TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Kannattaa muistaa millasessa maassa asumme. Suomessa lopetetaan julkisia palveluita kehittämisen sijaan. Tilalle ei tule mitään tai joku täysin paska ja kallis kaupallinen ulkomaalainen toimija.
Ihmettelen usein, ettei jotkut ymmärrä omaa tietämättömyyttään. Sitä voi helposti testata kysymällä itseltään, mitä esimerkiksi tietää kirjastoista ja kirjastonhoidosta. Näin voit välttyä typeriltä oletuksilta, kuten siltä, että kaikkien pitäisi olla korkeakoulutettuja tai että työ olisi sama kuin kaupan hyllyttäjän tehtävä.
Laki antaa kunnille joustavuutta palkata sopivaa henkilöstöä niin peruskirjastonhoitoon kuin asiantuntijatehtäviin, kuten koulutusten, tapahtumien ym. järjestämiseen ja kehittämiseen.
En tiennytkään sinun olevan persu, kun vastustat ehdotustani tuoda tietoa paremmin saataville. Kiitos, että nyt sen paljastit.
MOOCit oli hyvää pöhinää tuohon suuntaan, mutta tarjonta jäänyt melko heikoksi. Jos sitä kansaa haluaa oikeasti sivistää miksei kaikki mahdolliset kurssit, jotka ei vaadi paikallaoloa esim. labran takia ole avoimena ilmaiseksi? Se olisi ihan mahdollista nykyään.
Kyllä omille lapsille matikkaa opetetaan laskemaan aivan eri tyylillä kuin itselleni. Ei ole jakokulmaa jne. Ei meille mitään allekkain jakamista opetettu.
Joo tuommoisia pieniä muutoksia voi olla. Pointti lähinnä se, että opetusmateriaalin päivitys olisi pieni kulu sen sijaan, että ostetaan vuosittain 100+ miljoonalla materiaalia. Esim. lukiolaisten vakiovalitus se, että kirjoja muutettu marginaalisesti, jotta joutuisi ostamaan uudet, vaikka itse sisältö voi olla suunnilleen identtinen.
Nuo MOOCit saisi suoraan sanottuna lopettaa kokonaan jo nykyisin. Ei se korona- ajan erityisjärjestely pidemmän päälle käytännössä toiminut yhtään ja teki vaan älyttömästi ongelmia miten pitäisi suhtautua yliopistotasoiseen kurssiin, mikä kuitenkin on esikoulutasoa. Ei ole enää tätä päivää nuo.
Niin ja lukiotason jutut jotain 300+ vuotta samoina pysyneitä, ei pitäisi olla tarvetta. Tässä on joku omituinen rahanpumppaus tietyille kirjailijoille, sama kun yliopistojen pääsykokeissa oli vielä joku vuosi sitten missä joka vuosi uudet pääsykoekirjat, mitkä 95% samoja mitä vanhat.
Ja samaan aikaan matematiikan oppimistulokset ovat laskeneet kuin lehmän häntä.
Maksuton oppilaille, paljonkohan tämäkin maksuttomuus maksaa valtiolle
www.metsalehti.fi
Mitäpä minä tiedän kassatyöstäkään, en juuri mitään. Todella olen tietämätön aiheesta ja saat ihan vapaasti valaista minua, jos on sinulle tuttua. Rahoitettiinpa kirjastoja julkisella tai yksityisellä rahalla, niin siellä voisin kuvitella olevan hallintotasolla yksi johtaja 1-x kirjastoa kohden, kirjallisuuden asiantuntija koordinoimassa isomman alueen kirjastojen valikoimaa ja kirjastoissa matalapalkatut rivityöntekijät piippaamassa viivakoodit ja ohjaamassa asiakkaan oikealle hyllylle. Näin voi toki olla nykyiselläänkin, sitä vastaan en tietämättömänä väitä. Jos olet tarkkana, huomaat, että esitin kirjastojen työntekijöiden koulutustaso- ja palkkausolettamaan viestissäni kysymyksen, mutta en väittänyt tietäväni alasta. Mikäli asia todella on siten, että kirjastotyöntekijät ovat korkeastikoulutettuja ja vievät valtaosan kirjastojen budjetista, miettisin asiaan muutosta jos olisin asiassa vaikutusvaltainen henkilö.
Joo ei kai suinkaan se kirjastossa päivystävä tiskityöntekijä ja hyllyttäjä AI:n korvattavissa ole.
Niin, sain sellaisen kuvan, että kirjastonhoitaja olisi korkeakoulutettu. Niin jäin miettimään, että miksi joka alan kaupassa voi toimia myyjänä vaikka peruskoulupohjalta, mutta kirjastossa tarvitsisi olla korkeakoulutettu tekemään samantasoista työtä (neuvominen, kassa-asiointi, tietojen tarkistaminen koneelta). Sain varmaankin väärän kuvan asiasta.
Ymmärrän näkökulman, mutta virallinen vaihtoehto olisi ollut esittää vaikka sinne Ylelle pyyntö että lisäävät valikoimiinsa. Jos oikeudet kunnossa ja kysyntää riittää, saattaisivat lisätäkin. Ylellähän on kaksi tärkeää tehtävää: tiedottaa (uutiset) ja säilöä (arkistointi ja saavutettavaksi tekeminen).
Sikäli ihan totta, että kun aineistoa tuodaan julkisin varoin ihmisten saataville, se pitäisi tehdä kustannustehokkaasti. Digitaalisen sisällön tarjoaminen on tässä tapauksessa huomattavasti kustannustehokkaampi tapa. Yksityisethän saavat pitää yllä antikvaareja ja vaikka omia luku- ja lainauspaikkojaan jos haluavat vaalia fyysisiä kopioita, mutta onhan se vähän turhaa rahankäyttöä pitää fyysisiä kirjoja jokaikisen suomalaisen kunnan fyysisessä kirjastossa. Eihän lääkärikään kirjoittele reseptejä paperille vain siksi, että toiset tykkäävät paperista, vaan sähköinen resepti suoraan apteekkiin säästää valtavat määrät paperia vuosittain.
Kommentoin nyt vain tuntemaani alaa: oppilaitosten on vaikeaa pysyä kehityksen perässä. Osa oppilaitoksista pyörittää vuosikymmeniä vanhaa oppimateriaalia ja elää julkisella rahalla. Tehokkuus ei ole mittaroitava kriteeri, vaan toiminnan jatkaminen joka päivä ja olemassaolo. Alan tuorein tieto on vapailla markkinoilla, työelämässä ja yritysmaailmassa. Sieltä sen tiedon pitää jollain tavalla kulkea sinne oppilaitoksiin ja valtiolle. Ajan tasalla pysyvät ja jopa kehitystä työkseen tekevät yritykset tuntevat paljon paremmin tämänhetkisen trendin kuin julkinen sektori, vaikka alalla sovellettaisiinkin edelleen 80-luvun käytäntöjä 2020-luvun innovaatioin höystettynä.
yle.fi
Itsellä on pari kertaa käynyt silleen että korttimaksu ei ole onnistunut koska siinä on sallittuna vain pohjoismaat + viro. Kauppias kaivanut toisen päätteen esiin, siis sen virallisen.Eipä toi kuitin pyytäminenkään välttämättä ole varma tae, että eurot menee kirjanpitäjälle asti laskettavaksi. Olikohan se Ruotsissa vai jossain lähinaapurin maassa jossa kassajärjestelmä on suljettu käyttis ja kuittia pitää aina tulostaa vaikkei asiakas sitä tarvitse. Suljettu käyttöjärjestelmällä varmistetaan se, että itse ei voi asentaa tai kikkailla mitään feikkikuitteja.
Ravintola-alalle on pesiytynyt uudenlainen tapa tehdä talousrikoksia, kertoo tutkija – asiakas ei huomaa mitään
Yrityksissä tapahtuvat talousrikokset ovat muuttaneet muotoaan, sanoo tutkija. Asiakas ei voi luottaa siihen, että pankkikorttiostos menisi verottajan tietoon.
Eläkeläisethän muuten vieläpä saa monessa kunnassa ne uimahalliliput ihan murto-osalla siitä mitä aikalailla kaikki muut maksavat.
Uskoisin kyllä, että kautta aikojen lukion hintalappu on karsinut köyhimpiä oppilaita.
Kävin lukion 2000-luvulla ja sama juttu. Kirjat sai tutuilta ja tutun tutuilta sekä netistä ostettua pikkurahalla. Jos kirjasta ei ollut uusinta painosta, ei tarvinnut yleensä tehdä sen enempää kuin etsiä se sivu, missä itsellä oli sama teksti/tehtävä tms. Lukion hintalappu oli niin mitätön, ettei sinne kenenkään tarvinnut köyhyyden takia jättää hakemasta. Kirjoja piti hankkia pari kertaa vuodessa ja uusina niihin saattoi mennä pari satkua ja käytettynä reippaasti vähemmän. Huomattava määrä kirjoista kiersi ilmaiseksi kädestä käteen.
Se mikä on perverssiä on se, että ilmeisesti Texas Instruments on onnistunut lobbaamaan Suomenkin lukioita ja joissain lukioissa kai vaaditaan firman laskinsoftalisenssin ostamista.
Ihan taitaa olla 100% tietokoneella kaikki ollut jo vuosia. Omat pojat käyneet lukion 2020 alkaen ja koneella oli kyllä kaikki. Jälkimmäisellä matikan kirjoituksetkin.
Meillä ei juurikaan ilmaiseksi kirjoja kiertänyt, koska kaljarahaakin piti jostain saada....
Mullakin taisi olla joku Casio. En muista, että kukaan olis puhunut ikinä mitään laskimen merkistä, mutta ehkä siellä jokin toiminto oli vaadittu, mikä rajasi vaihtoehdot pariin eri merkkiin. Funktiolaskimeksihan sitä taidettiin silloin kutsua. Kuulostaa kyllä ihan Coca-Cola Companyn meiningiltä, että aletaan maksaa kouluille kokiksen juonnista ja rokotetaan maksuja jos koulusta löytyy hedelmämehua
Jep, mutta softia on useita ja varmaan maksuttomiakin...
Uskon että aika pieni osa mikä on jäänyt pois lukiosta köyhyyden takia, eiköhän sossusta oo saanu rahat kirjoihin.
Olihan se oikeastikin niin, että millään peruskoulun 6,x keskiarvolla oli aika turha mennä lukioon yrittämään, ellei sitten tehnyt totaalista asennemuutosta.
Peruskoulun keskiarvo oli 6,x ja menin lukion lukematta läpi. Vedin kirjoituksetkin lukematta läpi ja hain niillä papereilla pienen paikkakunnan AMK:iin ja pääsykokeeseen en lukenut sen enempää. Pääsin sisään ja menin AMK:n lukematta läpi, eikä kukaan ole ikinä pyytänyt nähdä niitä todistuksia. Lukematta läpi eli en siis lukenut kokeisiin erikseen ja läksyt tein silloin kun aikaa ryyppäämiseltä, vastakkaisen sukupuolen vikittelyltä ja urheilulta jäi yli. En koe olevani älyllisesti lahjaton, mutten todellakaan lahjakaskaan.
Jos olet niin lahjakas, että lukio menee kirjoituksia myöten lukematta läpi, niin miksi vastasit peruskoulun kokeissa päin helvettiä?
En ole mielestäni lahjakas. Kielissä ylsin yläasteella 9:n ja lukiossa 8:n tasolle. Matemaattisten ja reaaliaineiden koenumerot olivat 5-7, osin siksi etten jaksanut istua kunnolla paikallani oppitunnin tai kokeen loppuun asti. Sanoisin ennemminkin, ettei lukion läpäisemiseen tarvinnut olla lahjakas, ns. ADHD-aivotkin riitti siihen.
Peruskoulussa vaikuttaa vähän moni muukin asia kun kokeiden tulokset? Ite sain 8.1 KA koko ala-asteen ja todistus oli aina 100% sama, matikka 9, muut 8. Se ehkä vähän epämotivoi opiskelemaan ylipäätään. Yläasteella sitten kun tuli tupakoinnit ja muut opettajille niskuroinnit mukaan niin KA putos 7.5 paikkeille. Ei auttanut vaikka sai matikan kokeesta täydet pisteet niin todistukseen rapsahti 8 samalla kun luokan pari eturivin tyttöä sai 8 kokeista ja 10 todistukseen.
Lukio on ensimmäinen paikka koulutusputkessa, missä joku ulkopuolinenkin alkaa katsomaan niitä tuloksia eikä vain oma opettaja. Nuo peruskoulun arvosanat on ihan höpöjuttua kun opettaja voi mielivaltasesti veivailla niitä miten haluaa eikä mitään tuplatarkastuksia tehdä. YO-kokeessa ei noin voi tehdä. Tämä pitäisi olla jo peruskoulun ysiluokalla mun mielestäni niin peruskoulunkin päättötodistuksesta jäisi nämä mielivaltaset arvostelut pois.
Onneksi nykyisin ei niin paljoa kuin ennen. Nykyisin vaikka menisi koulutusputkessa amikseen kavereiden mukana, ja tulisikin toisiin aatoksiin, voi silläkin paperilla hakea yliopistoon ilman että joutuu käymään siinä välissä jotain turhaa iltalukiota ja vasta sen jälkeen hakea.
Oma veli joutui aikoinaan lukioon kirjaimellisestk toispuolella kaupunkia ja koulumatka muuttui 5 kilsasta 15 kilsaan ja yli tunnin matkaan suuntaansa julkisilla, kun ei keskiarvo riittänyt niihin kahteen lähempään kouluun. Ja tuohon kolmanteenkin kouluun piti silti olla joku 7.x KA, ei sinne millään kutosilla menty...
malaaislukioissa on vielä eri meininki, jollain 5 alkavillakin pääsee sisään eli kaikki kelpaa.
Jännä kun itsekin olen kotoisin alle 10k asukkaan paikkakunnalta ja sielläkin oli lukioon 7.5 KA raja. Eli itselläni ei sinne mitään asiaa ollut.
Niin siis siinä lähimmässä lukiossa tai amiksessa oli kyse omasta tai naapurikunnasta. Lähimpään lukioon tai amikseen siksi, että seuraavaksi lähimpään on matkaa 30-50km.
Tämä juuri, lähes kaikissa Suomen muuttotappiokunnissa veikkaan olleen näin. En tiedä onko vieläkin, vai onko keskiarvot nousseet, kun kukaan ei tunnu saavan enää nelosia peruskoulusta vaikkei osaisi muodostaa suomenkielistä lausetta.
No tuo yksi esimerkki ei kumoa sitä ilmiötä, mikä vaikutti ainakin omana aikanani kuulemani mukaan pätevän vähän ympäri maata. Otantaa oli silloin ainakin Lapista, länsirannikolta ja Karjalasta Pirkanmaan lisäksi. Jos se nyt jotain pyllistää niin olen kotoisin ~6000 asukkaan paikkakunnalta ja keskiarvorajaksi oli ilmoitettu muistaakseni jotain 6,9 tms ja julkinen salaisuus oli, että alemmalla keskiarvolla otettiin silti sisään. Hakijoita ei ollut ihan ruuhkaksi asti.
Edelleen pitää kutinsa. Meidänkin luokalla 40 aloitti ja parin kuukauden sisään tippui ehkä kymmenkunta pois. Sitten seuraavan vuoden aikana ehkä seuraavat 10 ja valmistumisen kynnyksellä meitä taisi olla noin kymmenen jäljellä.
Uskon, että 80-luvulla rima on ollut aika paljon korkeammalla kuin 2000-luvun alussa saati sitten nykyään. Jaoin minimimäärän kirjoitettavia aineita keväälle ja syksylle ja oli varmaan elämäni leppoisin vuosi. Pätkätöitä yritin haalia ja asuin porukoiden luona.
jotkut vissiin tekivät tai tekevät sitä että sen aikaa ovat että opintolaina tipahtaa tilille ja tuet alkavat juosta ja sen jälkeen baila baila…
Näinpä se on. Taisi olla läpimenoprosentti (ajallaan) noin 25% omalla alalla. Näkyi siinä, että eka vuonna oli neljä isoa luokkaa ja toisena enää kolme pienempää ja luokat kutistuivat entisestään loppua kohden.
Mulla on ollut sama asenne koulunkäyntiin ja vastavuorosesti olen vaatinut myös koulultakin jotain. En ole esim. koskaan käynyt missään opiskelijabileissä ja olen sen kulttuurin kokenut kovin vieraaksi. En kuitenkaan ole mikään sellanen turbosuorittaja. Yläasteen jälkeen menin tuohon paikalliseen 5.XX keskiarvon "kaikki kelpaa" lukioon, missä opetuksen taso oli yleisesti niin surkeeta etten ole toista nähnyt. Puoltoista vuotta siellä kärvistelin ja lopetin, minkä jälkeen kävin amiksen missä opetuksen taso oli mun mielestäni hyvä joskin opetustunteja koko ajan haluttiin vähentää jostain syystä. Myöskään korkeakouluun hakemiseen ei sieltä oikeen mitään eväitä saanut. Amiksen jälkeen menin AMKkkiin missä tuli ihan lukioflashbackit kun opetus oli ihan sitä samaa pohjatasoa yleisesti. Häippäsin sieltä puolen vuoden jälkeen ja hain yliopistoon missä taas opetuksen taso oli hyvä.
