Talon lämmitysratkaisut

[Greenofficer]

Lämpöpumput tekee sen, että eri vuodenaikojen kulutus kärjistyy entisestään. Syksy mennee COPilla 5, jolloin kulutus jää todella pieneksi. Talvikuukaudet kun mennee COPilla 2, niin kulutus moninkertaistuu sekä kohonneen tarpeen että heikentyneen hyötysuhteen vuoksi.

Mutta yleisesti kannattaa ensin minimoida se lämmitystarve ja sitten miettiä lämmitysratkaisu. Meidän talon historiassa vielä viisi vuotta sitten meni 24 000kwh/a, nyt noin 10 000kwh/a. Siinä on aikamoinen ero minkälaista pumppua noihin kulutuksiin mitoittaa..

Mitä taloon on tehty tai tehdään, ja nämähän puolestaan vaikuttaa sitä enemmän mitä kylmempää ulkona:
-Yläpohjan eristys kuntoon (puhallusvillaa, tämä eristysremonttina edullisimmasta päästä)
-Ikkunoihin tiivisteet kuntoon ja väh. 3 lasia (jos on vanhat mutta hyväkuntoiset ikkunat, niin edullisempi ratkaisu on vaihtaa sisäpokaan eristyselementit. Tai jopa verhot talveksi eteen)
-vanhat ulko-ovet vaihtoon, tai vähintään tiivistyslistapaketti (näitäkin toki saa renovoitua)
-Lattianrakojen yms. tilkitseminen (parempi tietty jos on kunnolla toteutettu ilmansulku)

Noilla sen vanhan harakanpesänkin energiataloudellisuus paranee reippaasti. Kunhan löytyy vastaavasti tuloilmalle niille tarkoitetut reitit.

 

[Greenofficer]

Kuulostaa. Kaksi lämpöpumppua on tässäkin kämpässä, mutta silti meni lokakuussa se 1441 kWh.

Kuulostaa siltä että lämmintä vettä menee paljon. Se vie äkkiä puolet tuosta.

 

[venalaine]

Tässä talossa pitäisi ikkunat ja ovet olla kunnossa (vähän yli 10 vuotias talo). Yläpohjassa on puhallusvillaa, mutta sinne ei pääse tarkastamaan tilannetta, kun ei ole kulkusiltoja eikä niitä oikein saa sinne järkevästi rakennettua, kun menee IV-putkea ristiin rastiin. Lattianraoista ym. varmasti vuotaa, kun alkuperäinen omistaja on rahojen loppuessa päätynyt tekemään itse hommat, ja päin persettä tietenkin. Vettä varmasti kuluu, kun on kaksi lasta. Tiskikone huutaa monesti useaan kertaan päivässä ja usein myös pyykinpesukone + kuivausrumpu. Saunassakin 1 - 2 kertaa viikossa käydään.

 

[petepeluri]

Lämpöpumput tekee sen, että eri vuodenaikojen kulutus kärjistyy entisestään. Syksy mennee COPilla 5, jolloin kulutus jää todella pieneksi. Talvikuukaudet kun mennee COPilla 2, niin kulutus moninkertaistuu sekä kohonneen tarpeen että heikentyneen hyötysuhteen vuoksi.

Mutta yleisesti kannattaa ensin minimoida se lämmitystarve ja sitten miettiä lämmitysratkaisu. Meidän talon historiassa vielä viisi vuotta sitten meni 24 000kwh/a, nyt noin 10 000kwh/a. Siinä on aikamoinen ero minkälaista pumppua noihin kulutuksiin mitoittaa..

Mitä taloon on tehty tai tehdään, ja nämähän puolestaan vaikuttaa sitä enemmän mitä kylmempää ulkona:
-Yläpohjan eristys kuntoon (puhallusvillaa, tämä eristysremonttina edullisimmasta päästä)
-Ikkunoihin tiivisteet kuntoon ja väh. 3 lasia (jos on vanhat mutta hyväkuntoiset ikkunat, niin edullisempi ratkaisu on vaihtaa sisäpokaan eristyselementit. Tai jopa verhot talveksi eteen)
-vanhat ulko-ovet vaihtoon, tai vähintään tiivistyslistapaketti (näitäkin toki saa renovoitua)
-Lattianrakojen yms. tilkitseminen (parempi tietty jos on kunnolla toteutettu ilmansulku)

Noilla sen vanhan harakanpesänkin energiataloudellisuus paranee reippaasti. Kunhan löytyy vastaavasti tuloilmalle niille tarkoitetut reitit.

Mitä itse olen laskeskellut, niin pitäisi päästä cop 3-4 välille talvellakin keskimäärin.

 

[venalaine]

Mitä itse olen laskeskellut, niin pitäisi päästä cop 3-4 välille talvellakin keskimäärin.

Aika leuto saa keli olla. Kyllä se varmasti alemmas laskee, kun lämpötila on siellä viidentoista ja kahdenkymmenenviiden pakkasteen välillä, missä se osassa maata usein on.

 

[jarhu]

Aika leuto saa keli olla. Kyllä se varmasti alemmas laskee, kun lämpötila on siellä viidentoista ja kahdenkymmenenviiden pakkasteen välillä, missä se osassa maata usein on.

Aika harvoin niitä pakkasia on. Tietysti Lapissa useimmiten, mutta esim. Tampereen korkeudella keskilämmöt on jossain -5 paikkeilla kylmimpinä kuukausina. Suurin osa suomalaisista asuu vielä tätä etelämpänä.

 

[petepeluri]

Aika leuto saa keli olla. Kyllä se varmasti alemmas laskee, kun lämpötila on siellä viidentoista ja kahdenkymmenenviiden pakkasteen välillä, missä se osassa maata usein on.

Helsingin korkeudella termisen talven keskilämpötila on -2.5c (110 päivää). -10c kelissäkin pääsee hyvään hyötysuhteeseen.

 

[venalaine]

Juu toki näitä jokainen omalta osaltaan ajattelee. Vuodet eivät ole veljiä keskenään, mutta täällä missä itse asun (ei Lapissa), on talvia jolloin tammi-helmikuun keskilämpötila on ollut -15 pahemmalla puolella ja myös joulu ja maaliskuussa -10 ja -15 välillä. Minimilämpötilat järjestään käytännössä joka talvi jossain vaiheessa - 30 pahemmalla puolella. Kyllähän sitä ihan oikeaa talvea nähdään muuallakin kuin Lapissa, koska myös länsi-itä akselilla liikuttaessa on eroja. Esimerkiksi Kainuussa, Pohjois- ja Etelä-Karjalassa ja Savossa on usein kyllä kylmää, vaikka ei sinällään pohjoisessa sijaitsekaan. Lämpötiloissakin olisi muuten varmaan fiksumpaa käyttää keskiarvon sijaan mediaania, niin ei muutama poikkeuksellisen lämmin tai kylmä päivä vaikuttaisi niin lukemaan.

 

[petepeluri]

Juu toki näitä jokainen omalta osaltaan ajattelee. Vuodet eivät ole veljiä keskenään, mutta täällä missä itse asun (ei Lapissa), on talvia jolloin tammi-helmikuun keskilämpötila on ollut -15 pahemmalla puolella ja myös joulu ja maaliskuussa -10 ja -15 välillä. Minimilämpötilat järjestään käytännössä joka talvi jossain vaiheessa - 30 pahemmalla puolella. Kyllähän sitä ihan oikeaa talvea nähdään muuallakin kuin Lapissa, koska myös länsi-itä akselilla liikuttaessa on eroja. Esimerkiksi Kainuussa, Pohjois- ja Etelä-Karjalassa ja Savossa on usein kyllä kylmää, vaikka ei sinällään pohjoisessa sijaitsekaan. Lämpötiloissakin olisi muuten varmaan fiksumpaa käyttää keskiarvon sijaan mediaania, niin ei muutama poikkeuksellisen lämmin tai kylmä päivä vaikuttaisi niin lukemaan.

Viimeisen 10v ajalta kylmin kuukausi on ollut -10c, toisessa ääripäässä jopa plussalla.
Yli cop 3 pitäisi mennä helposti -10c kelissä.

 

[BongisKhan]

Täällä meni kanssa aika reippaasti sähköä nyt lokakuussa. Kämppä valmistunut 1991, kokonaan Siporexiä, koneellinen poistoilmanvaihto. Sijaintina Vantaa. Neljä kerrosta / kaksi kerrosta kahdessa tasossa. Nimellisesti lämpimiä neliöitä reilu 180, joista reilu 30 neliötä on kellari/harrastetilaa, jota ei juuri lämmitetä (koska sijaitsee alemmassa tasossa kuin alakerran ILP). Sähkölämmitys, yhdistelmä varaavaa lattialämmitystä ja sähköpattereita, mutta ainoastaan kylppärissä olen pitänyt lattialämmitystä päällä. Kaksi aikuista, taapero ja vauva.

Pääasiallisesti lämmitys on nyt tapahtuynut kahdella ilmalämpöpumpulla (syyskuun alussa hankittu 2 x Panan HZ25XKE), löytyy myös iso varaava takka jota ei kuitenkaan ole vielä yhtä koeponnistusta enempää käytetty. Sulakekaapista löytyy lämmitykselle vaihtoehto jatkuva/varaava (pelkkä yösähkö), jota olen pitänyt jatkuvalla jotta kylppärissä pysyy lämmitys koko ajan. Patterit on ollut kokonaan pois päällä ja muiden kuin kylppärin lattialämmitysten termarit olen säätänyt lähes nollaan, eikä niiden pitäisi normaalioloissa napsahtaa päälle ollenkaan.

Pumppujen oman statistiikan mukaan lokakuussa meni yhteensä n. 300 kWh lämmitykseen, jota pidän ihan kohtuullisen uskottavana lukemana, koska elokuussa meni sähköä yhteensä 750 kWh ja silloin ei ollut vielä yhtäkään pumppua, saati muutakaan lämmitystä. Kylppärin lattialämmitys oli myös ison osan lokakuuta hieman tavallista korkeammalla, koska tein siellä pienimuotoista remppaa ja halusin pitää sen mahdollisimman kuivana.

Lähdettiin loppukuusta (28. päivä) reissuun, joka oli täydellinen mahdollisuus testailla kuinka alas sähkönkulutus menee jos revin lähes kaikki sähkölaitteet irti seinästä ja säädän ILPit pelkälle <15 asteen ylläpitolämmölle. Kävi tosin vaan sellainen pieni moka, että olin vähän ennen reissua laittanut tyttären huoneeseen vähän sähköpatteria päälle, koska huone menee yöllä muuten turhan viileäksi kun ILPin lämpö ei oikein pääse leviämään sinne oven ollessa kiinni. Kävi sitten tietysti vanhanaikaiset, enkä muistanut ottaa reissuun lähtiessä tätä patteria pois päältä. Tosin kun kulutuskäppyrää tuolta reissun ajalta katsoo, niin kyllä sitä sähköä taisi vähän muuallekin mennä. Lämminvesivaraaja napsahtaa päälle klo 22 ja näyttäisi syövän aika reippaasti sähköä vaikka ketään ei ole kotonakaan ja säädin sen vähän tavallista pienemmällekin. Olin myös reissun ajaksi laittanut lämmitysasetuksen yösähkölle ja näyttäisi vähän siltä, että luultavasti osa lattialämmityksistä on napsahtanut päälle kun lämpötila kämpässä on laskenut tarpeeksi alas.

Muttajoo, meneehän tuota mehua. Edellisellä asukkaalla oli 2021 tammikuun sähkönkulutus ollut vähän reilu 4000 kWh, mutta tämä oli ilman yhtäkään ILPiä, ovien ja ikkunoiden tiivisteet oli mitä sattuu, eikä edes takkaa oltu jaksettu lämmittää. Jos nyt alkuun saisi huippukulutuksen edes puoleen tuosta niin olisin tyytyväinen, mutta kyllähän tässä silti olisi pidemmällä aikavälillä vielä jotain lisäpeliliikkeitä tarkoitus vetää. Koska tuo veden lämmitys tuntuu olevan todella iso sähkösyöppö, olen pyöritellyt sellaista ajatusta, että hommaisin tällaisen käyttövesi-PILPin ottamaan tällä hetkellä täysin harakoille menevän ilmanvaihdon hukkalämmön. Siitä piisaisi luultavasti sen verran ylimääräistä lämpöä vielä veden lämmitykseen jälkeenkin, että sillä saisi ainakin tuon kellarikerroksen lämmitettyä puhallinkonvektorilla. Itseasiassa tuolta kellarista saisi lisäksi aika helposti vedettyä vesiputket saunan kautta kylppäriinkin, eli molempiin voisi vielä laittaa ihan perinteiset lämpöpatterit tuohon samaan piiriin.

 

[Rimmon]

Lokakuun sähkönkulutus 764,65kw, elokuun kulutus 571,49kw. Maalämmöllä lämmitettävää alaa yhteensä 291m2 ja suurin sähkönsyöppö taitaa olla 500L varaaja käyttöveden kierrolla. Takka löytyy, mutta en ole vielä lämmittänyt tälle syksylle.

 

[maalampo]

Voiko täällä kysyä neuvoja?

Äidin talossa vesikiertoinen öljylämmitys vetee viimeisiään. Koko höskä olisi syytä uusia. Lämmitettäviä neliöitä on 280, mutta oikeaa asuinalaa 180, josta ehkä 100 neliöö oikeasti käytössä. Vuodessa menee 4000l öljyä!!

Mitä oon ymmärtänyt niin maalämpö olis paras ratkasu vesikiertoisella lattialämmityksellä. Mutta mitä jos jättäis kellarin kylmäksi? Alkaisko rakenteet pilaantumaan? Talo on osaksi alkuperäistä hirttä vuodelta 1920. Loput on 60-luvulta. Ei sitä yläkertaakaan pahemmin käytetä ja se on jo osaksi kylmää vinttiä.

Missä hinnoissa tollanen remppa lattialämmityksellä menis? Länsi-Suomi sijaintina.

 

[Serbetli]

Äidin talossa vesikiertoinen öljylämmitys vetee viimeisiään.

Mikä osa siitä vetelee viimeisiään? Tuskin esim. lämmityksen jako on lopussa. Onko siellä patterit? Millaisia ovat kiertoveden lämpötilat? Ilmoittamasi öljyn kulutus on kohtuullinen, eli ei sen puolesta kaikki ole päin persettä. Esim. 8000l olisi paljon puoleisesti tuolle kohteelle.

 

[qtba]

Voiko täällä kysyä neuvoja?

Äidin talossa vesikiertoinen öljylämmitys vetee viimeisiään. Koko höskä olisi syytä uusia. Lämmitettäviä neliöitä on 280, mutta oikeaa asuinalaa 180, josta ehkä 100 neliöö oikeasti käytössä. Vuodessa menee 4000l öljyä!!

Mitä oon ymmärtänyt niin maalämpö olis paras ratkasu vesikiertoisella lattialämmityksellä. Mutta mitä jos jättäis kellarin kylmäksi? Alkaisko rakenteet pilaantumaan? Talo on osaksi alkuperäistä hirttä vuodelta 1920. Loput on 60-luvulta. Ei sitä yläkertaakaan pahemmin käytetä ja se on jo osaksi kylmää vinttiä.

Missä hinnoissa tollanen remppa lattialämmityksellä menis? Länsi-Suomi sijaintina.

Tarjouksia kyselemällä pääsee parhaiten eteenpäin. Kohteet ovat kuitenkin aina yksilöitä ja hinnat vaihtelee myös sijainnin perusteella. Kannattaa ensin selvittää, onko maalämpö edes vaihtoehto. Kunnilla voi olla vähän erikoisiakin rajoitteita poraamisen suhteen esim. jos lähellä on jo reikä, niin itse et enää saa porata ja pohjavesi-alueet. VILP on myös ihan ok ratkaisu, etenkin jos/kun lämmönjakona on vesikiertoinen lattialämpö.

 

[venalaine]

On kyllä myös tuossa kohteella sen verran kokoa ja ikää, että voi tulla jos jonkinlaista yllätystä vastaan. Eli varmasti menee metsään, jos alkaa arvailemaan hintaa.

 

[maalampo]

Mikä osa siitä vetelee viimeisiään? Tuskin esim. lämmityksen jako on lopussa. Onko siellä patterit? Millaisia ovat kiertoveden lämpötilat? Ilmoittamasi öljyn kulutus on kohtuullinen, eli ei sen puolesta kaikki ole päin persettä. Esim. 8000l olisi paljon puoleisesti tuolle kohteelle.

Joku tarkastaja oli äidille sanonut että kattila pitää vaihtaa. En ole ihan varma niistä pattereista mutta ne on 60-luvulta ja mitä oon netissä lukenu niin niiden käyttöikä on loppu. Eikö olisi järkevää samalla uudistaa nekin? Ja mieluiten lattialämmityksellä ko ei smitten tarvii niin kuumaa vettä kierrättää?

Tarjouksia kyselemällä pääsee parhaiten eteenpäin. Kohteet ovat kuitenkin aina yksilöitä ja hinnat vaihtelee myös sijainnin perusteella. Kannattaa ensin selvittää, onko maalämpö edes vaihtoehto. Kunnilla voi olla vähän erikoisiakin rajoitteita poraamisen suhteen esim. jos lähellä on jo reikä, niin itse et enää saa porata ja pohjavesi-alueet. VILP on myös ihan ok ratkaisu, etenkin jos/kun lämmönjakona on vesikiertoinen lattialämpö.

Hyvä että sanoit. En ees tajunnu ajatella. Katoin niin ei ole pohjavesialuetta ja sit viellä äiti asuu maalla.
Se lattialämpö olis kiva mutta riippuu kuinka kallista se on niin voi olla et jää budjetin ulkopuolelle.

On kyllä myös tuossa kohteella sen verran kokoa ja ikää, että voi tulla jos jonkinlaista yllätystä vastaan. Eli varmasti menee metsään, jos alkaa arvailemaan hintaa.

Joo suurin osa siinä talossa on alkuperäisessä kunnossa ja joissakin kohtaa taloa lattia on koholla ja joustaa kun kävelee

 

[Kvarkki]

Ei niitä pattereita ja putkia ole pakko kerralla vaihtaa, jos ovat ehjät. Hyötysuhde vähän heikompi, kun joutuu ajamaan kuumempaa vettä, mutta vähäpätöinen asia rahassa. Järjestelmää (kaivo, pumppu, puskurivaraaja) kannattaa ylimitoittaa reilusti.

 

[qtba]

Hyvä että sanoit. En ees tajunnu ajatella. Katoin niin ei ole pohjavesialuetta ja sit viellä äiti asuu maalla.
Se lattialämpö olis kiva mutta riippuu kuinka kallista se on niin voi olla et jää budjetin ulkopuolelle.

Joo suurin osa siinä talossa on alkuperäisessä kunnossa ja joissakin kohtaa taloa lattia on koholla ja joustaa kun kävelee

Nyt kuin luin viestisi uudestaan, niin nykytilanne taitaa siis olla, että lämmönjako tulee jotain vanhaa patteriverkostoa pitkin, eikä suinkaan lattiasta?

Lattialämmön asennus on kyllä todennäköisesti sen verran kallis urakka, että kannattanee unohtaa. Patterien vaihtaminen monilehtisiin voi olla järkevämpää, mutta ei se maalämpö tarvi välttämättä sitäkään. Myyjät varmaan osaa arvioida tilanteen.

Pelkkä öljyn purku ja maalämmön asennus on arviolta se 15-25k€. Jos haluat vaihtaa lämmönjaon lattiaan, niin ei varmaan olla kaukana kaksin-/kolminkertaisesta summasta. Märkätilojen määrästä/koosta riippuen voi mennä enemmänkin.

 

[zepi]

Nyt kuin luin viestisi uudestaan, niin nykytilanne taitaa siis olla, että lämmönjako tulee jotain vanhaa patteriverkostoa pitkin, eikä suinkaan lattiasta?

Lattialämmön asennus on kyllä todennäköisesti sen verran kallis urakka, että kannattanee unohtaa. Patterien vaihtaminen monilehtisiin voi olla järkevämpää, mutta ei se maalämpö tarvi välttämättä sitäkään. Myyjät varmaan osaa arvioida tilanteen.

Pelkkä öljyn purku ja maalämmön asennus on arviolta se 15-25k€. Jos haluat vaihtaa lämmönjaon lattiaan, niin ei varmaan olla kaukana kaksin-/kolminkertaisesta summasta. Märkätilojen määrästä/koosta riippuen voi mennä enemmänkin.

280m² 1920-luvun taloon tarvitsee kyllä vähän enemmän lämpökaivoa kuin perusmökkiin, joten porauskin taitaa maksaa aika paljon enemmän.

 

[maalampo]

Ei niitä pattereita ja putkia ole pakko kerralla vaihtaa, jos ovat ehjät. Hyötysuhde vähän heikompi, kun joutuu ajamaan kuumempaa vettä, mutta vähäpätöinen asia rahassa. Järjestelmää (kaivo, pumppu, puskurivaraaja) kannattaa ylimitoittaa reilusti.

Pystyyko asiantuntijat helposti arvioimaan kuntoa jotenkin vai pitääkö repiä kaikki rakenteet auki jossa putkee menee? Mielellään välttäis vesivahingot kun ne on 60v vanhoja.

Nyt kuin luin viestisi uudestaan, niin nykytilanne taitaa siis olla, että lämmönjako tulee jotain vanhaa patteriverkostoa pitkin, eikä suinkaan lattiasta?

Lattialämmön asennus on kyllä todennäköisesti sen verran kallis urakka, että kannattanee unohtaa. Patterien vaihtaminen monilehtisiin voi olla järkevämpää, mutta ei se maalämpö tarvi välttämättä sitäkään. Myyjät varmaan osaa arvioida tilanteen.

Pelkkä öljyn purku ja maalämmön asennus on arviolta se 15-25k€. Jos haluat vaihtaa lämmönjaon lattiaan, niin ei varmaan olla kaukana kaksin-/kolminkertaisesta summasta. Märkätilojen määrästä/koosta riippuen voi mennä enemmänkin.

Joo, patterit on seinillä 60-luvusta lähtien. Joo toi 25kiloeuroo on jo itsessään niin kirpeä hinta mutta kylhän se itsensä takaisin maksaa. Varsinki jos öljyyn menee 8 tonnii vuodessa.

280m² 1920-luvun taloon tarvitsee kyllä vähän enemmän lämpökaivoa kuin perusmökkiin, joten porauskin taitaa maksaa aika paljon enemmän.

Ehkä joku 50 neliöö on sieltä 1920 muuten on rakennettu 1960. Ja ei se autotalli tai muu kellari tarvitse olla yhtään lämmitetty niin sitä pinta-alaa voi pienentää 180m² asti. Ellei sitten siihen kellarin lämmitykseen ole joku taloteknillinen syy, kosteus tms?

 

[Blur]

Tällaista keskustelua mietinkin aiemmin, onko olemassa, kun itsellä asia on viimeisen 2v ajan ollut hyvin paljon sydäntä lähellä.

Taustaa: 1978 valmistunut 270m2 täystiilitalo Espoossa yhden perheen hallinnoimana siitä asti siirtyi haltuuni 11/20 ja olen varsin kova optimoimaan asioita joihin voin vaikuttaa.

Taloa on tässä remontoitu jonkin verran pintojen ja neljän alkuperäisen ikkunan + 2x oven osalra, mutta nyt tuli viimein päivitettyä 2/3 ILP uusiin.
2007 tienoilla täällä on tehty idioottimainen ratkaisu siirtyä öljy - > Suorasähkö tuhoten valmis lämmönjakojärjestelmä samalla.

Pohdin pitkään isomman remontin tekemistä (lattialämmitys) ja MLP tai IVLP hankkimista, mutta perhearki ja muun elämän hektisyys ajoi menemään helppoa tietä. Eikä kyllä TMA-laskelma mukavuuskertoimellakaan saanut asian läpi ajamista edesautettua.

Talo on neljässä eri tasossa (1+1+2) ja asennettuna oli 3x ILP, joista yksi oli kahden sisäyksikön Multi-malli. Ikää näillä oli 20v (multi) ja 15v normaaleilla.

Etäohjattavia Adaxin 800w sähköpattereita löytyi aikanaan sopivaan hintaan tarjouksessa, niin ostin niitä 8kpl.

Kuudelle olen löytänyt paikan, jossa niitä voi tarvita, mutta esim tänä vuonna kesän jälkeen ne ei ole olleet sekuntiakaan päällä. Ylimmässä kerroksessa on takka, jolle tontilta syntyi n. 20 pinokuutiota polttoainetta, joten totesin multi-ilpin yläkerran yksikön tarpeettomaksi.


2vko sitten päivitettiin multi ja toinen 15v vanhoista pumpuista Panasonicin HZ35XKE-malleihin, joten mielenkiintoinen talvi on edessä.

Helmikuussa 2022 talouden toinen auto vaihtui sähköön ja se on lataushäviöineen vienyt n. 2100kWh + lainalla olleeseen taidettu lyödä 200kWh oman tisletuotepolttimen ollessa remontissa.

Kesät viilennetään se mitä tarvitsee, lämmintä pidetään niin ettei tarvitse pukeutumista sen takia miettiä ja ilmanvaihto on painovoimainen riittävillä korvauksilmoilla. 6 ruuvin ja noiden patterien anturien kautta on säädöt haettu varsin optimaalisiksi ja yhden oven kääntö ympäri auttoi luokkaa 2000kwh vuodessa, kun ILP-puhallus pääsee suoraan leviämään siihenkin tilaan.
Suurin "varastaja" vuositasolla on lämminvesivaraaja, mutta niihin hirveän huonosti on saatavilla järkeviä ratkaisuja tällaisessa järjestelmässä.

2021 27200kWh, tammikuun asui vielä puolessa taloa vanha omistaja ilman minun optimointeja.
2022 tähän mennessä 19050- 2100 autosta-> n. 17000kWh taloon.

Ihan alle 20 000 ei talon osalta tälle vuodelle päästä, ellei lopeteta saunassa ja suihkussa käymistä, mutta 2023 tuo lienee suht helposti saavutettava lukema.
Sähkösoppari päivittyy 4snt - > 12,4snt kuun lopussa, joten snt/kWh muuttuu 10 - > 18,4 (huhti alvialen kautta 10->17), eli emme ole pahimmassa tilanteessa yhteiskunnassa.

Suorasähkölämmitteiset talot lienee kohta sopivissa hinnoissa, koska mielestäni on demonisoitu yleisellä tasolla liikaa.

Edit: hauska huomata että ketjun aloittaja on hyvin läheisesti samalla alalla kuin minä

 

[Breinweib]

Suurin "varastaja" vuositasolla on lämminvesivaraaja, mutta niihin hirveän huonosti on saatavilla järkeviä ratkaisuja tällaisessa järjestelmässä.

Onko mitään dataa tuosta? Itsellä verkko-operaattorin signaalin perusteella ohjaus öisin, pohjakulutuksen ollessa suht vakio, pystyy graafeista laskemaan melko hyvin.

Varaajan vaihto (niillä kun käyttöikänsäki..) aurinkokierukalliseen. Ton kokoisen mökin katolle luulis keräimet saavan. Keräimet tosin on tällä hetkellä melko pitkälti ei-oo-ei-tuu kamaa..

 

[Blur]

Onko mitään dataa tuosta? Itsellä verkko-operaattorin signaalin perusteella ohjaus öisin, pohjakulutuksen ollessa suht vakio, pystyy graafeista laskemaan melko hyvin.

Varaajan vaihto (niillä kun käyttöikänsäki..) aurinkokierukalliseen. Ton kokoisen mökin katolle luulis keräimet saavan. Keräimet tosin on tällä hetkellä melko pitkälti ei-oo-ei-tuu kamaa..

Varaaja on muistaakseni n. 15v vanha. Isoin ongelma aiheessa tulee ehkäpä siitä, että varaajalta yhteen käyttöpaikkaan on todella pitkä matka (putkitus yli 22m) eikä minkäänlaista kiertoa ole. Tällöin joudutaan n. 45sek laskemaan suoraan varaajasta kuumaa, jotta saa lämmintä. Noin puolet siitä matkasta eristettiin paljaat kuparit rempan yhteydessä, mutta puolet pitäisi vielä tehdä myöhemmin.
Yksittäisen käsipesun viemä energiamäärä on huikea. Mietin tähän tilaan jossain vaiheessa pikkuvaraajaa, mutta tilassa on myös suihku ja ajatuksena hieman vierastan kahta varaajaa.
Yksikerroksisen osalta pitäisi välikatolla käydä (ei luukkua), niin näkisi vähän mikä siellä on eristetilanne. Muutamia kylmäsiltoja selkeästi on.

Tässä hieman dataa viimeiseltä parilta viikolta. Mediaani varaaja, jääkaapit, astianpesukone + muu käyttösähkö 20,8kWh/vrk ja keskiarvo 20,3kWh/vrk

päivä	Lämmitys	kokonaiskulutus	Käyttösähkö ilman lämmitys&sauna&lataus&pyykki
4.11.2022​	17,57​	66​	20,8​
3.11.2022​	18,78​	53​	18,5​
2.11.2022​	19,1​	47​	18,9​
1.11.2022​	17,92​	31​	11,5​
31.10.2022​	20,37​	70​	22,1​
30.10.2022​	19,85​	72​	28,9​
29.10.2022​	13,92​	47​	22,1​
28.10.2022​	14,76​	29​	14,2​
27.10.2022​	17,05​	66​	18,7​
26.10.2022​	16,64​	41​	20,4​
25.10.2022​	22,11​	45​	21,5​
24.10.2022​	23,58​	49​	23,8​
23.10.2022​	18,96​	41,3​	22,3​

Jos heittäisi niin varaaja vie min 4000kWh/v, joten aurinkokeräimillä voisi tuohon kyllä saada huomattavaa hyötyä. Meillä vaan hieman hankalasti lappeet kaikki osoittaa juuri väärään suuntaan auringon suhteen (länsi / pohjoinen). Perus pohjakulutus, josta ei oikein taida alemmas päästä ilman pääkytkintä, on n. 5kWh/vrk.
Kesällä oltiin viikko pois, 12.7-14.7 5kWh/vrk, naapuri kävi 15.7 laittamassa varaajan päälle -> 12.7kWh & 16.7 7,22kWh.
Nämä lukemat siis niin, ettei vettä käytetty ollenkaan.

 

[BongisKhan]

Hyvää pohdintaa ja dataa @Blur ! Tuota en ollut tullut itse ajatelleeksi, että tässä meidän sähkökartanossa on myös varmaan ties kuinka pitkät putkivedot ja luultavasti eristykset aika 404. Selittäisi varmaan osaltaan meidän isohkoa lämpimän veden tekemiseen menevää energiamäärää. Lähinnä kun meillä ei suihkussa pitkiä aikoja läträtä, mutta käsiä pestään aika ahkeraan kun on kaksi pientä lasta. Kädet voi toki pestä kylmälläkin vedellä mutta muksujen peppuja ei ehkä viitsi...

 

[tietokonerikki]

Voiko täällä kysyä neuvoja?

Äidin talossa vesikiertoinen öljylämmitys vetee viimeisiään. Koko höskä olisi syytä uusia. Lämmitettäviä neliöitä on 280, mutta oikeaa asuinalaa 180, josta ehkä 100 neliöö oikeasti käytössä. Vuodessa menee 4000l öljyä!!

Mitä oon ymmärtänyt niin maalämpö olis paras ratkasu vesikiertoisella lattialämmityksellä. Mutta mitä jos jättäis kellarin kylmäksi? Alkaisko rakenteet pilaantumaan? Talo on osaksi alkuperäistä hirttä vuodelta 1920. Loput on 60-luvulta. Ei sitä yläkertaakaan pahemmin käytetä ja se on jo osaksi kylmää vinttiä.

Missä hinnoissa tollanen remppa lattialämmityksellä menis? Länsi-Suomi sijaintina.

Äidilläsi kuluu öljyä 4000 litraa jos optimististi arvioisi todellisen hyötysuhteen vaikka niin, että öljystä saisi jopa 8kWh/litra
eli tarvitsee 32000kWh => veikkaan, että tarvitaan 12-16kW maalämpöpumppu ja reipaasti yli 200m kaivoa
eli et varmasti saa alle 20000€ edes sen kotitalousvähennyksen kanssa, kokonaishinta ollee lähempänä 25-30000€

Sitten se maalämpöpumppukin tarvisee sähköä veikkaan 8000-10000kWh/vuosi

Patteriverkosto ei mene 60-vuodessa oikein miksikään (ellei ole vettä usein vaihdettu), patteriventiilit mennevät vaihtoon.
Eli niistä tulee lisäkulua. Lattialämpöön en siirtyisi kovin helposti. Ellei muuten tarvitse lattioita avata.
Rakenteita näkemättä kellarista paha sanoa, jos on ollut ennenkin lämmin niin en pakkaselle päästäisi.
Ja sen katon pitäisi toimia kosteusteknisesti oikein, joten selvitä asia ennen kuin lasket edes lähelle nollaa.

 

[haller]

Hyvää pohdintaa ja dataa @Blur ! Tuota en ollut tullut itse ajatelleeksi, että tässä meidän sähkökartanossa on myös varmaan ties kuinka pitkät putkivedot ja luultavasti eristykset aika 404. Selittäisi varmaan osaltaan meidän isohkoa lämpimän veden tekemiseen menevää energiamäärää. Lähinnä kun meillä ei suihkussa pitkiä aikoja läträtä, mutta käsiä pestään aika ahkeraan kun on kaksi pientä lasta. Kädet voi toki pestä kylmälläkin vedellä mutta muksujen peppuja ei ehkä viitsi...

Niin, kierrätys on syöppö jos eristys on huono - meneehän se tietty talvella hyödyksi, mutta silti. Mulla on 300 litran varaaja ilman kiertoa ja niinä päivinä kun ei olla kotona lataus ottaa reilun tunnin yössä a 2 kW, eli luokkaa <1000 kWh / vuodessa. Lämpimän veden käyttö on hyvinkin kohtuullista, harvemmin lataus menee yli parin tunnin, eli ihan lonkalta arvioiden varaaja syö max 1500 kWh vuodessa. Pannuhuoneeseen (hake) menee kv-kanaali ja talon kiertokin olisi helppo palauttaa pari osaa kytkemällä, mutta en ole katsonut aiheelliseksi kun ei kesällä oikein huokuttele pitää tulia kattilassa.

 

[haller]

Hyvää pohdintaa ja dataa @Blur ! Tuota en ollut tullut itse ajatelleeksi, että tässä meidän sähkökartanossa on myös varmaan ties kuinka pitkät putkivedot ja luultavasti eristykset aika 404. Selittäisi varmaan osaltaan meidän isohkoa lämpimän veden tekemiseen menevää energiamäärää. Lähinnä kun meillä ei suihkussa pitkiä aikoja läträtä, mutta käsiä pestään aika ahkeraan kun on kaksi pientä lasta. Kädet voi toki pestä kylmälläkin vedellä mutta muksujen peppuja ei ehkä viitsi...

Niin, kierrätys on syöppö jos eristys on huono - meneehän se tietty talvella hyödyksi, mutta silti. Mulla on 300 litran varaaja ilman kiertoa ja niinä päivinä kun ei olla kotona lataus ottaa reilun tunnin yössä a 2 kW, eli luokkaa <1000 kWh / vuodessa. Lämpimän veden käyttö on hyvinkin kohtuullista, harvemmin lataus menee yli parin tunnin, eli ihan lonkalta arvioiden varaaja syö max 1500 kWh vuodessa. Pannuhuoneeseen (hake) menee kv-kanaali ja talon kiertokin olisi helppo palauttaa pari osaa kytkemällä, mutten ole katsonut aiheelliseksi tuolla kulutuksella kun ei kesällä oikein huokuttele pitää tulia kattilassa.

 

[maalampo]

Äidilläsi kuluu öljyä 4000 litraa jos optimististi arvioisi todellisen hyötysuhteen vaikka niin, että öljystä saisi jopa 8kWh/litra
eli tarvitsee 32000kWh => veikkaan, että tarvitaan 12-16kW maalämpöpumppu ja reipaasti yli 200m kaivoa
eli et varmasti saa alle 20000€ edes sen kotitalousvähennyksen kanssa, kokonaishinta ollee lähempänä 25-30000€

Sitten se maalämpöpumppukin tarvisee sähköä veikkaan 8000-10000kWh/vuosi

Patteriverkosto ei mene 60-vuodessa oikein miksikään (ellei ole vettä usein vaihdettu), patteriventiilit mennevät vaihtoon.
Eli niistä tulee lisäkulua. Lattialämpöön en siirtyisi kovin helposti. Ellei muuten tarvitse lattioita avata.
Rakenteita näkemättä kellarista paha sanoa, jos on ollut ennenkin lämmin niin en pakkaselle päästäisi.
Ja sen katon pitäisi toimia kosteusteknisesti oikein, joten selvitä asia ennen kuin lasket edes lähelle nollaa.

Kiitos tästä. Varmaankin mitoitetaan se puolilämpimäksi tilaksi.

 

[Blur]

Loka- ja marraskuu tähän asti näyttää oikeinkin hyvältä. Selkeitä pomppuja päiväkulutukseen tekee rouvan kotona olo, mahtaakohan se föönata reilusti tukkaa Vielä pystyn aika hyvin ottamaan auton lataukset tuosta pois, mutta molempien siirtyessä sähköön täytyy se mittaroida tarkemmin.

Tulis kunnon pakkaset niin pääsis vähän vertaamaan, mutta aika hyvältä tuo n. 50kWh päiväkulutus pikkupakkasessa näyttää vrt vuoden takainen yli 100kWh.

 

[Rapilysin]

Onko pörssisähkömiehet kokeilleet iltalehdessä ollutta relettä, joka seuraa pörssisähkön hintoja? Itselle tulee mieleen käyttökohteena ainakin vesivaraaja ja täkäläisittäin melko harvinainen massavaraaja. Ehkä lattialämmitystä voisi osittain säätää tuolla, jos on sellainen rakenne, että laatta varaa lämpöä? Auton lataus?

Hyvinä päivinä säästö olisi maximit.

 

[Taneli-]

Lupasin päivitystä kun tarkempaa tietoa tihkuu joten:
Kohde:
Pienehkö 2 talon rivitalokokonaisuus.

Aiemmin on varattu 13 000€ lämmitysöljyyn / vuosi ja nyt kun kesällä siirryttiin maalämpöön tehtiin (minusta liian aikaisin) arvio (onneksi sentään yläkanttiin) että normaalisti kun sähköön on mennyt taloyhtiössä noin 1100€ se menisi nyt armon vuonna 2023 noin 8000€.

Otaksuen että (Pirkanmaan seudulla) ei kovin useasti tulisi päälle viikon kestäviä -25C tai päälle pakkasia sähkön kulutuksen pitäisi olla vielä alhaisempi. Toki esim. pidempään kestävät -30C+ pakkaset söisivät sitten sähköä enemmän, onneksi niitä on "hieman harvemmin" nähty tämän vuosituhannen puolella.

Eli vastike tulee laskemaan mukavasti tippuen itselläni 206€/kk mikä EI sisällä (4€ lisää) autopaikkaa lämmityksen kera tai vettä (22€/naama) mutta luonnollisesti 10mb netin, lämmityksen, normaalit hoito ja huoltotoimenpiteet. Eli 210€+44€ (2 henkeä)= 254€/kk. Päätimme myös, palveluksista kiittäen ja uutta laajennettua roskakatosta harkiten, että emme enää tarvitse lipputankoa sekä luonnollisesti siihen kuuluvaa liputusta juhlapäivinä, R.I.P.

Mikä ei ole kovin paha rasti, jos siis laskee että helposti vuokraan menisi vähintään 1000€ vastaavan kokoisessa kämpässä, luultavasti enemmän jos haluaisi hieman uudempaa kuten tämä.

2023 kesään saakka ainakin nykyinen taloyhtiön sähkösopimus voimassa, tiedä sitten tuleeko nousemaan, laskemaan vai pysyykö samana (6senttiä/kWh) joten ehkä tuo yläkanttiin laskettu sähkönkulutus vuodelle 2023 tarkoittaa sitä ettei vastiketta tarvitse sitten nostaa 2024 myöskään. Luonnollisesti myös vuoteen 2022 (kuluva vuosi) laskettu vastike mikä piti sisällään tuon 13 000€ kevyen polttoöljyn ei varmaan täyttyne (ottaen huomioon että kesäkuusta eteenpäin on menty maalämmöllä) joten siitäkin varmaan sitä puskuria kertynee hieman vaikka siitä täytyykin maksella loppuvuoden nousevaa sähkölaskua.

 

[tietokonerikki]

Lupasin päivitystä kun tarkempaa tietoa tihkuu joten:
Kohde:
Pienehkö 2 talon rivitalokokonaisuus.

Aiemmin on varattu 13 000€ lämmitysöljyyn / vuosi ja nyt kun kesällä siirryttiin maalämpöön tehtiin (minusta liian aikaisin) arvio (onneksi sentään yläkanttiin) että normaalisti kun sähköön on mennyt taloyhtiössä noin 1100€ se menisi nyt armon vuonna 2023 noin 8000€.

Otaksuen että (Pirkanmaan seudulla) ei kovin useasti tulisi päälle viikon kestäviä -25C tai päälle pakkasia sähkön kulutuksen pitäisi olla vielä alhaisempi. Toki esim. pidempään kestävät -30C+ pakkaset söisivät sitten sähköä enemmän, onneksi niitä on "hieman harvemmin" nähty tämän vuosituhannen puolella.

Eli vastike tulee laskemaan mukavasti tippuen itselläni 206€/kk mikä EI sisällä (4€ lisää) autopaikkaa lämmityksen kera tai vettä (22€/naama) mutta luonnollisesti 10mb netin, lämmityksen, normaalit hoito ja huoltotoimenpiteet. Eli 210€+44€ (2 henkeä)= 254€/kk. Päätimme myös, palveluksista kiittäen ja uutta laajennettua roskakatosta harkiten, että emme enää tarvitse lipputankoa sekä luonnollisesti siihen kuuluvaa liputusta juhlapäivinä, R.I.P.

Mikä ei ole kovin paha rasti, jos siis laskee että helposti vuokraan menisi vähintään 1000€ vastaavan kokoisessa kämpässä, luultavasti enemmän jos haluaisi hieman uudempaa kuten tämä.

2023 kesään saakka ainakin nykyinen taloyhtiön sähkösopimus voimassa, tiedä sitten tuleeko nousemaan, laskemaan vai pysyykö samana (6senttiä/kWh) joten ehkä tuo yläkanttiin laskettu sähkönkulutus vuodelle 2023 tarkoittaa sitä ettei vastiketta tarvitse sitten nostaa 2024 myöskään. Luonnollisesti myös vuoteen 2022 (kuluva vuosi) laskettu vastike mikä piti sisällään tuon 13 000€ kevyen polttoöljyn ei varmaan täyttyne (ottaen huomioon että kesäkuusta eteenpäin on menty maalämmöllä) joten siitäkin varmaan sitä puskuria kertynee hieman vaikka siitä täytyykin maksella loppuvuoden nousevaa sähkölaskua.

Ymmärsinkö oikein että 13000€ öljylasku vaihtui lämmiyksen osalta 6900€ sähkölaksuun a 0,06€/kWh
eli vuosi kulutus olisi 115.000Wh jotain tossa mättää?

Jos öljy olis maksanut vaikka 1,6€/litr => menee 8125Litraa *netto energia 8,3kWh/litra? => vuosikulutus olisi n.67.500kWh jos maalämmön cop 3.5 sähköä pitäisi ostaa n. 19280kWh jos sille hinnaksi vaikka siirtoineen 36snt hinta olisi n.6940€, mutta 6snt:llä hinta olisi vain n. 1160€.


Jos netto tuotto öljylle = 9kWh (parempaan nettohyötysuhteeseen en hevin usko) energiaa tarvittaisiin 73.130kWh sen korvaamiseen.

 

[Kvarkki]

Sulta tais jäädä sähkönsiirto laskusta pois. Siis tuskin se koko kulu on 6 snt/kWh vaan pelkkä myynti ilman siirtoa/veroja.

 

[ICTinssi]

Onko pörssisähkömiehet kokeilleet iltalehdessä ollutta relettä, joka seuraa pörssisähkön hintoja? Itselle tulee mieleen käyttökohteena ainakin vesivaraaja ja täkäläisittäin melko harvinainen massavaraaja. Ehkä lattialämmitystä voisi osittain säätää tuolla, jos on sellainen rakenne, että laatta varaa lämpöä? Auton lataus?

Hyvinä päivinä säästö olisi maximit.

Jep, täällä ollut muutaman kuukauden käytössä Shellyn 4PM Home Assistantin ohjaamana. LVV ja kolme lattialämmityspiiriä ohjattavana, jotka eivät ole suoraan ILP:n vaikutusalueella. Hyvä systeemi ja maksanee itsensä todella nopeasti takaisin.

 

[qtba]

Onko pörssisähkömiehet kokeilleet iltalehdessä ollutta relettä, joka seuraa pörssisähkön hintoja? Itselle tulee mieleen käyttökohteena ainakin vesivaraaja ja täkäläisittäin melko harvinainen massavaraaja. Ehkä lattialämmitystä voisi osittain säätää tuolla, jos on sellainen rakenne, että laatta varaa lämpöä? Auton lataus?

Hyvinä päivinä säästö olisi maximit.

Tästä kyse?

Saattaisin olla kiinnostunut virittelemään moista systeemiä, jos/kun joutuu aikanaan siirtymään pörssisähkön varaan. Mutta vaikka sitä alan ihmisenä voi jossain määrin luottaa omiin ohjelmointikykyihinsä, niin hieman silti huolestuttaisi jättää esim. veden ja sitä myötä myös koko talon lämpeäminen tuon palikan varaan. Tai ainakin viritys pitäisi asentaa siten, että sen voi kiertää ja palauttaa normaalitilaan ilman sähkömiestä (kotoa poistumista yli 24h varten). Vakuutusyhtiö tuskin katsoo kovin hyvällä, jos tuollainen itsekoodattu kytkin korkkaa sähkökatkon/wifin tippumisen/ohjelmointivirheen/tmv takia, eikä osaa palautua siitä ja antaa putkien kylmetä.

Artikkelista poimittua:

Laite on Lohikosken kotona toiminut luotettavasti. Vain yhtenä yönä vesi ei ollut lämmennytkään, mutta sen jälkeen Lohikoski kertoo parannelleensa laitetta.

 

[Rapilysin]

Tästä kyse?

Saattaisin olla kiinnostunut virittelemään moista systeemiä, jos/kun joutuu aikanaan siirtymään pörssisähkön varaan. Mutta vaikka sitä alan ihmisenä voi jossain määrin luottaa omiin ohjelmointikykyihinsä, niin hieman silti huolestuttaisi jättää esim. veden ja sitä myötä myös koko talon lämpeäminen tuon palikan varaan. Tai ainakin viritys pitäisi asentaa siten, että sen voi kiertää ja palauttaa normaalitilaan ilman sähkömiestä (kotoa poistumista yli 24h varten). Vakuutusyhtiö tuskin katsoo kovin hyvällä, jos tuollainen itsekoodattu kytkin korkkaa sähkökatkon/wifin tippumisen/ohjelmointivirheen/tmv takia, eikä osaa palautua siitä ja antaa putkien kylmetä.

Artikkelista poimittua:

Laite on Lohikosken kotona toiminut luotettavasti. Vain yhtenä yönä vesi ei ollut lämmennytkään, mutta sen jälkeen Lohikoski kertoo parannelleensa laitetta.

Joo juuri tuo. Tottakai tuommoisessa virheen mahdollisuus on, kun harrastetyönä tehty.

Itsellä ei ole tällä hetkellä tarvetta, mutta tutulla pörssisähkö ok-talossa ja esim. varaajaan toi sopisi kyllä hyvin hänen tapauksessaan.

 

[Marius]

Tuolta löytyy valmiita skriptejä ainakin lämmitykseen, pääsivu: api.spot-hinta.fi – Api.spot-hinta.fi -rajapintojen esittely ja käytön ohjeistus

Kyseisistä skripteistä tietoa: Shelly ja HA esimerkit – api.spot-hinta.fi

Varsinaiset skriptit pastebinissä: ApiSpotHintaFi's Pastebin - Pastebin.com

En ole näiden tekijä eikä näitä ole minulla käytössä. Lisätietoa löytyy lampopumput.info-foorumilta luultavasti useammastakin ketjusta: Taloautomaatio- ja tiedonkeruujärjestelmät

 

[Taneli-]

sähkölaksuun a 0,06€/kWh
eli vuosi kulutus olisi 115.000Wh jotain tossa mättää?

Kuten mainittu (kiitos tarkkaavaiselle käyttäjälle @Kvarkki ) vaan "pelkkä myynti ilman siirtoa/veroja " ja tuo on arvio mikä on tahallaan tehty yläkanttiin koska tuo 6 senttiä per kWh tullaan ensikesänä taas kilpailuttamaan. Keskiviikkona oli yhtiökokous missä tuota mainittiin ja asiaa hieman kyselin. Eli tuolla (toivottavasti saatavalla) ylijäämällä voidaan sitten kuitata esim. ensikesänä tehtävää pihamaan uudelleen pinnoitusta kun sitä jouduttiin aukomaan maakaivojen tekemisen takia ja on parempi antaa maa-aineksen nyt vuoden verran tasoittua. Lisäksi varmaan kaivetaan lipputanko pois ja suurennetaan roskakatosta (että saadaan pahvin ja muovinkeräys ja jää hieman tilaakin) jne.

Ei se tämänkään vuoden kulutus polttoöljyn osalta varmasti tule olemaan 13 000€ vaikka sen mukaan kerättiin vastiketta (kun käyttöä oli kuitenkin maksimissaan toukokuun lopulle milloin laitteet otettiin pois).

Ehkä olen hieman tyhmä mutta minusta parempi näin päin että kerätään hieman enempi kuin että huomattaisiin lisätarve ja jouduttaisiin keräämään ylimääräisiä vastikkeita (vaikka kuulema kohta 40 vuotta on aina äänestetty sen puolesta niitä ei ole koskaan jouduttu vielä keräämään). Saati että jouduttaisiin ottamaan ylimääräinen yhtiölaina jonkun pihamaan kunnostuksen, roskakatoksen uusimisen tms. takia.

 

[tietokonerikki]

Kuten mainittu (kiitos tarkkaavaiselle käyttäjälle @Kvarkki ) vaan "pelkkä myynti ilman siirtoa/veroja " ja tuo on arvio mikä on tahallaan tehty yläkanttiin koska tuo 6 senttiä per kWh tullaan ensikesänä taas kilpailuttamaan. Keskiviikkona oli yhtiökokous missä tuota mainittiin ja asiaa hieman kyselin. Eli tuolla (toivottavasti saatavalla) ylijäämällä voidaan sitten kuitata esim. ensikesänä tehtävää pihamaan uudelleen pinnoitusta kun sitä jouduttiin aukomaan maakaivojen tekemisen takia ja on parempi antaa maa-aineksen nyt vuoden verran tasoittua. Lisäksi varmaan kaivetaan lipputanko pois ja suurennetaan roskakatosta (että saadaan pahvin ja muovinkeräys ja jää hieman tilaakin) jne.

Ei se tämänkään vuoden kulutus polttoöljyn osalta varmasti tule olemaan 13 000€ vaikka sen mukaan kerättiin vastiketta (kun käyttöä oli kuitenkin maksimissaan toukokuun lopulle milloin laitteet otettiin pois).

Ehkä olen hieman tyhmä mutta minusta parempi näin päin että kerätään hieman enempi kuin että huomattaisiin lisätarve ja jouduttaisiin keräämään ylimääräisiä vastikkeita (vaikka kuulema kohta 40 vuotta on aina äänestetty sen puolesta niitä ei ole koskaan jouduttu vielä keräämään). Saati että jouduttaisiin ottamaan ylimääräinen yhtiölaina jonkun pihamaan kunnostuksen, roskakatoksen uusimisen tms. takia.

Oikeastaan minua kiinnosti toi teidän öljystä saatava hyötysuhde eli paljonko se tuottaa nettoenergiaa litraa kohti. Itsekin pidän taloyhtiöissä parempana, että kerätään enakkoon. Siinä sitten vaan pitää hallituksen olla tarkkana, ettei tule voittoa, koska siitä pitää maksaa veroa.

6snt energiahintaan ensi talvena en usko, vaikka kuinka kilpailuttaisitte. Meillä on niin järkyttävän huono omavaraisuus tuulettomina pakkaspäivinä. Toivon toki olevani väärässä.

 

[Master_Of_Disaster]

Liekö tällä alueella omaa keskustelua maalämmöstä?

Nopeella selailulla löyty ilpit ja pilpit, mutta ei mlp-keskustelua.



Itellä ollut Lämpöässä v13 (?) vuodesta 2009 ja yksi vika ollut, yksi messinkimutteri hajosi omia aikojaan ja tuli pieni vuoto keruupiiriin. (oma diagnoosi silloin netin juttujen perusteella, että saattoi johtua auton renkaista, joita säilytin samassa tilassa...).

Ei ole jaksanut perehtyä sen toimintaan sen tarkemmin, pätkäkäyntiä ollut tähän syksyyn asti. Reilulla pakkasella kävi tunnissa parikin kertaa. Muutin hieman asetuksia ja nyt käyntijakso pitempi, samoin myös taukoaika.
Täysteho ja vastukset pois päältä.


Onko faktaa että pitkä jakso säästää pumppua, verrattuna useisiin käynnistylsiim ja lyhempään käyntiaikaan?
Järki sanoo että pitempi parempi, mutta onko sitten oikeasti asia näin. Mitä jääkaappia seurannut, niin aika usein sekin pärähtää käyntiin ja pakastin myös. Ei pitkiä jaksoja käy ne, jos ei suurta määrää pakasta, tms.


Sekä pitemmällä jaksolla maan keruupiiri on kylmempi jakson lopussa. Mutta taukoaikana kerkeää sitten paremmin ottaa lämpöä maasta. Kumpi sitten parempi loppujen lopuksi.



Syksyllä havahduin, että jossain vaiheessa voi pumppuun tulla vika ja siksi muutin asetuksia. Mutta miten lie oikeasti parempi kaikin puolin.



Nyt pikkupakkasilla ja tuulee vähän, niin tuolleen käynyt pumppu.





Sekä hieman lämpimämpi keli, en muista tuuliko tuolloin, mutta tuskin vaikuttaa noin lämpimällä paljoakaan.

 

[Euroshopperi 2]

Tänään tuli taas vuosipäivä, niin otin talteen lukuja. Näytti kaivosta tulevan +6 asteista liuosta kun kuumanveden teko loppui. Talossa 350 neliötä ja 1000 kuutiota. 8 h poppoo asuttaa huushollia. Kaivoja on 2 x 165 m ja pumpun teho on 17 kW. Kaikki on takaisimaksettu jo kohta 2:een kertaa. Itseasiassa öljyn törkeän hinnan nousun takia taitaa tuo toinenkin kerta jo tullut täyteen.
Sähkön mittariluvut ovat siis pelkästään kompressorin käyttämää sähköä, joka vastaa öljynkulutusta yks yhteen. Eli lämpöä kulutetaan n. 34 400 kWh ja siitä maksetaan 8000 kWh sähköyhtiölle. Öljyä palaisi siis 4300 L, tai suorasähköä tuo 34 400 kWh.

No niin. Vuosikatsauksen aika taas.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

4 vuotta täynnä seuraavasti.

32 915 kWh
8184 tuntia
15 741 käynnistystä

5 vuotta täynnä seuraavasti.

40 595 kWh
10 160 tuntia
19 535 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 51 h
2= 74 h
3= 4663 h
4= 4412 h
5= 858 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Viimeisen vuoden sähköt siis 7680 kWh maalämpöpumpulle. Heinäkuussa loppuu lainanmaksu. Käytännössä tähän mennessä ei maalämmön laittaminen ole maksanut oikeestaan yhtään euroa kun oli se öljylaskukin 4 300 L/vuosi+ erinäiset ylläpitokustannukset. Harmittaa ainoastaan, ettei jo 1990 älynnyt laittaa. Olisi sillä saanut Teslan pihalle tähän päivään laskettuna.

6 vuotta täyteen maalämmöllä

No niin. Tänään tuli klo 12.00 täyteen 6 vuotta asennuksen käynnistymisestä.
Kokonaiskulutus 6 vuotta on 48 299 kWh ja viimeinen vuosi oli ennätys 7 635 kWh.
Käynnistyksiä 23 401
Tunteja 12 104
COP 4,5 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,2

7 Vuotta täyteen maalämmöllä
55 189 kWh
COP 4,6 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,3

Vuosikulutus siis 6 890 kWh

8 vuotta täyteen

63 632 kWh
16 374 tuntia
32 086 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 92 h
2= 133 h
3= 8513 h
4= 6032 h
5= 1463 h

COP

Lämmitys 4,4
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Vuosikulutus 8 443 kWh
Eli painepesuristakin alettiin kuumaa vettä käyttämään mattojen pesuun.
Hyvin pyörii kuitenkin laitteet. Käyttöaikasuhteet painottui jo selvästi luokkaan 3.

9 vuotta täyteen

71 746 kWh
18 173 tuntia
35 311 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 100 h
2= 141 h
3= 9703 h
4= 6425 h
5= 1638 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 8 114 kWh

Kohtuudella on pärjätty toistaiseksi. Vastusten käyttö edelleen 0 tuntia. Painepesurin kuumanveden käyttö pitäisi kieltää kansallisella määräyksellä, niin ei tarttisi kotona tapella siitäkään. Eli se on jonkinverran nostanut kulutusta sähköllä.
Ei tullut 72 000 kWh täyteen 9 vuodessa, joten ollaan vielä alle 8000 kWh keskikulutuksesta pikkuisen. Tuohon riittäisi sen kuumanveden käyttökielto pihahanasta.

 

[JaniKari]

hyvät maalämpölämmittäjä kolleegat onko joku saanut laskettua onko paljun veden täytön (uudet vedet) aikana lämmitys osto puilla vai mlp kannattavampi

Ehtiiköhän MLP lämmittää jatkuvaa lämpimänveden juoksutusta? Jos ei ole todella suurta MLP taitaa sähkö tulla herkästi apuun.

 

[Euroshopperi 2]

Riippuu vähän puun ja sähkön hinnasta. Meillä tulee heittämällä poreamme täyteen, oliskohan luokkaa 500 L ilman lisävastuksia. Meillä siis on esilämmitys käyttövedelle 500 L lämmityksen varaajassa ja se menee sen kautta varsinaiseen 390 L käyttövesipönttöön. COP käyttövedelle on tällähetkellä 3,3 ja sähkö maksaa 5,39 c/kWh + siirto ja vero, eli 13 c/kWh, jolla siis saa 3,3 kWh lämpötehoa MLP llä.
100 kWh kustantaa sähköllä n 30 €. Öljyllä n 25 € ja puilla n 10 €. Maalämpöumpulla siis sama hinta kuin puilla. Tuossa on sähkön hinta 30 C/kWh pljy 2 €/L ja puut 68 €/ itto kuutio.

 

[HTK12]

hyvät maalämpölämmittäjä kolleegat onko joku saanut laskettua onko paljun veden täytön (uudet vedet) aikana lämmitys osto puilla vai mlp kannattavampi

Riippuu sopparista ja puiden hinnasta. Pörssisähköllä, jos malttaa odottaa tuulista lauhaa keliä, jolloin sähkönhinta tippuu sinne 2 snt/kWh tienoille, niin 3 cop päässee alle 3snt/kWh lämpötehoa (6snt/kwh siirtohinnalla).

 

[Kuka_kusi_muroihini]

En jaksanut googletella, vaan luotan iotechin kokemusasiantuntijoihin. Vilpistä ja maalämmöstä voi saada energiarempassa tukea joko Aralta/valtiolta tai sitten kotitalousvähennyksen muodossa. Täällä on öljylämppä ja säiliö maan uumenissa. Oliko nyt niin, että ARAn tukea ei saa ellei siirry öljystä muuhun lämmitysmuotoon ja tämän pitää sisältää säiliön purku ja toimitus pois? Kun taas kotitalousvähennys ei ole mitenkään sidottu nykyisen öljylämmitysjärjestelmän öljysäiliön purkuun. Yritän tässä ymmärtää alustavasti, että olisiko tuota säiliön purkua mahdollisuus viivyttää kunnes joskus käsky käy purun suhteen. Tosin en osaa arvioida, että kuinka suuri kulu säiliön purku kokonaiskustannuksista on kun siirrytään öljystä vaikka vilpin käyttöön.

 

[tietokonerikki]

Tänään tuli taas vuosipäivä, niin otin talteen lukuja. Näytti kaivosta tulevan +6 asteista liuosta kun kuumanveden teko loppui. Talossa 350 neliötä ja 1000 kuutiota. 8 h poppoo asuttaa huushollia. Kaivoja on 2 x 165 m ja pumpun teho on 17 kW. Kaikki on takaisimaksettu jo kohta 2:een kertaa. Itseasiassa öljyn törkeän hinnan nousun takia taitaa tuo toinenkin kerta jo tullut täyteen.
Sähkön mittariluvut ovat siis pelkästään kompressorin käyttämää sähköä, joka vastaa öljynkulutusta yks yhteen. Eli lämpöä kulutetaan n. 34 400 kWh ja siitä maksetaan 8000 kWh sähköyhtiölle. Öljyä palaisi siis 4300 L, tai suorasähköä tuo 34 400 kWh.

No niin. Vuosikatsauksen aika taas.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

4 vuotta täynnä seuraavasti.

32 915 kWh
8184 tuntia
15 741 käynnistystä

5 vuotta täynnä seuraavasti.

40 595 kWh
10 160 tuntia
19 535 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 51 h
2= 74 h
3= 4663 h
4= 4412 h
5= 858 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Viimeisen vuoden sähköt siis 7680 kWh maalämpöpumpulle. Heinäkuussa loppuu lainanmaksu. Käytännössä tähän mennessä ei maalämmön laittaminen ole maksanut oikeestaan yhtään euroa kun oli se öljylaskukin 4 300 L/vuosi+ erinäiset ylläpitokustannukset. Harmittaa ainoastaan, ettei jo 1990 älynnyt laittaa. Olisi sillä saanut Teslan pihalle tähän päivään laskettuna.

6 vuotta täyteen maalämmöllä

No niin. Tänään tuli klo 12.00 täyteen 6 vuotta asennuksen käynnistymisestä.
Kokonaiskulutus 6 vuotta on 48 299 kWh ja viimeinen vuosi oli ennätys 7 635 kWh.
Käynnistyksiä 23 401
Tunteja 12 104
COP 4,5 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,2

7 Vuotta täyteen maalämmöllä
55 189 kWh
COP 4,6 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,3

Vuosikulutus siis 6 890 kWh

8 vuotta täyteen

63 632 kWh
16 374 tuntia
32 086 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 92 h
2= 133 h
3= 8513 h
4= 6032 h
5= 1463 h

COP

Lämmitys 4,4
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Vuosikulutus 8 443 kWh
Eli painepesuristakin alettiin kuumaa vettä käyttämään mattojen pesuun.
Hyvin pyörii kuitenkin laitteet. Käyttöaikasuhteet painottui jo selvästi luokkaan 3.

9 vuotta täyteen

71 746 kWh
18 173 tuntia
35 311 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 100 h
2= 141 h
3= 9703 h
4= 6425 h
5= 1638 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 8 114 kWh

Kohtuudella on pärjätty toistaiseksi. Vastusten käyttö edelleen 0 tuntia. Painepesurin kuumanveden käyttö pitäisi kieltää kansallisella määräyksellä, niin ei tarttisi kotona tapella siitäkään. Eli se on jonkinverran nostanut kulutusta sähköllä.
Ei tullut 72 000 kWh täyteen 9 vuodessa, joten ollaan vielä alle 8000 kWh keskikulutuksesta pikkuisen. Tuohon riittäisi sen kuumanveden käyttökielto pihahanasta.

Kiitos tästä vahvistaa tota arviotani n 8,3kWh/litra öljyllä (sulla tossa 8kWh/litra: "Öljyä palaisi siis 4300 L, tai suorasähköä tuo 34 400 kWh.")

Riippuu vähän puun ja sähkön hinnasta. Meillä tulee heittämällä poreamme täyteen, oliskohan luokkaa 500 L ilman lisävastuksia. Meillä siis on esilämmitys käyttövedelle 500 L lämmityksen varaajassa ja se menee sen kautta varsinaiseen 390 L käyttövesipönttöön. COP käyttövedelle on tällähetkellä 3,3 ja sähkö maksaa 5,39 c/kWh + siirto ja vero, eli 13 c/kWh, jolla siis saa 3,3 kWh lämpötehoa MLP llä.
100 kWh kustantaa sähköllä n 30 €. Öljyllä n 25 € ja puilla n 10 €. Maalämpöumpulla siis sama hinta kuin puilla. Tuossa on sähkön hinta 30 C/kWh pljy 2 €/L ja puut 68 €/ itto kuutio.

Sulla on nyt "halpaa" sähköä, meillä Helen pyytää joulukuussa 34snt alv 10% + muut verot+ siirto
Öljy on nyt tullut vähän alaspäin eli jos 8kWh/litra => n19,25€/100kWh kallistahan se vieläkin silti on.
Laskin ton 1.54 litrahinnalla.

Onhan toi maalämpö edelleen energiakuluiltaa halvin, takaisinmaksuaika tossa nyt pitenee, kun sähköytiöt
käyttävät tilannetta hyväkseen.

 

[Taneli-]

Oliko nyt niin, että ARAn tukea ei saa ellei siirry öljystä muuhun lämmitysmuotoon ja tämän pitää sisältää säiliön purku ja toimitus pois?

En 100% voi tuohon vastata mutta voin 100% varmuudella kertoa että ainakin täällä (rivitalo) saimme 50% ARA rahoitusta kun lopetimme öljylämmityksen (tosin riitti että tyhjensimme ja täytimme säiliön, siihen tarvitsee tosi saada erillinen lupa ja olla syy). Eli alunperin sopimus oli että tuo säiliö olisi poistettu mutta firma ilmoitti että siinä on mahdollisuus rakenteiden vaurioitumiseen joten lupa kaupungilta => riitti että säiliön ensin tietysti tyhjensi, sitten puhdisti ja täytti lopuksi hiekalla. Luonnollisesti em. firma hoiti sen kuntoon.

Se on paikkansa pitävää että mitään tukea EI saa mikäli pitäisimme rinnalla öljylämmityksen ja hankkisimme maalämmön. Koska silloin teoriassa kuka tahansa voisi tehdä tuon ja silti jatkaa öljyllä lämmittämistä.

Teoriassa maalämpö + aurinkopaneelit + ehkä jokin vesiratas (vesisähkö) systeemi olisi halvin? (Ilmainen, mutta vaatisi esim. entistä myllyä tms. pihapiiriin sekä tietysti melkoista panostusta että jatkuvasti pitäisi systeemiä itse kunnossa mutta otaksun että ylimääräisen sähkön voisi myydä eteenpäin)

 

[qtba]

En jaksanut googletella, vaan luotan iotechin kokemusasiantuntijoihin. Vilpistä ja maalämmöstä voi saada energiarempassa tukea joko Aralta/valtiolta tai sitten kotitalousvähennyksen muodossa. Täällä on öljylämppä ja säiliö maan uumenissa. Oliko nyt niin, että ARAn tukea ei saa ellei siirry öljystä muuhun lämmitysmuotoon ja tämän pitää sisältää säiliön purku ja toimitus pois? Kun taas kotitalousvähennys ei ole mitenkään sidottu nykyisen öljylämmitysjärjestelmän öljysäiliön purkuun. Yritän tässä ymmärtää alustavasti, että olisiko tuota säiliön purkua mahdollisuus viivyttää kunnes joskus käsky käy purun suhteen. Tosin en osaa arvioida, että kuinka suuri kulu säiliön purku kokonaiskustannuksista on kun siirrytään öljystä vaikka vilpin käyttöön.

ELY-keskuksen tuessa taitaa olla tiukimmat ehdot tuon öljyinfran poiston suhteen. Kaikki pitää lähteä, ellei säiliöt ole jotenkin poikkeusellisen vaikeita poistaa, siitäkin pitää hankkia lausunto pelastuslaitokselta tmv.

ARA vaatii selvitystä siitä, miten rakennuksen E-luku nousee, mikä tietysti voi käytännössä vaatia sitä, että öljystä luovutaan, mutta säiliö voi ehkä jäädä. Tiedän tästä itse vähiten, koska en sitä itse edes harkinnut. Edit. Näköjään ARA:kin on aika tiukka tuon suhteen.

Kotitalousvähennyksen osalta on sanottu vaan ytimekkäästi näin:
"Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2022 on 3 500 euroa, jos teetät kotitalous-, hoiva- tai hoitotyötä tai vaihdat öljylämmityksen toiseen lämmitysjärjestelmään". Eli kyllä siitä laskun erittelystä tarvii varmaan pyydettäessä näkyä se poistotyö, mutta mitään pöytäkirjaa tuskin vaaditaan. Villi veikkaus on, että noita saatetaan kysellä hieman useammin kuin jotain perusvähennyksiä.

VILP-remontissa tuo veroporkkana ei ollut niin mielekäs. Otettiin ELY-keskuksen tuki ja sen kanssa on ollut ainakin suht helppo toimia.

Ara > Öljylämmityksen vaihtajalle on tarjolla useita tukimuo

Selvitä nämä seikat ennen kuin päätät mitä tukea haet.

www.ara.fi

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Ok. Kiitos vastauksista. Ensi viikolla yhdestä firmasta tekevät kartoituksen ja katsotaan mitä vilpistä hyödyttäisiin. Voihan se olla, että parempi ratkaisu voisi olla maalämpö vaikka onkin sitten työläämpi toteuttaa. Mitäs dataa vilp-keskusteluun tulee kerätä pinta-alan ja öljynkulutuksen lisäksi? Rakennusvuosi varmaan kiinnostaa tarjoajaa ja ja ja sit jotain..

 

[Kuka_kusi_muroihini]

No nyt on tarjous vilpistä ja vanhan öljyjärjestelmän purusta saatu. Rapiat 16 000€. Nyt täytyy hakea vähän verrokkia muualta. Työn osuus olisi noin kolmasosa. Missä hinnoissa täällä on jengi viime aikoina pyörinyt? Laitteena 8kw Jäspi Split.