Talon lämmitysratkaisut

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 065
Mikä se hyöty sitten on siinä puskurissa? Ei noissa invertterivehkeissä katkoköyntiä kylöä juurikaan esiinny, ellei kone ole sitten reilusti ylimitoitettu.
No lue vaikka tästä:
.

e: Tämä voi ehkä olla parempi, jos AP sen VILPin meinaa pistää:

Mut sama kaikki, puskurivaraaja on muutaman satkun vaikka ottais isonkin vehkeen ja putkityöt ei muun ohessa maksa käytännössä ektraa. Akuutti tilanpuute on ainoa syy miksi itse viitsisin edes harkita jättäväni pois.
 
Liittynyt
14.04.2021
Viestejä
51
Muutettiin äskettäin uudiskohteesen 121 m² omakotitaloon. Lämmityksen hoitaa pilppi (nibe f470) ja siinä on vesikiertoinen lattialämmitys.

Ajatuksena oli hommata varalämmitys jos sähköt menee joskus pidemmäksi aikaa poikki. Onko muuta vaihtoehtoa kuin takka? Ja millainen operaatio on asentaa kiertoilmatakka taloon missä ei ole takkavarausta? Tiilerin aspa sanoi että pitäisi purkaa lattialämmitys takan alta pois, mut se ei nyt vaikuta järkevältä vaihtoehdolta.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 396
No lue vaikka tästä:
.

e: Tämä voi ehkä olla parempi, jos AP sen VILPin meinaa pistää:

Mut sama kaikki, puskurivaraaja on muutaman satkun vaikka ottais isonkin vehkeen ja putkityöt ei muun ohessa maksa käytännössä ektraa. Akuutti tilanpuute on ainoa syy miksi itse viitsisin edes harkita jättäväni pois.
Joo, mä kyllä tiedän miksi niitä asennetaan, mutta käytännössä maalämpöpumput ei mitään kovinkaan kummoista katkokäyntiä enää käy, ellei sitten MLP ole hirmuisesti ylimitoitettu.

Vilpissä voi olla joissain malleissa pakko käyttää puskuria pienessä talossa, jos laite käyttää sulatukseen lämmityspiiriä.
 

Zigh

Tittelitön
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 889
En tiedä mitä lämpöpumppuja olet käyttänyt, mutta ei niiden teho riitä käytettyä vettä korvaamaan ainakaan pelkällä pumpulla. Vähän epäilen, että lisävastuksillakin voi tehdä tiukkaa.
Kyllä ainakin meillä nimellisteholtaan 16kW pumppu tekee käyttövettä sitä tahtia että pitäs kaikki kolme suikua olla samaan aikaan pitkään päällä että vesi pääsisi loppumaan. Eikä tuokaan 16kW teholla sitä tee kun käyttöveden teossa COP on ehkä kolme ja ottoteho 1,8kW luokkaa. Puolessa tunnissa nousee varaajan pohjalämpötila 25->45 astetta.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 065
Joo, mä kyllä tiedän miksi niitä asennetaan, mutta käytännössä maalämpöpumput ei mitään kovinkaan kummoista katkokäyntiä enää käy, ellei sitten MLP ole hirmuisesti ylimitoitettu.

Vilpissä voi olla joissain malleissa pakko käyttää puskuria pienessä talossa, jos laite käyttää sulatukseen lämmityspiiriä.
Mä en oikein ymmärrä miksi sä jankkaat tuosta katkokäynnistä, kun minä en koko asiaa edes maininnut. Se tuli esille siinä kohtaa, kun itse sinä kysyit mitä muuta hyötyä puskurista on kuin katkokäynnin esto? On ihan no-brainer pistää se muutaman satkun puskuri sinne ihan riippumatta tarviiko pumppu sitä vai ei.

E: asia alkoi kinostamaan, ja kävin mittaamassa tuolla oras optiman alla. 30sec/l veden kulutuksella tulee vielä suihku, jonka alla voisi kyllä peseytyä ihan hyvin. Tuohon riittäisi vain 5kW teho, eli kyllä tavallisessa vilpissä riittäisi teho tuohon, jos se vaan on säädetty käynnistymään riittävän aikaisin (eikä tuvan lämmitys ota prioriteettia).
Kyllä ainakin meillä nimellisteholtaan 16kW pumppu tekee käyttövettä sitä tahtia että pitäs kaikki kolme suikua olla samaan aikaan pitkään päällä että vesi pääsisi loppumaan. Eikä tuokaan 16kW teholla sitä tee kun käyttöveden teossa COP on ehkä kolme ja ottoteho 1,8kW luokkaa. Puolessa tunnissa nousee varaajan pohjalämpötila 25->45 astetta.
Lämpivän veden loppuminen on ihan eri asia kuin se, että pumppu tekisi korvaavan veden 1:1 tahtia (joka oli se alkuperäinen väite). Edellinen lämmitysjärjestelmä meillä oli yhdistetty öljy+puukattila, jossa käyttövesi tehtiin kierukan läpi vettä syöttäen. Ei ole ihan pieni teho, jolla sen suihkun veden saa korvattua... Jos laskin oikein, niin 12 l/min virtaamalla 25 asteen lämpöerolla tehon pitäisi olla 20 kW luokkaa yhdelle suihkulle 0-tulokseen pääsemiseksi.

Jos taas pohditaan kysymystä, että riittääkö vesi, niin sehän riippuu todella monesta asiasta. Mikä on vesitilavuus varaajassa, missä lämpötilassa se, mikä on korvausveden lämpötila mihin myös kuumaa vettä sekoitetaan, kauanko ja monellako suihkulla ruiskitaan menemään ja millä lämpötilalla.

e: Lisätty Pakanan lainaus, kun oli näköjään ilmestynyt jälkikäteen aiheeseen liittyvää pohdintaa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 826
Mikä se hyöty sitten on siinä puskurissa? Ei noissa invertterivehkeissä katkokäyntiä kyllä juurikaan esiinny, ellei kone ole sitten reilusti ylimitoitettu.
Jos invertteripumpun lämmitysteho on esimerkiksi 2-11 kW, niin kyllähän se käy oikein runsaasti ja pitkällisesti katkokäyntiä keväällä ja syksyllä, välillä lauhoina talvipäivinäkin. Ei toki mitään vastaavaa armotonta paskaa kuin on/off pumppu tekisi. Puskurivaraaja auttaa muun ohessa tähänkin.

Reilu ylimitoitus on myös suhteellinen käsite. Se, mitä itse pidän kohtuullisena, järkevänä ja optimaalisena ylimitoituksena voi jonkun mielestä olla reilu ylimitoitus. Jotkuthan edelleen ajattelevat että osamitoitus on ihan jees. Ja toki varauksin onhan se ihan ok, jos pääasiassa toinen lämmönlähde on jotain muuta kuin pumpun vastuspatruuna. Kovin monipuolisen lämmitysjärjestelmän rakentaminen vaan ei onnistu sillä budjetilla, joka säästyy kun ostetaan pykälää liian pieni MLP.
Mut sama kaikki, puskurivaraaja on muutaman satkun vaikka ottais isonkin vehkeen ja putkityöt ei muun ohessa maksa käytännössä ektraa. Akuutti tilanpuute on ainoa syy miksi itse viitsisin edes harkita jättäväni pois.
Samoin olisi monesta syystä ihanteellista että se olisi vähän isompi pönttö. Senkin estää usein juuri tilankäyttörajoite, ja asennetaan minimitason 100-200 litran ämpäreitä. Vielä kun olisi jokin melko överi varaaja, esimerkiksi 5-10 m^3 niin pääsisi hyötymään pörssisähköohjauksestakin jopa maalämmöllä ja pattereilla järkevästi.
Lämpivän veden loppuminen on ihan eri asia kuin se, että pumppu tekisi korvaavan veden 1:1 tahtia (joka oli se alkuperäinen väite). Edellinen lämmitysjärjestelmä meillä oli yhdistetty öljy+puukattila, jossa käyttövesi tehtiin kierukan läpi vettä syöttäen. Ei ole ihan pieni teho, jolla sen suihkun veden saa korvattua... Jos laskin oikein, niin 12 l/min virtaamalla 25 asteen lämpöerolla tehon pitäisi olla 20 kW luokkaa yhdelle suihkulle 0-tulokseen pääsemiseksi.

Jos taas pohditaan kysymystä, että riittääkö vesi, niin sehän riippuu todella monesta asiasta. Mikä on vesitilavuus varaajassa, missä lämpötilassa se, mikä on korvausveden lämpötila mihin myös kuumaa vettä sekoitetaan, kauanko ja monellako suihkulla ruiskitaan menemään ja millä lämpötilalla.
Joo, lämpimän veden loppuminen toki seuraa tavallisella omakotiluokan maalämpöpumpulla jos harrastuksena on laittaa suihku auki ja istua meditoimaan tunniksi. Sen sijaan sellaista suht aktiivista kaljasaunomista, ramppaamista ja sen yhteydessä veden lorottamista se sietää aika hyvin. Ainakin huomattavasti paremmin kuin yleinen vertailukohta, 3 kW vastusvaraaja.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 396
Mä en oikein ymmärrä miksi sä jankkaat tuosta katkokäynnistä, kun minä en koko asiaa edes maininnut. Se tuli esille siinä kohtaa, kun itse sinä kysyit mitä muuta hyötyä puskurista on kuin katkokäynnin esto? On ihan no-brainer pistää se muutaman satkun puskuri sinne ihan riippumatta tarviiko pumppu sitä vai ei.
No braineri kyllä, jos sen puskurivaraajan laittaa sinne täysin tarpeettomasti. Mä koitin tuoda esiin sitä että siitä ei oikein ole mitään hyötyä (pl. tuo katkokäynti).
Lämpivän veden loppuminen on ihan eri asia kuin se, että pumppu tekisi korvaavan veden 1:1 tahtia (joka oli se alkuperäinen väite). Edellinen lämmitysjärjestelmä meillä oli yhdistetty öljy+puukattila, jossa käyttövesi tehtiin kierukan läpi vettä syöttäen. Ei ole ihan pieni teho, jolla sen suihkun veden saa korvattua... Jos laskin oikein, niin 12 l/min virtaamalla 25 asteen lämpöerolla tehon pitäisi olla 20 kW luokkaa yhdelle suihkulle 0-tulokseen pääsemiseksi.
Mielestäni olet laskenut väärin, ellei mukaan lasketa jotain häviöitä, jotka tietysti toteutuksesta riippuen voi olöa merkittäviäkin. Mä laskin 35 asteen lämmityksellä.

Jos invertteripumpun lämmitysteho on esimerkiksi 2-11 kW, niin kyllähän se käy oikein runsaasti ja pitkällisesti katkokäyntiä keväällä ja syksyllä, välillä lauhoina talvipäivinäkin. Ei toki mitään vastaavaa armotonta paskaa kuin on/off pumppu tekisi. Puskurivaraaja auttaa muun ohessa tähänkin.
No tietysti se katkokäyntikin on suhteellinen käsite, mutta jos tarkoitetaan haitallista katkokäyntiä, joka saa hyötysuhteen romahtamaan, ja rasittaa kompressoria, niin tuo ei ole invertterikoneessa ongelma.

Reilu ylimitoitus on myös suhteellinen käsite. Se, mitä itse pidän kohtuullisena, järkevänä ja optimaalisena ylimitoituksena voi jonkun mielestä olla reilu ylimitoitus. Jotkuthan edelleen ajattelevat että osamitoitus on ihan jees. Ja toki varauksin onhan se ihan ok, jos pääasiassa toinen lämmönlähde on jotain muuta kuin pumpun vastuspatruuna. Kovin monipuolisen lämmitysjärjestelmän rakentaminen vaan ei onnistu sillä budjetilla, joka säästyy kun ostetaan pykälää liian pieni MLP.
Lähinnä tarkoitin sitä että se pienin teho jolle pumppu säätyy, on isommassa pumpussa isompi. Jos esim uuteen vajaan 100m2 mökkiin jonka lämpötehontarve on 5kw ja sinne murjaisee 18kw lämpöpumpun, se todennäköisesti käy katkokäyntiä.

Maalämmössä suurempi ongelma on alimitoitwttu lämpökaivo. Jos itse pumpusta loppuu teho, se tarvii tiukkana pakkaspäivänä hieman sähköä avuksi, mutta jos kaivo on pieni, se käyttää lopputalven pelkkää sähköä lämmitykseen.

Samoin olisi monesta syystä ihanteellista että se olisi vähän isompi pönttö. Senkin estää usein juuri tilankäyttörajoite, ja asennetaan minimitason 100-200 litran ämpäreitä. Vielä kun olisi jokin melko överi varaaja, esimerkiksi 5-10 m^3 niin pääsisi hyötymään pörssisähköohjauksestakin jopa maalämmöllä ja pattereilla järkevästi.
Useamman kuution varaaja on jo eri asia ja voi olla hyvinkin perusteltu, mä tarkoitin kuitenkin näitä puskurivaraajia, eli luokkaa 100l kokoisia pönttöjä.

Jos varaajan kokoa kasvattaa oikein helvetisti, muutamaan sataan kuutioon, voidaan siirtyä 100% aurinkoenergialla lämmittämiseen, jossa on siinäkin mielestäni oma viehätyksensä.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 826
Jos varaajan kokoa kasvattaa oikein helvetisti, muutamaan sataan kuutioon, voidaan siirtyä 100% aurinkoenergialla lämmittämiseen, jossa on siinäkin mielestäni oma viehätyksensä.
Ehdottomasti suorastaan kiihottava vaihtoehto, oli se sitten aurinkosähkön maalämmöllä tai suoralla kerääjällä. Tosin tuollaiseen verrattuna suorastaan maltillinen ja vaatimaton ratkaisu(tai no, lähtökohta, osatekijä, ilmastovyöhykkeen vaihtosuunnitelma) alkaisi olla rakentaa talonsa kasvihuoneen sisälle. Se jos mikä olisi scifiä, ja onhan näitä tehtykin.
No tietysti se katkokäyntikin on suhteellinen käsite, mutta jos tarkoitetaan haitallista katkokäyntiä, joka saa hyötysuhteen romahtamaan, ja rasittaa kompressoria, niin tuo ei ole invertterikoneessa ongelma.
Sekään ei ole invertterikoneessa katastrofi. Toki invertteri-MLP ratkaisee nämä ongelmat pitkälti kaikki jo itsessään paremmin kuin on/off koneen kovakin tuunaaminen, ellei jälkimmäisessä mennä ihan äärimmäisyyksiin kuten sivunmennen mainitsemiisi satojen tonnien ultramegavaraajiin.

En kuitenkaan tänä päivänä pitäisi minään huomioon otettavana vertailukohtana on/off pumppua. Olen saanut tarpeeksi nähdä ja kokeilla, ja sehän nyt oli yhtä helvettiä tavallisessa taloasennuksessa. Putketkin paukkuvat kuin ukkonen tai tykistötuli, ellei kaikki ole viimeisen päälle hipsteröity jokaista läpivientiä ja materiaalivalintaa myöden. Ehkä joku uudisasennus toimisi, jos joku olisi riittävän pöhkö tehdäkseen kuvittelemani kaltaisen.

Tavoitteena invertterikoneenkaan kanssa ei ole maksimoida käynnistysten määrää.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 065
No braineri kyllä, jos sen puskurivaraajan laittaa sinne täysin tarpeettomasti. Mä koitin tuoda esiin sitä että siitä ei oikein ole mitään hyötyä (pl. tuo katkokäynti).
En kyllä ymmärrä miten voit pitää noita muita hyötyjä "tarpeettomina", mutta omapa on mielipiteesi.
Mielestäni olet laskenut väärin, ellei mukaan lasketa jotain häviöitä, jotka tietysti toteutuksesta riippuen voi olöa merkittäviäkin. Mä laskin 35 asteen lämmityksellä.
Siis viittaatko sä nyt oikeasti tuohon 2 l/min vedenkulutukseen? En mä tiedä minkälaiseen kusinoroon olet suihkussa tottunut, mutta ei tuo vastaa millään tasolla suihkun vedenkulutusta. Piheimmät ekosuihkut taitaa olla 7 l/min luokkaa.

Vaikka laskisi tuolla naurettavalla 2 l/min kulutuksella 25 lämmönlisäyksellä, niin tunnissa kulutetun 120 litran lämmitykseen menee 25*C * 120 kg * 4,19 kJ/kg*C / 3600 kWh/kJ = 3,5 kWh. Ts. teho on 3,5 kW. Ekosuihkulla (7 l/min) tehontarve on jo 12.2 kW. Normaalilla 12 l/min suihkulla se 20 kW. Ja tämä ilman häviöitä eli todellinen tehontarve on vielä isompi.

e: Ei varmaan tarvitse enää keskustella pystyykö pumppu tuottamaan samaa tahtia lämmintä vettä? Ei pysty. Sen takia kannattaa olla tarkkana siitä mitä ostaa vaikka myyntimies jauhaisi mitä paskaa.180 litran pönikkä riittää kyllä parille aikuiselle hyvin ja 60 asteen lämmössä pidettynä lapsiperheessäkin, mutta hieman nafti se on. Energiaoptimoinnin näkökulmasta isompi olisi parempi. Tällöin aamusuihkut ja iltasuihkut saisi hoidettua säiliön lämmöllä ilman tarvetta ko. aikojen piikkihintojen käyttämiseen. Yöllä sitten alehintaan pannu kuumaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
579
Muutettiin äskettäin uudiskohteesen 121 m² omakotitaloon. Lämmityksen hoitaa pilppi (nibe f470) ja siinä on vesikiertoinen lattialämmitys.

Ajatuksena oli hommata varalämmitys jos sähköt menee joskus pidemmäksi aikaa poikki. Onko muuta vaihtoehtoa kuin takka? Ja millainen operaatio on asentaa kiertoilmatakka taloon missä ei ole takkavarausta? Tiilerin aspa sanoi että pitäisi purkaa lattialämmitys takan alta pois, mut se ei nyt vaikuta järkevältä vaihtoehdolta.
Joku kevyttakka voisi onnistua ilman lattiaan tehtäviä suuria muutoksia. Se ei tietenkään varaa yhtään lämpöä. Jos haetaan oikeasti pelkästään sähkökatkoihin varautumista, diesel agregaatti olisi varmasti kustannustehokkain ratkaisu.
 

Zigh

Tittelitön
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 889
Vaikka laskisi tuolla naurettavalla 2 l/min kulutuksella 25 lämmönlisäyksellä, niin tunnissa kulutetun 120 litran lämmitykseen menee 25*C * 120 kg * 4,19 kJ/kg*C / 3600 kWh/kJ = 3,5 kWh. Ts. teho on 3,5 kW. Ekosuihkulla (7 l/min) tehontarve on jo 12.2 kW. Normaalilla 12 l/min suihkulla se 20 kW. Ja tämä ilman häviöitä eli todellinen tehontarve on vielä isompi.

e: Ei varmaan tarvitse enää keskustella pystyykö pumppu tuottamaan samaa tahtia lämmintä vettä? Ei pysty. Sen takia kannattaa olla tarkkana siitä mitä ostaa vaikka myyntimies jauhaisi mitä paskaa.180 litran pönikkä riittää kyllä parille aikuiselle hyvin ja 60 asteen lämmössä pidettynä lapsiperheessäkin, mutta hieman nafti se on. Energiaoptimoinnin näkökulmasta isompi olisi parempi. Tällöin aamusuihkut ja iltasuihkut saisi hoidettua säiliön lämmöllä ilman tarvetta ko. aikojen piikkihintojen käyttämiseen. Yöllä sitten alehintaan pannu kuumaksi.
Olet kyllä oikeassa tuon tehon tarpeen suhteen. Ei esim. omakotitalojen kaukolämmönvaihtimien käyttöveden lämmitysteho huvikseen ole yleensä 60kW luokkaa. Sen pitää kuitenkin riittää vähintään kolmeen yhtäaikaiseen suihkun käyttöön.

Mutta ihan omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa, että 180l varaaja riittää 16kW pumpun kanssa ihan heittämällä neljän hengen perättäisiin suihkutteluihin normaalilla 12l/min suihkulla. Eikä tarvitse mitään 60 asteen lämpöja vaan ihan normaalit noin 50 astetta varaajan yläosassa (40-45 alaosassa). Tämä ihan siksi, että varaajassa oleva vesi riittää hyvin noin kolmeen kertaan ja lataus täyteen kun ottaa alle puoli tuntia niin se ehtii ladata lisää vettä viimeiselle samalla kun edelliset vielä suihkuttelee.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
2 054
Voi olla tyhmä kysymys, mutta menkööt. Maalämmöllä eka kesä menossa. Eikös järjestelmässä ole nk kiertopumppu päällä kesät talvet ellei sitä erikseen jostain syystä laita pois päältä. Meillä muutamat patterit joutui talvella säätämään niin, että ne kohisee koko ajan. Nyt kesällä sama kohina jatkuu koska kohina lienee kiertopumpun tuottamasta virtauksesta johtuvaa. Pattereiden termostaatit on siis tyystin pois ja patterit täysin auki.
Onko kohina vain sellainen jonka kanssa elää näiden parin patterin osalta vai kuuluisiko kesällä lämmitystarpeen poistuttua kohinan pienentyä?
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 396
En kyllä ymmärrä miten voit pitää noita muita hyötyjä "tarpeettomina", mutta omapa on mielipiteesi.
Siis viittaatko sä nyt oikeasti tuohon 2 l/min vedenkulutukseen? En mä tiedä minkälaiseen kusinoroon olet suihkussa tottunut, mutta ei tuo vastaa millään tasolla suihkun vedenkulutusta. Piheimmät ekosuihkut taitaa olla 7 l/min luokkaa.

Vaikka laskisi tuolla naurettavalla 2 l/min kulutuksella 25 lämmönlisäyksellä, niin tunnissa kulutetun 120 litran lämmitykseen menee 25*C * 120 kg * 4,19 kJ/kg*C / 3600 kWh/kJ = 3,5 kWh. Ts. teho on 3,5 kW. Ekosuihkulla (7 l/min) tehontarve on jo 12.2 kW. Normaalilla 12 l/min suihkulla se 20 kW. Ja tämä ilman häviöitä eli todellinen tehontarve on vielä isompi.
No pieni epävarmuus mulla tuon mun laskenan suhteen olikin..

Nyt kun tarpeeksi kauan pyörittelin, löysin mun virheen. Käytin kulutuksena 6l/min, mutta eihän se paljoa auta kun laksentakaava on väärin.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 396
Kertokaa myös mitä hyötyä siitä puskurivaraajasta on?

Mä en tiedä muuta kuin tuon katkoköynnin.
 
Liittynyt
08.01.2020
Viestejä
111
Kertokaa myös mitä hyötyä siitä puskurivaraajasta on?

Mä en tiedä muuta kuin tuon katkoköynnin.
Kun kone vaihtaa käyttöveden ja lämmityskierron välillä vettä tehdessä niin kiertoon lähtee käyttöveden lämpöistä vettä litrakaupalla, se aiheuttaa lämpölaajenemista ja se taas aiheuttaa putkistossa napinaa ja pauketta.
 

Marius

...
Premium-jäsen
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
362
Kertokaa myös mitä hyötyä siitä puskurivaraajasta on?

Mä en tiedä muuta kuin tuon katkoköynnin.
Patterilämmitteisissä taloissa puskurivaraaja kaiketi enemmän pakollinen kuin kiva lisävaruste juurikin estämään napsuntoja, kuten @Juh44 mainitsee. Samoin lattialämmitystaloissa, jos mukana on esim. ilmanvaihdon jälkilämmitystä vesipatterilla samasta kierrosta.

Katkokäyntiä ei ihan pienellä puskurivaraajalla luultavasti hoideta, en tiedä onko jollain 200 litralla isoakaan vaikutusta katkokäyntiin? Luultavasti patteritaloissa on jonkinlainen vaikutus, jos vesitilavuus on muutama sata litraa. Lattialämmityksen etuna suuri varaavuus, joka vähentää katkokäyntiä luonnostaan. Omakotitalon betonilaatta taisi vastata aika monen kuution vesivaraajaa, jolloin parista sadasta lisälitrasta ei ole mitään hyötyä.

VILPien kanssa puskurivaraaja voi auttaa sulatuksissa eli tasapainottaa sulatusten aikana kierrossa olevan veden lämpötilaa.

Meille ei puskurivaraajaa suositeltu eikä semmoista ole asennettu. Luultavasti se vain monimutkaistaisi järjestelmää eli olisi yksi virhelähde lisää ja lisäksi olisi enemmän vikaantuvia kohteita. Tai no, ehkä kesällä märkätilojen lämmityksessä voisi auttaa, jos puskurivaraajalla saisi selvästi lisää vesitilavuutta. Muut piirit on kuitenkin kesäisin ilman kiertoa ja lämmitustarvetta.

Kun kone vaihtaa käyttöveden ja lämmityskierron välillä vettä tehdessä niin kiertoon lähtee käyttöveden lämpöistä vettä litrakaupalla, se aiheuttaa lämpölaajenemista ja se taas aiheuttaa putkistossa napinaa ja pauketta.
Tämä taitaa koskea ensisijaisesti patterilämmitystä, lattialämmityksen kanssa en ole havainnut napinoita tai paukkeita, vaikka ei minkäänlaista puskuria olekaan.
 

Zigh

Tittelitön
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 889
Voi olla tyhmä kysymys, mutta menkööt. Maalämmöllä eka kesä menossa. Eikös järjestelmässä ole nk kiertopumppu päällä kesät talvet ellei sitä erikseen jostain syystä laita pois päältä. Meillä muutamat patterit joutui talvella säätämään niin, että ne kohisee koko ajan. Nyt kesällä sama kohina jatkuu koska kohina lienee kiertopumpun tuottamasta virtauksesta johtuvaa. Pattereiden termostaatit on siis tyystin pois ja patterit täysin auki.
Onko kohina vain sellainen jonka kanssa elää näiden parin patterin osalta vai kuuluisiko kesällä lämmitystarpeen poistuttua kohinan pienentyä?
En tiedä mikä pumppu, mutta ainakin omassa Nibessä lämmitys kun menee kokonaan tauolle, niin lämmityspiirin pumppukin seisoo. Turhahan siihen on sähköä sitä pientäkään määrää kuluttaa.

Lämmityksen lopetuksen saa säädettyä tietyn ulkolämpötilan keskiarvon ylityttyä. Omassa taitaa tällä hetkellä olla 15 astetta 24h liukumalla.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 065
Voi olla tyhmä kysymys, mutta menkööt. Maalämmöllä eka kesä menossa. Eikös järjestelmässä ole nk kiertopumppu päällä kesät talvet ellei sitä erikseen jostain syystä laita pois päältä. Meillä muutamat patterit joutui talvella säätämään niin, että ne kohisee koko ajan. Nyt kesällä sama kohina jatkuu koska kohina lienee kiertopumpun tuottamasta virtauksesta johtuvaa. Pattereiden termostaatit on siis tyystin pois ja patterit täysin auki.
Onko kohina vain sellainen jonka kanssa elää näiden parin patterin osalta vai kuuluisiko kesällä lämmitystarpeen poistuttua kohinan pienentyä?
Voithan sä pienentää pumpun tehoa kesäksi. Jos ymmärsin oikein ja kohina tuli "kaupan päälle" maalämpöön siirtyessä, niin asetukset järjestelmässä on todennäköisesti vähän väärin. Meilläkään ei ole termareita, mutta patterikohtaisia sulkuventtiilejä säätämällä pystyy vaikuttamaan miten virtaus jakautuu. Esim. meillä olohuoneessa on kaksi isoa patteria ja ne tekisivät täydellä teholla ko. huoneen pätsiksi vintin jäädessä kylmäksi. Yleisesti ottaen keskikerroksen tehoja on säädetty ja vintissä kaikki niin auki kuin mahdollista. Putkareilla varmaan on fiksummat konstit, mutta itse niitä säätelin pikkuhiljaa sen mukaan, että sain huoneet tasapainoon lämpötilan suhteen. Ei oo kiireisten hommaa.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
2 054
En tiedä mikä pumppu, mutta ainakin omassa Nibessä lämmitys kun menee kokonaan tauolle, niin lämmityspiirin pumppukin seisoo. Turhahan siihen on sähköä sitä pientäkään määrää kuluttaa.

Lämmityksen lopetuksen saa säädettyä tietyn ulkolämpötilan keskiarvon ylityttyä. Omassa taitaa tällä hetkellä olla 15 astetta 24h liukumalla.
Thermian legend kyseessä. Jossain lueskelin että aina kierto olisi päällä ettei vesi seiso järjelstelmässä. Mutta siis täysin irrallinen lause googletettuna eikä itsellä ymmärrystä kuuluuko veden kiertää. Sen nyt ainakin oletan, että kohina on nimenomaan kierrosta johtuvaa.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
2 054
Voithan sä pienentää pumpun tehoa kesäksi. Jos ymmärsin oikein ja kohina tuli "kaupan päälle" maalämpöön siirtyessä, niin asetukset järjestelmässä on todennäköisesti vähän väärin. Meilläkään ei ole termareita, mutta patterikohtaisia sulkuventtiilejä säätämällä pystyy vaikuttamaan miten virtaus jakautuu. Esim. meillä olohuoneessa on kaksi isoa patteria ja ne tekisivät täydellä teholla ko. huoneen pätsiksi vintin jäädessä kylmäksi. Yleisesti ottaen keskikerroksen tehoja on säädetty ja vintissä kaikki niin auki kuin mahdollista. Putkareilla varmaan on fiksummat konstit, mutta itse niitä säätelin pikkuhiljaa sen mukaan, että sain huoneet tasapainoon lämpötilan suhteen. Ei oo kiireisten hommaa.
Talvella säädin kaiken ja se kohina on näissä kolmessa patterissa jonkinlainen kun lämpöä haluaa pihalle. En tiedä juurisyytä miksi juuri näissä kohisee.. Ilmaa ei kuitenkaan ole. Kohina loppuu kun säätää esiasetukset pienelle mutta lämpöä ei sitten tule tiloihin riittävästi.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 065
Mutta ihan omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa, että 180l varaaja riittää 16kW pumpun kanssa ihan heittämällä neljän hengen perättäisiin suihkutteluihin normaalilla 12l/min suihkulla. Eikä tarvitse mitään 60 asteen lämpöja vaan ihan normaalit noin 50 astetta varaajan yläosassa (40-45 alaosassa). Tämä ihan siksi, että varaajassa oleva vesi riittää hyvin noin kolmeen kertaan ja lataus täyteen kun ottaa alle puoli tuntia niin se ehtii ladata lisää vettä viimeiselle samalla kun edelliset vielä suihkuttelee.
Tässä kohtaa se homma menee hankalaksi, koska homma riippuu niin paljon parametreista ja käyttäjistä. Kuten jo aiemmin mainitsin. Ei se tarvitse kuin pari "kiehuvalla" vedellä itsensä pesevää kylpijää, niin 180 litraa on tyhjä kahden jälkeen. Unelmoiva teini saa tyhjäksi yksinäänkin. Talvisin meillä kolmas saa jo kylmenevää vettä ihan jo senkin takia, että syöttövesi on lähes nollassa (tulovesi kulkee turhan lähellä pintaa tontilla 40-50 metriä). Tulee ikävä tuplavaikutus, kun sekoittaja ottaa enemmän kuumaa ja lisäksi varaajakin saa 10-20 astetta enemmän tehdä töitä. Käytännössä pakko pistää 60 asteeseen, että vesi riittää jotenkuten edes kolmelle vaikka pumpun käyttöveden priorisointi on säädetty melkein maksimiin (eli tekee käytännössä aina käyttövettä jos on pyynti).
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 065
Talvella säädin kaiken ja se kohina on näissä kolmessa patterissa jonkinlainen kun lämpöä haluaa pihalle. En tiedä juurisyytä miksi juuri näissä kohisee.. Ilmaa ei kuitenkaan ole. Kohina loppuu kun säätää esiasetukset pienelle mutta lämpöä ei sitten tule tiloihin riittävästi.
Kokeilitko pienellä esiasetuksella korottaa syöttökäyrää? Käytännössähän saat saman lämmön sinne pienemmälläkin virtauksella, jos lämpötila on korkeampi. Ainoa ikävä vaikutus voi tulla siinä kohtaa kovilla pakkasilla, kun siirtoteho ei riitä (ko. virtauksella).

e: Syöttökäyrän korotus tietysti syö vähän pumpun energiatehokkuutta, mutta ainakin omakohtaisesti pumppu on kuluttanut niin vähän (5-6000 kWh/v), että ihan herttaisen sama jos muutaman sata kWh menee "hukkaan" sillä hyödyllä, että kohinan saa pois.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 396
Katkokäyntiä ei ihan pienellä puskurivaraajalla luultavasti hoideta, en tiedä onko jollain 200 litralla isoakaan vaikutusta katkokäyntiin? Luultavasti patteritaloissa on jonkinlainen vaikutus, jos vesitilavuus on muutama sata litraa. Lattialämmityksen etuna suuri varaavuus, joka vähentää katkokäyntiä luonnostaan. Omakotitalon betonilaatta taisi vastata aika monen kuution vesivaraajaa, jolloin parista sadasta lisälitrasta ei ole mitään hyötyä.
Serkulla on 100l puskurivaraaja on-off maalämpöpumpun kaverina, käsittääkseni sekin on asennettu ensisijaisesti siksi kun käytössä on kaksi piiriä, pesuosasto ja muutalo. Kesäaikaan kun muulämmitys on pois se pesuosaston lämmitys saisi aikaan liian lyhyen käyntijakson, mutta siinähän on 40m2 alaa lämmittämässä 12kW pumppu.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 826
Joo, jatketaan yv:llä. Jos kerrot siellä, että miten. Mulla kun tuollainen pumppu löytyy ja sillä menee ainakin kolme varttia ennen kuin pääsee täyteen tehoon.
Tai sitten näin. Ei mulla kovin pitkää jatkoa tähän ole.

Kysymys on siis, miten periaatetasolla (maa)lämpöpumppua ohjataan pörssisähkön mukaan, ja etenkin kun hinnoittelujakso lyhenee varttiin.

Vastaus on, että ei laitetta tarvitse pysäyttää. Kunhan ohjataan tarpeen ja hintavaihtelun mukaan pienimmälle osateholle tai täysille(tai muuten ylilämmityksen puolelle).

Tietysti jos on kyseessä on/off laite, ei käy.
 
Liittynyt
15.06.2024
Viestejä
4
Kaipaisi vähän mielipiteitä, olemme katselleet puolison kanssa yhtä -92 rakennettua puurakenteista omakotitaloa jossa on sähköinen kattolämmitys, katto lämmityksestä ei ole itsellä minkäänlaista kokemusta, välittäjä sanoi vuosikulutuksen olevan luokkaa 17 000Kw joka omaan korvaan kuulostaa melko isolta :hmm:Talossa asuinneliöitä 92m2, kokonaisala 163m3

Kylpyhuoneessa ja KHH:ssa on lattialämmitys
Mitenkä jos tästä kauppoihin pääsemme ja asentaisimme talon olohuoneeseen ILP jossain vaiheessa niin paljonko sillä saisi sähkönkulutusta laskettua?

Mitenkä jos haluaisi vaihtaa kattolämmityksen esim sähköpattereihin? Onko tämä kallis homma ja olisiko näin edes suurta vaikutusta sähkönkulutukseen?

ikkuna,ovet & lämminvesivaraaja vaihdettu -22.

EDIT: tässä talon linkki

 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
27.10.2017
Viestejä
1 967
Sijoittaisin ennemmin kunnolliseen/kunnollisiin ilppeihin kuin sähköpattereihin. Sopivalla pohjaratkaisulla saattaa kattolämmitys olla pitkälti vain varalla.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 826
Sijoittaisin ennemmin kunnolliseen/kunnollisiin ilppeihin kuin sähköpattereihin. Sopivalla pohjaratkaisulla saattaa kattolämmitys olla pitkälti vain varalla.
Samoin. Silti se vastuslämmitys on nimellisesti päälämmitys ja ilpit vain tukilämmitysmuoto. Tosiasiallisestikin se vastuslämpö on tärkeä lisä-, vara- ja hätälämpö. Ja kun kattolämmityksen elinkaari on rajallinen, tullaan siihen että pitää ne patteritkin asentaa. Ellei sitten erityisesti halua uusia kattolämmitystä, mitä harva kai nykyään haluaa.
 
Liittynyt
27.10.2017
Viestejä
1 967
Ja kattolämmityksen todellinen COP on alle 1, koska lämpö haluaa ennemmin ylös kuin alas. Nyky-ilpit (oikein toimiessaan, terveisiä Mitsu RW35:lle) paahtaa vielä kakkosella alkavia lukuja yli parinkympin pakkasilla.
 
Liittynyt
15.06.2024
Viestejä
4
Sijoittaisin ennemmin kunnolliseen/kunnollisiin ilppeihin kuin sähköpattereihin. Sopivalla pohjaratkaisulla saattaa kattolämmitys olla pitkälti vain varalla.
Tätä mietin kans jos esim kaksi ILP:tä tuonne sijoittaisi niin eikö se olisi kans aika hyvä ratkaisu, sitten joskus tulevaisuudessa harkitsisi pattereiden asennus jos on tarvetta / kattolämmitys tulee elinkaarensa päähän. Tuolla kuitenkin on OH:ssa myös vaarava pönttötakka

Mutta luulisin että nyt aluksi mentäisiin yhdellä ILP:llä ja sitten jossain kohtaa lisättäisiin toinen
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 826
Ja kattolämmityksen todellinen COP on alle 1, koska lämpö haluaa ennemmin ylös kuin alas.
Selittäisin ilmiötä mieluummin sillä, että siinä missä patterit ovat huonetilassa, kattolämmityksen tapauksessa pieni osa rakennusmateriaalista on elementin väärällä puolella. Eihän lämpö sinänsä pyri mihinkään suuntaan, ylös nouseva lämpö on vain kaasun tai nesteen virtaukseen liittyvä asia. Lisäksi katto on eri asia kuin lattia johtuen siitä, mitä on vastassa huoneiston ulkopuolella. Jos rakennetaan talo lentävän saaren alapuolelle ylösalaisin ja maa on ylhäällä, pätee lämpötaloudellisesti ja eristeiden puolesta pitkälti sama kuin tosielämässä. :p
 
Liittynyt
07.11.2016
Viestejä
2 388
Kattolämmitystä käytetään aika yleisesti varastoissa, teollisuushalleissa, hengaareissa, toimistoissa jne, ei sähköisenä mutta vesikiertoisena.
Jos nuo sähköiset kattolämmityselementit happanee on yksi vaihtoehto sähköpattereiden sijaan olla vesikiertoiset radiaattorit ja VILP, toki hintavampi investointi.
 
Liittynyt
15.06.2024
Viestejä
4
Käymme huomenna asuntoa katsomassa, kuntokartoituksen jo katselinkin ja kaikki näyttäisi olevan kunnossa, kylpyhuone nyt tottakai alkaa olemaan vaihtokunnossa mutta sen hoidan itse muutaman kaverin kanssa jotka tekevät nuota työkseen. Ja jos ny tähän päädytään todnäk tulee se ILP heti
 

0nanias

Make ATK Great Again
Liittynyt
03.09.2018
Viestejä
1 942
Kaipaisi vähän mielipiteitä, olemme katselleet puolison kanssa yhtä -92 rakennettua puurakenteista omakotitaloa jossa on sähköinen kattolämmitys, katto lämmityksestä ei ole itsellä minkäänlaista kokemusta, välittäjä sanoi vuosikulutuksen olevan luokkaa 17 000Kw joka omaan korvaan kuulostaa melko isolta :hmm:Talossa asuinneliöitä 92m2, kokonaisala 163m3

Kylpyhuoneessa ja KHH:ssa on lattialämmitys
Mitenkä jos tästä kauppoihin pääsemme ja asentaisimme talon olohuoneeseen ILP jossain vaiheessa niin paljonko sillä saisi sähkönkulutusta laskettua?

Mitenkä jos haluaisi vaihtaa kattolämmityksen esim sähköpattereihin? Onko tämä kallis homma ja olisiko näin edes suurta vaikutusta sähkönkulutukseen?

ikkuna,ovet & lämminvesivaraaja vaihdettu -22.
Yksi laadukas ilppi olohuoneeseen saman tien ja patterit makkareihin sitten kun kattoelementit hajoavat tai rumat termostaatit alkavat pistämään silmiin.

Kattolämmityselementtien irtikytkentä, niitä ohjaavien huonetermostaattien poisto ja lämpöpatterien asennus ja kytkentä noihin pariin makkariin on melko nopea homma, puhutaan muutamista tunneista olettaen että kytkennöissä ei tule vastaan mitään yllätyksiä. Nopein ja edullisin tapa on haaroittaa kattolämmityksien kytkentärasioilta kaapeli ja viedä se pinta-asennuksena muovilistalla ikkunan puoleiselle seinälle josta se tuodaan alas patterille huomaamattomasti. Lämmityksen ohjaus sähkökeskuksella voidaan säilyttää entisellään, jolloin lämmittimet saadaan tarvittaessa myös pörssisähköohjauksen piiriin.
 
Liittynyt
15.06.2024
Viestejä
4
Yksi laadukas ilppi olohuoneeseen saman tien ja patterit makkareihin sitten kun kattoelementit hajoavat tai rumat termostaatit alkavat pistämään silmiin.

Kattolämmityselementtien irtikytkentä, niitä ohjaavien huonetermostaattien poisto ja lämpöpatterien asennus ja kytkentä noihin pariin makkariin on melko nopea homma, puhutaan muutamista tunneista olettaen että kytkennöissä ei tule vastaan mitään yllätyksiä. Nopein ja edullisin tapa on haaroittaa kattolämmityksien kytkentärasioilta kaapeli ja viedä se pinta-asennuksena muovilistalla ikkunan puoleiselle seinälle josta se tuodaan alas patterille huomaamattomasti. Lämmityksen ohjaus sähkökeskuksella voidaan säilyttää entisellään, jolloin lämmittimet saadaan tarvittaessa myös pörssisähköohjauksen piiriin.
Jeps, tässäpä se tulikin aikalailla niinkuin ajattelinkin!
 
Liittynyt
14.12.2018
Viestejä
165
Tai sitten näin. Ei mulla kovin pitkää jatkoa tähän ole.

Kysymys on siis, miten periaatetasolla (maa)lämpöpumppua ohjataan pörssisähkön mukaan, ja etenkin kun hinnoittelujakso lyhenee varttiin.

Vastaus on, että ei laitetta tarvitse pysäyttää. Kunhan ohjataan tarpeen ja hintavaihtelun mukaan pienimmälle osateholle tai täysille(tai muuten ylilämmityksen puolelle).

Tietysti jos on kyseessä on/off laite, ei käy.
Juu, eipä siinä auta kuin alkaa kikkailemaan lämpötilapyyntien avulla. Itellä iso puskurivaraaja niin se helpottaa. Mutta toivottavasti hintaheittely ei ihan valtavaksi nouse varttien välillä kun kyllä siinä melkein se vartti on jo tehon kasvatukseen käytetty vaikka pumppu onkin jo pienellä teholla :) Mutta sepä selviää sitten, että mimmoseksi hommaksi menee.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
1 096
Yksi laadukas ilppi olohuoneeseen saman tien ja patterit makkareihin sitten kun kattoelementit hajoavat tai rumat termostaatit alkavat pistämään silmiin.

Kattolämmityselementtien irtikytkentä, niitä ohjaavien huonetermostaattien poisto ja lämpöpatterien asennus ja kytkentä noihin pariin makkariin on melko nopea homma, puhutaan muutamista tunneista olettaen että kytkennöissä ei tule vastaan mitään yllätyksiä. Nopein ja edullisin tapa on haaroittaa kattolämmityksien kytkentärasioilta kaapeli ja viedä se pinta-asennuksena muovilistalla ikkunan puoleiselle seinälle josta se tuodaan alas patterille huomaamattomasti. Lämmityksen ohjaus sähkökeskuksella voidaan säilyttää entisellään, jolloin lämmittimet saadaan tarvittaessa myös pörssisähköohjauksen piiriin.
En kyllä ikinä ottaisi ilppiä olohuoneeseen, vaan johonkin tilaan missä ei niinpaljon oleskella. Se jatkuva puhallus vituttaisi melkopaljon telkkua katsoessa.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 396
En kyllä ikinä ottaisi ilppiä olohuoneeseen, vaan johonkin tilaan missä ei niinpaljon oleskella. Se jatkuva puhallus vituttaisi melkopaljon telkkua katsoessa.
Tuokin riippuu monesta asiasta, kuten myös siitä mikä siinä ilpissä häiritsee.

Se kyllä kannattaa huomioida että miten ilp vaikuttaa makuuhuoneisiin. Makkarit ovat kuitenkin käytännössä ne tilat joissa lämpötila on kriittisin.

Keittiöön ilppiä ei kannata sijoittaa, ruuanlaitossa nousee aina jonkinverran rasvaa, joka jämähtää sinne ilpin kennoon ikävästi.
 

0nanias

Make ATK Great Again
Liittynyt
03.09.2018
Viestejä
1 942
En kyllä ikinä ottaisi ilppiä olohuoneeseen, vaan johonkin tilaan missä ei niinpaljon oleskella. Se jatkuva puhallus vituttaisi melkopaljon telkkua katsoessa.
Sen sijaan että pidät meitä jännityksessä niin voit toki kertoa meille että mihin se sisäyksikkö kannattaisi OH:n sijaan laittaa.

183931.png
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 826
En kyllä ikinä ottaisi ilppiä olohuoneeseen, vaan johonkin tilaan missä ei niinpaljon oleskella. Se jatkuva puhallus vituttaisi melkopaljon telkkua katsoessa.
Näitä erilaisia syitä asentaa tai olla asentamatta tietyn nimiseen huoneeseen on aika monta. Jos ei käsitellä yksittäisen asunnon pohjaratkaisua, vaan vaikkapa yleisesti tavallisia kaksioita ja kolmioita, saattaisin aika monessa tapauksessa päätyä juuri olohuoneeseen, vaikka noteeraan argumentin vittumaisesta puhalluksesta telkkaria katsoessa. Makuuhuoneessa näkisin sen vielä ikävämpänä, yleensä lämmönjaollisesti huonona ja bonuksena häiriöäänet. Keittiötä pidän pääosin poissuljettuna vaihtoehtona edellä mainitusta syystä, vaikka tietysti keittiön määritelmä on laaja ja isommassa tilassa ei välttämättä olla missään rasvavyöhykkeellä vaikka nimellisesti keittiössä. Jos on jonkinlainen eteinen tai käytävä, se voi olla optimi, mutta voi olla myös huono tai täysin mahdoton paikka monesta syystä. Omassa ei ollut lämmönjaon kannalta muuta mahdollisuutta kuin olohuone.

Sen sijaan että pidät meitä jännityksessä niin voit toki kertoa meille että mihin se sisäyksikkö kannattaisi OH:n sijaan laittaa.

Jos se olisikin eteisessä, niin onhan se silloinkin "olohuoneessa" ja puhaltaa mahdollisesti enemmän päin näköä kuin "olohuoneessa". Huonekorkeutta ja muita yksityiskohtia tuntematta ei voi edes sanoa, mahtuuko "eteisen" puolelle.

Eksoottisena ratkaisuna pitäisin, että vessaan kuljetaan ikkunasta pation avokuistin kautta.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 826
Eteisessä WC:n yläpuolella selvä paikka.
Sitä ei voi tietää käymättä huoneistossa ja katsomatta kattoon sekä huussiin. Lisäksi voi olla, että ulkoyksikkö tulee pakosta toiselle puolelle asuntoa, mikä ei suoraan ole este mutta vaikuttaa mahdollisesti paljonkin.

Nopea persetuntumani on silti, että se on ihannetapauksessakin vasta kakkosvaihtoehto ja ensisijaisesti varsinaiseen olohuoneeseen.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 826
No kyllä heikentää. Maa- tai vesi-ilmalämpöpumppuja ei vartin jaksoissa käytetä.
Mulla kun tuollainen pumppu löytyy ja sillä menee ainakin kolme varttia ennen kuin pääsee täyteen tehoon.
Tätä jäin hieman ihmettelemään edelleen, vaikka tietysti en tiedä millainen on mainitsemasi "tuollainen" pumppu, kun ensin oli aiheena vain yleisesti "MLP tai VILP".

Kesäkäytössäkin on maalämmöllä käyttöveden lataus selvästi tuota mainittua aikamäärettä nopeammin ohi, ja melko kovalla teholla se ajaa. Etenkään talvikäytössä pakkaskaudella, siis silloin kun lämmityssähkön optimoinnilla on sekä kulutuksen että hinnan puolesta oikeasti merkitystä, ei ole kuin kullin luikaus ja invertteri-MLP laskee pienimmälle osateholle tai ohjautuu täysille. Ja voihan sen kompressorin ohjelmoida tarvittaessa pysähtymään kokonaankin, sanoisin tätä jopa houkuttelevammaksi kun resoluutio onkin 15 minuuttia eikä 60.

Eikä tarvita isoa varaajaa, jotta kämppä ei muutu igluksi muutamassa tunnissa. Riittää että on vähän jämymmät seinät. Kone voi käydä paljon normaalia hitaammin yli kellon ympäri ilman huomattavaa muutosta asumismukavuudessa.
Kuhan jauhaa paskaa.
Joo, jauhan ihan armotonta paskaa. Jos olen väärässä, toivon että se osoitetaan jotta hyödyn tiedosta itsekin.
Missäpäin suomea porataan alimittaisia kaivoja? Ainakin täällä pohjoisessa porataan kaivot suositus syvyyttä syvemmälle. Aika idiootti saa olla jos alimittaisen kaivon hyväksyy.
Siihen halpuutukseen liittyy siis yleensä lähtökohtana alamittainen kone, mahdollisesti toki sillekin alamittainen kaivo(tai vaakatasoinen maapiiri tai vesistöpiiri, paitsi näitä varmaan harvemmin tehdään alamittaisiksi koska muun kuin oletusvaihtoehdon tilaaja saattaa kokonaisuudesta jotain ymmärtää). Kun on alamittainen kone, ei voi sillä isolla varaajallakaan kovin äkkiä lämmittää varastoon, oli sitten alamittainen keruupiiri tai ei. Tietysti käyttötavasta riippumatta on perin kurjaa jos "kaivo kuivuu" lopputalven pakkasjaksoina ja vastuslämpöä alkaa tarvita.

Idiootteja tilaajia on paljon, ja myyjiä monenlaisia. Maalämpöjärjestelmän voi rakentaa myös niin, että pyytää ensin ulkopuolisen konsultin arvion, arvioi sen itse ja tilaa työt ja laitteet niitä markkinoivilta kilpailuttamalla. Pakko ei ole luottaa tuuriin tai ostaa pyytämättä saadun markkinointiviestinnän perusteella. Sanoisin peräti ettei kannata. Samoin ei kannata mennä Giganttiin kysymään, "mitäs sä myisit mulle, mulla on rahaa".
Olet sähkönhinnasta oikeassa mutta kun otetaan siirto huomioon niin tuo sinun vänkääminen on turhaa pilkunnussintaa.
Etenkin jos puhutaan lämmityksestä ja kyseessä on varaava keskuslämmitys, niin ei ole missään tapauksessa vänkäämistä, turhaa tai pilkunnussintaa. Sehän on silkkaa säästöä, tienaamista ja ilmaista rahaa. Tällöin tulee tilanteita joissa siirtoa tulee jotakuinkin vakiomäärä, mutta käyttöä ajoittamalla energian ostossa pääsee saamapuolelle. Kahvinkeitossa ja pyykinpesussa sitten asia erikseen, eli kovin äkkiä ei tienata ellei ole selkeä hintavirhe jossa miinushinnalla kuitataan alkajaisiksi siirto ja vero.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
9 247
En ole ainakaan itse kokenut olohuoneen ilppiä ongelmaksi. Ei juuri pidä mitään ääntä ja aina voi itse säätää puhallusta jos ei tykkää.

Puhaltaa siitä sitten käytävään ja saa ohjattua viileyttä eri huoneisiin.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 826
Ei juuri pidä mitään ääntä ja aina voi itse säätää puhallusta jos ei tykkää.
Tämähän pätee sitten viilennykseen. Jos kämpän lämmitys on sen varassa ja epäihanteellinen käyttö tarkoittaa vastussähkön kulutusta, tilanne mutkistuu.

En itsekään pelkäisi puhuria ja melua nimenomaan olohuoneessa, jos vaihtoehtona on jokin muu vielä ikävämpi huone.
 
Liittynyt
14.12.2018
Viestejä
165
Tätä jäin hieman ihmettelemään edelleen, vaikka tietysti en tiedä millainen on mainitsemasi "tuollainen" pumppu, kun ensin oli aiheena vain yleisesti "MLP tai VILP".

Kesäkäytössäkin on maalämmöllä käyttöveden lataus selvästi tuota mainittua aikamäärettä nopeammin ohi, ja melko kovalla teholla se ajaa. Etenkään talvikäytössä pakkaskaudella, siis silloin kun lämmityssähkön optimoinnilla on sekä kulutuksen että hinnan puolesta oikeasti merkitystä, ei ole kuin kullin luikaus ja invertteri-MLP laskee pienimmälle osateholle tai ohjautuu täysille. Ja voihan sen kompressorin ohjelmoida tarvittaessa pysähtymään kokonaankin, sanoisin tätä jopa houkuttelevammaksi kun resoluutio onkin 15 minuuttia eikä 60.
Mulla on invertteri IVLP ja siinä se kullinluikaus tehojen nostoon on monesti vartti. Käynnistyksen jälkeen ajaa monesti ensimmäiseen sulatukseen vajaatehoilla, eli 45 minuuttia. Mutta harvoinpa sitä sammutellaan lämmityskaudella. 1800 litran varaaja löytyy, eli mukavuuteen ei mitään merkitystä. Sittepä sen näkee ja näillä mennään, mutta äkkiseltään en ite kuluttujana huomaa varttihinnoissa mitään etua. Eiköhän siinä luoteta, ettei tavallinen tallaaja ehdi reagoimaan. Itellä hyvä tilanne kun Home assistant ohjaa paljon. Mutta en silti ala silläkään ränkkäämään IVLP:tä tai ILPpiä.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 826
Mulla on invertteri IVLP ja siinä se kullinluikaus tehojen nostoon on monesti vartti. Käynnistyksen jälkeen ajaa monesti ensimmäiseen sulatukseen vajaatehoilla, eli 45 minuuttia. Mutta harvoinpa sitä sammutellaan lämmityskaudella.
Nimenomaan. En näe tässä ongelmaa, koska eihän sitä jokaisen vartin välein tarvitse tehoa nostaa ja laskea. Kun huomataan, että lämmityskaudella ei juuri pysäytellä, ei tuolla hitaalla käynnistyksellä ole niin väliä. Samoin vartin reaktio on ihan ok jos halpoja vartteja on tulossa vaikka 3 tai 9.

Palaan vielä alkuperäiseen toteamukseen "Maa- tai vesi-ilmalämpöpumppuja ei vartin jaksoissa käytetä." Ei toki käytetä kokonaistaloudellisen järkevästi vartin pätkäkäyntinä, mutta sehän on eri asia ja 80-luku meni jo. Kuten todettu, jopa ilmavehkeitä sujuvasti säädetään siten, että vartin resoluutio toimii - sitähän se tarkoittaa jos jo ekan vartin aikana ollaan maksimeissa eli teho nousee merkittävästi jo muutamassa minuutissa. Puhumattakaan siitä, että kun invertteri-MLP käy minimiosateholla ja pyydetään lisää, se kiihtyy maksimiin tai muuten suurelle teholle noin suunnilleen lähes välittömästi.

Manuaalinen kikkailu lämpöpumpuilla ei toki ole järkevää tai kohtuullista tuntihinnallakaan, eli käsittelen asiaa sillä oletuksella, että käytettävissä on oma tai ulkopuolinen pörssisähköohjaus. Pointtina on kuitenkin, että se hintaohjaus on yhtä mahdollista eikä vaikeampaa kuin tunnin jaolla. Jokaista sekuntiahan ei kuitenkaan tarvitse tai voi optimoida.

äkkiseltään en ite kuluttujana huomaa varttihinnoissa mitään etua
Ymmärrän tämän näkökulman. Manuaalinen säätäminen olisi tietysti yleensä helpompaa tunnin portailla, hyvä automaatio toimii suunnilleen vastaavasti ja reaktioaikansa takia paremmin.

Pääasiassa uskon edun tulevan markkinan toiminnasta; on vähän pakko olla tarkempi ja pahoja heittoja aiheuttava kämmäily vähenee.

Kuitenkin myös käytännön tasolla kuluttajana varttijako olisi voinut hyödyttää esim. 5.1.2024. Vaikkapa sähköpatterien pörssisähköohjaus(manuaalinen tai automaattinen) olisi voinut saavuttaa tällöin siedettävämmän asumismukavuuden ja/tai pienemmän energiakustannuksen. Tietysti manuaalinen säätäminen on tässä vain proof-of-concept eikä mitään mielekästä puuhaa tai yleensä mahdollistakaan kun on muuta tekemistä kuin päivystää kotona, painaa nappeja ja excelöidä asioita.
 
Liittynyt
01.08.2021
Viestejä
11
Tämmöinen investointipohdinta; muutettiin viime vuonna yksitasoiseen 125m^2 neliöiseen uuteen taloon Etelä-Suomessa, aikuinen pariskunta, vuodessa ehkä 1,5-2 MWh plug-in hybridin latausta, lämmitys hoidettu Nilan EC9:llä (PILP), ja talossa vesikiertoinen lattialämmitys eli johtuen tuosta PILP tekniikasta lämmitys on talvella käytännössä sähkölämmitys. Kannattaako taloon investoida hankkimalla Nilanin rinnalle VILP? Ja antaisi Nilanin hoitaa käyttövesi ja ilmanvaihto, ml. jäähdytys, ts. kytkisi PILP:n lattialämmitys vastukset pois, mutta jättäisi kuitenkin kiertoon jos VILP päättää hajota tms.

Laskeskelin vähän arvoja (alla); sähkökulutus on varmasti talon ensimmäisenä vuonna vähän koholla, mutta tuskin tuosta hirvesti vähenee. Arvioisin pohjakulutuksen olevan noin 0.85 MWh kuukaudessa ja niinä kuukausina jolloin on tuon yli ylimenevä olisi pääosin siis tuota sähkölämmitystä (toki ei ole näin simppeli, mutta arvio siis). Arvioisin, että 70% saisi tuosta säästettyä VILP:llä, onko näin vai ei?

Lisäksi pohdituttaa kuinka iso VILP tulisi olla, mitä kulutuslukuja katsoin niin vaikka oli pakkasta talvella reilusti niin ei Nilanin vastukset ole yli 6 kw juuri koskaan kuluttaneet, pikemminkin luokkaa 3-4 kw vrk. keskiarvona. Talven kylmimpien päivien kulutusmaksimit noin 120 kwh per päivä. Riittäisikö siis 5-6 kw monoblock VILP?

Tiedän automaation olevan vähän haaste, mutta ajatus olisi, että VILP olisi omalla säädöllään täysin erillään ja käytännösssä avoimesta pohjaratkaisusta johtuen säätäisi olohuone/keittiössä olevan tarpeen mukaan. Onko tähän ajatuksia?

Mitä tällainen investointi kustantaisi? Katsoin, että noin 5 kw monoblockkeja saa noin 3500-4000 eurolla, ja johtuen kohteen luonteesta asennus ei pitäisi olla ongelma, saa käytännössä suoraan teknisen tilan taakse minimi vedoilla, olisiko asennus noin 1500-2000 euroa vai olenko aivan kujalla?
 

Liitteet

Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 396
Tämmöinen investointipohdinta; muutettiin viime vuonna yksitasoiseen 125m^2 neliöiseen uuteen taloon Etelä-Suomessa, aikuinen pariskunta, vuodessa ehkä 1,5-2 MWh plug-in hybridin latausta, lämmitys hoidettu Nilan EC9:llä (PILP), ja talossa vesikiertoinen lattialämmitys eli johtuen tuosta PILP tekniikasta lämmitys on talvella käytännössä sähkölämmitys. Kannattaako taloon investoida hankkimalla Nilanin rinnalle VILP? Ja antaisi Nilanin hoitaa käyttövesi ja ilmanvaihto, ml. jäähdytys, ts. kytkisi PILP:n lattialämmitys vastukset pois, mutta jättäisi kuitenkin kiertoon jos VILP päättää hajota tms.

Laskeskelin vähän arvoja (alla); sähkökulutus on varmasti talon ensimmäisenä vuonna vähän koholla, mutta tuskin tuosta hirvesti vähenee. Arvioisin pohjakulutuksen olevan noin 0.85 MWh kuukaudessa ja niinä kuukausina jolloin on tuon yli ylimenevä olisi pääosin siis tuota sähkölämmitystä (toki ei ole näin simppeli, mutta arvio siis). Arvioisin, että 70% saisi tuosta säästettyä VILP:llä, onko näin vai ei?

Lisäksi pohdituttaa kuinka iso VILP tulisi olla, mitä kulutuslukuja katsoin niin vaikka oli pakkasta talvella reilusti niin ei Nilanin vastukset ole yli 6 kw juuri koskaan kuluttaneet, pikemminkin luokkaa 3-4 kw vrk. keskiarvona. Talven kylmimpien päivien kulutusmaksimit noin 120 kwh per päivä. Riittäisikö siis 5-6 kw monoblock VILP?

Tiedän automaation olevan vähän haaste, mutta ajatus olisi, että VILP olisi omalla säädöllään täysin erillään ja käytännösssä avoimesta pohjaratkaisusta johtuen säätäisi olohuone/keittiössä olevan tarpeen mukaan. Onko tähän ajatuksia?

Mitä tällainen investointi kustantaisi? Katsoin, että noin 5 kw monoblockkeja saa noin 3500-4000 eurolla, ja johtuen kohteen luonteesta asennus ei pitäisi olla ongelma, saa käytännössä suoraan teknisen tilan taakse minimi vedoilla, olisiko asennus noin 1500-2000 euroa vai olenko aivan kujalla?
Kyllä tuo on ihan asiallinen suunnitelma.

Tuossa nilan ec9:ssä on käytännössä kaksi konetta vaan pakattu samaan peltilootaan, eli pilp joka hoittaa ilmanvaihdon ja käyttöveden ja sähkölattila.

Jos sähkökattilan korvaa vilpillä ei pilpin toiminta muutu mitenkään, myös vilp toimii ihan normaalisti käyräohjattuna ulkolämpötilan perusteella aivan kuten minkä tahansa ilmanvaihtojärjestelmän kanssa.

Kaveri oli saman kysymyksen äärellä pari vuotta sitten, mutta nuukuus iski ja laittoi vain ilmalämpöpumpum. Nilanin kiertovesipumppu on päällä, mutta sähkölämmitin sammutettuna, huonetermarit täysillä, ilp tuottaa riittävästi lämpöä niin että myös autotalli pysyy lämpimänä pelkällä veden kierrolla, eikä sähkövastusta tarvita. Tosin takkaa jonkin verran lämmittänyt kovimmilla pakkasilla, niin ettei ole tietoa olisiko suoraa sähköä tarvinnut. Ollut kyllä ihan tyytyväinen vaikkei tuo ilppi ihan suurinta hottia asumismukavuuden kannalta olekaan.
 

Dokker

Tukijäsen
Liittynyt
21.04.2024
Viestejä
12
Itse kanssa olen ajatuksen tasolla miettinyt monoblock vilppiä lämmittämään lattiaa Nilanin sähkökattilan sijasta.

Omassa tapauksessa teknisen tilan takana on lasitettu terassi. Onko vilppiä mahdollista laittaa lasitetulle terassille vai pitääkö asentaa ulos ja tehdä vedot tuon terassi läpi? Terassilla on mielestäni kohtuu määrä ilmareikiä. Onko jokin asia minkä vuoksi ei kannattaisi asentaa vilppiä lasitetulle terassille ?

@himan tuosta vilpin koosta. Ainakin osa valmistajista ilmoittaa parhaan lämmitystehon, joka saavutetaan yleensä noin 7c˚ lämpötilassa. -20c˚ lämpötilassa lämmitysteho on sitten selvästi pienempi. Näin siis ainakin U-Energyn vilpeissä, joita olen katsellut kohtuullisten hintojen vuoksi.

Tässä U- Energyn vilp. Hinnat on kyllä houkuttelevia.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
247 382
Viestejä
4 315 875
Jäsenet
72 011
Uusin jäsen
karvakasa21

Hinta.fi

Ylös Bottom