Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

Jos kuituliittymäjää, eli se kuitupäätejää.

Muuten GPON liittymissä on se ongelma että ne passivisesti haaroitetu , ja vapaa kuidun pää voi häiritä koko haaraa, eli voi olla ihan oikeastikkin tarvetta kenttä työlle jos koko liitymän irtisanoo pysyvästi.

Tuossa aiemmin juttu oli enemmänkin tarjoustenperässä juoksemisessa, jolloin kuituliittymää irtisanoessa halutaan että ne operaattorin kamat jää. Jos haluaa että operaattorin purkaa omansa pois, niin voi olla erikseen hinoiteltu.

Osa operaattori mainostaa että kuitupäätejää, tai toisin sanoen vihjaavat että eivät tule sitä poishakemaan ilman erimaksua.
Nuo tyhjät GPON-tekniikassa eivät todellakaan häiritse mitään. Yleensä rakentamisessa jakokaappiin tulee yleensä 1:32 tai 1: 16 passiivinen jako, josta keskimäärin puolet ovat tyhjänä. näissä kaikissa pätkä kuitua jo valmiina johon tilaajat hitsataaan.
 
Nuo tyhjät GPON-tekniikassa eivät todellakaan häiritse mitään. Yleensä rakentamisessa jakokaappiin tulee yleensä 1:32 tai 1: 16 passiivinen jako, josta keskimäärin puolet ovat tyhjänä. näissä kaikissa pätkä kuitua jo valmiina johon tilaajat hitsataaan.

Tämä hyvä , helpottavatieto, tuota on niin kovasti varoiteltu siellä täällä että olen pitänyt sitä aitona riskinä.

Oletan että kommenttisi koskee niin vahempia kuin näitä tänäpäivänä vedettäviä.

Tiedolla siis ihan käytännön merkitystä, luvatonta siihen koskeminen on, mutta vuosien saatossa voinut tulla tarvetta, niin sääntöä rikottua ei tarvi hikoilla. ja jos mussuttavat, niin ei tarvi niellä kyseenalaistamatta.
 
Tämä hyvä , helpottavatieto, tuota on niin kovasti varoiteltu siellä täällä että pitänyt sitä aitona riskinä.

Oletan että kommenttisi koskee niin vahempia kuin näitä tänäpäivänä vedettäviä.

Tiedolla siis ihan käytännön merkitystä, luvatonta siihen koskeminen on, mutta vuosien saatossa voinut tulla tarvetta, niin sääntö rikottua ei tarvi hikoilla. ja jos mussuttavat, niin ei tarvi niellä kyseenalaistamatta.
Kyllä, vanhempi ja uudempi GPON-tekniikka. GPON päivitys XGSPON liittymäksi tapahtuu keskulaitteen ja Päätellaitteen vaihdolla, muuta ei tarvitse Verkossa vaihtaa. Passiiviset splitterit ovat samat molemmissa tekniikoissa.
 
Kuidun hinta on 350€, mutta 47€/kk maksu on vaan liikaa.
Oma giganen on ollu 50€/kk
Ihan "wörtti" ollunna omaan käyttöön. Toki duunin vuoksi tarve on ilmeinen, panostaa laatuun. 3/3G profiililla nyt ajossa. Siitäkin ihan sen 49€ kärsii maksaa kuussa.
 
Oma giganen on ollu 50€/kk
Ihan "wörtti" ollunna omaan käyttöön. Toki duunin vuoksi tarve on ilmeinen, panostaa laatuun. 3/3G profiililla nyt ajossa. Siitäkin ihan sen 49€ kärsii maksaa kuussa.
Mulle riittäisi 100m yhteyskin suoratoistojen katseluun, siihen nähden joku 50€ liittymästä on kallis. 20-30€ välillä olen tähän asti maksanut liittymästä.
 
Onko muut Elisan kuidun omaavat tehnyt niin, että tarjousliittymän loppuessa peruu kuitusopimuksen ja jatkaa kännykästä jaetulla netillä. Sitten odottaa "winback-tarjousta" valokuidusta että kytkee sen takaisin.

Toimisiko niin? Tarjoaako Elisa heti tarjousliittymää jos menee katkaisemaan tuon liittymän ihan oikeasti?

Takaisinkytkentä varmaan maksaa jotain mutta on todennäköisesti neuvoteltavissa.
Aina on saanut jonkun tarjoushinnan, kun on soittanut irtisanomisnumeroon. Ja sitten jos on joku kampanja, niin päivittänyt hinnan siihen. Nyt on 29.99€/kk marraskuuhun 2027 asti. Ja on onnistunut kesken määräaikaisuudenkin, jatkaa määräaikaisuutta uudella hinnalla.

Tälläisiä hintoja ollut
1000M, 2025, 29,99 €/kk
1000M, 2025, 41,00 €/kk
1000M, 2022, 35,00 €/kk
1000M, 2021, 35,00 €/kk
1000M, 2020, 45,00 €/kk
100M, 2020, 27,00 €/kk
1000M, 2019, 50,00 €/kk
 
Mulle riittäisi 100m yhteyskin suoratoistojen katseluun, siihen nähden joku 50€ liittymästä on kallis. 20-30€ välillä olen tähän asti maksanut liittymästä.

Jos ymmärsin oikein.
- Kiinteistöön ei ole tähänmennessä saanut kuitua edes rahalla
- Nyt olisi tarjolla edullisella n 400€ liittymismaksulla.

- Kuidulle ei sinäsnä tarvetta, kiinteistöön saa riittävää hyvää netti edulliseen 20-30€/kk hinnalla ja nyt mennään hintaedellä.


Eli 47€/kk netti tarjous on ihan täysin pois laskuista, eli se selvä juttu, sitä ei tarvi miettiä. Nyt sitten mietitään kannattaako sitä kuituliittymää ottaa, siis ihan vastaisuuden varalle.


- Jos tarjolla kuituvalmiutta kiinteistön kulmalle, niin yleinen ohje, se kannattaa ottaa, vaikka vähän maksaa. Se mitä 10v päästä liittyminen maksaa, historiallsiesti ihan hinnasto hinnasta, näihin tosi halpoihin kytkyihin, missä littymän saa puolihintainse netin kaupanpäälle. (jos tämä kohtuu rahalla mahdollista, niin tälle suositus jos takaa saatavuuden)

Jos eivät tarjoa valmiutta, niin tekemällä liittymän sopparin ja sitten sen irtisanomalla, saat valmiuden, operaattorin rojut kiinteistöön, niin hyvässä kuin pahassa, jos sanot liittymän irti niin se ei sinänsä takaa myöhempää saatavuutta 100%, mutta aika hyvä prosentti.


Vika vaihtoehto, otat liittymän ja pidät sen ja maksat siitä kk maksuja ja otat sen kahdenkympin netin muualta. ns riita puoliksi, ja todennäköisesti kuituoperaattori tekee välillä tarjouksia. Tällä varmin ns saatavuden kannalta, se onko edullinen, ei tiedetä mitä maksaa 5v päästä.



Jos se kuitusaatavuuden turvaaminen on tärkeää, niin jos operaattori tulee alueelle kuidulla, niin se yleensä parantaa saatavuutta, ei takaa kohtuuhintaista (alle <5000€), mutta jos se tuleminen lähelle on kiinni siitä teetkö sopimuksen, niin se puoltaa sen tekemistä.


Jos valmius ei onnistu, niin seuraava suositus, unohda kuitu.
No lue myöhemmin saamasi tarjoukset (älä estä markkinontia), jos mieli muuttuu. Kuituoperaattorit tavoittelee kuitenkin sitä n 40€/kk liikevaihtoa, joten se 20€ verolla on sisäänvetoa.
 
Viimeksi muokattu:
Ei saa tarjouksia. Vakiojatko on aina kallis ja jos on joku tarjous menossa niin vanhanasiakkaan kytkentämaksu menee joka kerta kun vaihtaa "halvempaan". Itsellä Elisan kuitu tulee Lounean rinnalle joten kilpailua on ja tämä näkyy suoraan hinnassa: asennus 0-eur, kk maksu 30-40eur. Tuttu saman kaupungin toisella reunalla kiroilee juurikin tuota +50€ kk maksua Elisalle kun ei ole vaihtoehtoa. Aidossa kilpailuasemassa löytyy myös ne 24kk alesopparit tiskinalta, ilman tätä se on max 12kk.
Onko Elisa yrittänyt veloitta sitä hinnastoon ilmestynyttä kympin ylläpitomaksua? Omassa sopparissa ei siitä mainittu mitään ja nyt olisi Valoo tulossa rinnalle kahdeksi vuodeksi tarjoushinnalla. Valoo halvempi tuon kahden vuoden ajan vaikka maksaisikin kympin tyhjästä.
 
Saako elisalta miten helposti jatkotarjouksia? Tarjoaa alustavasti kuitua, mutta normi hinta liittymälle on 47€/kk...
Kaveri ainakin on saanut ihan helposti, kun vaan ilmoittanut että sulkee liittymän ja siirtyy 5g käyttöön. Etuna tosin se että se voi oikeastikin tehdä sen, kun asuu paikassa, jossa on hyvä mobiiliverkko.
 
Omaelisassa kun menee päättämään liittymäsopimusta ja muutaman kerran klikkailee prosessia eteenpäin niin ainakin minulle tulee automaattinen jatkotarjous. Puhelimitse voi varmaan saada paremman tarjouksen. Pitää soitella jossain vaiheessa kun kuukauden päästä loppuu tarjoushinta.
 
Jos ymmärsin oikein.
- Kiinteistöön ei ole tähänmennessä saanut kuitua edes rahalla
- Nyt olisi tarjolla edullisella n 400€ liittymismaksulla.

- Kuidulle ei sinäsnä tarvetta, kiinteistöön saa riittävää hyvää netti edulliseen 20-30€/kk hinnalla ja nyt mennään hintaedellä.


Eli 47€/kk netti tarjous on ihan täysin pois laskuista, eli se selvä juttu, sitä ei tarvi miettiä. Nyt sitten mietitään kannattaako sitä kuituliittymää ottaa, siis ihan vastaisuuden varalle.


- Jos tarjolla kuituvalmiutta kiinteistön kulmalle, niin yleinen ohje, se kannattaa ottaa, vaikka vähän maksaa. Se mitä 10v päästä liittyminen maksaa, historiallsiesti ihan hinnasto hinnasta, näihin tosi halpoihin kytkyihin, missä littymän saa puolihintainse netin kaupanpäälle. (jos tämä kohtuu rahalla mahdollista, niin tälle suositus jos takaa saatavuuden)

Jos eivät tarjoa valmiutta, niin tekemällä liittymän sopparin ja sitten sen irtisanomalla, saat valmiuden, operaattorin rojut kiinteistöön, niin hyvässä kuin pahassa, jos sanot liittymän irti niin se ei sinänsä takaa myöhempää saatavuutta 100%, mutta aika hyvä prosentti.


Vika vaihtoehto, otat liittymän ja pidät sen ja maksat siitä kk maksuja ja otat sen kahdenkympin netin muualta. ns riita puoliksi, ja todennäköisesti kuituoperaattori tekee välillä tarjouksia. Tällä varmin ns saatavuden kannalta, se onko edullinen, ei tiedetä mitä maksaa 5v päästä.



Jos se kuitusaatavuuden turvaaminen on tärkeää, niin jos operaattori tulee alueelle kuidulla, niin se yleensä parantaa saatavuutta, ei takaa kohtuuhintaista (alle <5000€), mutta jos se tuleminen lähelle on kiinni siitä teetkö sopimuksen, niin se puoltaa sen tekemistä.


Jos valmius ei onnistu, niin seuraava suositus, unohda kuitu.
No lue myöhemmin saamasi tarjoukset (älä estä markkinontia), jos mieli muuttuu. Kuituoperaattorit tavoittelee kuitenkin sitä n 40€/kk liikevaihtoa, joten se 20€ verolla on sisäänvetoa.
Valoon tilasin ja peruttiin force majoure syyllä, valokuitusen ja elisan voi ehkä saada. Valokuitusen ehdot ei vaan oikein napanneet, ja pitää tutkia elisan ehdot ja hinnat...
 
Pitääpä kirjoitella tämän (eilisen)päivän huomioita.
HUOM/EDIT: Mulla on ollut kotona koko ajan sähköt.

Vähän isompi ukkosrintama pyyhkäisi tuosta ylitse ~klo20-22 (11.7). Eri operaattoreiden/sähköyhtiöiden vikakarttoja aikanikuluksi sitten kaivelin. Huomioita (mä pyöristelen klo-aikoja, niin välttämättä nyt ihan minuutilleen osu jne).

- 20.30 Sähköverkossa katko n. 10km päässä. Elisan valokuituyhteys sammui.
- 20.40 Elisalta SMS valokuidusta.
- 21.00 Kotona. Sentään 4G/5G-toimii täällä. Tosin _todella_ hitaaaaasti. Kun koko kaupungin valokuitu (Elisan osalta) on dööd.
- 2.00 Edelleen ko. alueella on isoja sähkökatkoja. Elisa/Telia kartoissa vika-alueet. DNA "ajattelee positiivisesti" kun missään ei oo mitää vikaa.

EDIT:
- 6.00 Kuitu edelleen mykkänä. Vieläkin isoja katkoja sähköverkossa.
- Karttojen mukaan Telia saaneet osan korjattua.
- Elisalla vika siirtyy/painottuu pohjoiseen päin, kartalla.
EDIT2:
- Arvioitu korjausaika 12.7 22.00 (SMS). ~26h katkon alusta.
- Sähköyhtiön vikakartta alkaa siistiytyä. Ehkä sitä mukaa myös Elisalla.
- Mobiilinetti toimii näin päivällä (~12.45) vieläkin hitaammin mitä yöllä.

Yhteenvetoa:
- Normiduunarin kuituverkonlaitteita(reittittimiä) ei ole ilmeisesti missään akustovarmennettu? Sikäli että melko kaukana tapahtunut sähkökatko pimensi koko kaupungin valokuidun.
- Joka taas sitten pahasti näyttää ruuhkauttaneen mobiilipuolen. 500M-liittymällä tulee ~50/50M (USB:llä koneessä kyllä kiinni jne.).

- Olisiko syytä vaatiä kiinteänverkonlaitteille sama min. 15min varmistusaika mitä 4G/5G-verkoillakin on.
- Tai peräti 180min kuten 2G/hätäpuhelut ja no 700/800/900.

No kunnon nört.. IT-ammattilaisella on läppärit/puhelin latauksessa. Pääsee missä tahansa tilanteessa seuraamaan @Rebelwerks tai @iotech:https://www.youtube.com/@iotech nyt oli vaikee puhelimella.
 
Viimeksi muokattu:
Pitääpä kirjoitella tämän (eilisen)päivän huomioita.

Vähän isompi ukkosrintama pyyhkäisi tuosta ylitse ~klo20-22. Eri operaattoreiden/sähköyhtiöiden vikakarttoja aikanikuluksi sitten kaivelin. Huomioita (mä pyöristelen klo-aikoja, niin välttämättä nyt ihan minuutilleen osu jne).

- 20.30 Sähköverkossa katko n. 10km päässä. Elisan valokuituyhteys sammui.
- 20.40 Elisalta SMS valokuidusta.
- 21.00 Kotona. Sentään 4G/5G-toimii täällä. Tosin _todella_ hitaaaaasti. Kun koko kaupungin valokuitu (Elisan osalta) on dööd.
- 2.00 Edelleen ko. alueella on isoja sähkökatkoja. Elisa/Telia kartoissa vika-alueet. DNA "ajattelee positiivisesti" kun missään ei oo mitää vikaa.

Yhteenvetoa:
- Normiduunarin kuituverkonlaitteita(reittittimiä) ei ole ilmeisesti missään akustovarmennettu? Sikäli että melko kaukana tapahtunut sähkökatko pimensi koko kaupungin valokuidun.
- Joka taas sitten pahasti näyttää ruuhkauttaneen mobiilipuolen. 500M-liittymällä tulee ~50/50M (USB:llä koneessä kyllä kiinni jne.).

- Olisiko syytä vaatiä kiinteänverkonlaitteille sama min. 15min varmistusaika mitä 4G/5G-verkoillakin on.
- Tai peräti 180min kuten 2G/hätäpuhelut ja no 700/800/900.

En tiedä yhtään paikkaa missä liityntäverkon laitteet eivät olisi -48V DC tasasuuntaajissa akkuvarmennettuna kiinni. Ainoastaan taloyhtiöissä olevat laitteet ovat yleensä ihan normi 230 AC pistorasioissa. Isommissa laitetiloissa lisäksi vielä varavoimageneraattorit.

Kuulostaa oudolta että sähkökatko olisi aiheuttanut noin isoa häiriötä yhteyksiin.
 
En tiedä yhtään paikkaa missä liityntäverkon laitteet eivät olisi -48V DC tasasuuntaajissa akkuvarmennettuna kiinni. Ainoastaan taloyhtiöissä olevat laitteet ovat yleensä ihan normi 230 AC pistorasioissa. Isommissa laitetiloissa lisäksi vielä varavoimageneraattorit.

Kuulostaa oudolta että sähkökatko olisi aiheuttanut noin isoa häiriötä yhteyksiin.

Joskus katselin Elisan/Telian ja oisko vielä DNA:n vikakarttaa, että jostain tukarilta oli sähköverkon vikaa. Oli ollut masto alhaalla koko viikonlopun. Eihän näissäkään akusto kestä kuin xx-ajan. Yllättävän iso alue oli kuitenkin katettu.

Eli olisi kiva tietää, kuinka paljon tukareita löytyy, jossa ei ole edes akkuvarmistusta

Mobiiliverkko on myrskyn aikana nopeasti ongelmissa, mutta operaattorit eivät voi tilanteelle paljoakaan

Operaattoreiden tukiasemat ovat myrskyn aikana nopeasti ongelmissa.

– Tyypillisesti sähköt katkeavat haja-asutusalueilla, joissa sähköjohdot kulkevat maan päällä, ja esimerkiksi kaatuvat puut katkovat niitä, sanoo DNA:n radioverkkojohtaja Jarkko Laari.

Jos tukiaseman sähköt katkeavat, ne alkavat käyttää virtana vara-akkua. Akku kestää kuitenkin vain noin 3–5 tuntia. Se ei auta, jos sähkökatko venyy tuntien mittaisiksi, kuten myrkyissä yleensä, sanoo Laari.

– Usein menee kauemmin, että sähköt päästään palauttamaan. Tämä on käytännössä vuosittain toistuva ilmiö.
Myrskyjä voidaan jonkin verran ennakoida esimerkiksi viemällä tukiasemille lisävirtaa esimerkiksi generaattoreilla.

– Tietysti me teemme jatkuvasti tälle akuille vaihtoa ja huoltoa, ja tarvittaessa voidaan sitä kapasiteettiakin lisätä, sanoo Telian verkosta vastaava johtaja Sami Siiki.

Kaikkia tukiasemia ei kuitenkaan voida varustaa myrskynkestävillä jättiakuilla.

– Akut ovat isokokoisia ja tosi kalliita. Toistaiseksi olemme nähneet mahdottomaksi sen, että lähtisimme laajentamaan tuhansia tukiasemia akustojen osalta, DNA:n radioverkkojohtaja Laari toteaa.
 
En tiedä yhtään paikkaa missä liityntäverkon laitteet eivät olisi -48V DC tasasuuntaajissa akkuvarmennettuna kiinni. Ainoastaan taloyhtiöissä olevat laitteet ovat yleensä ihan normi 230 AC pistorasioissa. Isommissa laitetiloissa lisäksi vielä varavoimageneraattorit.

Kuulostaa oudolta että sähkökatko olisi aiheuttanut noin isoa häiriötä yhteyksiin.

No mä tiedän montakin. Ihan nyt pelkästään eilisen illan ja edelleen aamun aikana. Edelleen kuitu on offline. Koko kaupunkiin kyllä tulee sähköt. Vika on tuolla kauempana.
Päivitän alkpviestiin tilanteen vielä.
 
Samaa tarinaa olen itsekkin kuullut eli taajama-alueiden kuitu ei bittiä liikuta kun tulee sähkökatko sopivalle paikalle. Elisasta ihan lähipiirn kokemus, kaverilla atk upsin takana ja vaikka kuitupääte sai sähköä niin katkon aikaan Elisan kuitu oli pimeänä. Ei nämä intternetyhteydet oli mikään prioriteetti kun ei lainsäädäntö sitä edes vaadi. Akustot maksaa nimenomaan akkujen hapantumisen kautta.
 
Eiköhän ne ole vaan ne rungoksi laskettavat laitteet akkuvarmennettuna. Toisaalta, miksi pitäisi ollakaan?

Tosin kyllähän ukonilmalla se laitteisto voi hajota upsista huolimatta. Vaikka se ups toimiikin puskurina siinä välissä, niin jos se salama iskee suoraan siihen paikalliseen sähköverkkoon, siinä ei paljoa upsit pidättele.
 
Eiköhän ne ole vaan ne rungoksi laskettavat laitteet akkuvarmennettuna. Toisaalta, miksi pitäisi ollakaan?

Tosin kyllähän ukonilmalla se laitteisto voi hajota upsista huolimatta. Vaikka se ups toimiikin puskurina siinä välissä, niin jos se salama iskee suoraan siihen paikalliseen sähköverkkoon, siinä ei paljoa upsit pidättele.

Yleensä noi vähänkin kriittisemmät on -48VDC takana. Ei niinkään UPSilla. Jos jotain paukkuu ukkosella, niin tasasuuntaajat. Ei pääse laitteisiin asti ikinä. Tai sitten on sen verran komea valokaari, että on koko koppi tulessa.
 
Yleensä noi vähänkin kriittisemmät on -48VDC takana. Ei niinkään UPSilla. Jos jotain paukkuu ukkosella, niin tasasuuntaajat. Ei pääse laitteisiin asti ikinä. Tai sitten on sen verran komea valokaari, että on koko koppi tulessa.
UPS järjestelmähän se on se keskitetty 48V syöttökin. Ja siis jos se salama siihen paikalliseen verkkoon osuu, se lyö kyllä joskus läpi sinne 48V puolellekin. Meneehän se joskus online upsistakin läpi, vaikka siinä on vielä pienoisjännitteen perässä toinen invertteri.

Ei kai täysin ukonilmankestoista systeemiä voi tehdä kuin käyttäen mekaanista tehonsiirtoa.
 
Yleensä noi vähänkin kriittisemmät on -48VDC takana. Ei niinkään UPSilla. Jos jotain paukkuu ukkosella, niin tasasuuntaajat. Ei pääse laitteisiin asti ikinä. Tai sitten on sen verran komea valokaari, että on koko koppi tulessa.
kyllä noita aikanaan viankorjuussa tuli vastaan missä salama oli AC puolelta tullen sulattanut tasurin backplanen ja oikosulkenut samalla niin että akustovarokkeet oli lauenneet. Kuitenkin vähänkään uudemmissa tasureissa ei ole erillisiä johdonsuojia niille tasurimoduleille, niinkuin jossain vanhoissa malleissa oli (esim vanha Ascomit yms) niin riittävä valokaari siellä backplanessa kyllä katkoo sähköt kokonaan.
 
Ei nämä intternetyhteydet oli mikään prioriteetti kun ei lainsäädäntö sitä edes vaadi. Akustot maksaa nimenomaan akkujen hapantumisen kautta.
Kyllä tuohon on lainsäädäntöä.
Määräyksen 54 tavoitteista on varmistaa viestintäverkkojen ja palveluiden toimintavarmuus koko maassa, myös harvaan asutuilla seuduilla.

Aikoinaan sain oman yhteyden toimimaan myös sähkökatkojen aikana, kun niitä oli aika usein. Valitus piti kyllä mennä traficom kautta.
 
En tiedä yhtään paikkaa missä liityntäverkon laitteet eivät olisi -48V DC tasasuuntaajissa akkuvarmennettuna kiinni. Ainoastaan taloyhtiöissä olevat laitteet ovat yleensä ihan normi 230 AC pistorasioissa. Isommissa laitetiloissa lisäksi vielä varavoimageneraattorit.

Kuulostaa oudolta että sähkökatko olisi aiheuttanut noin isoa häiriötä yhteyksiin.

Jep, joku muu vika ollut kyseessä.

Joskus harvoin salama voi rikkoi maahankin kaivetun kuitukaapelin. Tai laitetilan laitteita.
Jos kaapelissa on isompikin määrä kuituja, niin korjaus kestää väkisinkin.

Täällä päin ainakin, jos puhutaan paikallisen kuituyhtiön infrasta, niin varavirta/akkuvarmennus yms määräykset ja varavirran kestoaika tulee jo viestintäviraston vaatimuksista.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
310 612
Viestejä
5 273 609
Jäsenet
83 833
Uusin jäsen
Elmis1

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom