Suvun huumehörhöt/(rappio)alkkikset

[Kid Commando]

Kokemuksia suvussa olevista huumehörhöistä / alkoholisteista?

Omani:
Serkkupoika on huumehörhö, oli kuivilla jokusen vuoden 90 luvulla kun meni naimisiin ja sai tyttären & pojan.
Tytär on ok, mutta poika on isänsä jäljillä; tuskin näkee 30v synttäreitä.
Serkun näin viimeksi veljensä hautajaisissa.
Kategorisesti johdin harhaan kun kyseli missä asun. En halua olla missään tekemisissä.

 

[Edqar]

Kaksi serkkua ollut aika pahassa koukussa (pääasiassa opiaatteihin) toinen heitti veivinsä ja toinen pakeni pohjoiseen vanhoja tapoja/piirejä.

Ei ole kyllä hurraamista kun kantaa itseään pari vuotta vanhempaa alle kolmekymppistä hautaan.
Oli hyvä tyyppi, mutta liian perso...

 

[oestrus taurus]

Serkku menny nuoruus-keskiän vaiheessa mömmöjen ja diabeteksen hoidon vuoksi. (en tuntenut koskaan, mutta nimmari ja olen pakosti nähnyt.)

Tuohon liittyi se valitettava Ahmedin valinta äidillä, ja koska lapsi ei ollut Ahmedin esittämistä "minä tai hän" ehdoista ensimmäinen mielessä, sai mennä alaikäisenä talostaan pois.
Olen pakosti, koska tämä tätini haudattiin niissä harvoissa merkeissä, joissa sillä puolen sukua olin.

 

[outonaapuri]

Alkoholisteja löytyy pitkä lista.

Yks kaukasempi sukulainen on pahemman lajin narkki, saman ikäsiä ollaan ja pentuna pyörittiin samoissa piireissä.

Vanhoja kavereita on menny ainakin yksi. Toinen käsittääkseni siinä rajoilla, jos ei ole rauhoittunut. Yks oli linnassa kun viimeeksi sen äidin näin.

 

[Poppis89]

Sukulaisia ei ole ollenkaan hörhejen kohtalona, mutta sit taas tuttavia on pari rapa alkoholistia. Vanhoista tutuiata kaksi on kuollu yliannoistukseen, yks on linnassa ollut ainakin juorujen mukaan..

Itsellä oli kyllä aika pämppäämistä nuoruus vaiheena ja viikonloput oli aika kosteita, sekä maanantai ja tiistai meni aika kuumoileessa.

Kolme vuotta sitten päätin et nyt loppuu tämäm länträäminen ja lopetin siinä alkoholin käytän kokonaan. Suurin syy oli siinä kun alkoi mielenterveys horjumaan ja eikä mistään oikein tullut mitään. Näin jälkeinpäin olen kyllä huomannut, että elämäni paras päätös

 

[neoflix]

Itse olen ollut hyvinkin pitkän kaavan mukaisesti. Nyt sen +3v täysin kuivilla kaikesta. Niille ihmisille kannattaa antaa mahdollisuus, ei pakottamalla mutta ihan kertomalla että jos haluatte lopettaa niin onnistuu. Itse pääsin eroon kaverin avulla, kysyin että haittaako jos tärisevä kaveri tulee sohvalle makoilemaan muutamaksi viikoksi ja ei saa päästää ovesta ulos vaikka haluaisin. Kaverille tämä oli ok ja sillätiellä ollaan (en kyllä yrittäny ulos) Se lopetus pitää mun mielestä myös tehdä ilman mitään lääkkeitä. Sillon sen kärsii ja muistaa tarpeeksi pitkään. Liian monta kaveria nähnyt jotka on jatkanut tuon perus katkon jälkeen.
Jos jotain kiinnostaa niin kysykööt tuosta maailmasta, yritän vastailla parhaimpani mukaan (kokemusta sellaset 17v)

 

[ZekeDope]

Toinen veli on/oli alkoholisti, menetti n. 10v sitten työpaikkansa ja kämppänsä kun alklholi vei mukanaan. Viimevuoden lopulla sai ensimmäistä kertaa oman vuokrakämpän 10 vuoteen eli ehkäpä saamassa vähän elämän hallintaan vaikka viina maistuukin silloin tällöin.

Toinen veli sitten käyttääkin kaikenlaisia aineita ja istunut monet kerrat vankilassa. Vähän väliä hakataan jne. Sen kanssa ei tule oltuakaan missään tekemisissä, välillä tulee kaupungilla vastaan.

Itse ehkä ottanut oppia tai jotain niin ei tule itse edes käytettyä alkoholia.

 

[CalEpitan]

Olen itse suvun alkkis. Ei haittaa minua eikä muitakaan. Tosin nyt on punttivaihe päällä.
Se on valintakysymys. Nuppi on niin ADHD 24/7 että selvinpäin ei voi "vaan olla" vaan pitää sitten urheilla ja rakennella ja häärätä niin helvetisti.