• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Suomen valtion default 2030-luvulla

ei etsi, mutta pitäisi etsiä. Sen nimihän oli Työnvälitystoimisto ennen kun alettiin sotkottamaan tuotakin, eli siellä pitäisi välittää työtä. Nimenomaan pitäisi siis sanoa työttömälle että tuossa sulle työ, mene sinne. Työ tuli välitetyksi työttömälle, työnantaja hyötyi ja työtön hyötyi tästä julkisesta palvelusta.

Nykysin ei mulla ole mitään hajua mitä siellä Työ ja elinkeino- toimistossa tekevät. Tuskin mitään ainakaan työttömälle hyödyllistä, jos yhtään kenelle muullekaan. Työmarkkinatorikin on terminä aivan järjetön, myydäänkö tollasella torilla siis työmarkkinoita? Paljonko maksaa yksi työmarkkina jos haluisin ostaa?

n. 15 vuotta sitten kävin kylän työkkärissä ja halusivat välittää mulle lähinnä jotain tukia mitä en halunnut vastaanottaa. Työtä eivät halunneet minulle välittää ja kaikki yhteistyö oli mahdotonta koska en suostunut lähtemään heidän tukikyykytyksiinsä.
Kuulostaa tutulta, kävin kääntämässä 2010. Yhden aamupäivän kuuntelin cv-aiheista luentoa täti-ihmiseltä. Iltapäivän täti-ihminen vahti olan takana, että teen cv:tä ja noudatan hänen ohjeitaan suosittavista ja vältettävistä väreistä ja elementeistä cv:ssä. Onneksi osasin tehdä oman cv:n ja työllistyä itse, mutta pari konkurssin tehnyttä entistä yrittäjää varmaankin täyttelee siellä edelleen niitä työtön-työtön-työtön -lappuja, mitä pääsin kerran tosielämässä testaamaan. Sain jokusen satalappusen vajaan kuukauden aikana, en kuitenkaan montaa.

Työvoimatoimistoista kautta maan pitäisi vapauttaa työntekijät työnhakuun ja ulkoistaa verkkosivun ylläpito Kelan porukalle. Verkkosivu voisi jatkaa tekoälybottina, joka linkittää avoimia työpaikkoja työnhakijan antamilla kriteereillä mielistelevään sävyyn.

Ei se Suomen taloutta pelastaisi, mutta olisi pikku askel oikeaan suuntaan. Suomen julkinen sektori on valtava monoliitti, joka on liian suuri ja kankea pienelle kansalle. Karsittavaa löytyisi, kun käytettäisiin järkeä. Edit: päivärahat maksava Kela voi sitten arvioida niitä kriteerejä tai unohtaa koko kriteerit, kun työnhakijoita on kuitenkin määrä x joka sisältää kaikki enemmän ja vähemmän työhaluiset päivärahanhakijat.
 
mutta työkkärin pitäisi tarjota työpaikka ja katsoa että se työntekijä sitten oikeesti menee sinne

Siis miten tuo oikein käytännössä toimisi? Tarkoitatko, että virkailija hakisi paikkaa sen työttömän nimissä? Mitäs jos käy, niinkuin nykyään kuuluu tarinoita, että siihen tuhrautuu jopa satoja hakemuksia eikä niistä yksikään johda edes haastatteluun? Milläs tarjoat työpaikan hakijalle, joka ei kelpaa työnantajille vaikka paperilla täyttääkin jotkin pätevyyden minimit? Tai jos ei tärppää siksi, että samoihin paikkoihin on tusinoittain muita hakijoita, joilla on vähemmän ikää, enemmän alan kokemusta, vähemmän aukkoja uralla, jne. Ei liene järkevää virka-ajan käyttöä tehtailla tällaisia hakemuksia, jotka työttömät voivat täyttää ja lähettää itsekin. Paitsi jos tarkoitus onkin työllistää enemmän virkailijoita. :hmm:
 
Siis miten tuo oikein käytännössä toimisi? Tarkoitatko, että virkailija hakisi paikkaa sen työttömän nimissä? Mitäs jos käy, niinkuin nykyään kuuluu tarinoita, että siihen tuhrautuu jopa satoja hakemuksia eikä niistä yksikään johda edes haastatteluun? Milläs tarjoat työpaikan hakijalle, joka ei kelpaa työnantajille vaikka paperilla täyttääkin jotkin pätevyyden minimit? Tai jos ei tärppää siksi, että samoihin paikkoihin on tusinoittain muita hakijoita, joilla on vähemmän ikää, enemmän alan kokemusta, vähemmän aukkoja uralla, jne. Ei liene järkevää virka-ajan käyttöä tehtailla tällaisia hakemuksia, jotka työttömät voivat täyttää ja lähettää itsekin. Paitsi jos tarkoitus onkin työllistää enemmän virkailijoita. :hmm:
Siten miten se nyt on toiminut. Työkkärissä on sinne ilmoitettuja avoimia työpaikkoja ja työtä hakevia työttömiä joilta on otettu tiedot ylös. Sen lisäksi siellä on verorahoista kustannettu virkailija kuka yrittää löytää sopivia matcheja ja tarjoaa näitä ihmisiä työnantajille. Mitä se virkailija siellä nykysin edes tekee, jos se ei tee em. toimintoa, mistä ihmeestä sille verovaroista maksetaan? Jollei työtä löydy niin sillon työkkärin täti voi laittaa sellasen ihmisen johonkin koulutukseen, mistä tvoisi työllistyä alalle millä on työvoimantarvetta.

Hakemusten tehtailu on nykysysteemille leimallista, kuten myös se että työmarkkinoilla on niin paljon valheellista paskaa ettei koko hommassa ole mitään tolkkua. Kun "hakemuksillaan" koko hommaa sotkee sellaset ketkä ei edes halua töitä, ja samalla tavalla tuntuu työnantajat ilmottelevat avoimia työpaikkoja mihin todellisuudessa on jo valittu henkilö, erityisesti sellaiset työpaikat mitkä edellyttävät jotain näennäisen avointa hakua positioon. Lopputulema on työttömiä mitkä on lähettäneet satoja hakemuksia mitä kukaan ei ole edes jaksanut lukea ja työnantajia mitkä saa 1000 hakemusta johonkin yhteen paikkaan.
 
Unohdit sen tärkeimmän, vittuilla työttömille ihan siksi koska trendikästä. Eikai tästä muuten tässäkin ketjussa käytäisi jatkuvaa keskustelua (mielestäni offtopikkia).
Nimenomaan olen korostanut päinvastaista, mun mielestäni on älytöntä että ihmiset haluaa maksaa veroissaan virkailijalle siitä, ettei se tee yhtään mitään sen työttömän työhönpääsyä/välitystä edistävää, vaan lähinnä kiusaa ja vittuilee sille työttömälle. Tätä siis on pitkälti nykyinen järjestelmä.

Voisi niitä korkeekoulutettuja tanttojakin siellä työkkärissä vastuuttaa tekemään hommansa työnvälityksen osalta, mikä siis olisi yhteiskunnalle ehdottoman tärkeää moneltakin kantilta, eniten työttömien ja työnantajien, kuten myös kaikkien veronmaksajien.
 
Näissä työnhakukriteereissä on määrällinen kriteeri ja joku löyhä laadullinen kriteeri, mikä tekee sen että kaikenlaista valehakemusta lähetetään alyttömästi koko ajan niiden toimesta jotka eivät edes halua töitä. Tämä ei ole työnantajan, eikä työnhakijan etu.
Liekkö sit parempi päästää töidenvieroksujat Ö-mappiin, jossa ei ole työnhakuvelvoitetta? Omasta niinkään ei voi olla. Tämä ei kannustaisi opiskelemaan, eikä hankkimaan koulutusta, koska tällöin työkkäri voi velvoittaa hakemaan töitä. Tämä tilanne kuitenkin nykyään on.
Toinen juttu on, että johonkin rajaan saakka ymmärrän esim. ammattisuojan, mutta työkkärin pitäisi tarjota työpaikka ja katsoa että se työntekijä sitten oikeesti menee sinne. Siitä voisi sanktioida jos ei mene sinne vaikka työtä olisi osoitettu.
Mielestäni työkkärin on vaikea pakottaa yritystä työllistämään tietty henkilö. Ajatus haiskahtaa modernilta kommunismilta.
 
Voisi niitä korkeekoulutettuja tanttojakin siellä työkkärissä vastuuttaa tekemään hommansa työnvälityksen osalta, mikä siis olisi yhteiskunnalle ehdottoman tärkeää moneltakin kantilta, eniten työttömien ja työnantajien, kuten myös kaikkien veronmaksajien.
Hankala kai niidenkään on velvoittaa töihin henkilöä, joka on yläasteen lähinnä polttanut pilveä ja syrjäytynyt jossain poikajengissä. Sit jos annat sanktioita (leikkaat tuista) ni tyyppi ei saa enää vuokraa maksettua ja on kadulla, koska kämppä lähtee alta.
 
Liekkö sit parempi päästää töidenvieroksujat Ö-mappiin, jossa ei ole työnhakuvelvoitetta? Omasta niinkään ei voi olla. Tämä ei kannustaisi opiskelemaan, eikä hankkimaan koulutusta, koska tällöin työkkäri voi velvoittaa hakemaan töitä. Tämä tilanne kuitenkin nykyään on.
Ei mun mielestäni, mutta siitäkään ei töiden saannin kannalta ole mitään hyötyä jos työntekijä lähettää tarkoituksella työnantajien harmiksi niin huonoja hakemuksia ettei pääse töihin. Siksi tämä nykynen malli, missä kaikki "vastuu" on työnhakijalla itsellään ei toimi, koska siinä myös työnhakija pystyy vaikuttamaan halutessaan negatiivisesti omaan työllistymiseensä muiden maksaessa tuollaisen toiminnan kulut, ja joku sosiaalitantta valvoo että oliko nyt haettu X työpaikkaa ja oliko ne työpaikat nyt sellaisia mihin olisi mahis päästä. Toki työntekijä saa hakea myös itsenäisesti töitä, sitä nyt ei ole järkeä kieltää tietenkään. Pitkäaikaistyöttömiä pitäs jossain vaiheessa patistaa koulun penkille ja todeta että sun tutkinnoilla ja osaamisella ei nyt löydy täältä töitä ja pitäs alkaa hankkimaan jotain muuta osaamista.

Mielestäni työkkärin on vaikea pakottaa yritystä työllistämään tietty henkilö. Ajatus haiskahtaa modernilta kommunismilta.
Ei yritystä pidäkkään pakottaa mihinkään, vaan jos yritys katsoo että tämä heppu on jees ja otetaan tuo ja se heppu on päivän töissä ja sen jälkeen makaa kotona, sillon ei sille kyllä mitään tukiakaan pidä liiemmin maksaa.

Hankala kai niidenkään on velvoittaa töihin henkilöä, joka on yläasteen lähinnä polttanut pilveä ja syrjäytynyt jossain poikajengissä. Sit jos annat sanktioita (leikkaat tuista) ni tyyppi ei saa enää vuokraa maksettua ja on kadulla, koska kämppä lähtee alta.
Suurin osa työttömistä ei ole tollasia. Yrityksiin ei myöskään ole mitään järkeä tarjota tuollaista ainesta, koska tän jälkeen ei kukaan ilmoita työpaikkoja avoimeksi kun työkkäristä tarjotaan pelkästään jotain syrjäytyneitä.

Tommoset on työkkärissä ihan väärällä luukulla ja tarttis muuta apua. Niin tääkin on yksi nykysysteemin ongelmista, että ihmisiä tosiaan on isot määrät väärällä luukulla. Jos eläkeikä on vaikka 65 ja joltain 63 vuotiaalta menee tehdas alta missä ollu luokkaa 40 vuotta töissä niin sellasta on turha kiusata enää työkkäristä vaan pitäs päästää eläkkeelle. Sama kun sieltä työkkäristä pitäs saada pois kaikki moniongelmaiset mitkä ei mihinkään töihin nykyisessä jamassaan kelpaa ja tarjota jotain muuta apua.
 
Nimenomaan olen korostanut päinvastaista, mun mielestäni on älytöntä että ihmiset haluaa maksaa veroissaan virkailijalle siitä, ettei se tee yhtään mitään sen työttömän työhönpääsyä/välitystä edistävää, vaan lähinnä kiusaa ja vittuilee sille työttömälle. Tätä siis on pitkälti nykyinen järjestelmä.
Mistä tälläinen käsitys?

Itse olin 12kk työttömänä ja siis työkkärin asiakkaana ja jouduin asioimaan virkailijan kanssa säännöllisesti. Sain asiallisilla perusteluilla hakuvelvoitteen ensin 4-->2 kpl/kk ja sitten jonkin ajan päästä 2-->1kpl/kk. Yhtään vittuilua tai mitään negatiivista sanottavaa mulla ei ole. No vähän turhaahan toikin oli, mutta sain kyllä vähän vastauksia kysymyksiini. Mm. mietin yrittäjyyttä ja kyselin sen vaikutusta työttömyysturvaan jne.
 
Mistä tälläinen käsitys?

Itse olin 12kk työttömänä ja siis työkkärin asiakkaana ja jouduin asioimaan virkailijan kanssa säännöllisesti. Sain asiallisilla perusteluilla hakuvelvoitteen ensin 4-->2 kpl/kk ja sitten jonkin ajan päästä 2-->1kpl/kk. Yhtään vittuilua tai mitään negatiivista sanottavaa mulla ei ole. No vähän turhaahan toikin oli, mutta sain kyllä vähän vastauksia kysymyksiini. Mm. mietin yrittäjyyttä ja kyselin sen vaikutusta työttömyysturvaan jne.
Minusta tuo on tehotonta julkisten varojen käyttöä, miten työkkäri pitää joka kunnassa tanttoja päivystämässä puhelinta ja paikan päällä kävijöitä neuvontatyössä. Voisi hyvin karsia vaikkapa läänikohtaisiin neuvontapisteisiin ja -puhelimiin ja laittaa mittaroinnin käyntiin: mitä kysymyksiä kysytään eniten -> dokumentointi kuntoon, nettisivuille lisäys/tarkennus/päivitys ja selkeä rakenne mahdollisimman vähillä klikkausmäärillä -> kyselyt tämän aiheen osalta vähenevät jatkossa. Seuraavaksi eniten kyselty aihealue ja sama homma sille.

Noin se menee yksityisen firmankin teknisessä tuessa ja vuoden päästä huomataan, että eniten kysellyssä aiheessa on kyselyt vähentyneet vuodessa 80% ja toinen, joka on muutettu itsepalveluksi, ei työllistä enää lainkaan. Mitä enemmän tuollaisia ongelmia mittaroidaan ja ratkotaan, sitä enemmän työn tuottavuus nousee. Voidaan joskus saada niihin talouskasvuennusteisiinkin lihaa luiden ympärille. Ei riitä ymmärrys sille, miksi julkisella kaikki tehdään kolmanteen potenssiin tehottomammin.

Edit: ai niin. Tästähän tänne pitikin tulla mainitsemaan: talouskasvuennusteet olleet jopa yli 100% pielessä useana vuonna. Tänä vuonna puhuttiin jostain lähes 2% talouskasvusta ihan hiljattain uutisissa. Enhän minä sitä suoraan epäile, kun pitkän laskun ja nollan jälkeen on jo kohtuu helppo päästä prosentti tai pari ylöspäinkin, mutta olin silti alkuun skeptinen suitsuttavien otsikoiden suhteen, kun ennenkin nämä ovat tarkentuneet myöhemmin. Vuosina 2011-2025 ennustettuja lukuja ja niiden yli 100% korjauksia on nyt tutkittu Kalevi Sorsa -säätiössä ja he ovat sitä mieltä, että ennusteiden mittareissa on niin paljon feelua milloin mihinkin suuntaan, että ennusteet menisivät jopa paremmin oikein vain tuijottamalla menneiden kymmenen vuoden lukemia ja päättelemällä niistä.

Edit 2: no perhana tämä olikin mennyt maksumuurin taakse. Vielä illalla luin tämän ilmaiseksi kokonaan. No, edellä lyhyt tiivistelmä. Jutussa verrattiin näitä laskutapoja soppaan, jota useampi kokki maustaa näppituntumalla sitä keitettäessä. Jutussa ei avattu tarkemmin, mitä nämä laskutavat pitävät sisällään, mutta sitä varten oli haastateltu eri ennustelaitoksien mm. VM:n asiantuntijoita, jotka noita ennusteita tekevät.
 
Viimeksi muokattu:
Siis miten tuo oikein käytännössä toimisi? Tarkoitatko, että virkailija hakisi paikkaa sen työttömän nimissä? Mitäs jos käy, niinkuin nykyään kuuluu tarinoita, että siihen tuhrautuu jopa satoja hakemuksia eikä niistä yksikään johda edes haastatteluun?
Siis eikö tässä tarkoitettu, että ei haeta mitään paikkaa vaan osoitetaan työ jollekin työttömälle työnhakijalle.

Esimerkki:
Firma X on ilmoittanut että heillä on yksi työpaikka tehtaan kokoonpanossa auki. Työkkäri katsoo listoiltaan työttömäksi työnhakijaksi ilmoittamat henkilöt ja valitsee sieltä yhden henkilön kenellä CV on lähimpänä tämän tehtaan työpaikan vaatimuksia. Tämän jälkeen työkkäri ilmoittaa sille firmalle, että maanantaina tulee tämän niminen kaveri töihin teille. Ja tietysti ilmoittaa myös tällä kaverille joka töitä sai, että valmistautuu siihen, että on maanantaina seiskalta aamulla firman X ovella ilmoittautumassa.
 
Siis eikö tässä tarkoitettu, että ei haeta mitään paikkaa vaan osoitetaan työ jollekin työttömälle työnhakijalle.

Esimerkki:
Firma X on ilmoittanut että heillä on yksi työpaikka tehtaan kokoonpanossa auki. Työkkäri katsoo listoiltaan työttömäksi työnhakijaksi ilmoittamat henkilöt ja valitsee sieltä yhden henkilön kenellä CV on lähimpänä tämän tehtaan työpaikan vaatimuksia. Tämän jälkeen työkkäri ilmoittaa sille firmalle, että maanantaina tulee tämän niminen kaveri töihin teille. Ja tietysti ilmoittaa myös tällä kaverille joka töitä sai, että valmistautuu siihen, että on maanantaina seiskalta aamulla firman X ovella ilmoittautumassa.
Kuolleena syntynyt ajatuskin.

Kai se firma nyt itse saa valita kenet ottaa töihin? Firma laittaa ilmoituksen ja siihen on kyllä kymmeniä hakijoita. Näistä sitten firma kyllä ihan itse valkkaa sen mieluisimman, ei mikään työkkäri.
 
Minusta tuo on tehotonta julkisten varojen käyttöä, miten työkkäri pitää joka kunnassa tanttoja päivystämässä puhelinta ja paikan päällä kävijöitä neuvontatyössä. Voisi hyvin karsia vaikkapa läänikohtaisiin neuvontapisteisiin ja -puhelimiin ja laittaa mittaroinnin käyntiin: mitä kysymyksiä kysytään eniten -> dokumentointi kuntoon, nettisivuille lisäys/tarkennus/päivitys ja selkeä rakenne mahdollisimman vähillä klikkausmäärillä -> kyselyt tämän aiheen osalta vähenevät jatkossa. Seuraavaksi eniten kyselty aihealue ja sama homma sille.

Noin se menee yksityisen firmankin teknisessä tuessa ja vuoden päästä huomataan, että eniten kysellyssä aiheessa on kyselyt vähentyneet vuodessa 80% ja toinen, joka on muutettu itsepalveluksi, ei työllistä enää lainkaan. Mitä enemmän tuollaisia ongelmia mittaroidaan ja ratkotaan, sitä enemmän työn tuottavuus nousee. Voidaan joskus saada niihin talouskasvuennusteisiinkin lihaa luiden ympärille. Ei riitä ymmärrys sille, miksi julkisella kaikki tehdään kolmanteen potenssiin tehottomammin.

Edit: ai niin. Tästähän tänne pitikin tulla mainitsemaan: talouskasvuennusteet olleet jopa yli 100% pielessä useana vuonna. Tänä vuonna puhuttiin jostain lähes 2% talouskasvusta ihan hiljattain uutisissa. Enhän minä sitä suoraan epäile, kun pitkän laskun ja nollan jälkeen on jo kohtuu helppo päästä prosentti tai pari ylöspäinkin, mutta olin silti alkuun skeptinen suitsuttavien otsikoiden suhteen, kun ennenkin nämä ovat tarkentuneet myöhemmin. Vuosina 2011-2025 ennustettuja lukuja ja niiden yli 100% korjauksia on nyt tutkittu Kalevi Sorsa -säätiössä ja he ovat sitä mieltä, että ennusteiden mittareissa on niin paljon feelua milloin mihinkin suuntaan, että ennusteet menisivät jopa paremmin oikein vain tuijottamalla menneiden kymmenen vuoden lukemia ja päättelemällä niistä.

Edit 2: no perhana tämä olikin mennyt maksumuurin taakse. Vielä illalla luin tämän ilmaiseksi kokonaan. No, edellä lyhyt tiivistelmä. Jutussa verrattiin näitä laskutapoja soppaan, jota useampi kokki maustaa näppituntumalla sitä keitettäessä. Jutussa ei avattu tarkemmin, mitä nämä laskutavat pitävät sisällään, mutta sitä varten oli haastateltu eri ennustelaitoksien mm. VM:n asiantuntijoita, jotka noita ennusteita tekevät.
No mä vain vastasin siihen, että työkkärissä lähinnä vittuillaan. Ei mun kokemuksella.

Tehotonta se on ja turhaa IMO. Mutta kun laki on mitä on tällä hetkellä. Tollainen x hakemusta kuussa kyllä pitäisi poistaa.
Tavallaan on kyllä hyvä, että työkkäristä otetaan se yhteys (oliko kerran kolmessa kuussa) työttömiin, niin ehkä on edes joku kuva missä mennään. Vaan eipä toi juuri taida työllistymistä edistää.
 
Mielestäni työkkäri on koko konseptina vanhentunut ja kuuluu menneeseen aikaan. Aika harva sitä nykyään edes käyttäisi, ellei se olisi portinvartijana työttömyyskorvaukselle. Ainoa oikea hyöty siitä nykyään on, että sen kautta saadaan tilastodataa työnhakijoista ja työpaikoista, mutta sitä hyötyä varten siihen kulutetaan suhteettoman paljon rahaa.

Parempi mielestäni olisi, että olisi automaattinen perustulo, jolloin työkkäristä voisi luopua kokonaan. Ne jotka työtä haluavat voivat käyttää useita netistä löytyviä palveluja, ja ne jotka eivät työtä edes halua vaan pelkän työttömyyskorvauksen, niin he eivät kuormittaisi työnantajia turhilla hakemuksilla ja heille maksettaisiin perustulo, jonka pitäisi olla niin pieni, että sillä juuri saa elettyä, eikä motivoi jäämään hakematta töitä.
 
ja ne jotka eivät työtä edes halua vaan pelkän työttömyyskorvauksen, niin he eivät kuormittaisi työnantajia turhilla hakemuksilla ja heille maksettaisiin perustulo, jonka pitäisi olla niin pieni, että sillä juuri saa elettyä, eikä motivoi jäämään hakematta töitä.
Niin että perustulo, mutta kuitenkin niin pienenä ettei kukaan sillä tule toimeen? Jäi vähän epäselväksi millä papukaijamerkillä se oikea työnhakija erotellaan niistä joita ei työt huvita. Pitäskö siihen perustaa työkkäri niille jotka hakevat töitä?

Plus mitä valtio/yhteiskunta hyötyy siitä että kaikki joutuvat hakemaan lisäksi toimeentulotukea? Vahingonilon takia?

Ja miten tämä kaikki liittyy ketjun aiheeseen?
 
Siis eikö tässä tarkoitettu, että ei haeta mitään paikkaa vaan osoitetaan työ jollekin työttömälle työnhakijalle.

Esimerkki:
Firma X on ilmoittanut että heillä on yksi työpaikka tehtaan kokoonpanossa auki. Työkkäri katsoo listoiltaan työttömäksi työnhakijaksi ilmoittamat henkilöt ja valitsee sieltä yhden henkilön kenellä CV on lähimpänä tämän tehtaan työpaikan vaatimuksia. Tämän jälkeen työkkäri ilmoittaa sille firmalle, että maanantaina tulee tämän niminen kaveri töihin teille. Ja tietysti ilmoittaa myös tällä kaverille joka töitä sai, että valmistautuu siihen, että on maanantaina seiskalta aamulla firman X ovella ilmoittautumassa.
Ei työkkäri valitse mitään kannattamassi mallissa vaan firma, työkkäri tarjoo että meillä on tälläsiä, mitkä voisi sopia. haluisitko haastatella näistä jonkun. Työnantaja haastattelee haluamansa ja ottaa jonkun töihin. Työkkäri katsoo että se työntekijä pysyy siellä hommissa eikä jää seuraavana päivänä vetämään lonkkaa kotisoffalle tukien varaan.

En ymmärrä mistä tollanen sosialistinen ajattelu pomppaa koko ajan esille, missä työkkäri pakottaa firmoihin jotain porukkaa töihin. Eihän sellasessa ole mitään järkeä, eikä sellaseen kukaan firma lähtisi.

Edelleenkään sellaset täysin työllistymiskyvyttömät narkit ym. ei kuulu mitenkään työkkäriin, se ei ole niille oikea luukku vaikka jostain syystä nykyisessä systeemissä sellaista halutaan.

Ja miten tämä kaikki liittyy ketjun aiheeseen?
Liittyy aika vahvastikin, sillä työttömyys on julkiselle taloudelle ongelma niin meno kuin tulopuolellakin. Ei toki ratkaise kaikkea kuten ei mikään yksittäinen asia, mutta on osa tätä kokonaisuutta mistä tässä topicissa ymmärtääkseni keskustellaan.
 
Niin että perustulo, mutta kuitenkin niin pienenä ettei kukaan sillä tule toimeen?
Enhän minä noin kirjoittanut.

Jäi vähän epäselväksi millä papukaijamerkillä se oikea työnhakija erotellaan niistä joita ei työt huvita. Pitäskö siihen perustaa työkkäri niille jotka hakevat töitä?
Mitään erottelua ei tarvittaisi. Minun kuvauksessani yksilö itse saisi päättää hakeeko töitä, vai elääkö niukalla perustulolla. Tietty jos töitä ei kerta kaikkiaan ole kaikille sellaisille halukkaille, jotka suostuisivat tekemään mitä tahansa työtä ja muuttamaan mihin vain sen työn perässä, niin silloin ei voisi muuta kuin elää sillä niukalla tulolla, mutta silloin oltaisiin muutenkin isoissa yhteiskunnallisissa ongelmissa.
 
Tietty jos töitä ei kerta kaikkiaan ole kaikille sellaisille halukkaille, jotka suostuisivat tekemään mitä tahansa työtä ja muuttamaan mihin vain sen työn perässä, niin silloin ei voisi muuta kuin elää sillä niukalla tulolla, mutta silloin oltaisiin muutenkin isoissa yhteiskunnallisissa ongelmissa.
Missä todellisuudessa elät jos kuvittelet että työttömyys on jotenkin poikkeustila tai harvinaista yhteiskunnassa? Ja että siitä pitäisi vielä rangaista pienentämällä entisestään jo pienennettyjä tukia?
 
Missä todellisuudessa elät jos kuvittelet että työttömyys on jotenkin poikkeustila tai harvinaista yhteiskunnassa? Ja että siitä pitäisi vielä rangaista pienentämällä entisestään jo pienennettyjä tukia?
En nyt oikein saa kiinni, että mistä tässä kiistellään. Minun mielestäni olisi tehokkaampaa Suomen valtion kannalta se, että maksetaan jokaiselle perustulo, joka kattaa ne kustannukset, joilla ihminen pysyy hengissä ja perusterveenä, olettaen, että ihminen on itse kiinnostunut pysymään hengissä ja perusterveenä. Näin voitaisiin lopettaa työkkärit ja säästää rahaa.
Näin ollen, kun kerran jokainen suomalainen pysyy hengissä ja perusterveenä, niin yksilö voisi itse päättää, että riittääkö se omalle elämälle, vai haluaako joko tilapäisesti (esim kesää varten) tai pysyvästi vaihtaa vapaa-aikaansa työntekoon ja saada käyttöönsä enemmän rahaa.

Minun mielestäni siis valtion tehtävä on tarjota ihmisille puitteet pysyä hengissä ja perusterveenä, sekä mahdollisuuden sille, että ne jotka päättävät haluta enemmän kuin vain pysyä hengissä voivat kohdata jonkun, joka suostuu heille maksamaan rahaa korvauksena heidän työpanoksestaan ja vapaa-ajastaan. Ei siis olisi pakko kenenkään tehdä yhtään mitään, mutta jos haluaisi laadukkaamman elämän, niin yksilö voisi sen itse saavuttaa.
 
Perustulo on kyllä yleensä ajateltu olevan älyttömän kallis systeemi vs. julkisten tukien koordinointi. Tuohon kalleuteen se useimmiten kaatuu kun alkaa laskemaan auki paljonko vuositasolla rahaa tarvittaisiin 5,5m kansalle tasasesti jaettuna millä"ihminen pysyy hengissä ja perusterveenä". Sosiaaliturvaan toki on lisätty erilaisia perustulomaisia komponentteja.
 
Aivan, mutta nykyistä pakkohakua ym pidetään voimassa juurikin rankaisukeinona. Ei siitä pidä edes ne työnantajat. Se taas että velvoitetaan kirjoittamaan taidot/tiedot nettiin työnantajia varten on hyvä juttu. Mutta tällä mennään mitä on koska ihmisillä on asennevamma työttömyyden suhteen.
 
Missä todellisuudessa elät jos kuvittelet että työttömyys on jotenkin poikkeustila tai harvinaista yhteiskunnassa? Ja että siitä pitäisi vielä rangaista pienentämällä entisestään jo pienennettyjä tukia?
Muuten ottamatta kantaa, niin eikö tuo nyt ole ihan 100% varmaa, että tulevaisuudessa käytännössä kaikkia tukia tullaan pienentämään?
 
Muuten ottamatta kantaa, niin eikö tuo nyt ole ihan 100% varmaa, että tulevaisuudessa käytännössä kaikkia tukia tullaan pienentämään?
Se kritiikki oli sitä kohtaan että alennetaan tukia ja aiheutetaan tilanne että ihmiset joutuvat hakemaan isoin joukoin toimeentulotukea muiden tukien lisäksi. Lisää byrokratiaa, aiheuttaa lisäkustannuksia valtiolle ja inhimillistä kärsimystä hakijoille. En ottanut kantaa mikä se ratkaisu tähän on, toin vain tämän esiin.
 
Perustulo on kyllä yleensä ajateltu olevan älyttömän kallis systeemi vs. julkisten tukien koordinointi. Tuohon kalleuteen se useimmiten kaatuu kun alkaa laskemaan auki paljonko vuositasolla rahaa tarvittaisiin 5,5m kansalle tasasesti jaettuna millä"ihminen pysyy hengissä ja perusterveenä". Sosiaaliturvaan toki on lisätty erilaisia perustulomaisia komponentteja.
Onhan se sellaisenaan mutta entä jos sitä saisi vasta työttömäksi ilmoittautumisen jälkeen ja verotuksen kautta sitten vähentäisi tienatuista euroista 30-50%. Samalla sitten poistaisi työttömyyspalvelut ja kelan kokonaan.
 
Onhan se sellaisenaan mutta entä jos sitä saisi vasta työttömäksi ilmoittautumisen jälkeen ja verotuksen kautta sitten vähentäisi tienatuista euroista 30-50%. Samalla sitten poistaisi työttömyyspalvelut ja kelan kokonaan.
Eikö tuossa vähän ole pointti että perusturvan jälkeen saat tienata normaalisti. Aika raju olis tuommonen 30-50 pinnaa veroa heti ekasta eurosta lähtien. Jättäisin menemättä töihin.
 
Eikö tuossa vähän ole pointti että perusturvan jälkeen saat tienata normaalisti. Aika raju olis tuommonen 30-50 pinnaa veroa heti ekasta eurosta lähtien. Jättäisin menemättä töihin.
Ei ole eikä varmaan kannata edes niitä töitä sitten miettiä kun katsoo tuloverotusta.
 
Onhan se sellaisenaan mutta entä jos sitä saisi vasta työttömäksi ilmoittautumisen jälkeen ja verotuksen kautta sitten vähentäisi tienatuista euroista 30-50%. Samalla sitten poistaisi työttömyyspalvelut ja kelan kokonaan.
Silloinhan se ei ole enää mikään perustulo jos sitä ei jaeta muille kuin työttömille...ja silloin taas tarvitaan työttömyyspalvelu katsomaan kenelle annetaan ja kenelle ei.
 
Mielestäni työkkäri on koko konseptina vanhentunut ja kuuluu menneeseen aikaan. Aika harva sitä nykyään edes käyttäisi, ellei se olisi portinvartijana työttömyyskorvaukselle. Ainoa oikea hyöty siitä nykyään on, että sen kautta saadaan tilastodataa työnhakijoista ja työpaikoista, mutta sitä hyötyä varten siihen kulutetaan suhteettoman paljon rahaa.
No ainakin fyysinen työkkäri on. Pelkästään verkossa toimiva työkkäri olisi hieman eri juttu, ja siihenkään ei tarvitsisi tolkuttomasti henkilökuntaa palkata. Äkkiseltään kun katsoin, niin näyttää paikallisessakin työkkärissä työskentelevän vaikka minkälaista asiantuntijaa... Hieman kyllä epäilen, että onko tuollainen asiantuntijain määrä mitenkään perusteltua ihmisten työllistymisen kannalta.
 
  • Tykkää
Reactions: skl
No ainakin fyysinen työkkäri on. Pelkästään verkossa toimiva työkkäri olisi hieman eri juttu, ja siihenkään ei tarvitsisi tolkuttomasti henkilökuntaa palkata. Äkkiseltään kun katsoin, niin näyttää paikallisessakin työkkärissä työskentelevän vaikka minkälaista asiantuntijaa... Hieman kyllä epäilen, että onko tuollainen asiantuntijain määrä mitenkään perusteltua ihmisten työllistymisen kannalta.
On ihan hyvä ettei kaikkea voi hoitaa kotisohvalta ja kammioitua sinne. Toki edellyttäen ettei se työkkärin konttori ole luokkaa 100km päässä.
 
On ihan hyvä ettei kaikkea voi hoitaa kotisohvalta ja kammioitua sinne. Toki edellyttäen ettei se työkkärin konttori ole luokkaa 100km päässä.
Hyvä ja hyvä. Sekin hyvyys vaan maksaa yhteiskunnalle, jos oletetaan, että hyöty-panos -suhde on huono.

Sitä paitsi lähtökohtaisesti työkkärit kai toivoo, että asioita hoidetaan verkossa mahdollisimman paljon?
 
Hyvä ja hyvä. Sekin hyvyys vaan maksaa yhteiskunnalle, jos oletetaan, että hyöty-panos -suhde on huono.

Sitä paitsi lähtökohtaisesti työkkärit kai toivoo, että asioita hoidetaan verkossa mahdollisimman paljon?
Varmaan toivoo, tai enemmänkin päättäjät toivovat, jotta kaikki voidaan keskittää maakuntakeskuksiin ja saada jotain mukasäästöä.

Toki siinä mielessä tuo voidaan ajatella järkeväksi, että sielä työkkärin autettavana ei pitäisi olla mitään hikikomeroita, vaan niiden pitäisi olla ihan muulla luukulla apua hakemassa. Toisaalta kuka ne sinne toiselle luukulle ikinä ohjaa.
 
Varmaan toivoo, tai enemmänkin päättäjät toivovat, jotta kaikki voidaan keskittää maakuntakeskuksiin ja saada jotain mukasäästöä.

Toki siinä mielessä tuo voidaan ajatella järkeväksi, että sielä työkkärin autettavana ei pitäisi olla mitään hikikomeroita, vaan niiden pitäisi olla ihan muulla luukulla apua hakemassa. Toisaalta kuka ne sinne toiselle luukulle ikinä ohjaa.
Niin mun pointti oli, että aika paljon tuntuu työkkäreissä olevan miehitystä siitä huolimatta, että toivotaan että asioita hoidetaan Netissä. Ehkä vähemmälläkin pärjättäisiin...

Kaikenlaisia reppanoita varten voisi olla joku sosiaalityöntekijä.
 
Viimeksi muokattu:

Google Translate

Finland's plummeting economy: from criticizing southern Europe to having more unemployment than Spain and almost more debt than Portugal

Finland was a role model for many European countries for years
In 2012 Finland criticized the aid given to southern countries; Helsinki wanted more in return.
Today, it leads the unemployment rate in Europe and its public debt is spiraling out of control.

For many years, Finland's economy was the star pupil that all of Europe envied and aspired to emulate. It boasted strong economic growth, highly competitive companies, a labor market with near-full employment, balanced public finances, and a very low debt-to-GDP ratio. Its privileged position allowed it to reprimand southern European countries during the euro sovereign debt crisis (2011-2013), demanding greater fiscal effort, further cuts, and austerity to balance their budgets. Some 15 years later, some of those southern countries might be lecturing or even reprimanding Finland itself.

Some might say revenge is a dish best served cold, and that's precisely what Southern Europe could be doing today. During the 2012 eurozone sovereign debt crisis, Finland, led by Finance Minister Jutta Urpilainen and Prime Minister Jyrki Katainen, adopted a rather uncompromising stance, demanding strict fiscal discipline from southern European countries , opposing unconditional bailouts, and requiring debtor nations like Greece and Spain to provide strong collateral (such as state assets or guarantees) in exchange for bailout funds. Furthermore, Finland sought to prevent the European Central Bank from purchasing these countries' debt.
More unemployment than Spain

Today, Finland has higher unemployment than Spain and is on track to surpass Spain's public debt levels. If the comparison is made with Portugal, the figures are even more striking. Portugal's unemployment rate is below 6%, while Finland's exceeds 10%. Regarding public debt, Portugal and Finland already have similar ratios of 89% to GDP. Spain, with 100% debt to GDP, still has a worse ratio, but only slightly; Finland's poor figures are bringing the Nordic country closer to Spain in terms of debt to GDP.

But beyond the cold data and quantitative narratives, it's worth examining some stories that may resonate with citizens and workers in Southern Europe. As Bloomberg reports, four years ago, Venla Malinen's professors assured her that she had made the right decision studying Building Architecture in the Finnish city of Kuopio. When she entered the job market, they told her, there would be more opportunities than she and her classmates could possibly handle. But now that she has her degree, this 24-year-old spends her days updating her resume, doing crossword puzzles, and cleaning.

“The hardest part is the uncertainty,” explains Malinen, who finished her studies in May and went straight to unemployment. “You don’t know when this will end or what you’re supposed to do next .” With the economy and public finances of this Nordic country in a very precarious state, its prospects are not exactly bright. Although this is a story and a particular situation in Finland, Sweden also faces some similar problems that are generating intense debate in the country.

In recent years, high interest rates and weak consumer confidence have paralyzed the Finnish real estate market , which in turn has slowed construction and hiring at architectural firms, engineering consultancies, and construction companies. Experienced architects and recent graduates now compete for the same jobs. When Malinen receives responses from potential employers, they all convey the same message: there are no jobs available, not even in the Helsinki region, where she currently lives.

And the competition isn't limited to jobs for college graduates. The fast-food chain Hesburger received nearly 27,000 applications for 1,200 seasonal positions, almost double the number from the previous year. The discount store chain Puuilo received 21,000 applications for just 400 positions, including applications from people with doctorates, according to Bloomberg.

Youth unemployment in Finland

Malinen is among the 25% of Finns aged 15 to 24 who are currently unemployed, according to Eurostat. For this group, unemployment is not only common but also increasingly prolonged: the number of people under 25 who have been out of work for more than a year has more than doubled between 2008 and the end of last year. Across all age groups, Finland has the highest unemployment rate in the European Union, exceeding 10%.

The Finnish economy, which has barely grown since the financial crisis, is in what Bloomberg describes as a "precarious" position. While public debt has steadily increased since 2009 (largely allocated to pensions, healthcare, education, and social benefits), the private sector has struggled, resulting in weak employment and low tax revenue. This has trapped the government in a near-infinite spiral, attempting to reduce debt by cutting spending , while unemployment benefits and other social assistance payments continue to rise as the economy steadily deteriorates. Even so, to reduce the national debt, the authorities have cut social benefits, but economists consulted by Bloomberg warn that these measures could further dampen the economy.

The problem is not new, but time is running out to solve it. At the beginning of this year, Finland was placed under the European Union's excessive deficit procedure and now needs to reduce its debt levels by 2028 or risk fines, the suspension of EU funds, and demands from Brussels to implement an even more restrictive fiscal policy. Finland's public debt is already approaching 90% of GDP, nearing the levels of Portugal.

Political pressure is also mounting. Although Finns generally support efforts to strengthen public finances, polls show growing discontent with how the cuts have been implemented. According to an April survey commissioned by the Finnish Business and Policy Forum, 52% of respondents believe that those dependent on social benefits have been disproportionately affected. As the social safety net weakens, concerns are growing that the country will become increasingly divided between those with resources and those without.

The fall of Nokia

For Roope Uusitalo, professor of economics at the University of Helsinki and former president of Finland’s Economic Policy Council, the roots of the country’s problems can be traced back to around 2010. That was when two of Finland’s major growth engines began to collapse almost simultaneously. Nokia, which around the turn of the millennium accounted for roughly 4% of Finland’s GDP and nearly a quarter of corporate tax revenue, lost its dominant position after Apple revolutionized the smartphone market. At the same time, the Finnish paper industry, for decades a mainstay of the country’s export economy, entered a prolonged decline as digitization drastically reduced the demand for newsprint.

Meanwhile, the working-age population began to shrink as the postwar generation retired. The country has not been able to attract enough immigrants to offset those losses. "When GDP is generated by workers, having fewer workers is a major problem," says Uusitalo.

Finland suddenly found itself collecting less tax revenue while simultaneously increasing its spending on pensions and healthcare, the costs of which grow year after year. Public finances thus went into the red, a situation in which they have remained for 17 consecutive years . Productivity, which during Nokia's golden years grew at double-digit rates, stagnated for more than a decade.

The pandemic only exacerbated these problems. Finland took on heavy debt to protect businesses and jobs and continued to do so even after the worst of the health crisis had passed. Subsequently, Russia's invasion of Ukraine decimated much of its trade and tourism with neighboring Russia and forced a dramatic increase in defense spending. The annual cost of servicing the public debt exceeded €3 billion. And Finland never managed to replace the industries it had lost.

In 2023, Prime Minister Petteri Orpo's coalition government responded with one of the largest packages of welfare cuts and labor market reforms in decades. The government argued that Finland needed to strengthen incentives to work and generate permanent savings to curb debt growth. It also reduced income tax to stimulate the economy.

The immediate results fell short of targets. At the end of last year, Finnish household savings exceeded €115 billion, an all-time high, indicating that citizens remained reluctant to spend. Since then, unemployment has risen slightly.

For Uusitalo, it was no surprise. "Expectations of greater austerity increase uncertainty ," he explains regarding the relationship between spending cuts and hiring. "Households become more cautious, consumption weakens, and businesses face lower demand."

Public spending will have to be reduced sooner or later, she argues, but given that this adjustment can have counterproductive effects, there is a limit to the effectiveness of fiscal tightening. "There is no easy solution," she concludes. At the church in Hakunila, located in a multicultural suburb east of Helsinki, deacons Liisa Juusela and Heli Leskinen organize a weekly meeting for elderly people and other residents at risk of social isolation.

More than one in ten residents of the neighborhood receive Finland's last resort social assistance, which provides single adults with €578 per month for non-housing expenses, according to data obtained by Bloomberg . When that money runs out or an unexpected bill arises, people turn to churches and charities for emergency financial aid, food vouchers, and practical assistance.

Some of the beneficiaries are pensioners struggling to pay hospital bills. Others are unemployed adults, indebted working families, or students trying to navigate the social welfare system. Some households try to survive on little more than 200 euros a month for food and daily expenses.

"No one decides they want to live on social benefits or become a low-income pensioner," says Juusela. "People end up in those situations because of illness, disability, a family breakdown, or simply because life takes an unexpected turn."

Cuts to housing assistance over the past two years have also made it difficult for many people to afford rent. This is a radical shift for a country that, less than two decades ago, was credited with virtually eradicating long-term homelessness. Based on the idea that having stable housing is essential to solving other problems, Finland simply provided its own rental properties to homeless people, without requiring anything in return . In the 15 years following the implementation of the program, the homelessness rate was reduced by approximately half.

But that number began to rise again in 2025, following cuts to housing assistance. The number of homeless people jumped by almost a third compared to the previous year, while the number of people seeking help from churches increased by 40 percent, according to the country's main religious organization, the Evangelical Lutheran Church of Finland. The number of people whose debt payments are being seized by the state also surpassed 600,000 for the first time last year.

Finland still has work to do to meet the EU deficit target by the end of 2028, and its debt is projected to continue rising, approaching 100% of GDP by 2030. However, last year virtually all parliamentary parties backed a "debt brake," which will force future governments to limit public spending regardless of who is in power.

"This is the first time there has been broad political consensus that Finland's debt trajectory cannot continue indefinitely ," Uusitalo argues. The initiative has been welcomed by the Bank of Finland, international credit rating agencies, and investors.

In the short term, Finance Minister Riikka Purra says her party, the junior partner in the coalition, wants to reduce the deficit by continuing public spending cuts. Given the magnitude of the country's debt, she maintains that virtually no area can be excluded. Purra opposes raising taxes on labor or businesses, arguing that tax levels are already high.

Cut where you can't

Purra argues that the government has few alternatives left. "It's difficult to cut benefits for high-income earners because they don't receive them," he says in an interview. After years of weak growth, tentative signs of stabilization are also beginning to appear in the Finnish economy. Revised data showed GDP grew by 0.8% in 2025, while the country's central bank expects the recovery to continue with 0.7% growth this year, supported by stronger exports and investment and a gradual rebound in consumption. Households are also starting to feel more optimistic: consumer confidence rose in June to its highest level in more than four years.

However, the shift in this trend is slow, and Finns remain deeply pessimistic about the country's overall trajectory. Nearly seven out of ten believe Finland is heading in the wrong direction, according to a survey by the Finnish Business and Policy Forum, while 64% think fiscal consolidation must continue during the current legislative term . Discontent is particularly strong regarding unemployment, with the majority of respondents believing that political leaders are not doing enough to create jobs.

Mitenköhän tarkkaan muut EU-maat muistavat 2010-luvun casen, kun Suomi tulee pyytämään EU-almuja hattu kourassa..
 

Google Translate

Finland's plummeting economy: from criticizing southern Europe to having more unemployment than Spain and almost more debt than Portugal

Finland was a role model for many European countries for years
In 2012 Finland criticized the aid given to southern countries; Helsinki wanted more in return.
Today, it leads the unemployment rate in Europe and its public debt is spiraling out of control.

For many years, Finland's economy was the star pupil that all of Europe envied and aspired to emulate. It boasted strong economic growth, highly competitive companies, a labor market with near-full employment, balanced public finances, and a very low debt-to-GDP ratio. Its privileged position allowed it to reprimand southern European countries during the euro sovereign debt crisis (2011-2013), demanding greater fiscal effort, further cuts, and austerity to balance their budgets. Some 15 years later, some of those southern countries might be lecturing or even reprimanding Finland itself.

Some might say revenge is a dish best served cold, and that's precisely what Southern Europe could be doing today. During the 2012 eurozone sovereign debt crisis, Finland, led by Finance Minister Jutta Urpilainen and Prime Minister Jyrki Katainen, adopted a rather uncompromising stance, demanding strict fiscal discipline from southern European countries , opposing unconditional bailouts, and requiring debtor nations like Greece and Spain to provide strong collateral (such as state assets or guarantees) in exchange for bailout funds. Furthermore, Finland sought to prevent the European Central Bank from purchasing these countries' debt.
More unemployment than Spain

Today, Finland has higher unemployment than Spain and is on track to surpass Spain's public debt levels. If the comparison is made with Portugal, the figures are even more striking. Portugal's unemployment rate is below 6%, while Finland's exceeds 10%. Regarding public debt, Portugal and Finland already have similar ratios of 89% to GDP. Spain, with 100% debt to GDP, still has a worse ratio, but only slightly; Finland's poor figures are bringing the Nordic country closer to Spain in terms of debt to GDP.

But beyond the cold data and quantitative narratives, it's worth examining some stories that may resonate with citizens and workers in Southern Europe. As Bloomberg reports, four years ago, Venla Malinen's professors assured her that she had made the right decision studying Building Architecture in the Finnish city of Kuopio. When she entered the job market, they told her, there would be more opportunities than she and her classmates could possibly handle. But now that she has her degree, this 24-year-old spends her days updating her resume, doing crossword puzzles, and cleaning.

“The hardest part is the uncertainty,” explains Malinen, who finished her studies in May and went straight to unemployment. “You don’t know when this will end or what you’re supposed to do next .” With the economy and public finances of this Nordic country in a very precarious state, its prospects are not exactly bright. Although this is a story and a particular situation in Finland, Sweden also faces some similar problems that are generating intense debate in the country.

In recent years, high interest rates and weak consumer confidence have paralyzed the Finnish real estate market , which in turn has slowed construction and hiring at architectural firms, engineering consultancies, and construction companies. Experienced architects and recent graduates now compete for the same jobs. When Malinen receives responses from potential employers, they all convey the same message: there are no jobs available, not even in the Helsinki region, where she currently lives.

And the competition isn't limited to jobs for college graduates. The fast-food chain Hesburger received nearly 27,000 applications for 1,200 seasonal positions, almost double the number from the previous year. The discount store chain Puuilo received 21,000 applications for just 400 positions, including applications from people with doctorates, according to Bloomberg.

Youth unemployment in Finland

Malinen is among the 25% of Finns aged 15 to 24 who are currently unemployed, according to Eurostat. For this group, unemployment is not only common but also increasingly prolonged: the number of people under 25 who have been out of work for more than a year has more than doubled between 2008 and the end of last year. Across all age groups, Finland has the highest unemployment rate in the European Union, exceeding 10%.

The Finnish economy, which has barely grown since the financial crisis, is in what Bloomberg describes as a "precarious" position. While public debt has steadily increased since 2009 (largely allocated to pensions, healthcare, education, and social benefits), the private sector has struggled, resulting in weak employment and low tax revenue. This has trapped the government in a near-infinite spiral, attempting to reduce debt by cutting spending , while unemployment benefits and other social assistance payments continue to rise as the economy steadily deteriorates. Even so, to reduce the national debt, the authorities have cut social benefits, but economists consulted by Bloomberg warn that these measures could further dampen the economy.

The problem is not new, but time is running out to solve it. At the beginning of this year, Finland was placed under the European Union's excessive deficit procedure and now needs to reduce its debt levels by 2028 or risk fines, the suspension of EU funds, and demands from Brussels to implement an even more restrictive fiscal policy. Finland's public debt is already approaching 90% of GDP, nearing the levels of Portugal.

Political pressure is also mounting. Although Finns generally support efforts to strengthen public finances, polls show growing discontent with how the cuts have been implemented. According to an April survey commissioned by the Finnish Business and Policy Forum, 52% of respondents believe that those dependent on social benefits have been disproportionately affected. As the social safety net weakens, concerns are growing that the country will become increasingly divided between those with resources and those without.

The fall of Nokia

For Roope Uusitalo, professor of economics at the University of Helsinki and former president of Finland’s Economic Policy Council, the roots of the country’s problems can be traced back to around 2010. That was when two of Finland’s major growth engines began to collapse almost simultaneously. Nokia, which around the turn of the millennium accounted for roughly 4% of Finland’s GDP and nearly a quarter of corporate tax revenue, lost its dominant position after Apple revolutionized the smartphone market. At the same time, the Finnish paper industry, for decades a mainstay of the country’s export economy, entered a prolonged decline as digitization drastically reduced the demand for newsprint.

Meanwhile, the working-age population began to shrink as the postwar generation retired. The country has not been able to attract enough immigrants to offset those losses. "When GDP is generated by workers, having fewer workers is a major problem," says Uusitalo.

Finland suddenly found itself collecting less tax revenue while simultaneously increasing its spending on pensions and healthcare, the costs of which grow year after year. Public finances thus went into the red, a situation in which they have remained for 17 consecutive years . Productivity, which during Nokia's golden years grew at double-digit rates, stagnated for more than a decade.

The pandemic only exacerbated these problems. Finland took on heavy debt to protect businesses and jobs and continued to do so even after the worst of the health crisis had passed. Subsequently, Russia's invasion of Ukraine decimated much of its trade and tourism with neighboring Russia and forced a dramatic increase in defense spending. The annual cost of servicing the public debt exceeded €3 billion. And Finland never managed to replace the industries it had lost.

In 2023, Prime Minister Petteri Orpo's coalition government responded with one of the largest packages of welfare cuts and labor market reforms in decades. The government argued that Finland needed to strengthen incentives to work and generate permanent savings to curb debt growth. It also reduced income tax to stimulate the economy.

The immediate results fell short of targets. At the end of last year, Finnish household savings exceeded €115 billion, an all-time high, indicating that citizens remained reluctant to spend. Since then, unemployment has risen slightly.

For Uusitalo, it was no surprise. "Expectations of greater austerity increase uncertainty ," he explains regarding the relationship between spending cuts and hiring. "Households become more cautious, consumption weakens, and businesses face lower demand."

Public spending will have to be reduced sooner or later, she argues, but given that this adjustment can have counterproductive effects, there is a limit to the effectiveness of fiscal tightening. "There is no easy solution," she concludes. At the church in Hakunila, located in a multicultural suburb east of Helsinki, deacons Liisa Juusela and Heli Leskinen organize a weekly meeting for elderly people and other residents at risk of social isolation.

More than one in ten residents of the neighborhood receive Finland's last resort social assistance, which provides single adults with €578 per month for non-housing expenses, according to data obtained by Bloomberg . When that money runs out or an unexpected bill arises, people turn to churches and charities for emergency financial aid, food vouchers, and practical assistance.

Some of the beneficiaries are pensioners struggling to pay hospital bills. Others are unemployed adults, indebted working families, or students trying to navigate the social welfare system. Some households try to survive on little more than 200 euros a month for food and daily expenses.

"No one decides they want to live on social benefits or become a low-income pensioner," says Juusela. "People end up in those situations because of illness, disability, a family breakdown, or simply because life takes an unexpected turn."

Cuts to housing assistance over the past two years have also made it difficult for many people to afford rent. This is a radical shift for a country that, less than two decades ago, was credited with virtually eradicating long-term homelessness. Based on the idea that having stable housing is essential to solving other problems, Finland simply provided its own rental properties to homeless people, without requiring anything in return . In the 15 years following the implementation of the program, the homelessness rate was reduced by approximately half.

But that number began to rise again in 2025, following cuts to housing assistance. The number of homeless people jumped by almost a third compared to the previous year, while the number of people seeking help from churches increased by 40 percent, according to the country's main religious organization, the Evangelical Lutheran Church of Finland. The number of people whose debt payments are being seized by the state also surpassed 600,000 for the first time last year.

Finland still has work to do to meet the EU deficit target by the end of 2028, and its debt is projected to continue rising, approaching 100% of GDP by 2030. However, last year virtually all parliamentary parties backed a "debt brake," which will force future governments to limit public spending regardless of who is in power.

"This is the first time there has been broad political consensus that Finland's debt trajectory cannot continue indefinitely ," Uusitalo argues. The initiative has been welcomed by the Bank of Finland, international credit rating agencies, and investors.

In the short term, Finance Minister Riikka Purra says her party, the junior partner in the coalition, wants to reduce the deficit by continuing public spending cuts. Given the magnitude of the country's debt, she maintains that virtually no area can be excluded. Purra opposes raising taxes on labor or businesses, arguing that tax levels are already high.

Cut where you can't

Purra argues that the government has few alternatives left. "It's difficult to cut benefits for high-income earners because they don't receive them," he says in an interview. After years of weak growth, tentative signs of stabilization are also beginning to appear in the Finnish economy. Revised data showed GDP grew by 0.8% in 2025, while the country's central bank expects the recovery to continue with 0.7% growth this year, supported by stronger exports and investment and a gradual rebound in consumption. Households are also starting to feel more optimistic: consumer confidence rose in June to its highest level in more than four years.

However, the shift in this trend is slow, and Finns remain deeply pessimistic about the country's overall trajectory. Nearly seven out of ten believe Finland is heading in the wrong direction, according to a survey by the Finnish Business and Policy Forum, while 64% think fiscal consolidation must continue during the current legislative term . Discontent is particularly strong regarding unemployment, with the majority of respondents believing that political leaders are not doing enough to create jobs.

Mitenköhän tarkkaan muut EU-maat muistavat 2010-luvun casen, kun Suomi tulee pyytämään EU-almuja hattu kourassa..

Tässä on sekin huomioitava, että Kreikassa pelastettiin tosiasiassan Keski-Euroopan holtittomasti luottoa jakaneita pankkeja. Samoin esim. Italia ja Espanja ovat absoluuttisella tasolla niin valtavia talouksia (BKT > 2 biljoonaa kussakin), että EU:lla on aivan eri tason intressit suojella koko Euroopan taloutta pitämällä niitä pystyssä. Suomi taas on tällainen Peräpohjolan merkityksetön kärpäsenpaska (BKT hikisen 300 miljardia), että tänne on aivan turha toivoa mitään kovin merkittäviä pelastuspaketteja. Varsinkin kun koko muu Eurooppa on hyvin pitkälti samassa tilanteessa, eli taloudet eivät ole reaalisesti juuri kehittyneet kohta 15 vuoteen.
 
Petteri Orpo julistaa, kuinka seuraavassa hallituksessa Kokoomus purkaisi Suomen 8 miljardin euron pommin pelkillä säästöillä. Lienee aiheellista kysyä, miksi Kokoomus ei suostunut purkamaan pommia jo tällä hallituskaudella?

Persut olisivat mielellään saksineet julkista taloutta sieltä-täältä jo tällä kaudella, mutta Kokoomus ja RKP harasivat vastaan jokaisella askeleella. Ei saa leikata Yleltä, ei saa leikata Stean järjestörälssiltä, ei saa leikata Yliopistojen emätinkarvatutkimuksista, ei saa leikata kehitysyhteistyörahoja, ei saa leikata ilmastotoimista, ei saa lakkauttaa tarpeettomien "opiskelijoiden" maahantuloa, ei saa leikata mitään muutakaan.

Sen sijaan tämä kävelevä talouskatastrofipuolue mm. lahjoitti yli 400 miljoonaa euroa yksityisille terveysjäteille, käynnisti 5 miljardin euron junaprojektin, sekä toteutti EK:n märkien unien toivelistan lähes kokonaisuudessaan.

Kokoomus toimi pääarkkitehtina, kun Suomen keskiluokka päätti lopettaa kuluttamisen. Tämän seuraamuksia saa lukea uutisista lähes päivittäin. Viimeisimpänä Lohjan Portin autokaupan päätös lopettaa uusien autojen kauppa, koska uusien autojen myynti Suomessa on laskenut 1994 lamavuoden tasolle eikä nousua oikeastaan ole näköpiirissä. Käsittääkseni ainoassakaan muussa EU-maassa vastaavaa ei ole tapahtunut.
 
Petteri Orpo julistaa, kuinka seuraavassa hallituksessa Kokoomus purkaisi Suomen 8 miljardin euron pommin pelkillä säästöillä. Lienee aiheellista kysyä, miksi Kokoomus ei suostunut purkamaan pommia jo tällä hallituskaudella?

Persut olisivat mielellään saksineet julkista taloutta sieltä-täältä jo tällä kaudella, mutta Kokoomus ja RKP harasivat vastaan jokaisella askeleella. Ei saa leikata Yleltä, ei saa leikata Stean järjestörälssiltä, ei saa leikata Yliopistojen emätinkarvatutkimuksista, ei saa leikata kehitysyhteistyörahoja, ei saa leikata ilmastotoimista, ei saa lakkauttaa tarpeettomien "opiskelijoiden" maahantuloa, ei saa leikata mitään muutakaan.

Sen sijaan tämä kävelevä talouskatastrofipuolue mm. lahjoitti yli 400 miljoonaa euroa yksityisille terveysjäteille, käynnisti 5 miljardin euron junaprojektin, sekä toteutti EK:n märkien unien toivelistan lähes kokonaisuudessaan.

Kokoomus toimi pääarkkitehtina, kun Suomen keskiluokka päätti lopettaa kuluttamisen. Tämän seuraamuksia saa lukea uutisista lähes päivittäin. Viimeisimpänä Lohjan Portin autokaupan päätös lopettaa uusien autojen kauppa, koska uusien autojen myynti Suomessa on laskenut 1994 lamavuoden tasolle eikä nousua oikeastaan ole näköpiirissä. Käsittääkseni ainoassakaan muussa EU-maassa vastaavaa ei ole tapahtunut.
Tosissaan erittäin hyvä, että Orpo avasi pelin omalta osaltaan, eli massiiviset leikkaukset olis pääsuuntana. Toki tässä nyt kyllä jää konkretia ihan nollan pintaan, koska tuon enempää tuota lipasta ei avata, että mihin ne leikkaukset kohdistetaan. Hyvä analyysi tuossa jo yllä, että mitkä eivät ainanaan Orpolle nyt 2023-2027 sopineet, eli jännä nähdä mitkä sitten ovat ne kohteet joista hän leikkaisi.

Onhan toi sen verran kaukana Lindtmanin unelmahötöstä, että todella vaikea nähdä SDP:tä ja Kokoomusta samassa hallituksessa. Kyllä Keskusta tulee olemaan päävastuussa siitä, millainen hallitus 2027+ Suomeen muodostetaan.
 
Petteri Orpo julistaa, kuinka seuraavassa hallituksessa Kokoomus purkaisi Suomen 8 miljardin euron pommin pelkillä säästöillä. Lienee aiheellista kysyä, miksi Kokoomus ei suostunut purkamaan pommia jo tällä hallituskaudella?

Persut olisivat mielellään saksineet julkista taloutta sieltä-täältä jo tällä kaudella, mutta Kokoomus ja RKP harasivat vastaan jokaisella askeleella. Ei saa leikata Yleltä, ei saa leikata Stean järjestörälssiltä, ei saa leikata Yliopistojen emätinkarvatutkimuksista, ei saa leikata kehitysyhteistyörahoja, ei saa leikata ilmastotoimista, ei saa lakkauttaa tarpeettomien "opiskelijoiden" maahantuloa, ei saa leikata mitään muutakaan.

Sen sijaan tämä kävelevä talouskatastrofipuolue mm. lahjoitti yli 400 miljoonaa euroa yksityisille terveysjäteille, käynnisti 5 miljardin euron junaprojektin, sekä toteutti EK:n märkien unien toivelistan lähes kokonaisuudessaan.

Kokoomus toimi pääarkkitehtina, kun Suomen keskiluokka päätti lopettaa kuluttamisen. Tämän seuraamuksia saa lukea uutisista lähes päivittäin. Viimeisimpänä Lohjan Portin autokaupan päätös lopettaa uusien autojen kauppa, koska uusien autojen myynti Suomessa on laskenut 1994 lamavuoden tasolle eikä nousua oikeastaan ole näköpiirissä. Käsittääkseni ainoassakaan muussa EU-maassa vastaavaa ei ole tapahtunut.
Kokoomuksessa on selvästi sisäinen jakauma, jossa osa puolueesta ei pidä lainkaan perussuomalaisista ja tuo porukka yritti romauttaa perussuomalaisten kannatuksen niin, että leikkaukset kohdistettiin suomalaisiin keskiluokan edustajiin ja työttömiin. Perussuomalaissilta haluttiin näin romauttaa kannatus, kun ajateltiin, että persujen kannattajat palaisivat pettyneinä muihin puolueisiin. RKP:lla luonnollisestikin sama strategia. Siksi leikkauksia ei haluttu kohdistaa järjestöihin ja vastaaviin, vaan peruskansalaisiin.

Yllättäen sekä kokoomus että RKP nyt haluavatkin seuraavassa hallituksessa palauttaa suojaosan työttömille, joka leikattiin vasta pois.

Eli tuon suojaosan leikkauksen tarkoitus oli laskea perussuomalaisten kannatusta, kun kaikki säästöt laitettiin keskiluokalle ja työttömille.
 
Eli tuon suojaosan leikkauksen tarkoitus oli laskea perussuomalaisten kannatusta, kun kaikki säästöt laitettiin keskiluokalle ja työttömille.
En tiiä olisinko noin dramaattinen, että se siksi poistettiin pelkästään. Toki ei Kokoomusta nyt varsinaisesti haittaa tietty vaikka osuu PS kannattajiin pahemmin kuin kok kannattajiin.

Mutta olihan toi aikaisempi malli sysipaska ja todellinen kansantaloutta hyödyttävä työllisyysvaikutus varmasti aika olematon. Paitsi paperilla nosti työllisten määrää kun jokainen tunninkin töitä tehnyt lasketaan työlliseksi. Ja tottakai se lisäsi osa-aikatöitä ja sehän se monen kipupiste tässä poistossa onkin, että enää ei voi tukien varassa elellä ja tehdä siihen päälle 2pv töitä jotta saadaan extra bilebudjetti ja saavutetaan ns. riittävä elintaso. Eli ehdottomasti tarvitaan malli jonka varaan ei rakenneta rentoa elämää vaan malli, joka palvelee työllistymistä mieluiten kokopäivätyötä kohti.
 
Viimeksi muokattu:
Tosissaan erittäin hyvä, että Orpo avasi pelin omalta osaltaan, eli massiiviset leikkaukset olis pääsuuntana. Toki tässä nyt kyllä jää konkretia ihan nollan pintaan, koska tuon enempää tuota lipasta ei avata, että mihin ne leikkaukset kohdistetaan. Hyvä analyysi tuossa jo yllä, että mitkä eivät ainanaan Orpolle nyt 2023-2027 sopineet, eli jännä nähdä mitkä sitten ovat ne kohteet joista hän leikkaisi.

Onhan toi sen verran kaukana Lindtmanin unelmahötöstä, että todella vaikea nähdä SDP:tä ja Kokoomusta samassa hallituksessa. Kyllä Keskusta tulee olemaan päävastuussa siitä, millainen hallitus 2027+ Suomeen muodostetaan.
Orpo on heikko johtaja, mikä nyt näkyy siinä ettei uskalla sitä asiaa kertoa omilleen että veronkorotuksia on pakko tehdä. Onko se sitte 50/50, 30/70 vai 70/30 suhteessa ei sinällään ole merkitystä. Orpon äärilaitalinja ei tuu olemaan poliittisesti tai muutenkaan mahdollinen. 10mrd on ihan älytön määrä sopeutettavaksi vain veronkorotuksilla tai menonleikkauksilla. Lindtman ja demarit nyt on pitkin hampain hyväksynyt ainakin puheissaan, että on pakko menojakin leikata, mistä olen positiivisesti yllättynyt.
 
Orpo on heikko johtaja, mikä nyt näkyy siinä ettei uskalla sitä asiaa kertoa omilleen että veronkorotuksia on pakko tehdä. Onko se sitte 50/50, 30/70 vai 70/30 suhteessa ei sinällään ole merkitystä. Orpon äärilaitalinja ei tuu olemaan poliittisesti tai muutenkaan mahdollinen. 10mrd on ihan älytön määrä sopeutettavaksi vain veronkorotuksilla tai menonleikkauksilla. Lindtman ja demarit nyt on pitkin hampain hyväksynyt ainakin puheissaan, että on pakko menojakin leikata, mistä olen positiivisesti yllättynyt.
Varmasti jotain veronkorotuksiakin on tehtävä. Pitkällä tähtäimellä valitettavasti käytännössä Orpon 8miljardin sopeutusten lisäksi, ei riitä pelkästään edes tuossa 8 miljardin raameissa, paitsi ehkä yhden hallituskauden aikana.

Tietty olis olemassa se kaikista vähiten kivuttomin tapa veronmaksajille jolla olis ylivoimaisesti suurin potentiaalinen vaikutus veronkorotuksista, josta kukaan ei tule koskaan vaaleja ennen hiiskahtamaankaan - eli eläkkeiden veronkorotukset.
 
Varmasti jotain veronkorotuksiakin on tehtävä. Pitkällä tähtäimellä valitettavasti käytännössä Orpon 8miljardin sopeutusten lisäksi, ei riitä pelkästään edes tuossa 8 miljardin raameissa, paitsi ehkä yhden hallituskauden aikana.

Tietty olis olemassa se kaikista vähiten kivuttomin tapa veronmaksajille jolla olis ylivoimaisesti suurin potentiaalinen vaikutus veronkorotuksista, josta kukaan ei tule koskaan vaaleja ennen hiiskahtamaankaan - eli eläkkeiden veronkorotukset.
Mun mielestäni noista hiljaa oleminen alleviivaa heikkoa johtajuutta.
 
Mun mielestäni noista hiljaa oleminen alleviivaa heikkoa johtajuutta.
Orpo on tosissaan johtajana pehmeä kuin vauvan talkittu pylly. Mutta kai tuossa taustalla on tietty se, että jos heitetään ilmoille 8 miljardin sopeutukset ja korotukset eläkkeiden verotukseen niin Lindtman on lähempänä 30%:ia kun lupaa eläkkeisiin nostoa palkansaajien ja tulevien sukupolvien kustannuksella.
 
No ainakin fyysinen työkkäri on. Pelkästään verkossa toimiva työkkäri olisi hieman eri juttu, ja siihenkään ei tarvitsisi tolkuttomasti henkilökuntaa palkata. Äkkiseltään kun katsoin, niin näyttää paikallisessakin työkkärissä työskentelevän vaikka minkälaista asiantuntijaa... Hieman kyllä epäilen, että onko tuollainen asiantuntijain määrä mitenkään perusteltua ihmisten työllistymisen kannalta.
Tietääkö joku jonkun, jolle työkkäristä on ollut hyötyä? Toki se voi jonkun laiskan saada patistettua 8,5€/tunti töihin, mutta kohtuuttoman kalliilta järjestelmältä se tuntuu siihen tarkoitukseen. Voisin illassa koodata botin, joka lähettelee vastaavia "hae tähän työpaikkaan" :smoke:
 
En tiiä olisinko noin dramaattinen, että se siksi poistettiin pelkästään. Toki ei Kokoomusta nyt varsinaisesti haittaa tietty vaikka osuu PS kannattajiin pahemmin kuin kok kannattajiin.

Mutta olihan toi aikaisempi malli sysipaska ja todellinen kansantaloutta hyödyttävä työllisyysvaikutus varmasti aika olematon. Paitsi paperilla nosti työllisten määrää kun jokainen tunninkin töitä tehnyt lasketaan työlliseksi. Ja tottakai se lisäsi osa-aikatöitä ja sehän se monen kipupiste tässä poistossa onkin, että enää ei voi tukien varassa elellä ja tehdä siihen päälle 2pv töitä jotta saadaan extra bilebudjetti ja saavutetaan ns. riittävä elintaso. Eli ehdottomasti tarvitaan malli jonka varaan ei rakenneta rentoa elämää vaan malli, joka palvelee työllistymistä mieluiten kokopäivätyötä kohti.
Suojaosan poisto oli äärimmäisen epäsuosittu toimenpide. Eiköhän vaalien lähestyessä kaikilta puolueilta tule jokin aloite sen palauttamiseen.

On arveltu, että suojaosa lisäisi jonkun verran osa-aikatyön tekemistä. Mutta siitä en ole nähnyt laskelmia, paljonko tämä "jonkun verran" vahvistaisi kansantaloutta, tai paljonko se lisäisi valtion menoja, kun kaikki jo nyt soviteltua työttömyyskorvausta nostavat osa-aikatyötä tekevät alkaisi saamaan lisää tukia.

Tähän vielä työssäoloehdon laskeminen takaisin kuuteen kuukauteen, jota kai demarit ehdottelee, niin saadaan suuri osa säännöllistä osa-aikatyötä tekevistä ikuisen sovitellun ansiosidonnaisen piiriin?

Ehdottomasti kiva juttu niiden kannalta jotka tuosta hyötyisi, mutta olisihan tuollainen lähinnä velkarahan pumppaamista kansantalouteen.
 
Orpo on tosissaan johtajana pehmeä kuin vauvan talkittu pylly. Mutta kai tuossa taustalla on tietty se, että jos heitetään ilmoille 8 miljardin sopeutukset ja korotukset eläkkeiden verotukseen niin Lindtman on lähempänä 30%:ia kun lupaa eläkkeisiin nostoa palkansaajien ja tulevien sukupolvien kustannuksella.
Orpon kovalta kuulostavat sopeutustavoitteet on ihan paperia, jos niille asetetaan epärealistiset raamit. Esim. puhtaasti leikkauksilla ja kuitenkin taustalta löytyy se pitkä ei- lista mistä ei saa leikata sekä perustuslailliset raamit.

"Jos heitetään 8mrd sopeutukset ja korotukset eläkkeiden verotukseen", onko Orpo esittänyt eläkkeiden verotuksen korottamista? Itseltäni on mennyt ohi jos on.
 
Orpon kovalta kuulostavat sopeutustavoitteet on ihan paperia, jos niille asetetaan epärealistiset raamit. Esim. puhtaasti leikkauksilla ja kuitenkin taustalta löytyy se pitkä ei- lista mistä ei saa leikata sekä perustuslailliset raamit.
Ei -lista on jo niin mahdottoman pitkä, mielenkiintoista nähdä miten Kokoomus tämän hallituskauden twistaa... Nyt oli elämän paikka ajaa talousoikeistolaista politiikkaa. Löytyykö syy muista hallituskumppaneista vai alkaako punamulta lämmittely.
 
Orpon kovalta kuulostavat sopeutustavoitteet on ihan paperia, jos niille asetetaan epärealistiset raamit. Esim. puhtaasti leikkauksilla ja kuitenkin taustalta löytyy se pitkä ei- lista mistä ei saa leikata sekä perustuslailliset raamit.

"Jos heitetään 8mrd sopeutukset ja korotukset eläkkeiden verotukseen", onko Orpo esittänyt eläkkeiden verotuksen korottamista? Itseltäni on mennyt ohi jos on.
Ei ole, ei yksikään puoluejohtaja tai puolue ole esittänyt käytännössä mitään sopeutuksia nykyisiin eläkkeisiin eikä todennäköisesti uskalla esittääkkään. Siksi aloitinkin, että "jos" Orpo sanois, että leikkaukset + veronkorotukset eläkkeisiin niin Lindtmanin äänipotti räjähtäis kohti 30%:ia. Eläkeläiset surffailee varjoissa ens vaalit: koetetaan keksiä miten kurmuutettais nykyisen palkansaajan kukkaroa, ettei vaan Riitta menetä Portugalin kakkosasuntoaan tai Reijo joutuisi ajamaan yli 2v vanhalla autolla.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
317 110
Viestejä
5 382 338
Jäsenet
85 574
Uusin jäsen
KehnostiKasattuKallax

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom