmäinen). Jotenkin tuntuisi, että ei tämä ihan oikein voi toimia, kun Linuxin CAKEa testatessakin järjestelmä antaa yhteydestä arvion: "capacity estimate: 18Mbit".

Onko DNA:n lisänopeuksissa sama ongelma, että kaistan täyttyessä koko yhteys jumahtaa, vai onkohan vain tähän perusnopeuteen sisäänrakennettu surkea toteutus pakottamaan ostamaan lisänopeuksia? Kyllähän tuo yksittäisen tiedoston latausta antaa sen luvatun 25 Mbps, mutta eri asia muun yhteyden käyttö samaan aikaan. Lisäkaistaa en tarvitse, vaan toimivan yhteyden, eikä näin huonoa mielestäni ole ollut vuosikausiin.

 

[Tseki]

Käytössä Lounean 1000/1000 hintaan 7 € (vastikkeessa) + 10 € lisämaksu eli yhteensä 17 € kuukaudessa. Hienosti ja toimintavarmasti pelittää ja Linux-distrot latautuvat nopeasti.

 

[Jaguafgeg]

Voiko nykyaikaisen kuituliittymän taso tosiaan olla niin surkea, että johdolla reitittimeen tai suoraan seinään kytkettynä esimeriksi pingiä testatessa packet loss on 7 %, vaikka datan käyttö olisi vaikkapa Steam-latauksessa rajoitettu liittymän nimellisestä 25 megasta 20:een, ja ilman rajoittamista packet loss on yli 60%, latausnopeus alkaa sahaamaan ja yhteyden muu käyttö täysin mahdotonta? DNA:lta vastasivat, että ainoa, mitä voi tehdä on ostaa lisää kaistaa tai selvittää saisiko liittymän joltain toiselta palveluntarjoajalta (teknisen tuen ratkaisuehdotus tämä jälkimmäinen). Jotenkin tuntuisi, että ei tämä ihan oikein voi toimia, kun Linuxin CAKEa testatessakin järjestelmä antaa yhteydestä arvion: "capacity estimate: 18Mbit".

Siellä on nyt joku kesä-Esa tullut töihin tekniseen tukeen ja puhunut paskaa, ukot paikalle mittaamaan yhteyden kunto.

 

[Mco]

Ketjussa ollut vähän yleisemmän tason asiaa, mutta taloyhtiönetistä nyt tässäkin kyse:

Netin käyttö muuttui tuskalliseksi taloyhtiön siirryttyä DNA:n kaapelista saman firman valokuitupohjaiseen taloyhtiönettiin. Itsellä käytössä perusnopeus molemmissa, kaapeli 25/~10, kuitu 25/25, mutta käytännössä valokuitunetti menee saman tien täysin tukkoon, kun kaistan käyttö lähestyy maksimia, ja esimerkiksi Steam-lataukset pitää rajoittaa noin 18 megabittiin, jos haluaa merkittävästä packet lossista eroon ja tehdä verkossa jotain muutakin samalla. Kaapelilla netti on aina toiminut oikein hienosti, vaikka kaistan käyttö olisi maksimissa.

Voiko nykyaikaisen kuituliittymän taso tosiaan olla niin surkea, että johdolla reitittimeen tai suoraan seinään kytkettynä esimeriksi pingiä testatessa packet loss on 7 %, vaikka datan käyttö olisi vaikkapa Steam-latauksessa rajoitettu liittymän nimellisestä 25 megasta 20:een, ja ilman rajoittamista packet loss on yli 60%, latausnopeus alkaa sahaamaan ja yhteyden muu käyttö täysin mahdotonta? DNA:lta vastasivat, että ainoa, mitä voi tehdä on ostaa lisää kaistaa tai selvittää saisiko liittymän joltain toiselta palveluntarjoajalta (teknisen tuen ratkaisuehdotus tämä jälkimmäinen). Jotenkin tuntuisi, että ei tämä ihan oikein voi toimia, kun Linuxin CAKEa testatessakin järjestelmä antaa yhteydestä arvion: "capacity estimate: 18Mbit".

Onko DNA:n lisänopeuksissa sama ongelma, että kaistan täyttyessä koko yhteys jumahtaa, vai onkohan vain tähän perusnopeuteen sisäänrakennettu surkea toteutus pakottamaan ostamaan lisänopeuksia? Kyllähän tuo yksittäisen tiedoston latausta antaa sen luvatun 25 Mbps, mutta eri asia muun yhteyden käyttö samaan aikaan. Lisäkaistaa en tarvitse, vaan toimivan yhteyden, eikä näin huonoa mielestäni ole ollut vuosikausiin.

Millä tekniikalla tuo valokuitupohjainen netti tuodaan tässä asuntoihin? Onko siellä joku taloyhtiön oma paukkulankaa oleva sisäverkko aiheuttamassa ongelmia?

 

[pulatunnus]

Ketjussa ollut vähän yleisemmän tason asiaa, mutta taloyhtiönetistä nyt tässäkin kyse:

Netin käyttö muuttui tuskalliseksi taloyhtiön siirryttyä DNA:n kaapelista saman firman valokuitupohjaiseen taloyhtiönettiin. Itsellä käytössä perusnopeus molemmissa, kaapeli 25/~10, kuitu 25/25, mutta käytännössä valokuitunetti menee saman tien täysin tukkoon, kun kaistan käyttö lähestyy maksimia, ja esimerkiksi Steam-lataukset pitää rajoittaa noin 18 megabittiin, jos haluaa merkittävästä packet lossista eroon ja tehdä verkossa jotain muutakin samalla. Kaapelilla netti on aina toiminut oikein hienosti, vaikka kaistan käyttö olisi maksimissa.

Voiko nykyaikaisen kuituliittymän taso tosiaan olla niin surkea, että johdolla reitittimeen tai suoraan seinään kytkettynä esimeriksi pingiä testatessa packet loss on 7 %, vaikka datan käyttö olisi vaikkapa Steam-latauksessa rajoitettu liittymän nimellisestä 25 megasta 20:een, ja ilman rajoittamista packet loss on yli 60%, latausnopeus alkaa sahaamaan ja yhteyden muu käyttö täysin mahdotonta? DNA:lta vastasivat, että ainoa, mitä voi tehdä on ostaa lisää kaistaa tai selvittää saisiko liittymän joltain toiselta palveluntarjoajalta (teknisen tuen ratkaisuehdotus tämä jälkimmäinen). Jotenkin tuntuisi, että ei tämä ihan oikein voi toimia, kun Linuxin CAKEa testatessakin järjestelmä antaa yhteydestä arvion: "capacity estimate: 18Mbit".

Onko DNA:n lisänopeuksissa sama ongelma, että kaistan täyttyessä koko yhteys jumahtaa, vai onkohan vain tähän perusnopeuteen sisäänrakennettu surkea toteutus pakottamaan ostamaan lisänopeuksia? Kyllähän tuo yksittäisen tiedoston latausta antaa sen luvatun 25 Mbps, mutta eri asia muun yhteyden käyttö samaan aikaan. Lisäkaistaa en tarvitse, vaan toimivan yhteyden, eikä näin huonoa mielestäni ole ollut vuosikausiin.

Jos yhteys tulee asuntoon kuidulla tai kupariethernetillä, niin todennäköisesti netti toimii ok, eli ongelmaa ratkoa reittimellä, sen kuormanhallinnalla.

Steamin latauksilla saa näppäristi tukkoon useampisatamegasenyhteyden. Siinä Steamin lataus sovelluksessa kiinteänkäyttöpaikan laitteissa kannattaa maxit rajoittaa riittävästi alle yhteyden maximin, helpottaa reittimen työtä.

Eli reittimen "laatu" asestuksiin, se millä nimellä mitä omassa reittimessäsi on riippuu mallista, joissain on kehittyneitä vaihtoehtoja ja tämänpäivän reittimet jaksaa yleen alle satamegasen yhteyden käsitellä, joissain vähemmän älykkäitä, mutta usein ihan perusasetuksilla pääsee pitkälle kiinteissä valokuitui/ethernet yhteyksissä, jos kysytään yhteyden nopeutta, niin siihen jonkinverran alle todellinen. Aja yksinään (ilman rajoituksia) speedtestejä millä näet minkä verran putkestä menee, sen jälkeen kuin tuollaisen perus Qos pistät, niin speed testtulokset leikaantuun sen asetuksen nopeuteen. Tämän siis muistaa jos nostaa nopeutta, niin muistaa kokeilla ja säätää sen mukaan.

Kehittyneemmissä reittimissä on dynaamisempia ominaisuuksia, millä laatua saa parannettua, joissa on tuki siihen että määräajoin testaavat liittymän suortuskykyä.

Vaikka isolta osalta poisuljen littymän "vian", niin joskus voi toki olla operaattorin puolella ongelmaa, ja voi toki olla ihan siihen huonostiyhteydessä vikaa. Mutta kuvaus sopii ihan siihen että reititin säädöillä kuntoon.

 

[Anselm]

Vaikka isolta osalta poisuljen littymän "vian", niin joskus voi toki olla operaattorin puolella ongelmaa, ja voi toki olla ihan siihen huonostiyhteydessä vikaa. Mutta kuvaus sopii ihan siihen että reititin säädöillä kuntoon.

Kiitoksia vastauksesta! Näin asia taitaa olla, ja ongelmaa vain pahentanee se, että tuo uusi runkoyhteys on niin massiivisen nopea suhteessa perustason liittymän 25 Mbps kaistaan (tähän siis olisi saatavilla lisänopeus 2000/2000 Mbps asti).

Tämä nyt omaa ääneen pohdintaa, joka ei sinulle tarkoitettu, vaan kenties muille vastaavaan törmääville: Toisin kuin kaapelinetissä, tässä kuituyhteydessä ei ilmeisesti operaattorin puolelta ole oikein minkäänlaista älykkyyttä 25 megabitin rajoitukseen törmäävän massiivisen datamäärän hallinnassa, joten sisääntuleva liikenne alkaa kadottaa paketteja. Steam oli omalla kohdalla pahin ongelmien aiheuttaja, jota siis esimerkkinä käytin, mutta packet lossia tulee pienemmässä määrin ihan perusselailussakin, oletettavasti kun dataa siirtyy lyhyinä ja nopeina purskeina. Saattaa olla overkill-ratkaisu, mutta ainakin Linux-testin perusteella näytti siltä, että tuo CAKE-pohjainen SQM osaisi hallita datan niin, että missään olosuhteissa paketteja ei katoa ja pingit pysyvät tasaisen alhaisina. Eli reititinkaupoille seuraavaksi, todennäköisesti OpenWrt-pohjaisen laitteen hankintaan. DNA:lta ilmaiseksi saatuun Huawein K562:een ei nähtävästi saa yksinkertaisintakaan kaistanrajoitinta. Vähän ihmettelen kyllä, että näitä reititinasetuksia tai reitittimen uusimista ei osattu suositella sen paremmin DNA:n puolelta kuin alan liikkeissäkään.

 

[jessenic]

Kiitoksia vastauksesta! Näin asia taitaa olla, ja ongelmaa vain pahentanee se, että tuo uusi runkoyhteys on niin massiivisen nopea suhteessa perustason liittymän 25 Mbps kaistaan (tähän siis olisi saatavilla lisänopeus 2000/2000 Mbps asti).

Tämä nyt omaa ääneen pohdintaa, joka ei sinulle tarkoitettu, vaan kenties muille vastaavaan törmääville: Toisin kuin kaapelinetissä, tässä kuituyhteydessä ei ilmeisesti operaattorin puolelta ole oikein minkäänlaista älykkyyttä 25 megabitin rajoitukseen törmäävän massiivisen datamäärän hallinnassa, joten sisääntuleva liikenne alkaa kadottaa paketteja. Steam oli omalla kohdalla pahin ongelmien aiheuttaja, jota siis esimerkkinä käytin, mutta packet lossia tulee pienemmässä määrin ihan perusselailussakin, oletettavasti kun dataa siirtyy lyhyinä ja nopeina purskeina. Saattaa olla overkill-ratkaisu, mutta ainakin Linux-testin perusteella näytti siltä, että tuo CAKE-pohjainen SQM osaisi hallita datan niin, että missään olosuhteissa paketteja ei katoa ja pingit pysyvät tasaisen alhaisina. Eli reititinkaupoille seuraavaksi, todennäköisesti OpenWrt-pohjaisen laitteen hankintaan. DNA:lta ilmaiseksi saatuun Huawein K562:een ei nähtävästi saa yksinkertaisintakaan kaistanrajoitinta. Vähän ihmettelen kyllä, että näitä reititinasetuksia tai reitittimen uusimista ei osattu suositella sen paremmin DNA:n puolelta kuin alan liikkeissäkään.

Telialla 10M kuituyhteys antaa jopa 100M piikkejä, ei ole kovin tiukka rajoitin. Vasta useiden sekuntien päästä alkaa rajoitin pistämään vastaan eli ei huomaa käytössä hidasta nopeutta. DNA:lla selvästi tiukka rajoitin, tulee tietysti lisämyyntiä nopeudennostoista.