Suunnittelun kukkaset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Varma en tietty ole mutta ilmeisesti sitä liitintä ei ole tarkoitettu lukon akun lataamiseen vaan sen auki saamiseen että siellä sisäpuolella olevasta palikasta voi vaihtaa akun.
Yleisen kokemuksen ja päättelyn puolesta sen pitäisi olla noin - olisi suht älytöntä jos lokeroihin pitäisi jättää latausjohto kiinni esimerkiksi yön yli.
 
Paikallisen Prisman kärrykatos jossa noin 10 metriä ylimääräistä tilaa ihan riittävien kärryjonojen edessä. Olisihan ne voineet lähemmäksikin tuoda...
 
Siinä näppäimistön kontaktipinneissä on myös datayhteys, jolla pystyy ohjelmoimaan ja ohjaamaan sitä lukkoa. Varma en tietty ole mutta ilmeisesti sitä liitintä ei ole tarkoitettu lukon akun lataamiseen vaan sen auki saamiseen että siellä sisäpuolella olevasta palikasta voi vaihtaa akun. Tai siis noin ainakin jossain vastaavan näköisen keypadin manuaalissa luki kun kerran sellaista selailin.
En minäkään varma ole, voi olla et siitä pinniliittimestä saa syötettyä tarpeeksi virtaa avaamiseen ja sitten akut tjms vaihdetaan sieltä sisäkautta. Itse vaan täytän noita ja avaamisen hoidan etänä ilman et tarvitsee siihen näppäimistöön koskea.

Ja ennen kuin joku saivartelee et ompas turvallista kun voi etänä avata, se massa-avaus toimii vain vapaisiin ja tarvitsee olla max 5m päässä moduleista, ja automaattin tietoihin et pääse käsiksi ilman laitekoodia joka on siinä automaatilla.
 
No niinhän se paras olisi, mutta minulla oli oletuksena ilman kaapelointia tehty helppo ratkaisu. Sellaisina muistan nuo nähneeni; pitänee tarkkailla lähemmin kun tulee taas noudettavaa.
Ei tarvitse edes piuhoja vetää oveen, riittää että saranapuolella on jousitetut kontaktit jotka toimii kun luukku on kiinni. Virta saa katketa kun luukku on auki x astetta. Ja esim erään valmistajan peilikaapissa ovien valojen virransyöttö oli toteutettu saranoiden läpi. Ei johtoja.

En tiedä kumpi on helpompi ratkaisu, töpseli seinään vai x välein vaihtaa / ladata 100 paristoa/akkua. Ei se nyt mitään kaapelointia tarvitse jos jatkojohdon vetää.
 
Ei tarvitse edes piuhoja vetää oveen, riittää että saranapuolella on jousitetut kontaktit jotka toimii kun luukku on kiinni.

Ei se nyt mitään kaapelointia tarvitse jos jatkojohdon vetää.
Olen ihan samoilla linjoilla ja tämäntapaista itse lähtisin tekemään.

Ilmeisesti on kuitenkin haluttu lyödä kaapit läjään helpoimman kautta eli myös ilman johdotuksia siellä bokseissa. Jos ne eivät välttämättä ole samassa paikassa ja samassa asussa kuin muutaman akunkeston verran, tämä voi olla parempi.
 
Ei tarvitse edes piuhoja vetää oveen, riittää että saranapuolella on jousitetut kontaktit jotka toimii kun luukku on kiinni. Virta saa katketa kun luukku on auki x astetta. Ja esim erään valmistajan peilikaapissa ovien valojen virransyöttö oli toteutettu saranoiden läpi. Ei johtoja.
Ei välttämättä lämpötilavaihteluiden keskellä, kosteudesta kärsivissä ulkokaapeissa kestävin ratkaisu. Tosin ongelmia on niiden akkuviritystenkin kanssa.

Mielestäni on tosiaan jonkin tason hätäisesti kyhätty suunnittelukukkanen koko tuo noutokaappisysteemi monessakin mielessä. Käytettävyys on heikko ja ylläpito + kestävyys meikäläisissä olosuhteissa kysymysmerkki. Bonuksena talvella on kiva vastaanottaa -20 asteen pakkasella noihin ulkokaappeihin mitään vähänkin herkempää pakettia.
 
Miksi ne eivät voisi olla kiinteässä virrassa ja koko lokerikko akkuvarmistettu?
Noista on joskus ollut jossain artikkellissa juttua, eli kyse on kustannuksista, mukaanlukien ylläpidon patterien vaihtoineen. Sitten on niitä haukuttuja kosketusnäyttö malleja missä keskitetty käyttöliittymä, jotka oletettavasti ovat valtakunnan sähkössä kiinni. Ja niissä ei välttämättä tarvi sähköjä oviin.
 
Eikös kosketusnäyttöversioissa nimenomaan tarvita sähkönsyöttö jokaiseen oveen, kun luukku kuitenkin aukeaa automaattisesti oikean koodin syöttämisen jälkeen? Sellainen olisi akkuvirityksellä melko altis ongelmille.

Nykyisellä tavalla toimivissa keskitetyissä kosketusnäytöissä tulee aiemmin mainittujen responsiivisuusjuttujen lisäksi ongelmaksi sopimattomuus ulkokäyttöön ja se, että jos joku mummeli syöttää näytölle koodin ja klikkaa "avaa laatikko", niin pitkäkynsi ehtii nappaamaan auenneen laatikon sisällön ennen kuin mummo ehtii edes huomaamaan, että mikä luukku aukesi ja missä. Näitä ongelmia on sitten ratkottu nykyisellä mallilla, jossa on jokaisessa 500:ssa luukussa oma näppäimistö omalla akulla, ja pahimmillaan ne on vielä jaettu erillisiin lohkoihin, joten pihtiputaan kihtisen mummon pitää osata mennä sovelluksessa/tekstiviestissä ilmoitetun moduuliin G9 kohdalle ja syöttää siinä olevan alimman rivin luukun 22 näppäimistöön koodi 54357239, unohtamatta painaa alussa sitä kaikille ilmiselvää painiketta "C".
 
Viimeksi muokattu:
Ei välttämättä lämpötilavaihteluiden keskellä, kosteudesta kärsivissä ulkokaapeissa kestävin ratkaisu. Tosin ongelmia on niiden akkuviritystenkin kanssa.

Mielestäni on tosiaan jonkin tason hätäisesti kyhätty suunnittelukukkanen koko tuo noutokaappisysteemi monessakin mielessä. Käytettävyys on heikko ja ylläpito + kestävyys meikäläisissä olosuhteissa kysymysmerkki. Bonuksena talvella on kiva vastaanottaa -20 asteen pakkasella noihin ulkokaappeihin mitään vähänkin herkempää pakettia.
Edellä on puhuttu näppiksistä, jotka ovat laatikkokohtaisia. niitä ei ole ulkona eli kestävyydessä ei sikäli ole ongelmaa.
Eikös kosketusnäyttöversioissa nimenomaan tarvita sähkönsyöttö jokaiseen oveen, kun luukku kuitenkin aukeaa automaattisesti oikean koodin syöttämisen jälkeen? Sellainen olisi akkuvirityksellä melko altis ongelmille.
Olettaa voi, että syöttö on jokaiseen mutta koska tosiaan puhutaan ensimmäisestä sukupolvesta niin sen jälkeen on tapahtunut kehitystä.
Kovin suurta ongelma-alttiutta on kyllä vaikea nähdä mutta paluu alkuun eli keskitetyllä ohjauksella varustettua ei oikeastaan ole tuossa kohden mitään syytä toteuttaa akulla.
Nykyisellä tavalla toimivissa keskitetyissä kosketusnäytöissä tulee aiemmin mainittujen responsiivisuusjuttujen lisäksi ongelmaksi sopimattomuus ulkokäyttöön ja se, että jos joku mummeli syöttää näytölle koodin ja klikkaa "avaa laatikko", niin pitkäkynsi ehtii nappaamaan auenneen laatikon sisällön ennen kuin mummo ehtii edes huomaamaan, että mikä luukku aukesi ja missä. Näitä ongelmia on sitten ratkottu nykyisellä mallilla, jossa on jokaisessa 500:ssa luukussa oma näppäimistö omalla akulla, ja pahimmillaan ne on vielä jaettu erillisiin lohkoihin, joten pihtiputaan kihtisen mummon pitää osata mennä sovelluksessa/tekstiviestissä ilmoitetun moduuliin G9 kohdalle ja syöttää siinä olevan alimman rivin luukun 22 näppäimistöön koodi 54357239, unohtamatta painaa alussa sitä kaikille ilmiselvää painiketta "C".
Kannattaa varmaan tutustua, mitä automaatteja on olemassa ja vasta sitten ratkoa sitten niiden ongelmia.

Eli se kosketusnäyttö on vanhin ja vain sisällä. Tuo puheena ollut lokerokohtainen on uudempi vai vain sisällä. Ulkona on "sektorikohtainen" näppis. Jos siis miettii tuota "pitkäkynsi entii napata" niin ulkonakin on tämä teoreettinen mahdollisuus.

Ja mitä "ilmiselvään C-painikkeeseen" tulee niin tuo on edelleen ohjeistuskysymys mutta tottahan se näppis voisi sytyttää vaikka vihreän ledin "nyt voit antaa koodin".
 
Kannattaa varmaan tutustua, mitä automaatteja on olemassa ja vasta sitten ratkoa sitten niiden ongelmia.
Moni varmaan mielellään lukisi aiheesta. Tuo Postin sivu nyt ei mitään uutta kerro.
Ja niissä ei välttämättä tarvi sähköjä oviin.

Eikös kosketusnäyttöversioissa nimenomaan tarvita sähkönsyöttö jokaiseen oveen,
Tätä jäin miettimään myös. Tarkoitettiinko tässä vain sitä, että lokerokohtainen laite voi helposti oven sijaan olla lokeroboksin vastaraudassa, koska lokeron oveen ei tarvita näppäimistöä? Pitäisin pikkuseikkana vs. muu edellä mainittu.
 
Tätä jäin miettimään myös. Tarkoitettiinko tässä vain sitä, että lokerokohtainen laite voi helposti oven sijaan olla lokeroboksin vastaraudassa, koska lokeron oveen ei tarvita näppäimistöä? Pitäisin pikkuseikkana vs. muu edellä mainittu.
Juu, mutuilen että edullisempaa kaapeloida (vs oveen), patterinäppis halpa ovessa, kai sen näppiksenkin voisi suunnitella oven viereen, tarvisi tilaa joka olisi lisäkustannus.
 
Tuo puheena ollut lokerokohtainen on uudempi vai vain sisällä. Ulkona on "sektorikohtainen" näppis. Jos siis miettii tuota "pitkäkynsi entii napata" niin ulkonakin on tämä teoreettinen mahdollisuus.
Tämä ei pidä paikkaansa. Niitä lokerokohtaisilla näppäimistöllä varustettuja on myös ulkona ja niitä(kin) on moduuliversioina.

Edit.
Korjataan: Ilmeisesti jos jossakin on niitä lokeronäppiksiä ollut ulkona, ne on sittemmin vaihdettu.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä ei pidä paikkaansa. Niitä lokerokohtaisilla näppäimistöllä varustettuja on myös ulkona ja niitä on sellaisina moduuliversioina.
Ok, ilmeisti joku paikallinen juttu, muistin varaisesti hallistuneet ja tuoreemmat olleet malli yhden näpiksen takana useita luukkuja.

Ehkä nuo luukkunäppis mallit ei ole pärjänneet ulkona, (ei ole ympärimaata otettu käyttöön) oletan että tarkoitat noita mistä ketjussa aiemmin puhuttu.

Vai onko sulla mielessä joku ihan eri tyyppi, osaatko sanoa onko uusia kohteita, vai pidempiaikaisia.
 
Ja mitä "ilmiselvään C-painikkeeseen" tulee niin tuo on edelleen ohjeistuskysymys mutta tottahan se näppis voisi sytyttää vaikka vihreän ledin "nyt voit antaa koodin".
Kaikkein paras ratkaisuhan olisi ollut se että mikä tahansa nappi herättäisi näppäimistön ja jokainen koodi alkaisi tuplanumerolla joista toinen on itseasiassa turha.. 😁
 
Kaikkein paras ratkaisuhan olisi ollut se että mikä tahansa nappi herättäisi näppäimistön ja jokainen koodi alkaisi tuplanumerolla joista toinen on itseasiassa turha.. 😁

Paitsi jos se näppäimistö on jo hereillä, niin sitten menee koodi väärin (jos vaikka edellinen vahingossa painanut väärän luukun näppäimistöä tai ohikulkija ottanut horjataessa tukea tai jotain muuta).
 
Paitsi jos se näppäimistö on jo hereillä, niin sitten menee koodi väärin (jos vaikka edellinen vahingossa painanut väärän luukun näppäimistöä tai ohikulkija ottanut horjataessa tukea tai jotain muuta).
Jep ja jos koodin kirjoittaja itse tekee virheen niin pitää olla nappi jolla aloittaa alusta. Kutsutaan vaikka clear napiksi eli lyhyesti C.
 
Tämä ei pidä paikkaansa. Niitä lokerokohtaisilla näppäimistöllä varustettuja on myös ulkona ja niitä(kin) on moduuliversioina.
Missähän näitä mahtaa olla? Kaikki ulkoautomaatit, ainakin pirkanmaalla, on modulikohtaisella näppäimistöllä, eli niissä on se modulin keskellä oleva teräs(vai onko teräspinnoitettu muovi)näppäimistöllä ja ysäri-tyylisellä pikkunäytöllä. Yhen yhtään luukkukohtaisella koodilaitteella olevaa en ole ulkona nähnyt, olkoot näitä uudempia (pieni, valaisematon näppäimistö) tai vahempia (iso, sinisellä valaistu näppäimistö). Näissä ulkoautomaateissa on myös säänkestävyys kun luukut on upotettu eikä pinnassa niinkuin sisäautomaateissa.

Ps. Kaikki automaatit on moduleita, mallista (lokeroista) riippuen 2-4 pystyriviä per moduli. Vanhat keskikonsolitkin ovat moduulisia.
 
Missähän näitä mahtaa olla? Kaikki ulkoautomaatit, ainakin pirkanmaalla, on modulikohtaisella näppäimistöllä, eli niissä on se modulin keskellä oleva teräs(vai onko teräspinnoitettu muovi)näppäimistöllä ja ysäri-tyylisellä pikkunäytöllä. Yhen yhtään luukkukohtaisella koodilaitteella olevaa en ole ulkona nähnyt, olkoot näitä uudempia (pieni, valaisematon näppäimistö) tai vahempia (iso, sinisellä valaistu näppäimistö). Näissä ulkoautomaateissa on myös säänkestävyys kun luukut on upotettu eikä pinnassa niinkuin sisäautomaateissa.

Ps. Kaikki automaatit on moduleita, mallista (lokeroista) riippuen 2-4 pystyriviä per moduli. Vanhat keskikonsolitkin ovat moduulisia.
Meinasin kauppareissulla ottaa kuvan yhdestä sellaisesta, mutta sepä olikin vaihdettu jossakin välissä tuollaiseen yhden näppäimistön moduuliversioon. Muutkin perheenjäsenet olivat sitä mieltä, että se oli aiemmin erilainen. Mutta joo, ehkäpä niitä ei sitten ole muuallakaan.
 
Kohta on sivukaupalla väännetty jostain kuvitteellisesta ongelmasta. Aina löytyy se henkilö joka ei osaa tai muuten vaan änkyröi vastaan, tai vähintäänkin keksitään itse se ”joku jossain” oman pointin tueksi, mutta jos 99,9% saa pakettinsa noudettua niin kovin isosta ongelmasta ei liene kysymys.
 
Kohta on sivukaupalla väännetty jostain kuvitteellisesta ongelmasta. Aina löytyy se henkilö joka ei osaa tai muuten vaan änkyröi vastaan, tai vähintäänkin keksitään itse se ”joku jossain” oman pointin tueksi, mutta jos 99,9% saa pakettinsa noudettua niin kovin isosta ongelmasta ei liene kysymys.
Sama asiahan se on kukkasessa kuin kukkasessa.
 
Kyllä suunnittelun kukkasen täytyy olla sellainen, että enenmistö ihmisistä katsoo sen olevan huono tai väärin tehty.

Esimerkkinä kuvassa oleva hanan sijoitus, tuskin kovin moni käyttää tuollaista tyytyväisenä. (kuva netistä, mutta tällaisia on tullut joskus julkisissa vessoissa vastaan :facepalm:)

images (1).jpeg
 
Sama asiahan se on kukkasessa kuin kukkasessa.
Mistä vaan saa tekemällä tehtyä ongelman, mutta "kukkaisuuden tasoja" on sitten laaja skaala, ja sanoisin että toi pakettiautomaattien C-nappi -logiikka on miedoimmasta päästä. Sitten niitä oikeasti ongelmallisia laitteita ja asioita kuten tulostimet, muovikelmurulla, Fazerin karkkipussit, pistorasiaan kytkettävä suuri laturi jne.
 
postipate.png


Ratkaisu ongelmaan löytyy tästä, turhaa digihömpää muuten...
Eikä ole edes kovin kallista ja aikaa vievää kun avain reissaa pitkin suomea. Mutta ehkä jotkut on valmiita siihen että paketin hinta moninkertaistuu. Itse opettelen mieluummin painamaan C-nappia ennen koodia.
Ja mahtaako edes 1/10 asiakkaasta pudottaa avainta mihinkään laatikkoon vaan heittää sen lähimpään puskaan tai roskikseen.
 
Ei nyt kuulu postilaatikkokeskusteluun, mutta muussa elämässä tullut suunnittelun kukkanen vastaan useamman kerran.

Julkisissa vessoissa (inva ja lastenhoitohuoneet) on bideesuihku oikein pitkällä letkulla, että riittää pytylle asti. Monessa vain ei ole automaattikäynnistystä hanalle, eli jotta voisit käyttää bideetä tarvitsee ensiksi avaa lavuaarin päällä oleva vesihana (joka on pyörätuoleille soveltuvissa vessoissa melko kaukana pytystä). Joissakin tapauksissa hana toimii vielä liiketunnistimen kanssa, eli bideellä ei kyllä tee yhtään mitään vedentulon lakatessa kun käden ottaa pois hanan läheltä. Joissakin vessoissa taas hana käynnistyy aivan oikein kun bideen nostaa pidikkeestä.

En tiedä minkälaista tuskaa aiheuttavat pyörätuolilla kulkeville, mutta pelkkä potan huuhteleminen on välillä melko raivostuttavaa. Näitä aivopieruja ei taida olla kukaan oikeasti suunnitellut käyttöön.

Lisätään vielä toinen pottien huuhteluun liittyvä kukkanen. Vessa, jossa on tarjolla potta, mutta sitä ei pysty vessassa huuhtomaan, koska bideetä ei ole tai potta ei mahdu lavuaarin ja hanan väliin.
 
Ei nyt kuulu postilaatikkokeskusteluun, mutta muussa elämässä tullut suunnittelun kukkanen vastaan useamman kerran.

Julkisissa vessoissa (inva ja lastenhoitohuoneet) on bideesuihku oikein pitkällä letkulla, että riittää pytylle asti. Monessa vain ei ole automaattikäynnistystä hanalle, eli jotta voisit käyttää bideetä tarvitsee ensiksi avaa lavuaarin päällä oleva vesihana (joka on pyörätuoleille soveltuvissa vessoissa melko kaukana pytystä). Joissakin tapauksissa hana toimii vielä liiketunnistimen kanssa, eli bideellä ei kyllä tee yhtään mitään vedentulon lakatessa kun käden ottaa pois hanan läheltä. Joissakin vessoissa taas hana käynnistyy aivan oikein kun bideen nostaa pidikkeestä.

En tiedä minkälaista tuskaa aiheuttavat pyörätuolilla kulkeville, mutta pelkkä potan huuhteleminen on välillä melko raivostuttavaa. Näitä aivopieruja ei taida olla kukaan oikeasti suunnitellut käyttöön.

Lisätään vielä toinen pottien huuhteluun liittyvä kukkanen. Vessa, jossa on tarjolla potta, mutta sitä ei pysty vessassa huuhtomaan, koska bideetä ei ole tai potta ei mahdu lavuaarin ja hanan väliin.
Ja tästä tuleekin mieleen klassikko joka täälläkin ollut useampaan kertaan: sisäänpäin aukeavat vessakopin ovet. Onneks niitä ei juuri tule vastaan kuin ulkomailla, mutta silti.
 
Matkahuollon, Postnordin, GLS:n ja DHL:n yhteisautomaateissa nämä ongelmat on kätevästi korjattu avaamalla kaikki luukut kerralla. :lol:
 
Matkahuollon, Postnordin, GLS:n ja DHL:n yhteisautomaateissa nämä ongelmat on kätevästi korjattu avaamalla kaikki luukut kerralla. :lol:

Ei oo osattu painaa sitä uskomattoman vaikeaa ja monimutkaista c-nappia.
 
Pari kertaa ihmetelly miks kaverit linkkaa Steam-peleihin jota mun Steamin haku ei löydä. Nyt selvis syy.
Kun menee kaupan asetuksiin siellä seisoo näin:
steam.jpg


Sitten kun menee sinne sisään niin siellä asetuksissa onkin näin:
steam1.jpg


Joskus ajattelin loogisesti että jaha, tässä sitten valitaan mitä haluaa sivuilta suodattaa eikä halua nähdä niin mä haluun nähdä kaiken ja jätin kaikista ruksit pois. No nyt kun tarkemmin lukee, niin tuossa lukee että mitä HALUAA nähdä... melko epäloogista ja kyllä sisältösuodattimet muualla toimii niin että ruksitaan mitä EI halua nähdä.

Ja kyllä, tuossa se lukee, mutta mun mielestä helvetin epälooginen.
 
Aivan oman kukkasensa saa Omavero-palvelu ja Suomi.fi-portaali, sekä yleisesti valtion "digitaalipuuhastelu". Digitalisaatiokiihkossa pakotettiin koko kansa luopumaan kirjepostista ja ohjataan pakolla kaikki viranomaisviestit "yhteen" sähköiseen kanavaan (Omaverosta kansalaisen tilitystä Liisa meni OmaVeroon ja yllättyi – ”Ihan sattumaa, että sen ilmoituksen huomaa”). Tietenkin kaikilla viranomaisilla on sitten ihan OMAT sähköiset portaalinsa, joista pidetään niin tiukasti kiinni, että kansalaisen pitää käydä kaikki nämä lävitse, että saa postinsa varmasti.

Esimerkkinä minulle tuli (pakolla) Suomi.fi käyttöön, täppäsin sieltä, että ilmoita saapuneista uusista viesteistä sähköpostilla. Lisäksi siellä luki, että jatkossa KAIKKI viranomaisposti tulee sinne. Yllätys, yllätys kyllä se posti sinne verottajalta tuli, mutta siitä EI tullut mitään ilmoitusta. Posti oli ENSISIJAISESTI Omavero-portaalissa (vaikka verottajalle en ollut erikseen ilmoittanut luopuvani kirjepostista), jossa ei ollut mitään mekanismia päällä siitä, että uudesta viestistä ilmoitettaisiin. Tämä piti erikseen käydä asettamassa päälle ja syöttää sähköposti + puhelinnumero tätä varten - nämä molemmat tiedothan verottajalla oli jo olemassa Omavero-portaalissa virallisissa yhteystiedoissa...

Kun nämä kävi syöttämässä niin sitten vasta alkoi tulla ilmoituksia. Onneksi omalla kohdalla verottajan viesti oli vain muistutus maksuuntulevasta kiinteistöverosta, josta lasku oli jo tullut ajat sitten. (Selvyyden vuoksi, Suomi.fi:stä on kokoajan tullut saapuneista viesteistä ilmoituksia muilta toimijoilta - kuten Suomi.fi:ltä itseltään). Saa nähdä tuleeko sitten jatkossa Verottajalta JA Suomi.fi:ltä ilmoitus saapuneista viesteistä.

Suositten, että onnittelukimpun kanssa kannattaa käydä tarkistamassa omat asetukset Omaverossa (Kelassa, Omakanta, Poliisin palvelussa jne..), ettei viestit jää lukematta - se on kuitenkin aina käyttäjän vika kuten Iltasanomien artikkelissa asiantuntija jyrisee. Seuraamukset tälläisestä "huolimattomuudesta" kantaa aina tietenkin veroalamainen käyttäjä.
 
Aivan oman kukkasensa saa Omavero-palvelu ja Suomi.fi-portaali, sekä yleisesti valtion "digitaalipuuhastelu". Digitalisaatiokiihkossa pakotettiin koko kansa luopumaan kirjepostista ja ohjataan pakolla kaikki viranomaisviestit "yhteen" sähköiseen kanavaan (Omaverosta kansalaisen tilitystä Liisa meni OmaVeroon ja yllättyi – ”Ihan sattumaa, että sen ilmoituksen huomaa”). Tietenkin kaikilla viranomaisilla on sitten ihan OMAT sähköiset portaalinsa, joista pidetään niin tiukasti kiinni, että kansalaisen pitää käydä kaikki nämä lävitse, että saa postinsa varmasti.

Esimerkkinä minulle tuli (pakolla) Suomi.fi käyttöön, täppäsin sieltä, että ilmoita saapuneista uusista viesteistä sähköpostilla. Lisäksi siellä luki, että jatkossa KAIKKI viranomaisposti tulee sinne. Yllätys, yllätys kyllä se posti sinne verottajalta tuli, mutta siitä EI tullut mitään ilmoitusta. Posti oli ENSISIJAISESTI Omavero-portaalissa (vaikka verottajalle en ollut erikseen ilmoittanut luopuvani kirjepostista), jossa ei ollut mitään mekanismia päällä siitä, että uudesta viestistä ilmoitettaisiin. Tämä piti erikseen käydä asettamassa päälle ja syöttää sähköposti + puhelinnumero tätä varten - nämä molemmat tiedothan verottajalla oli jo olemassa Omavero-portaalissa virallisissa yhteystiedoissa...

Kun nämä kävi syöttämässä niin sitten vasta alkoi tulla ilmoituksia. Onneksi omalla kohdalla verottajan viesti oli vain muistutus maksuuntulevasta kiinteistöverosta, josta lasku oli jo tullut ajat sitten. (Selvyyden vuoksi, Suomi.fi:stä on kokoajan tullut saapuneista viesteistä ilmoituksia muilta toimijoilta - kuten Suomi.fi:ltä itseltään). Saa nähdä tuleeko sitten jatkossa Verottajalta JA Suomi.fi:ltä ilmoitus saapuneista viesteistä.

Suositten, että onnittelukimpun kanssa kannattaa käydä tarkistamassa omat asetukset Omaverossa (Kelassa, Omakanta, Poliisin palvelussa jne..), ettei viestit jää lukematta - se on kuitenkin aina käyttäjän vika kuten Iltasanomien artikkelissa asiantuntija jyrisee. Seuraamukset tälläisestä "huolimattomuudesta" kantaa aina tietenkin veroalamainen käyttäjä.
Ymmärrän vitutuksen ja olisihan tuon systeemin voinut paremminkin toteuttaa, mutta ei sen noin vaikeaa pitäisi kuitenkaan olla.

 
Aivan oman kukkasensa saa Omavero-palvelu ja Suomi.fi-portaali, sekä yleisesti valtion "digitaalipuuhastelu". Digitalisaatiokiihkossa pakotettiin koko kansa luopumaan kirjepostista ja ohjataan pakolla kaikki viranomaisviestit "yhteen" sähköiseen kanavaan (Omaverosta kansalaisen tilitystä Liisa meni OmaVeroon ja yllättyi – ”Ihan sattumaa, että sen ilmoituksen huomaa”). Tietenkin kaikilla viranomaisilla on sitten ihan OMAT sähköiset portaalinsa, joista pidetään niin tiukasti kiinni, että kansalaisen pitää käydä kaikki nämä lävitse, että saa postinsa varmasti.

Esimerkkinä minulle tuli (pakolla) Suomi.fi käyttöön, täppäsin sieltä, että ilmoita saapuneista uusista viesteistä sähköpostilla. Lisäksi siellä luki, että jatkossa KAIKKI viranomaisposti tulee sinne. Yllätys, yllätys kyllä se posti sinne verottajalta tuli, mutta siitä EI tullut mitään ilmoitusta. Posti oli ENSISIJAISESTI Omavero-portaalissa (vaikka verottajalle en ollut erikseen ilmoittanut luopuvani kirjepostista), jossa ei ollut mitään mekanismia päällä siitä, että uudesta viestistä ilmoitettaisiin. Tämä piti erikseen käydä asettamassa päälle ja syöttää sähköposti + puhelinnumero tätä varten - nämä molemmat tiedothan verottajalla oli jo olemassa Omavero-portaalissa virallisissa yhteystiedoissa...

Kun nämä kävi syöttämässä niin sitten vasta alkoi tulla ilmoituksia. Onneksi omalla kohdalla verottajan viesti oli vain muistutus maksuuntulevasta kiinteistöverosta, josta lasku oli jo tullut ajat sitten. (Selvyyden vuoksi, Suomi.fi:stä on kokoajan tullut saapuneista viesteistä ilmoituksia muilta toimijoilta - kuten Suomi.fi:ltä itseltään). Saa nähdä tuleeko sitten jatkossa Verottajalta JA Suomi.fi:ltä ilmoitus saapuneista viesteistä.

Suositten, että onnittelukimpun kanssa kannattaa käydä tarkistamassa omat asetukset Omaverossa (Kelassa, Omakanta, Poliisin palvelussa jne..), ettei viestit jää lukematta - se on kuitenkin aina käyttäjän vika kuten Iltasanomien artikkelissa asiantuntija jyrisee. Seuraamukset tälläisestä "huolimattomuudesta" kantaa aina tietenkin veroalamainen käyttäjä.
Joo tämä on kyllä niin syvältä. Itsellä tuommoiset diginä olevat, vaikka tulisikin ilmoitus ja kävisi lukemassa, unohtuu ja sitten jää mahdolliset toimet suorittamatta. Paperina tulevan voi jättää keittiön pöydälle tai tietokoneen eteen muistutukseksi että tämä pitää hoitaa.
 
Pari kertaa ihmetelly miks kaverit linkkaa Steam-peleihin jota mun Steamin haku ei löydä. Nyt selvis syy.
Kun menee kaupan asetuksiin siellä seisoo näin:
steam.jpg


Sitten kun menee sinne sisään niin siellä asetuksissa onkin näin:
steam1.jpg


Joskus ajattelin loogisesti että jaha, tässä sitten valitaan mitä haluaa sivuilta suodattaa eikä halua nähdä niin mä haluun nähdä kaiken ja jätin kaikista ruksit pois. No nyt kun tarkemmin lukee, niin tuossa lukee että mitä HALUAA nähdä... melko epäloogista ja kyllä sisältösuodattimet muualla toimii niin että ruksitaan mitä EI halua nähdä.

Ja kyllä, tuossa se lukee, mutta mun mielestä helvetin epälooginen.
En ole asiantuntija, mutta eikö jonkinlainen peruspilari sekä käyttöliittymissä että esim. koodissa ole se, että on huono tapa, että boolean-tyylisessä asetuksessa, nappulassa tai muuttujassa on itsessään negaatio? Eli jos jokin asetus voi olla ON/OFF, niin asetuksen ohjaama toiminto pitäisi olla myös luonteeltaan ON/OFF eikä OFF/ON.

Tuossahan on nimenomaan oikein päin.

Edit: Eikun siellähän soppaa sotketaan väittämällä ylemmällä valikkotasolla, että mukana on negaatio, mutta se vaivihkaa putoaa pois syvemmällä valikkotasolla. Onpas erikoinen :)
 
Viimeksi muokattu:
Postin automaattien oletusasetus ei pysy muistissa tai joku kuun sekä planeettojen asento sotkee sitä. Asun sellaisessa paikassa missä Lidlin tuulikaapissa oleva automaatti on lähin ja siihen helppo saapua kävellen tai autolla. Ja Postin sivuilta olen laittanut oletuksen kyseiseen automaattiin ja Tori diilissä sen valitsen, niin siitä huolimatta Posti tarjoaa lähellä olevaa Tokmannia aina oletuksena. Myös Tori diili unohtaa aina tuon asetuksen ja Tokmanni ykkösenä. Kyseisen Tokmannin automaatin sijoittelu liikkeessä on niin huono, että en mielelläni siellä asioi. Kassojen vieressä oleva nurkkaus mihin tungetaan rullakkoja ja ostoskärryjä eteen. Välillä jokerina tulee isoille paketeille lähistöllä oleva R-kioski minkä pihaan ei autoa meinaa saada mahtumaan, kun parkkipaikkoja ei ole tyhjinä. Tästä olen laittanut jopa palautetta, että en halua pakettien sinne menevän ja miksi en pysty automaatin ollessa täysi tekemään uutta valintaa mihin se viedään.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
313 196
Viestejä
5 313 039
Jäsenet
84 460
Uusin jäsen
Aart-

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom