Itse haluan, että märkätiloissa (etenkin saunassa ja khh:ssa) on lämmintä, ehkä jotain 25C. Makuuhuoneissa pitää olla 18-19C, työ-/olo-/...-huoneessa jotain siltä väliltä. Autotallissa riittää 16C.
Öljyllä lämmetessä noi on/off-malliset termostaatit on mun ymmärtääkseni aina ihan ok. Meilläkin sellaiset on oikeastaan vaan sen takia, että öljystä vaihdettiin pois. Jos sitä uutta rakentaisi, niin varmaan sitten mentäisiin ilman.
Jos patteriin menevän veden virtausta rajoitetaan jatkuvasti, niin silloinhan se tarkoittaa sitä, että järjestelmä yrittää syöttää liian paljon lämpöä ts. pumppu on tehnyt turhaa työtä nostaessaan syötön lämpötilaa ja maalämpöpumpulla lämpötilan nosto heikentää hyötysuhdetta. Optimitilanteessa kaikki virtaa vapaasti ja lämpö on sopiva. Käytännössä talo ei koskaan ole ihan tasapainossa, vaan pientä virtauksien säätöä joutuu aina tekemään. Tämä perussäätö täytyy tehdä kerran ja patteriverkoston geometriakin vaikuttaa hommaan. Esim. mulla vintin patteri on vähän nihkeämpi muihin nähden. Käytännössä joudun keskikerroksen pattereista jättämään vähän virtausta kiinni, että homma pysyy tasapainossa (vanhan heikosti säädettävissä olevan järjestelmän iloja).
Termarit auki ja sweet spotin löytäminen. Jos joku tila lämpenee liikaa, niin termaria siten pienemmälle.
Riippumatta lämmönlähteestä pitäisi vesikiertoiset järjestelmät säätää sillein että esim. oleskelutiloissa on 21-22c lämmintä ilman termostaatteja. Säätöön käytetään lämpökäyrää, pumpun virtaamaa, linjasäätöventtiileitä sekä radiaattoritaloissa patteriventtiilin esisäätöjä/LL-taloissa jakotukin piirikohtaisia esisäätöjä. Termostaattia käytetään jos haluaa johonkin tilaan alemman lämpötilan tai jos esim. auringonpaiste lämmittää huonetta tarpeeksi.
Okei no nyt ymmärsin vielä lisää kun toistatte asiaa. Termarissa on siis rajoitin, joka pitää napata pois jotta termari saadaan täysin max asentoon. Hyvä tipsi.
No vesikiertoiset patterit lähtee aika halvalla ja voisivatkin maksaa itsensä takaisin jos putkarin työt ei maksaisi tuollaisessa projektissa reilusti enemmän kuin patterit
Tarkoitin tilannetta, jossa koko verkosto menee uusiksi, ei pelkät patterit. Ja onhan nykyään noita varsin matalia systeemejä, jotka saadaan jopa nykyisen lattiarakenteen päälle pistettyä. Varmaan tulevat yleistymään, kun enemmän ja enemmän porukka menee maalämpöön. Itsellä on edessä perinteinen rintamamiestalon "kuorinta", niin kaiken menessä uusiksi lattialämmitykseen siirtyminen on ihan no-brainer.Mutta jos lattialämmitys olisi edes lähellekään rahallisesti järkevä vaihtoehto kun pattereita uusitaan niin Suomessa olisi 90%-yksikköä enemmän lattialämmitettyjä vanhoja taloja
Näin tuli itsekkin meneteltyä, kun ensin suunnittelin, että laitan yläkertaan vain massiiviset patterit öljyaikaisten 1-lehtisten tilalle. Ne kun ei riittänyt millään ilveellä enää sellaisenaan. No seuraavaksi tuli katteltua, että näitä sitten vielä yrittäisi 1-putkijärjestelmällä saada paremmaksi ja 15 mm PEX, niin siihen tuli stoppi. Muutos 2-putkiseksi ei enää houkutellut pätkääkään. Remonttilattiat tuli laitettua 12 mm putkilla ja alumiinipeltiä koko 130 neliön ala. Laatat suoraan laastilla kiinni alumiinipeltiin ja tehokkaampaa lattialämmitystä ei löydy. Lattian pinta nousi tasan 1 cm entisestä ja 2 ovea oli ainoat, mitä piti nostaa vanhasta. Keittiön koneet ja tasot mahtui paikallensa, eikä mitään ikkunoiden nostoja ym sahailuita tarvinnut tehdä. Virheistä olisi voinut meilläkin aloittaa vain vaihtamalla patterit. 2 putkea kyllä nousee lattiasta, mutta siis 1- putkijärjestelmällä. Ensimmäinen varaajan lämmönpudotus oli 15 astetta ja siitä vähän vielä jäänyt optimointivaraa, kun mulla on edelleen termostaatit käytössä, kun tuo lattia reagoi 1/2-tunnin viiveellä. Alakerrassa on hieman toisin, kun siellä on betonissa putket ja 20 kuutiota jäähtyy tai lämpenee viikon +- pari päivää. Eli mulla on lämmityksen COP vain 4,5 tällä hetkellä. Käyttövesi sitten pudottaa sen vielä 4,3 kaikki lämmitys. Kulutus 8000 kWh vuodessa. Lämmönluovutuksen tehon merkitys oikeestaan ittelle avatu kunnolla vasta tuon uuden lattian laiton myötä. Senkin pitää toimia, eikä vain löydä mitä tahansa putken päähän kiinni. Konvektio onnistuu hyvin vielä 60 cm korkeilla pattereilla, mutta olohuoneeseen ei olisi mahtunut, kuin 30 cm ja 3-rivisiä. Ym ym on tullut mieleen jo useassa paikassa jälkeenpäin pähkäiltynä. No kukin tekee tavallaan ja saattaahan näistäkin pähkäilyistä jollekin olla vaikka hyötyäkin sitten kun kohdalle sattuu.
Jotenkin vaan tuo kylppärinlattia koko kämpässä ei oikeen ole ainakaan omaan mieleen. Ikävän tuntuinen jalan alla ja jotenkin kolkko.
Kylppärissä mulla on ihan isohkoa vuolukivi laattaa lattiat ja ihan passelit jalalle. En muista montaa kertaa nähneeni vuolukivilaattaa kylppäreissä, mutta uskoisin, että sopii vaikka vanhempaankin taloon. Ei siitä nyt mikään klinkkeri fiilis tule. Muut laatat talossa lattiaan tuli 600 x 600 ja seinillä samaa kokoa, tai keittiössä ja kylppärin seinillä pienempää 300 x 600. Vinyylilankkua makuuhuoneissa osasta ja se on ehkä parhaimmillaan just siellä. Niissä piti vetää itsetasoittuva kuitumassa 6 mm ensin alumiinin päälle, niin kyllä toimii erinomaisesti vielä lämmitys. Parkettien hionnat on meidän elämässä jo tehty, eikä enempää jaksa millään enää. Uudet kivisekoitteiset 5 mm vinyylit on kyllä meidän linja lopuille laittelun tarpeille kaikkiin kämppiin. Pesuhuoneissa kyllä kivet ajaa asiansa, joista tuo vuolukivi on ihan kohtuu hyvä. No ainakin jotenkin tuntuu vähemmän kolholta ja tietysti siis just omasta mielestä.
Mihin tämä perustuu?
Tottakai jos jälkilämmitys on jollain energiatehokkaalla tavalla hoidettu, sitä voi käyttää reippaammin.
Lähinnä mietin lämmityspotentiaalia tuloilmalla jos olisi pienemmästä päästä oleva PILP, jolla saisi esilämmitettyä käyttövettä, kph:n lattian sekä tuloilmaa toiseen päähän taloa. ILP tuottaisi kuitenkin suurimman osan talon lämmitystarpeesta tässä tapauksessa.
Kuulostaa oudolta väitteeltä kun tuloilma mitoitetaan riittävän ilman vaihtuvuuden saavuttamiseen eikä minkään vedon tunteen mukaan.
Vedon tunteeseen vaikuttaa aika paljon venttiilien malli ja sijoittelu huoneessa.Niin, se oikea määritelmä on kyllä säätää tuloilman lämpötilaa niin, ettei vedon tunnetta esiinny.Kuulostaa oudolta väitteeltä kun tuloilma mitoitetaan riittävän ilman vaihtuvuuden saavuttamiseen eikä minkään vedon tunteen mukaan.
Joo, jotain tuollaista vähän uumoilinkin, ei vaan ole yhtään tuttua fysiikkaa nämä ilmansiirtelyt. Tarkoituksena oli tosiaan nuo putket ottaa pois ja juurikin vaan joku pieni ilmanohjain laittaa tuohon puhaltimen suulle.
Tästähän on netissä jossain joku demo, että puhallinta ei kannatta laittaa suoraan ikkunalle vaan vähän sisemmäs, että luonto hoitaa suurimman osan työstä. Ei nyt valitettavasti pikaisella etsimisellä tullut videota vastaan.
Heh taas ollaan vähän rinnakkaisten asioiden kanssa esillä. Jonkinlainen vertaistukiryhmä pitäisi varmaan perustaa..Yleensä foorumeille sun muille tavataan pistää kuvia ja selityksiä vain menestyksellisistä viritelmistä ja remppaprojekteista, mutta minä ajattelin vaihtelun ja virkistyksen vuoksi laittaa muutaman kuvan omasta, vähemmän menestyksellisestä, Pelle Peloton - viritelmästä.
Itsellä siis tilanne se, että talon asuinkerrokset lämpiävät erittäin mukavasti kahdella ILP:illä, mutta niiden lämpö ei tietenkään leviä kellarikerrokseen, joka on alempana kuin alakerroksen pumppu. Kellarikerroksessa on kyllä lattialämmitys, mutta (muistaakseni) 1500W - vastuksen käyttäminen sattuu sieluun ja lompakkoon. Koska tilan ei kuitenkaan tarvitse olla ns. asuinlämmin, vaan joku 16-18 astetta riittää ihan hyvin, sain päähäni kokeilla ILPin lämmittämän ilman siirtämistä kellariin. Ideana yksinkertaisesti se, että kohtuullisen korkealla (katonrajassa olisi toki ollut paras) sijaitseva puhallin imisi alakerran n. 21-22-asteista ilmaa ja puhaltaisi sitä kellariin, ja tämä toimisi tilan pääasiallisena lämmityksenä. Olisi kuitenkin aika paljon edullisempaa ajaa 15W tuuletinta 24/7 kuin sata kertaa järeämpää lattialämmitystä edes osan ajasta.
Joten ei muuta kuin tuumasta toimeen. Bilteman LVI-osastolta mukaan poistoilmapuhallin, ilmanvaihtoputkea ja taipuista letku. Sitten vaan vähän virittelyä ja systeemi paikalleen. Lopputuloksen näette alla, ei hivele silmiä, mutta tuo ei ole asuintilaa ja systeemi on oven takana piilossa, joten eipä tuolla niin väliä. Varsinkin kun tämä oli muutenkin vähän sellainen proof-of-concept-tyylinen viritelmä, jota voisi sitten parannella ja siistiä, jos se osoittauisi toimivaksi.
Kun upea viritelmä oli saatu asennettua, niin ei muuta kuin virrat puhaltimeen päälle, lattialämmitys kellarista pois kokonaan ja kellarin lämpötilan seurantaa! Jo muutaman tunnin jälkeen kellarin lämpötila oli kuitenkin laskenut jo asteella, vuorokauden jälkeen kahdella, eikä pudotukselle näyttänyt tulevan loppua. Kellaritila on noin 60m3 ja poistopuhaltimen nimellinen ilmansiirtomäärä on 95m3/h. Tämän lisäksi alakerrassa on koneellinen poistoventtiili joka imee n. 5-9 l/s, eli kokonaisuutena huoneen koko ilmamäärän pitäisi vaihtua kokonaan noin tunnissa.
Näyttäisi kuitenkin siltä, että tämä on ihan liian vähän ja, että kellari viilenee nopeammin kuin tuo sinne tuleva ilmamäärä ehtii sitä lämmittämään. Tosin en kyllä mitenkään usko, että tuolta letkun kellarin päästä tuleva ilmamäärä olisi enää lähelläkään 95m3/h, koska jos laittaa käden siihen suulle, tuntuu vain kevyt lehmänhenkäys. Puhalluksen pitäisi kuitenkin tuntua about vastaavalta kuin tietokoneen 120 mm puhaltimen täydellä kierrosnopeudella pyöriminen, eikä tuo ole kyllä lähelläkään sitä. Liekö sitten vaan jotain fysiikan juttuja, että lämmin ilma vastustaa alaspäin kulkemista yllättävän paljon tai sitten, että pitkässä putkessa tulee niin paljon turbulenssia tmv.
Noh, joka tapauksessa ainakin tuo puhallin jää oveen, koska tuon kellarin erikoisuus on se, että siellä ei ole raitisilmaventtiiliä ollenkaan. Tai sellainen oli kyllä seinään laitettu (tosin venttiiliksi on laitettu poisto...) ja puhkottu sokkelistakin läpi, mutta se ei mene ulos asti. Katsotaan josko myöhemmin kokeilisi vähän järeämmillä puhallusmäärillä tmv., mutta veikkaan että tämä systeemi on vaan tuhoontuomittu, enkä toisaalta nyt ihan hirveästi enempää viitsisi tähän rahaakaan sijoittaa.
Olikos tuo Bilteman poistoilmapuhallin kuinka hiljainen? Mulla kämpässä yksi patteriton huone johon on vaikea saada lämmintä ilmaa muista huoneista liikkumaan. Kylmässä huoneessa on kuitenkin messevä määrä tietoliikennelaitetta jonka lämmöntuottokyky on melkoinen. Poistoilmapuhaltimella saisin laitetilasta lämpöä pois ja hyötykäyttöön kylmään asuintilaan, mutta onko tuo kuinka hiljainen?
Tuo oli yllättävän äänekäs, en nyt osaa desibelejä arvioida ja varmaan osaltaan ääntä voimistaa resonointi ovessa, mutta sanoisin että äänitaso on about täydellä puhalluskuormalla oleva teho-PC kertaa kaksi. Kuuluu selvästi useamman metrin päähän.
Sieltä tilasta myös poistuu ilmaa saman verran kuin sinne siirretään.
Joo, tää matikka ei toimi, koska jos tila pysyy 15 asteisena, niin silloin se poistuva ilma on 15 astetta, eli siinä oleva lämpö painuu sitten harakoille. Siitä syystä mitä pienemmäksi lämpötilaeron haluaa, niin sitä kovempi ilmavirran tarve ja samalla lisääntyy myös jatkuvan tehon tarve.
Juuri näin ja pinnat on purettu betonille (oli koolaus+villa 30mm & päällä haltexia/paneelia/laminaattia).
Uusi pumppu on paikallaan ja avasin korjaustarkoituksella vanhan. Alla on kuvia. En kuitenkaan keksi pumpusta mitään vikaa. Impelleri pyörii todella kevyesti, eikä säteisvälystä ole. Aksiaalivälystä on kohtalaisen paljon, mutta Impelleri ei kuitenkaan ole osunut pumpun pesään. Kuvittelen, että pumpun tekemä imu aiheuttaa aksiaalivoiman impelleriin kohti pumpun pesää. Impelleriä tai sen akselia en saa irti kohtuullista voimaa käyttäen akselista tai rosterilieriöstä. Mitä tälle voi tehdä?Kiertovesipumppu alkoi pitämään pahaa ääntä. Tällainen:
Pitää ääntä kaikilla voimakkuuksilla. Mitä isompi nopeus, sen kovempi ääni. Pumpun toimittajalta löytyi vielä yksi samanlainen, eli sitä kautta asian pitäisi olla hanskassa, kun pumppu saapuu. Haluaisin kuitenkin korjata vanhan varaosaksi. Pumppuja on kaksi samanlaista käytössä, eli varaosalle olisi käyttöä. Nopea googletus ei tuottanut korjausvinkkejä. Onko kokemusta kiertovesipumpun korjauksesta?
Päivitetääs tämä nyt loppuun saakka:
Pumppu ei saa lämpötilatietoa termostaateilta vaan se luultavasti mittaa vain paluuveden lämpötilaa ja suhteuttaa sen ulkolämpötilaan lämmönsäätökäyrän avulla.
Lähes aina vesikiertoisissa lämmityksissä menoveden lämpötila säätyy ulkolämpötilan mukaan. Joskus voi olla myös yksi huoneanturi hienosäätämään tätä, mutta pääperiaate on käyttää ulkolämpötilaa.
Eli tällaisessa järjestelmässä kaikenlaisten älytermostaattien hankinta lienee turhaa? Lähinnä kaipaisin sitä, että saisi makuuhuoneet säädettyä viileämmiksi kuin muun osan huoneistoa.
Korjatkoon joku, jos olen ihan metsässä. Mutta suunilleen näin sen ymmärtääkseni pitäisi mennä;
Samaa mietin aikaan ja turhaahan se tosiaan on. Mutta aion pitää kuitenkin osassa huoneita noi tyhmät termostaatit, koska talon eteläsivu lämpenee päivisin aika hyvin auringolla ja makuuhuoneisiin en kaipaa yli 20C:tä.
Meillä on välissä vielä 100 litran puskurivaraaja. Ei tule niin suurta häiriötä vaikka veden kierto vaihtelisi hieman. Ei ehkä kaikkein paras ratkaisu energiankäytön optimoinnin kannalta, mutta riittävän hyvä mulle.
Onko siinä puskurivaraajan ja jakotukin välissä sitten joku erillinen säätö, esim. Ouman ja erillinen kiertovesipumppu tms, vai meneekö varaajalta suoraan vesi jakotukille? Olettaisin, että jotain tuollaista siinä on pakko olla, jolloin pumpun säädöillä ei ole niin väliä ja varaajaa voi ladata vaikka vakiolämmöllä.
