Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

Jos kuituliittymäjää, eli se kuitupäätejää.

Muuten GPON liittymissä on se ongelma että ne passivisesti haaroitetu , ja vapaa kuidun pää voi häiritä koko haaraa, eli voi olla ihan oikeastikkin tarvetta kenttä työlle jos koko liitymän irtisanoo pysyvästi.

Tuossa aiemmin juttu oli enemmänkin tarjoustenperässä juoksemisessa, jolloin kuituliittymää irtisanoessa halutaan että ne operaattorin kamat jää. Jos haluaa että operaattorin purkaa omansa pois, niin voi olla erikseen hinoiteltu.

Osa operaattori mainostaa että kuitupäätejää, tai toisin sanoen vihjaavat että eivät tule sitä poishakemaan ilman erimaksua.
Nuo tyhjät GPON-tekniikassa eivät todellakaan häiritse mitään. Yleensä rakentamisessa jakokaappiin tulee yleensä 1:32 tai 1: 16 passiivinen jako, josta keskimäärin puolet ovat tyhjänä. näissä kaikissa pätkä kuitua jo valmiina johon tilaajat hitsataaan.
 
Nuo tyhjät GPON-tekniikassa eivät todellakaan häiritse mitään. Yleensä rakentamisessa jakokaappiin tulee yleensä 1:32 tai 1: 16 passiivinen jako, josta keskimäärin puolet ovat tyhjänä. näissä kaikissa pätkä kuitua jo valmiina johon tilaajat hitsataaan.

Tämä hyvä , helpottavatieto, tuota on niin kovasti varoiteltu siellä täällä että olen pitänyt sitä aitona riskinä.

Oletan että kommenttisi koskee niin vahempia kuin näitä tänäpäivänä vedettäviä.

Tiedolla siis ihan käytännön merkitystä, luvatonta siihen koskeminen on, mutta vuosien saatossa voinut tulla tarvetta, niin sääntöä rikottua ei tarvi hikoilla. ja jos mussuttavat, niin ei tarvi niellä kyseenalaistamatta.
 
Tämä hyvä , helpottavatieto, tuota on niin kovasti varoiteltu siellä täällä että pitänyt sitä aitona riskinä.

Oletan että kommenttisi koskee niin vahempia kuin näitä tänäpäivänä vedettäviä.

Tiedolla siis ihan käytännön merkitystä, luvatonta siihen koskeminen on, mutta vuosien saatossa voinut tulla tarvetta, niin sääntö rikottua ei tarvi hikoilla. ja jos mussuttavat, niin ei tarvi niellä kyseenalaistamatta.
Kyllä, vanhempi ja uudempi GPON-tekniikka. GPON päivitys XGSPON liittymäksi tapahtuu keskulaitteen ja Päätellaitteen vaihdolla, muuta ei tarvitse Verkossa vaihtaa. Passiiviset splitterit ovat samat molemmissa tekniikoissa.
 
Kuidun hinta on 350€, mutta 47€/kk maksu on vaan liikaa.
Oma giganen on ollu 50€/kk
Ihan "wörtti" ollunna omaan käyttöön. Toki duunin vuoksi tarve on ilmeinen, panostaa laatuun. 3/3G profiililla nyt ajossa. Siitäkin ihan sen 49€ kärsii maksaa kuussa.
 
Oma giganen on ollu 50€/kk
Ihan "wörtti" ollunna omaan käyttöön. Toki duunin vuoksi tarve on ilmeinen, panostaa laatuun. 3/3G profiililla nyt ajossa. Siitäkin ihan sen 49€ kärsii maksaa kuussa.
Mulle riittäisi 100m yhteyskin suoratoistojen katseluun, siihen nähden joku 50€ liittymästä on kallis. 20-30€ välillä olen tähän asti maksanut liittymästä.
 
Onko muut Elisan kuidun omaavat tehnyt niin, että tarjousliittymän loppuessa peruu kuitusopimuksen ja jatkaa kännykästä jaetulla netillä. Sitten odottaa "winback-tarjousta" valokuidusta että kytkee sen takaisin.

Toimisiko niin? Tarjoaako Elisa heti tarjousliittymää jos menee katkaisemaan tuon liittymän ihan oikeasti?

Takaisinkytkentä varmaan maksaa jotain mutta on todennäköisesti neuvoteltavissa.
Aina on saanut jonkun tarjoushinnan, kun on soittanut irtisanomisnumeroon. Ja sitten jos on joku kampanja, niin päivittänyt hinnan siihen. Nyt on 29.99€/kk marraskuuhun 2027 asti. Ja on onnistunut kesken määräaikaisuudenkin, jatkaa määräaikaisuutta uudella hinnalla.

Tälläisiä hintoja ollut
1000M, 2025, 29,99 €/kk
1000M, 2025, 41,00 €/kk
1000M, 2022, 35,00 €/kk
1000M, 2021, 35,00 €/kk
1000M, 2020, 45,00 €/kk
100M, 2020, 27,00 €/kk
1000M, 2019, 50,00 €/kk
 
Mulle riittäisi 100m yhteyskin suoratoistojen katseluun, siihen nähden joku 50€ liittymästä on kallis. 20-30€ välillä olen tähän asti maksanut liittymästä.

Jos ymmärsin oikein.
- Kiinteistöön ei ole tähänmennessä saanut kuitua edes rahalla
- Nyt olisi tarjolla edullisella n 400€ liittymismaksulla.

- Kuidulle ei sinäsnä tarvetta, kiinteistöön saa riittävää hyvää netti edulliseen 20-30€/kk hinnalla ja nyt mennään hintaedellä.


Eli 47€/kk netti tarjous on ihan täysin pois laskuista, eli se selvä juttu, sitä ei tarvi miettiä. Nyt sitten mietitään kannattaako sitä kuituliittymää ottaa, siis ihan vastaisuuden varalle.


- Jos tarjolla kuituvalmiutta kiinteistön kulmalle, niin yleinen ohje, se kannattaa ottaa, vaikka vähän maksaa. Se mitä 10v päästä liittyminen maksaa, historiallsiesti ihan hinnasto hinnasta, näihin tosi halpoihin kytkyihin, missä littymän saa puolihintainse netin kaupanpäälle. (jos tämä kohtuu rahalla mahdollista, niin tälle suositus jos takaa saatavuuden)

Jos eivät tarjoa valmiutta, niin tekemällä liittymän sopparin ja sitten sen irtisanomalla, saat valmiuden, operaattorin rojut kiinteistöön, niin hyvässä kuin pahassa, jos sanot liittymän irti niin se ei sinänsä takaa myöhempää saatavuutta 100%, mutta aika hyvä prosentti.


Vika vaihtoehto, otat liittymän ja pidät sen ja maksat siitä kk maksuja ja otat sen kahdenkympin netin muualta. ns riita puoliksi, ja todennäköisesti kuituoperaattori tekee välillä tarjouksia. Tällä varmin ns saatavuden kannalta, se onko edullinen, ei tiedetä mitä maksaa 5v päästä.



Jos se kuitusaatavuuden turvaaminen on tärkeää, niin jos operaattori tulee alueelle kuidulla, niin se yleensä parantaa saatavuutta, ei takaa kohtuuhintaista (alle <5000€), mutta jos se tuleminen lähelle on kiinni siitä teetkö sopimuksen, niin se puoltaa sen tekemistä.


Jos valmius ei onnistu, niin seuraava suositus, unohda kuitu.
No lue myöhemmin saamasi tarjoukset (älä estä markkinontia), jos mieli muuttuu. Kuituoperaattorit tavoittelee kuitenkin sitä n 40€/kk liikevaihtoa, joten se 20€ verolla on sisäänvetoa.
 
Viimeksi muokattu:
Ei saa tarjouksia. Vakiojatko on aina kallis ja jos on joku tarjous menossa niin vanhanasiakkaan kytkentämaksu menee joka kerta kun vaihtaa "halvempaan". Itsellä Elisan kuitu tulee Lounean rinnalle joten kilpailua on ja tämä näkyy suoraan hinnassa: asennus 0-eur, kk maksu 30-40eur. Tuttu saman kaupungin toisella reunalla kiroilee juurikin tuota +50€ kk maksua Elisalle kun ei ole vaihtoehtoa. Aidossa kilpailuasemassa löytyy myös ne 24kk alesopparit tiskinalta, ilman tätä se on max 12kk.
Onko Elisa yrittänyt veloitta sitä hinnastoon ilmestynyttä kympin ylläpitomaksua? Omassa sopparissa ei siitä mainittu mitään ja nyt olisi Valoo tulossa rinnalle kahdeksi vuodeksi tarjoushinnalla. Valoo halvempi tuon kahden vuoden ajan vaikka maksaisikin kympin tyhjästä.
 
Saako elisalta miten helposti jatkotarjouksia? Tarjoaa alustavasti kuitua, mutta normi hinta liittymälle on 47€/kk...
Kaveri ainakin on saanut ihan helposti, kun vaan ilmoittanut että sulkee liittymän ja siirtyy 5g käyttöön. Etuna tosin se että se voi oikeastikin tehdä sen, kun asuu paikassa, jossa on hyvä mobiiliverkko.
 
Omaelisassa kun menee päättämään liittymäsopimusta ja muutaman kerran klikkailee prosessia eteenpäin niin ainakin minulle tulee automaattinen jatkotarjous. Puhelimitse voi varmaan saada paremman tarjouksen. Pitää soitella jossain vaiheessa kun kuukauden päästä loppuu tarjoushinta.
 
Jos ymmärsin oikein.
- Kiinteistöön ei ole tähänmennessä saanut kuitua edes rahalla
- Nyt olisi tarjolla edullisella n 400€ liittymismaksulla.

- Kuidulle ei sinäsnä tarvetta, kiinteistöön saa riittävää hyvää netti edulliseen 20-30€/kk hinnalla ja nyt mennään hintaedellä.


Eli 47€/kk netti tarjous on ihan täysin pois laskuista, eli se selvä juttu, sitä ei tarvi miettiä. Nyt sitten mietitään kannattaako sitä kuituliittymää ottaa, siis ihan vastaisuuden varalle.


- Jos tarjolla kuituvalmiutta kiinteistön kulmalle, niin yleinen ohje, se kannattaa ottaa, vaikka vähän maksaa. Se mitä 10v päästä liittyminen maksaa, historiallsiesti ihan hinnasto hinnasta, näihin tosi halpoihin kytkyihin, missä littymän saa puolihintainse netin kaupanpäälle. (jos tämä kohtuu rahalla mahdollista, niin tälle suositus jos takaa saatavuuden)

Jos eivät tarjoa valmiutta, niin tekemällä liittymän sopparin ja sitten sen irtisanomalla, saat valmiuden, operaattorin rojut kiinteistöön, niin hyvässä kuin pahassa, jos sanot liittymän irti niin se ei sinänsä takaa myöhempää saatavuutta 100%, mutta aika hyvä prosentti.


Vika vaihtoehto, otat liittymän ja pidät sen ja maksat siitä kk maksuja ja otat sen kahdenkympin netin muualta. ns riita puoliksi, ja todennäköisesti kuituoperaattori tekee välillä tarjouksia. Tällä varmin ns saatavuden kannalta, se onko edullinen, ei tiedetä mitä maksaa 5v päästä.



Jos se kuitusaatavuuden turvaaminen on tärkeää, niin jos operaattori tulee alueelle kuidulla, niin se yleensä parantaa saatavuutta, ei takaa kohtuuhintaista (alle <5000€), mutta jos se tuleminen lähelle on kiinni siitä teetkö sopimuksen, niin se puoltaa sen tekemistä.


Jos valmius ei onnistu, niin seuraava suositus, unohda kuitu.
No lue myöhemmin saamasi tarjoukset (älä estä markkinontia), jos mieli muuttuu. Kuituoperaattorit tavoittelee kuitenkin sitä n 40€/kk liikevaihtoa, joten se 20€ verolla on sisäänvetoa.
Valoon tilasin ja peruttiin force majoure syyllä, valokuitusen ja elisan voi ehkä saada. Valokuitusen ehdot ei vaan oikein napanneet, ja pitää tutkia elisan ehdot ja hinnat...
 
Pitääpä kirjoitella tämän (eilisen)päivän huomioita.
HUOM/EDIT: Mulla on ollut kotona koko ajan sähköt.

Vähän isompi ukkosrintama pyyhkäisi tuosta ylitse ~klo20-22 (11.7). Eri operaattoreiden/sähköyhtiöiden vikakarttoja aikanikuluksi sitten kaivelin. Huomioita (mä pyöristelen klo-aikoja, niin välttämättä nyt ihan minuutilleen osu jne).

- 20.30 Sähköverkossa katko n. 10km päässä. Elisan valokuituyhteys sammui.
- 20.40 Elisalta SMS valokuidusta.
- 21.00 Kotona. Sentään 4G/5G-toimii täällä. Tosin _todella_ hitaaaaasti. Kun koko kaupungin valokuitu (Elisan osalta) on dööd.
- 2.00 Edelleen ko. alueella on isoja sähkökatkoja. Elisa/Telia kartoissa vika-alueet. DNA "ajattelee positiivisesti" kun missään ei oo mitää vikaa.

EDIT:
- 6.00 Kuitu edelleen mykkänä. Vieläkin isoja katkoja sähköverkossa.
- Karttojen mukaan Telia saaneet osan korjattua.
- Elisalla vika siirtyy/painottuu pohjoiseen päin, kartalla.
EDIT2:
- Arvioitu korjausaika 12.7 22.00 (SMS). ~26h katkon alusta.
- Sähköyhtiön vikakartta alkaa siistiytyä. Ehkä sitä mukaa myös Elisalla.
- Mobiilinetti toimii näin päivällä (~12.45) vieläkin hitaammin mitä yöllä.

Yhteenvetoa:
- Normiduunarin kuituverkonlaitteita(reittittimiä) ei ole ilmeisesti missään akustovarmennettu? Sikäli että melko kaukana tapahtunut sähkökatko pimensi koko kaupungin valokuidun.
- Joka taas sitten pahasti näyttää ruuhkauttaneen mobiilipuolen. 500M-liittymällä tulee ~50/50M (USB:llä koneessä kyllä kiinni jne.).

- Olisiko syytä vaatiä kiinteänverkonlaitteille sama min. 15min varmistusaika mitä 4G/5G-verkoillakin on.
- Tai peräti 180min kuten 2G/hätäpuhelut ja no 700/800/900.

No kunnon nört.. IT-ammattilaisella on läppärit/puhelin latauksessa. Pääsee missä tahansa tilanteessa seuraamaan @Rebelwerks tai @iotech:https://www.youtube.com/@iotech nyt oli vaikee puhelimella.
 
Viimeksi muokattu:
Pitääpä kirjoitella tämän (eilisen)päivän huomioita.

Vähän isompi ukkosrintama pyyhkäisi tuosta ylitse ~klo20-22. Eri operaattoreiden/sähköyhtiöiden vikakarttoja aikanikuluksi sitten kaivelin. Huomioita (mä pyöristelen klo-aikoja, niin välttämättä nyt ihan minuutilleen osu jne).

- 20.30 Sähköverkossa katko n. 10km päässä. Elisan valokuituyhteys sammui.
- 20.40 Elisalta SMS valokuidusta.
- 21.00 Kotona. Sentään 4G/5G-toimii täällä. Tosin _todella_ hitaaaaasti. Kun koko kaupungin valokuitu (Elisan osalta) on dööd.
- 2.00 Edelleen ko. alueella on isoja sähkökatkoja. Elisa/Telia kartoissa vika-alueet. DNA "ajattelee positiivisesti" kun missään ei oo mitää vikaa.

Yhteenvetoa:
- Normiduunarin kuituverkonlaitteita(reittittimiä) ei ole ilmeisesti missään akustovarmennettu? Sikäli että melko kaukana tapahtunut sähkökatko pimensi koko kaupungin valokuidun.
- Joka taas sitten pahasti näyttää ruuhkauttaneen mobiilipuolen. 500M-liittymällä tulee ~50/50M (USB:llä koneessä kyllä kiinni jne.).

- Olisiko syytä vaatiä kiinteänverkonlaitteille sama min. 15min varmistusaika mitä 4G/5G-verkoillakin on.
- Tai peräti 180min kuten 2G/hätäpuhelut ja no 700/800/900.

En tiedä yhtään paikkaa missä liityntäverkon laitteet eivät olisi -48V DC tasasuuntaajissa akkuvarmennettuna kiinni. Ainoastaan taloyhtiöissä olevat laitteet ovat yleensä ihan normi 230 AC pistorasioissa. Isommissa laitetiloissa lisäksi vielä varavoimageneraattorit.

Kuulostaa oudolta että sähkökatko olisi aiheuttanut noin isoa häiriötä yhteyksiin.
 
En tiedä yhtään paikkaa missä liityntäverkon laitteet eivät olisi -48V DC tasasuuntaajissa akkuvarmennettuna kiinni. Ainoastaan taloyhtiöissä olevat laitteet ovat yleensä ihan normi 230 AC pistorasioissa. Isommissa laitetiloissa lisäksi vielä varavoimageneraattorit.

Kuulostaa oudolta että sähkökatko olisi aiheuttanut noin isoa häiriötä yhteyksiin.

Joskus katselin Elisan/Telian ja oisko vielä DNA:n vikakarttaa, että jostain tukarilta oli sähköverkon vikaa. Oli ollut masto alhaalla koko viikonlopun. Eihän näissäkään akusto kestä kuin xx-ajan. Yllättävän iso alue oli kuitenkin katettu.

Eli olisi kiva tietää, kuinka paljon tukareita löytyy, jossa ei ole edes akkuvarmistusta

Mobiiliverkko on myrskyn aikana nopeasti ongelmissa, mutta operaattorit eivät voi tilanteelle paljoakaan

Operaattoreiden tukiasemat ovat myrskyn aikana nopeasti ongelmissa.

– Tyypillisesti sähköt katkeavat haja-asutusalueilla, joissa sähköjohdot kulkevat maan päällä, ja esimerkiksi kaatuvat puut katkovat niitä, sanoo DNA:n radioverkkojohtaja Jarkko Laari.

Jos tukiaseman sähköt katkeavat, ne alkavat käyttää virtana vara-akkua. Akku kestää kuitenkin vain noin 3–5 tuntia. Se ei auta, jos sähkökatko venyy tuntien mittaisiksi, kuten myrkyissä yleensä, sanoo Laari.

– Usein menee kauemmin, että sähköt päästään palauttamaan. Tämä on käytännössä vuosittain toistuva ilmiö.
Myrskyjä voidaan jonkin verran ennakoida esimerkiksi viemällä tukiasemille lisävirtaa esimerkiksi generaattoreilla.

– Tietysti me teemme jatkuvasti tälle akuille vaihtoa ja huoltoa, ja tarvittaessa voidaan sitä kapasiteettiakin lisätä, sanoo Telian verkosta vastaava johtaja Sami Siiki.

Kaikkia tukiasemia ei kuitenkaan voida varustaa myrskynkestävillä jättiakuilla.

– Akut ovat isokokoisia ja tosi kalliita. Toistaiseksi olemme nähneet mahdottomaksi sen, että lähtisimme laajentamaan tuhansia tukiasemia akustojen osalta, DNA:n radioverkkojohtaja Laari toteaa.
 
En tiedä yhtään paikkaa missä liityntäverkon laitteet eivät olisi -48V DC tasasuuntaajissa akkuvarmennettuna kiinni. Ainoastaan taloyhtiöissä olevat laitteet ovat yleensä ihan normi 230 AC pistorasioissa. Isommissa laitetiloissa lisäksi vielä varavoimageneraattorit.

Kuulostaa oudolta että sähkökatko olisi aiheuttanut noin isoa häiriötä yhteyksiin.

No mä tiedän montakin. Ihan nyt pelkästään eilisen illan ja edelleen aamun aikana. Edelleen kuitu on offline. Koko kaupunkiin kyllä tulee sähköt. Vika on tuolla kauempana.
Päivitän alkpviestiin tilanteen vielä.
 
Samaa tarinaa olen itsekkin kuullut eli taajama-alueiden kuitu ei bittiä liikuta kun tulee sähkökatko sopivalle paikalle. Elisasta ihan lähipiirn kokemus, kaverilla atk upsin takana ja vaikka kuitupääte sai sähköä niin katkon aikaan Elisan kuitu oli pimeänä. Ei nämä intternetyhteydet oli mikään prioriteetti kun ei lainsäädäntö sitä edes vaadi. Akustot maksaa nimenomaan akkujen hapantumisen kautta.
 
Eiköhän ne ole vaan ne rungoksi laskettavat laitteet akkuvarmennettuna. Toisaalta, miksi pitäisi ollakaan?

Tosin kyllähän ukonilmalla se laitteisto voi hajota upsista huolimatta. Vaikka se ups toimiikin puskurina siinä välissä, niin jos se salama iskee suoraan siihen paikalliseen sähköverkkoon, siinä ei paljoa upsit pidättele.
 
Eiköhän ne ole vaan ne rungoksi laskettavat laitteet akkuvarmennettuna. Toisaalta, miksi pitäisi ollakaan?

Tosin kyllähän ukonilmalla se laitteisto voi hajota upsista huolimatta. Vaikka se ups toimiikin puskurina siinä välissä, niin jos se salama iskee suoraan siihen paikalliseen sähköverkkoon, siinä ei paljoa upsit pidättele.

Yleensä noi vähänkin kriittisemmät on -48VDC takana. Ei niinkään UPSilla. Jos jotain paukkuu ukkosella, niin tasasuuntaajat. Ei pääse laitteisiin asti ikinä. Tai sitten on sen verran komea valokaari, että on koko koppi tulessa.
 
Yleensä noi vähänkin kriittisemmät on -48VDC takana. Ei niinkään UPSilla. Jos jotain paukkuu ukkosella, niin tasasuuntaajat. Ei pääse laitteisiin asti ikinä. Tai sitten on sen verran komea valokaari, että on koko koppi tulessa.
UPS järjestelmähän se on se keskitetty 48V syöttökin. Ja siis jos se salama siihen paikalliseen verkkoon osuu, se lyö kyllä joskus läpi sinne 48V puolellekin. Meneehän se joskus online upsistakin läpi, vaikka siinä on vielä pienoisjännitteen perässä toinen invertteri.

Ei kai täysin ukonilmankestoista systeemiä voi tehdä kuin käyttäen mekaanista tehonsiirtoa.
 
Yleensä noi vähänkin kriittisemmät on -48VDC takana. Ei niinkään UPSilla. Jos jotain paukkuu ukkosella, niin tasasuuntaajat. Ei pääse laitteisiin asti ikinä. Tai sitten on sen verran komea valokaari, että on koko koppi tulessa.
kyllä noita aikanaan viankorjuussa tuli vastaan missä salama oli AC puolelta tullen sulattanut tasurin backplanen ja oikosulkenut samalla niin että akustovarokkeet oli lauenneet. Kuitenkin vähänkään uudemmissa tasureissa ei ole erillisiä johdonsuojia niille tasurimoduleille, niinkuin jossain vanhoissa malleissa oli (esim vanha Ascomit yms) niin riittävä valokaari siellä backplanessa kyllä katkoo sähköt kokonaan.
 
Ei nämä intternetyhteydet oli mikään prioriteetti kun ei lainsäädäntö sitä edes vaadi. Akustot maksaa nimenomaan akkujen hapantumisen kautta.
Kyllä tuohon on lainsäädäntöä.
Määräyksen 54 tavoitteista on varmistaa viestintäverkkojen ja palveluiden toimintavarmuus koko maassa, myös harvaan asutuilla seuduilla.

Aikoinaan sain oman yhteyden toimimaan myös sähkökatkojen aikana, kun niitä oli aika usein. Valitus piti kyllä mennä traficom kautta.
 
En tiedä yhtään paikkaa missä liityntäverkon laitteet eivät olisi -48V DC tasasuuntaajissa akkuvarmennettuna kiinni. Ainoastaan taloyhtiöissä olevat laitteet ovat yleensä ihan normi 230 AC pistorasioissa. Isommissa laitetiloissa lisäksi vielä varavoimageneraattorit.

Kuulostaa oudolta että sähkökatko olisi aiheuttanut noin isoa häiriötä yhteyksiin.

Jep, joku muu vika ollut kyseessä.

Joskus harvoin salama voi rikkoi maahankin kaivetun kuitukaapelin. Tai laitetilan laitteita.
Jos kaapelissa on isompikin määrä kuituja, niin korjaus kestää väkisinkin.

Täällä päin ainakin, jos puhutaan paikallisen kuituyhtiön infrasta, niin varavirta/akkuvarmennus yms määräykset ja varavirran kestoaika tulee jo viestintäviraston vaatimuksista.
 
1785224178568.png

Telialla viime yönä klo 4 tullut joku vika päälle, kun pingi noussut joka paikkaan 7ms -> 13ms Pohjois-Savossa. Liekö joku varareitti mennyt käyttöön. Työpaikalla Seltimil vuokralla Telian verkossa ja sama homma, ping pompannut 9ms - 17ms.
1785224291611.png
 
1785224178568.png

Telialla viime yönä klo 4 tullut joku vika päälle, kun pingi noussut joka paikkaan 7ms -> 13ms Pohjois-Savossa. Liekö joku varareitti mennyt käyttöön. Työpaikalla Seltimil vuokralla Telian verkossa ja sama homma, ping pompannut 9ms - 17ms.
1785224291611.png

Ei muutoksia Helsingissä.

IMG_1913.pngIMG_1914.png
 
Mikäs muuten on kuitujen tilanne nyt loppukesästä 2026? Kupariverkot pistettiin kiinni alkuvuonna, mutta ilmeisesti erilaisia 0-50 Mbps "korttelikuituja" vielä on ainakin jos taloyhtiön sisäinen verkko on puhelinjohtoa?

Traficomilla on aika surkea nykyään koko tilastopalvelu. Ehkä paras info löytyy dokumentista "Viestintapalveluiden tilastokoonti.ods". Sen perusteella näkyy, että H2/2025 ollut 2 897 000 FTTx-liittymää ja vain 1 817 000 kuituliittymää eli ilmeisesti 1 080 000 liittymää ollut loppumetrit kuparilla? Kaapelimodeemia vain 224 000 liittymää. Muiden tekniikoiden osuus kasvanut 64 000 liittymään. Eli ihan aito kuitu kotiin asti on vain 57%:lla kiinteistä ja ehkä jopa alle, kun osalla on semikiinteästi 4G/5G. Mitäköhän nuo muut tekniikat ovat - näistä oli joskus Traficomilla joku selitekin? Jos näistä luvuista ekstrapoloi eteenpäin, niin kesällä 2026 olisi noi 3M FTTx-liittymää, 210t kaapelimodeemia ja muita 70t. Kuulostaa tosi isolta toi kuidun luku, kun juuri kellään tutulla ei ole kuitua E-Suomessa.
 
Mikäs muuten on kuitujen tilanne nyt loppukesästä 2026? Kupariverkot pistettiin kiinni alkuvuonna, mutta ilmeisesti erilaisia 0-50 Mbps "korttelikuituja" vielä on ainakin jos taloyhtiön sisäinen verkko on puhelinjohtoa?

Traficomilla on aika surkea nykyään koko tilastopalvelu. Ehkä paras info löytyy dokumentista "Viestintapalveluiden tilastokoonti.ods". Sen perusteella näkyy, että H2/2025 ollut 2 897 000 FTTx-liittymää ja vain 1 817 000 kuituliittymää eli ilmeisesti 1 080 000 liittymää ollut loppumetrit kuparilla? Kaapelimodeemia vain 224 000 liittymää. Muiden tekniikoiden osuus kasvanut 64 000 liittymään. Eli ihan aito kuitu kotiin asti on vain 57%:lla kiinteistä ja ehkä jopa alle, kun osalla on semikiinteästi 4G/5G. Mitäköhän nuo muut tekniikat ovat - näistä oli joskus Traficomilla joku selitekin? Jos näistä luvuista ekstrapoloi eteenpäin, niin kesällä 2026 olisi noi 3M FTTx-liittymää, 210t kaapelimodeemia ja muita 70t. Kuulostaa tosi isolta toi kuidun luku, kun juuri kellään tutulla ei ole kuitua E-Suomessa.

Mitenköhän Traficom laskee noi. Itselle (taloyhtiöön) tulee kyllä kuitu. Mutta sitten telejakamosta CAT7 kuparilla loput. 600/600 tällä hetkellä. 1/1Gb olisi myös mahdollista.
Kaapeli-TV:n kautta tulleet netit on kaikki irtisanottu Elisan toimesta. Jokunen VDSL käyttäjä kuulemma vielä on/oli? (tässä taloyhtiössä), kaiketi jotain määräaikaisia soppareita. 25/25 kuidun sai ilmaiseksi (tai 1€/kk nousi vastike). Melko varmasti veloittavat asennuksesta n+1€. Jostain ihmeen syystä telejakamossa on batchkaapelit kytketty vain asuntoihin jotka kuidun tilasivat. Yritin infota + isännöitsijä ja Elisa infosi, että nyt saa "ilmaiseksi". Lisänopeudet sitten onnistuu ihan Oma Elisan kautta.
Kaapeli-TV:n kautta sai max 1000/100 yhteyden. Joka käsittääkseni on tässä suunnilleen kaikissa muissa As. Oy:ssa se max. Tehtiin vain linjasaneeraus eka. Kävin seuraamassa kun kuitua kaivoivat. Joku ~200m oli veto. Tuohon parkkipaikan nurkille laittoivat huoltokaivon. Jos/kun naapuritkin tekee linjasaneerauksen. Niin lyhyempi veto.

Edit: Joku kuitenkin kysyy. Niin 48p kuidun toivat kaivolle. Josta sitten muistaakseni 12parisella. Voin muistaa väärinkin. Mutta kuituhan nyt ei maksa juuri yhtään mitään.
 
Viimeksi muokattu:
Mitenköhän Traficom laskee noi. Itselle (taloyhtiöön) tulee kyllä kuitu. Mutta sitten telejakamosta CAT7 kuparilla loput. 600/600 tällä hetkellä. 1/1Gb olisi myös mahdollista.
Kaapeli-TV:n kautta tulleet netit on kaikki irtisanottu Elisan toimesta. Jokunen VDSL käyttäjä kuulemma vielä on/oli? (tässä taloyhtiössä), kaiketi jotain määräaikaisia soppareita. 25/25 kuidun sai ilmaiseksi (tai 1€/kk nousi vastike). Melko varmasti veloittavat asennuksesta n+1€. Jostain ihmeen syystä telejakamossa on batchkaapelit kytketty vain asuntoihin jotka kuidun tilasivat. Yritin infota + isännöitsijä ja Elisa infosi, että nyt saa "ilmaiseksi". Lisänopeudet sitten onnistuu ihan Oma Elisan kautta.
Kaapeli-TV:n kautta sai max 1000/100 yhteyden. Joka käsittääkseni on tässä suunnilleen kaikissa muissa As. Oy:ssa se max. Tehtiin vain linjasaneeraus eka. Kävin seuraamassa kun kuitua kaivoivat. Joku ~200m oli veto. Tuohon parkkipaikan nurkille laittoivat huoltokaivon. Jos/kun naapuritkin tekee linjasaneerauksen. Niin lyhyempi veto.

Edit: Joku kuitenkin kysyy. Niin 48p kuidun toivat kaivolle. Josta sitten muistaakseni 12parisella. Voin muistaa väärinkin. Mutta kuituhan nyt ei maksa juuri yhtään mitään.
Traficom laskee Huoneiston kuidulliseksi, jos talojakamoon tulee kuitu. Sieltä vähintään 100/10MB huoneistoon. Eli jos taloyhtiön jakamossa on VDSL2-kytkin on taloyhtiö kuidullinen. Näin ainakin n.2v sitten.
 
Traficom laskee Huoneiston kuidulliseksi, jos talojakamoon tulee kuitu. Sieltä vähintään 100/10MB huoneistoon. Eli jos taloyhtiön jakamossa on VDSL2-kytkin on taloyhtiö kuidullinen. Näin ainakin n.2v sitten.
Olettaisin että DSL-kytkentäiset ovat tuossa excelissä nuo FTTx - valokuidut. Niitä tulee kuitenkin reilu miljoona liittymää tuosta.
 
Pari tuntia sitten kävi hitsari hitsaamassa kuidun. Kauankohan elisalla kestää aktivoida liittymä? PON-valo vilkuttelee murheellisesti ja ilmeisesti sitten kun se jää palamaan kiinteästi, olisi yhteys kunnossa?

Ja aikareferenssinä muille, yhteys tilattu helmi-maaliskuun vaihteessa ja tänään 31.7. oli hitsaus.

edit:
Näytti PON-valo jääneen palamaan kiinteästi ja kun kokeilin niin nettihän toimii :D
Eli yhteys tuli kuituun samana päivänä kun hitsattiin.
 
Viimeksi muokattu:
Olettaisin että DSL-kytkentäiset ovat tuossa excelissä nuo FTTx - valokuidut. Niitä tulee kuitenkin reilu miljoona liittymää tuosta.
Operaattorinkuparilla kotiin asti on kupariverkkoyhteys, koska kaapelimodeemi määrä on moninkertainen, niin kaapelimodeemit ei siihen kuulu. Koska korttelikuitua ei ole eritelty (eikä listattu jotain FTTx), niin oletan menevän tuohon kupariliittymä laatikkoon.

Mutta kuten oletit, niin kiinteistökohteissa, joissa kuitu kiinteistölle (FTTB) niin loppu metrit voi sitten olla millä vain, vaikka sitten DSLllä (siis myös g-fast)., kaapelimodeemilla, kupari ethernetillä jne. Ethernet kelpoinen kupari kaapelointi uudisrakentamissa ollut jo jonkinaikaa ja linjastosaneraarauksissa yleisteynyt vanhoihin, niin DSL osuus vähentynyt, kaapelimodeemi myös vienyt DSL markkinaa (FTTB kohteissa).

Kymmennenvuotta sitten ethernet määrä noin kaksikolmasosaa DSL määrästä, tuolloin ehernet määrä oli muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut, viimeisen kymmennenvuoden aikana paljon uudisrakennettu, saneerattu ja kuitua tuotu kiinteistöihin, niin pärjääkö enään kaapelimodeemille.

FTTH kuitu asuntoon liittymiin lasketaan niin operaattorin kuitu, kuin operaattorinkuitu kiinteistölle ja kiinteistön kuidulla asuntoon.

(Lähde joku Traficomin tilastopruju vuodelta 2025)

Edit, eri kohdissa eroja kokonais määrissä, niin syntyy mm
Kiinteän verkon laajakaistaliittymä , eli kiinteän verkon (laajakaistaaan kykenevä) liittymä, oli käytössä tai ei.
Laajakaistaliittymä sitten tarkoittaa sitä palveluliittymää. (nettiä)

Koska selkeästi kuitu kiinteistölle (FTTB) määrä on , 2,5 miljoonaa (v.2025), niin jos operaattori ilmoittaa kiinteistön mahdollstaman liittymämäärän, oli netti tilatu tai ei, niin samaan kiintoistön ilmoittaa useampi operaattori, sama toki FTTH kohteissa, jos kotiin tulee useampi kuituliittymä. (se selittäisi miksi liittymiä on paljon)
 
Viimeksi muokattu:
Operaattorinkuparilla kotiin asti on kupariverkkoyhteys, koska kaapelimodeemi määrä on moninkertainen, niin kaapelimodeemit ei siihen kuulu. Koska korttelikuitua ei ole eritelty (eikä listattu jotain FTTx), niin oletan menevän tuohon kupariliittymä laatikkoon.

Mutta kuten oletit, niin kiinteistökohteissa, joissa kuitu kiinteistölle (FTTB) niin loppu metrit voi sitten olla millä vain, vaikka sitten DSLllä (siis myös g-fast)., kaapelimodeemilla, kupari ethernetillä jne. Ethernet kelpoinen kupari kaapelointi uudisrakentamissa ollut jo jonkinaikaa ja linjastosaneraarauksissa yleisteynyt vanhoihin, niin DSL osuus vähentynyt, kaapelimodeemi myös vienyt DSL markkinaa (FTTB kohteissa).

Kymmennenvuotta sitten ethernet määrä noin kaksikolmasosaa DSL määrästä, tuolloin ehernet määrä oli muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut, viimeisen kymmennenvuoden aikana paljon uudisrakennettu, saneerattu ja kuitua tuotu kiinteistöihin, niin pärjääkö enään kaapelimodeemille.

FTTH kuitu asuntoon liittymiin lasketaan niin operaattorin kuitu, kuin operaattorinkuitu kiinteistölle ja kiinteistön kuidulla asuntoon.

(Lähde joku Traficomin tilastopruju vuodelta 2025)

Edit, eri kohdissa eroja kokonais määrissä, niin syntyy mm
Kiinteän verkon laajakaistaliittymä , eli kiinteän verkon (laajakaistaaan kykenevä) liittymä, oli käytössä tai ei.
Laajakaistaliittymä sitten tarkoittaa sitä palveluliittymää. (nettiä)

Koska selkeästi kuitu kiinteistölle (FTTB) määrä on , 2,5 miljoonaa (v.2025), niin jos operaattori ilmoittaa kiinteistön mahdollstaman liittymämäärän, oli netti tilatu tai ei, niin samaan kiintoistön ilmoittaa useampi operaattori, sama toki FTTH kohteissa, jos kotiin tulee useampi kuituliittymä. (se selittäisi miksi liittymiä on paljon)
Tutuista löytyy useampikin kohde joissa kuitu on tuotu tekniseen tilaan tms. mutta siellä on vain tyhjä kuidunpää. Ilmeisesti nämä on tuossa luvussa mukana. Mahdollisesti myös ne joissa kuitu on tuotu tontin nurkalle mutta on siinä kiepillä joko maan päällä tai maan sisässä.
 
Tutuista löytyy useampikin kohde joissa kuitu on tuotu tekniseen tilaan tms. mutta siellä on vain tyhjä kuidunpää. Ilmeisesti nämä on tuossa luvussa mukana. Mahdollisesti myös ne joissa kuitu on tuotu tontin nurkalle mutta on siinä kiepillä joko maan päällä tai maan sisässä.
Jäi mielikuva että tuohon FTTH "Kiinteän verkon laajakaistaliittymä" kohtaan lasketaan kuituliittymät, eli liittymä pitäisi olla, ei niitä missä on saatavuus/valmius. Eli omakotitalokohteissa tehty liittymäsopimus. mutta ei tarvitse olla nettisopimusta.
Haeskelin sitä pdfää ja ilmeisesti tuossa tarkoitettiinkin liitymiä jotka myyty laajakaista käyttöön, internet käyttöön, riippumatta siitä onko oikesti käytössä, mutta siis pelkkä kytkettyä kuituyhteyttä
KIINTEÄN VERKON LAAJAKAISTALIITTYMÄT
Yhteenlaskettuna kaikkien kiinteän verkon käytössä olevien laajakaistaliittymien
lukumäärä tekniikasta riippumatta. Tässä ei oteta huomioon sitä, onko liittymää
todellisuudessa käytetty vai ei, vaan oleellista on se, että liittymä on myyty
internetpalvelukäyttöön.
Laajakaistaliittymällä tarkoitetaan käytössä olevaa laajakaistapalveluliittymää, ei
esimerkiksi kytkettyä kuituyhteyttä, jota ei ole otettu käyttöön.

No en väitä, mutta tulkkaan niin että voimassaoleva valokuituliittymää ei lasketa, jos siinä ei ole laajakaistapalvelua (nettiä). eli mietin näitä Elisan, Valokuitusen, Valoon liittymiä missä ei ole voimassa olevaa nettiliittymää, mutta kuituliittymä on, toki ne liittymät on myyty ensisijaisesti nettikäyttöävarten. (Kuitu KTV erikseen)



Liittymäsatavuus, siihen lasketaan sitten nuo valmiudet, ainakn ne joissa kuitutyöt tehty, ja muistaakseni ne missä pienellä vaivalla, eli ajallisesti yhtä nopeasti.



PDF otsikko oli
Traficomin tietopyynnöissä ja tilastoissa
käytettävät viestintäpalveluja- ja verkkoja
koskevat määritelmät
 
Operaattorinkuparilla kotiin asti on kupariverkkoyhteys, koska kaapelimodeemi määrä on moninkertainen, niin kaapelimodeemit ei siihen kuulu. Koska korttelikuitua ei ole eritelty (eikä listattu jotain FTTx), niin oletan menevän tuohon kupariliittymä laatikkoon.
Niin siis näitä liittymiä ei taideta juuri enää markkinoita ja myydä. Tästä oli uutinen, että alkuvuonna suljettiin kupariverkot. Ehkä osalla asiakkaista joku siirtymäaika.
Mutta kuten oletit, niin kiinteistökohteissa, joissa kuitu kiinteistölle (FTTB) niin loppu metrit voi sitten olla millä vain, vaikka sitten DSLllä (siis myös g-fast)., kaapelimodeemilla, kupari ethernetillä jne. Ethernet kelpoinen kupari kaapelointi uudisrakentamissa ollut jo jonkinaikaa ja linjastosaneraarauksissa yleisteynyt vanhoihin, niin DSL osuus vähentynyt, kaapelimodeemi myös vienyt DSL markkinaa (FTTB kohteissa).
Jep. Noita ei taideta sitten tilastoida kovin tarkasti? Tai ainakaan kovin käyttökelpoisia lukuja ei oikein saa siitä, miten nopeaa nettiä on. On aika typerä puhua kuidusta kiinteistöön ja asuntoihin tulee adsl2-tason nopeus.

Nyt on uusi GIA-asetus tullut voimaan niin että isommissa remonteissa on pakko rakentaa nopea sisäverkko:

Kyseisen artiklan perusteella kaikki rakennukset, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia, on varustettava kuituvalmiilla kiinteistön fyysisellä infrastruktuurilla ja kiinteistön kuitukaapeloinnilla, jos se ei lisää kohtuuttomasti peruskorjaustöiden kustannuksia ja on teknisesti toteutettavissa. Kuitukaapeloinnin on mahdollistettava 1 Gbit/s yhteysnopeus ja kaapeloinnin fyysinen yhteyspiste on vedettävä siihen pisteeseen asti, josta loppukäyttäjä muodostaa yhteyden julkiseen verkkoon, käytännössä valokuitukaapeli on siis vedettävä jokaiseen asuntoon erikseen. Lisäksi kaikki monen asunnon kiinteistöt on varustettava talojakamolla.
 
Niin siis näitä liittymiä ei taideta juuri enää markkinoita ja myydä. Tästä oli uutinen, että alkuvuonna suljettiin kupariverkot. Ehkä osalla asiakkaista joku siirtymäaika.
Juu moni operaattorit vuosien saatossa lopettanut DSL pohjaisten markkinoinnin, ja irtisanoneet voimassaolevia.
Vuoden lopussa reilu 20 tuhatta, mielenkiintoista nähdä paljonko jäljellä kun 2026 ensimmäisen puolikkaan luvut.

Vähän sama käynyt kuin puhelinliittymissä, asiakkaat vaihtaneet DSL, kortteli VDSL liittymätkin mobiiliin. Oletan kuitekin noita olevan vielä 10 000 pintaan, jos ei muuten niin jotain maksuhalukkaita yritysliittymiä ja sellasia kiintöteistö vai korttelikuitu rajatapauksia.(mielessä tietyt rivarkohteet missä useta yhtiöitä samassa keskittimessä.

Kaapelimodeemi vielä jyrää , mutta nekin siirtyy kuituun

Jep. Noita ei taideta sitten tilastoida kovin tarkasti? Tai ainakaan kovin käyttökelpoisia lukuja ei oikein saa siitä, miten nopeaa nettiä on. On aika typerä puhua kuidusta kiinteistöön ja asuntoihin tulee adsl2-tason nopeus.

Ehkä ajatelut että se on asiakkaan (kiinteistön) asia, operaattoripuolelta tehty riittävästi jos kiinteistöön asti tultu kuidulla. Jos FTTB kohteessa ADSL2 tasoinen niin käytännössä on asiakkaat siihen tyytyneet.

Nettiliittymien nopeudet tilastoidaan, vajaa 30% on alle 30Mbit/s , iso osa omasta tahdosta. yli 50% on sata megasia tai yli.


Nyt on uusi GIA-asetus tullut voimaan niin että isommissa remonteissa on pakko rakentaa nopea sisäverkko:

Kyseisen artiklan perusteella kaikki rakennukset, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia, on varustettava kuituvalmiilla kiinteistön fyysisellä infrastruktuurilla ja kiinteistön kuitukaapeloinnilla, jos se ei lisää kohtuuttomasti peruskorjaustöiden kustannuksia ja on teknisesti toteutettavissa. Kuitukaapeloinnin on mahdollistettava 1 Gbit/s yhteysnopeus ja kaapeloinnin fyysinen yhteyspiste on vedettävä siihen pisteeseen asti, josta loppukäyttäjä muodostaa yhteyden julkiseen verkkoon, käytännössä valokuitukaapeli on siis vedettävä jokaiseen asuntoon erikseen. Lisäksi kaikki monen asunnon kiinteistöt on varustettava talojakamolla.
Suomeen tuo EU sääntely ei käytännössä vaikuta, meillä ollut pitkään vastaavat vaatimukset, joissa toki vuosien saatossa elämää. On siinä pienikiristys , poistuu helpotus mitä jossain käytetty. Joustoille on, olisi kyllä tarpeensakkin.
 
Työasuntoon kävin tilaas nettiyhteyden MPY’tä. Eetterillä kämppään, ilmeisesti kuidulla talojakamoon.

100 meganen liittymä 40€/kk. 80 asennusmaksun sentään sai nollattua, mutta onhan toi kovan hintanen. Seuraava pykälä olis ollu 300 megaa kympin kalliimmalla, mutta kokeillaan nyt tolla pärjätä.

Ilmeisesti markkinatalous on toiminut kun taloyhtiöön on tulossa taloyhtiölaajakaista syksyn aikana joltakin muulta operaattorilta. Jospa hinnastokin muuttuis vähän kuluttajaystävällisempään suuntaan.

Kytkentä oli kyl nopee. Maanantaina tilattu, ja keskiviikkoaamuna toiminnassa. Olis kuulemma ollu jopa saada kiirehdittyä samalle päivälle…’
 
Meillä on vielä Elisan kuitu kytkemättä runkoon ja Telian valokuitusen liittymän tarjousjakso oli päättymässä, joten päätin ottaa tähän väliin Moi:n mobiililiittymän käyttöön.

22€ alv0% 400Mbps 5G, kun aiemmin oli 31,86€ alv0% 1G Telia ja tulossa on 23,992€ alv0% 1G Elisa.

Mutta hyvin tuo mobiililiittymäkin täällä päin näköjään toimii.
1785925401537.png


Uppikaista on vähän nihkeä ja jitteriä ihan liikaa verrattuna Teliaan. Kyllä tuolla nyt työjutut ja viihdekäytön väliaikaisesti hoitaa.
 
Työasuntoon kävin tilaas nettiyhteyden MPY’tä. Eetterillä kämppään, ilmeisesti kuidulla talojakamoon.

100 meganen liittymä 40€/kk. 80 asennusmaksun sentään sai nollattua, mutta onhan toi kovan hintanen. Seuraava pykälä olis ollu 300 megaa kympin kalliimmalla, mutta kokeillaan nyt tolla pärjätä.

Ilmeisesti markkinatalous on toiminut kun taloyhtiöön on tulossa taloyhtiölaajakaista syksyn aikana joltakin muulta operaattorilta. Jospa hinnastokin muuttuis vähän kuluttajaystävällisempään suuntaan.

Kytkentä oli kyl nopee. Maanantaina tilattu, ja keskiviikkoaamuna toiminnassa. Olis kuulemma ollu jopa saada kiirehdittyä samalle päivälle…’
Ilmeisesti ei ollut ns taloyhtiölaajakaista (missä taloyhtiö tehnyt sopparin laajakaistasta), vaan tuollainen yksittäinen tilaus.

Tai no ei ennenkuulumatonta että taloyhtiösopparissa lisänopeudet noudatteleen operaattorin hinnastohintoja. (MPY hinnaston mukaan satameganen 40,95€/kk), no jos ei ole ollut kilpailua, niin mitäs sitä halvemmalla. (siis ihan oikeasti nähnyt sopimmuksen missä taloyhtiö tekee maksullisen sopparin perusnopeudesta ja lisänopeuksissa on ihan listahintoja)

Edit:
Taitaa olla enemmän bbs.io-tech.fi/threads/taloyhtiolaajakaistat-operaattorit-ja-hinnat.227645/ juttua
 
Suomeen tuo EU sääntely ei käytännössä vaikuta, meillä ollut pitkään vastaavat vaatimukset, joissa toki vuosien saatossa elämää. On siinä pienikiristys , poistuu helpotus mitä jossain käytetty. Joustoille on, olisi kyllä tarpeensakkin.
Jos sisäkaapeloinnin on mahdollistettava 1 Gbps, niin kyllä se osassa taloyhtiöistä tarkoittaa että pakko ottaa käyttöön G.fast tai todennäköisesti uusittava antennikaapelit niin että tukevat gigaista eurodocsista tai jotain nopeampaa. Tai sitten cat6+ tai kuitua sisäverkko. Tässä kohtaa nuo muut kuin cat7+ tai kuitu on kyllä aika huonoja päivityksiä, kun ei ole välttämättä yhtään laajennusvaraa tulevaisuutta varten.
 
Jos sisäkaapeloinnin on mahdollistettava 1 Gbps, niin kyllä se osassa taloyhtiöistä tarkoittaa että pakko ottaa käyttöön G.fast tai todennäköisesti uusittava antennikaapelit niin että tukevat gigaista eurodocsista tai jotain nopeampaa. Tai sitten cat6+ tai kuitua sisäverkko. Tässä kohtaa nuo muut kuin cat7+ tai kuitu on kyllä aika huonoja päivityksiä, kun ei ole välttämättä yhtään laajennusvaraa tulevaisuutta varten.

Jousto tarpeella tuossa nytnpohdin kohteitä missä ei haluta päivitellä mitää ei välttämätöntä, ei haluta laajennusvaraa, ei haluta laittaa rahaan tarpeettomaan.

Toki nämä pakottavat määräykset, säädökset juontaa sieltä että on päättäjä jotka jättäisivät järkevät tarpeelliset invetoinnit tekemättä jos ei ollisi vironomaiset pakottamassa.
 
Jos sisäkaapeloinnin on mahdollistettava 1 Gbps, niin kyllä se osassa taloyhtiöistä tarkoittaa että pakko ottaa käyttöön G.fast tai todennäköisesti uusittava antennikaapelit niin että tukevat gigaista eurodocsista tai jotain nopeampaa. Tai sitten cat6+ tai kuitua sisäverkko. Tässä kohtaa nuo muut kuin cat7+ tai kuitu on kyllä aika huonoja päivityksiä, kun ei ole välttämättä yhtään laajennusvaraa tulevaisuutta varten.
No käytännössähän se gigabitti menee antenniverkosta läpi, jos sieltä TV kanavia pysty katsomaan, ja tosiaan g.fast siirtää myös tuon yleensä.

Eihän sääädökset oikeastaan anna muuta vaihtoehtoa kuin vetää kuitu ja vähintään cat6 kaapeli asuntoihin, mutta toisaalta tuota sääntöä ei kyllä käytännön tasolla oikein mitenkään pakoteta, eli esim pelkän cat kaapeloinnin vetäminenkin mahdollista. Tosin jos sen kaapelointityön tekee, niin ei ole kovin järkevää jattaa kuitua vetämättä, jättää sen sitten vaikka päättämättä jos pudu on totaalisen loppu, käytännössä sille tuskin on mitään kysyntää seuraavan neljännesvuosisadan aikana, jos vedot saa jäämään max 100m.
 
Jos sisäkaapeloinnin on mahdollistettava 1 Gbps, niin kyllä se osassa taloyhtiöistä tarkoittaa että pakko ottaa käyttöön G.fast tai todennäköisesti uusittava antennikaapelit niin että tukevat gigaista eurodocsista tai jotain nopeampaa. Tai sitten cat6+ tai kuitua sisäverkko. Tässä kohtaa nuo muut kuin cat7+ tai kuitu on kyllä aika huonoja päivityksiä, kun ei ole välttämättä yhtään laajennusvaraa tulevaisuutta varten.

No käytännössähän se gigabitti menee antenniverkosta läpi, jos sieltä TV kanavia pysty katsomaan, ja tosiaan g.fast siirtää myös tuon yleensä.

Eihän sääädökset oikeastaan anna muuta vaihtoehtoa kuin vetää kuitu ja vähintään cat6 kaapeli asuntoihin, mutta toisaalta tuota sääntöä ei kyllä käytännön tasolla oikein mitenkään pakoteta, eli esim pelkän cat kaapeloinnin vetäminenkin mahdollista. Tosin jos sen kaapelointityön tekee, niin ei ole kovin järkevää jattaa kuitua vetämättä, jättää sen sitten vaikka päättämättä jos pudu on totaalisen loppu, käytännössä sille tuskin on mitään kysyntää seuraavan neljännesvuosisadan aikana, jos vedot saa jäämään max 100m.
Sen mitä PK-alueella asunut 60-70-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa. Niin kaikkiin jos/kun kaapeli-TV:n kautta on ollut nettiä tarjolla. On saanut sen 1Gb (no Welho tarjosi eka 100Mb (~2007), sitte 300Mb ja Welho --> DNA 1Gb)

Sitten on niitä As. Oy:ä jotka sinnikkäästi käyttää sitä talon katolla olevaa antennia. "Riittää että YLE näkyy" taloyhtiöitä. Vaikka ~1000€ kertalaaki ja 1€/kk/asunto saisikin sen kaapelin+netti mahdollisuuden.
Meilläkin piti ylimääräinen yhtiökokous järjestää, että sai kuidun tilattua (~3000€, 1€/kk/asunto 25/25 jne). Mutta oli sekin vain stana työn takana. Varsinkin kun käytetty tonneja/asunto linjasaneerauksessa (CAT+kuitu).
 
Sen mitä PK-alueella asunut 60-70-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa. Niin kaikkiin jos/kun kaapeli-TV:n kautta on ollut nettiä tarjolla. On saanut sen 1Gb (no Welho tarjosi eka 100Mb (~2007), sitte 300Mb ja Welho --> DNA 1Gb)

Sitten on niitä As. Oy:ä jotka sinnikkäästi käyttää sitä talon katolla olevaa antennia. "Riittää että YLE näkyy" taloyhtiöitä. Vaikka ~1000€ kertalaaki ja 1€/kk/asunto saisikin sen kaapelin+netti mahdollisuuden.
Meilläkin piti ylimääräinen yhtiökokous järjestää, että sai kuidun tilattua (~3000€, 1€/kk/asunto 25/25 jne). Mutta oli sekin vain stana työn takana. Varsinkin kun käytetty tonneja/asunto linjasaneerauksessa (CAT+kuitu).

Joo, taloyhtiöjäärät ovat tietysti oma lukunsa, mutta siis tavallaan aseina niiden jäärien laariin, tuon 1G kaistan saa käytännössä mihin tahansa taloyhtiöön, jossa toimii telkkari.

Joko se telkkari toimii kaapelitv:n kautta, jolloin sen gigan liittymän jo saakin (ellei operaattorilla ole kaista täysi), tai sitten se telkkari toimii antennin kautta, eli UHF alue tulee verkosta läpi ainakin suurimmaksi osaksi. Ne kolme TV muxia käyttävät verkon kapasiteetista luokkaa 5%, eli siellä on luokkaa 50 kanavapaikkaa tyhjänä huonoimmissakin rasioissa ja parhaimmissa käytännössä yli 100. Ja jotain 50Mbps menee yhdestä kanavasta dataa läpi.

Sinänsä teknisesti ei ole mitään estettä etteikö antenniverkossa voisi liikkua kaapelimodeemilla data, ja siellä välissä olla antennilla vastaanotetut TV kanavat, jolloin dataoperaattorin ei tarvitse tehdä kaapeliTV sopimuksia kanavaoperaattoreiden kanssa, mutta en tiedä onko niitä noin toteutettu.
 
No käytännössähän se gigabitti menee antenniverkosta läpi, jos sieltä TV kanavia pysty katsomaan, ja tosiaan g.fast siirtää myös tuon yleensä.
Ei vaan TV:llä ja internetillä on koaksiaalissa eri taajuuskaistat ja vaikka kaapeloinnin kunto olisi erinomainen vielä, jossain ikivanhoissa taloyhtiöissä voi olla tyyliin 300 Mhz kaistaan pystyvät passiiviset ja aktiiviset komponentit ja esim. edes 1 Gbps down-kaista ei vaan ole speksien perusteellakaan mahdollinen joka asuntoon. Vanhoissa taloyhtiöissä asiaa voi pahentaa esim. iso tontti ja asuntojen hajasijoittelu. Uudemmissa sitten onkin rakennettu tiheämpään. Ei tuossa välttämättä muuta tarvi kuin vetää uudet koaksiaalit vanhojen tilalle. Tarkoitan vaan sitä, kun Suomeen ei eurodocsis 3.0:ää parempaa oikein vaikuta saavan, niin joku koaksiaalin uusiminenkin olisi aika typerää taloyhtiössä, jos speksit mahdollistavat 1000/200M maksimissaan ja sekin jaetaan asuntojen kesken segmentissä. Jos nyt vaaditaan gigan netti, niin tuo hädin tuskin riittää siihenkään. Kallis investointi jos ei ole yhtään kasvuvaraa.
 
Ei vaan TV:llä ja internetillä on koaksiaalissa eri taajuuskaistat ja vaikka kaapeloinnin kunto olisi erinomainen vielä, jossain ikivanhoissa taloyhtiöissä voi olla tyyliin 300 Mhz kaistaan pystyvät passiiviset ja aktiiviset komponentit ja esim. edes 1 Gbps down-kaista ei vaan ole speksien perusteellakaan mahdollinen joka asuntoon. Vanhoissa taloyhtiöissä asiaa voi pahentaa esim. iso tontti ja asuntojen hajasijoittelu. Uudemmissa sitten onkin rakennettu tiheämpään. Ei tuossa välttämättä muuta tarvi kuin vetää uudet koaksiaalit vanhojen tilalle. Tarkoitan vaan sitä, kun Suomeen ei eurodocsis 3.0:ää parempaa oikein vaikuta saavan, niin joku koaksiaalin uusiminenkin olisi aika typerää taloyhtiössä, jos speksit mahdollistavat 1000/200M maksimissaan ja sekin jaetaan asuntojen kesken segmentissä. Jos nyt vaaditaan gigan netti, niin tuo hädin tuskin riittää siihenkään. Kallis investointi jos ei ole yhtään kasvuvaraa

Johtuu vähän miten asian ajattelee, kaapeliTV:n puolella joo tv kanavat ovat yleensä matalammilla taajuuksilla ja datan alaslinkki korkeammilla, mutta antennivastaanotossa ne tv kanavat ovat niillä UHF taajuuksilla jossa kaapelitv:ssä liikkuu yleensä pelkkä data.

Oikeastaan ainoa tilanne jossa ei dataa voisi antenniverkon läpi siirtää on taloyhtiöt jossa on tehty aikanaan digitv:n saapuessa jotain määräysten vastaisia patentteja ja TV signaali tulee VHF taajuuksilla.. Kyllä noitakin varmaan jonkunverran tehtiin, tai alueilla jotka ovat hyvin lähellä lähetinmastoa, ja se antenniverkko ei ole käytössä lainkaan.
 
Ei vaan TV:llä ja internetillä on koaksiaalissa eri taajuuskaistat ja vaikka kaapeloinnin kunto olisi erinomainen vielä, jossain ikivanhoissa taloyhtiöissä voi olla tyyliin 300 Mhz kaistaan pystyvät passiiviset ja aktiiviset komponentit ja esim. edes 1 Gbps down-kaista ei vaan ole speksien perusteellakaan mahdollinen joka asuntoon. ....
Tosiaan, vielä tänäpäivänäkin kerrostalo yhtiöitä joissa on ketjuverkkoja, joista KTV kuva tulee läpi, mutta kaapelimodeemi niin tuomittu että mielummin vedetään DSL vanhoja telenaruja pitkin.

Niitä ketjuverkkoja on tehty vielä sellaiseen aikaan ettei ole isoja linjastosaneerauksia tehty, jo jostain syystä ei ole tehty antennit/telekaapelointi saneerausta.

Toki kaapelimodeemi hylkyyn voinut johtaa se että ei haluta ongelmia.

Oikeastaan ainoa tilanne jossa ei dataa voisi antenniverkon läpi siirtää on taloyhtiöt jossa on tehty aikanaan digitv:n saapuessa jotain määräysten vastaisia patentteja ja TV signaali tulee VHF taajuuksilla.. Kyllä noitakin varmaan jonkunverran tehtiin, tai alueilla jotka ovat hyvin lähellä lähetinmastoa, ja se antenniverkko ei ole käytössä lainkaan.
TV digitalisoitumisen aikaan tehtiin paljon DVB-T -> DVB-C (QAM) muunnoksia, tosin isolla kädellä nuo kohteet ennen DVB-T2 muunnosta oli jo saneerattu.

Se muunnos oli ihan sallittua, oleellista oli se ettei sisältöön koskettu, vertaa ihan vanhat analogiset kiinteistöjakelut.

Toki kohde missä ollut maanpäällinen vastaanotto niin kaapelimodeemi jakelu vaatii usein vähän muutakin jumppaa.


Mutta noin yleistäen asuinkohteissa sen perus infran, antennit ja datakaapelointi kuuluu pitää kunnossa, siinä kuin vesi , viemärit , niin jos ei jotain yleispääsemätöntä, niin kyllä niitä on laitettu kuntoon ilman pakotuksia.

Sitten on noita missä omistaja asukkaat ei halua, selvä, jos ei kukaan halua, sitten on kohteita joissa se olisi hyvin haastavaa, vaikka haluajialisi, ja valmiita investomaan.
Pakottavien määräysten osalta olen huolissaan kohteisiin joissa ei ole kysyntää, eikä ole varaa.
 
Viimeksi muokattu:
Johtuu vähän miten asian ajattelee, kaapeliTV:n puolella joo tv kanavat ovat yleensä matalammilla taajuuksilla ja datan alaslinkki korkeammilla, mutta antennivastaanotossa ne tv kanavat ovat niillä UHF taajuuksilla jossa kaapelitv:ssä liikkuu yleensä pelkkä data.

Oikeastaan ainoa tilanne jossa ei dataa voisi antenniverkon läpi siirtää on taloyhtiöt jossa on tehty aikanaan digitv:n saapuessa jotain määräysten vastaisia patentteja ja TV signaali tulee VHF taajuuksilla.. Kyllä noitakin varmaan jonkunverran tehtiin, tai alueilla jotka ovat hyvin lähellä lähetinmastoa, ja se antenniverkko ei ole käytössä lainkaan.
Ehkä missaan jotain, mutta kaikki taloyhtiöt, missä itse olen asunut, ovat käyttäneet dvb-c:tä. Nykyisin myös esim. vanhempien omakotitaloon tulee dvb-c. Ja siis ovathan nuo monella tapaa tehokkaampia linkkejä kuin esim. vdsl2. Ja tekniikka ei ole muuttunut mihinkään hd-siirtymän myötä. Minulla on sama 2005 hankittu dvb-kortti esim. toiminut koko ajan tvheadin kanssa. Aiemmassa kämpässä vdsl2 piti irtisanoa kun toimi aika lähelle adsl2+-nopeuksilla luvatun sijaan. Jos taloyhtiössä on lähinnä mummoja, niin eurodocsis 3.0 kyllä tarjoaa 10x nopeamman netin helposti. Dedikoitu kuitu ja rj45 seinästä ovat sitten ihan eri luokassa pingin yms. osalta, jos tähdätään gigabittiin ja yli. Gigaisen kaapelin kanssa ongelma voi olla jo kaapelimodeemin sisäinen reititysnopeus.
 
TV digitalisoitumisen aikaan tehtiin paljon DVB-T -> DVB-C (QAM) muunnoksia, tosin isolla kädellä nuo kohteet ennen DVB-T2 muunnosta oli jo saneerattu.

Se muunnos oli ihan sallittua, oleellista oli se ettei sisältöön koskettu, vertaa ihan vanhat analogiset kiinteistöjakelut.

Mä lopetin nuo hommat vissiin aika kriittiseen aikaan, kun ainakin silloin nuo systeemit ei olleet luvallisia, niitä kyllä tehtiin, koska eihän sitä kukaan valvonut silloin sen enempää kuin nykyäänkään.

Sinänsä mitään järkeähän siinä kiellossa ei ollut, mutta oletin että sen takana oli vaan halu pakottaa kiinteistöt saneeraamaan tiedonsiirtoverkkoja.
 
Mä lopetin nuo hommat vissiin aika kriittiseen aikaan, kun ainakin silloin nuo systeemit ei olleet luvallisia, niitä kyllä tehtiin, koska eihän sitä kukaan valvonut silloin sen enempää kuin nykyäänkään.
Sisällön muutos ei ollut sallittua, digitalisaation osalta DVB-C jakelu oli luvallista ja kaapelijakelu sitä tänäkin päivänä.
Eli se mistä väännettiin olis analogimuunnossa, missa sisältö muuttu, ei välitetty kaikkea. Tuohon aikaan oli vielä paljon yhteisantenni verkkoja joiden kanssa DVB-C muunnos oli tarpeen, ei vieläkään kaikki ole päivitetty.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
313 133
Viestejä
5 317 606
Jäsenet
84 411
Uusin jäsen
AlanenM

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom