Suomen valtion default 2030-luvulla

[pulatunnus]

Suomesta on tullut melkoinen oleskeluyhteiskunta, kunhan jotain mukavaa saisi tehdä, mielellään valtion rahoittamana. Tunnelma tiivistyy aika hyvin tähän klassikkokyselyyn, jossa lottovoitto oli suotavampi tapa vaurastua kuin yrittäjyys:

Lähde olisi hyvä mainita jos ei oma kysely, ja jos netistä niin linkata lähteeseen. Jos ei omatekemä, niin tekijä.

Googlettamalla löyty danskebank.fi taloudellinen-mielenrauha-2024---suomalaisten-vaurastuminen.pdf tutkimus pruju. Jostain syystä olit kuvakaappausesta rajannut tilaajan tiedot.

Suomesta on tullut melkoinen oleskeluyhteiskunta, kunhan jotain mukavaa saisi tehdä, mielellään valtion rahoittamana.

Kuvasta helpompi vääntää toisinpäin.

Pankin kyselyssä , niin koulutus, ahkeruus, työnteko, säästäminen kulukuri , kärjessä. melkein kolme viidesosalla.

Suomi on lottokansaa, kolmasosa oli sen laittanut yhdeksi kolmesta hyväksyttävästä varaustumiskeinosta, siis työnteon, työnteo ja säästämisen nuukuuden jälkeen.

Tuossa huomattava että kysely tehty 2024, rankkoja aikona niin päällä että takana, niin arvostus koulutukseen ja työhon laskenut, mutta kova silti, lottovoitton arvostus silti laskenut. (vs 2020), yrittäjät kokeneet kovia, korona, rakentaminen, ne kokemukset isekeen myös muihin.

Perinnön arvostuskin laskenut.


Prujussa oli kyllä se lottovoitto kalvokin, eli usko säästämiseen vaikeina aikoina kyykännyt, jos prjun luit kokonaan, niin pitkät pätkä siitä että eletään kädestä suuhun, joka 2024 ei nyt ihmeellistä.

 

[Sikatiiker]

YEL-uudistus tulossa ja Telan tj Saara-Sofia Siren sanoo, että uudistus menee oikeaan suuntaan. Hän pitää kuitenkin ongelmana sitä, että uudistus kasvattaa valtion maksuosuutta yrittäjien eläkkeiden rahoittamisessa ensi vaalikaudella yli 100 miljoonalla eurolla. Jutussa mainitaankin, että "jo" tänä vuonna valtion budjetista käytetään yrittäjien eläkkeisiin lähes 600 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja IL:lle: Näin valtio säästäisi 300 miljoonaa euroa

Saara-Sofia Sirén kehittäisi hallituksen YEL-uudistusta kunnianhimoisempaan suuntaan.

www.verkkouutiset.fi

Hassu maininta, kun ottaa huomioon, että Eläketurvakeskuksen mukaan työeläkkeitä maksettiin 37,2 miljardia vuonna 2025. Tästä vanhuuseläkkeitä 34,7 miljardia. Yrittäjien eläkkeet eivät taida olla se, mikä tässä uppoavassa veneessä painaa paljon.

No, ei Sirenin pointti ole yrittäjien eläkkeisiin uppoava suuri raha, mutta hassu maininta silti. Tela on siis valmistellut vaihtoehtoisen mallin, jossa 35 000 uutta yrittäjää velvoitettaisiin YEL-vakuuttamisen piiriin laskemalla vakuuttamisen alaraja 9400 eurosta 3000 euroon. Tällä rahastettaisiin (ei säästettäisi, kuten otsikossa asia muotoiltu) yhteensä 300 miljoonaa euroa aiempaa enemmän. Varmaan yksi kärpäsen paska kokonaisuudessa toteutuuko tuollainen malli vai ei. Toki ollaan tilanteessa, jossa periaatetasolla on ajateltava, että jokainen kivi on nyt käännettävä sekä menoleikkauksissa, että ihmisten lisärahastuksessa.

 

[pulatunnus]

YEL-uudistus tulossa ja Telan tj Saara-Sofia Siren sanoo, että uudistus menee oikeaan suuntaan. Hän pitää kuitenkin ongelmana sitä, että uudistus kasvattaa valtion maksuosuutta yrittäjien eläkkeiden rahoittamisessa ensi vaalikaudella yli 100 miljoonalla eurolla. Jutussa mainitaankin, että "jo" tänä vuonna valtion budjetista käytetään yrittäjien eläkkeisiin lähes 600 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja IL:lle: Näin valtio säästäisi 300 miljoonaa euroa

Saara-Sofia Sirén kehittäisi hallituksen YEL-uudistusta kunnianhimoisempaan suuntaan.

www.verkkouutiset.fi

Hassu maininta, kun ottaa huomioon, että Eläketurvakeskuksen mukaan työeläkkeitä maksettiin 37,2 miljardia vuonna 2025. Tästä vanhuuseläkkeitä 34,7 miljardia. Yrittäjien eläkkeet eivät taida olla se, mikä tässä uppoavassa veneessä painaa paljon.

No, ei Sirenin pointti ole yrittäjien eläkkeisiin uppoava suuri raha, mutta hassu maininta silti. Tela on siis valmistellut vaihtoehtoisen mallin, jossa 35 000 uutta yrittäjää velvoitettaisiin YEL-vakuuttamisen piiriin laskemalla vakuuttamisen alaraja 9400 eurosta 3000 euroon. Tällä rahastettaisiin (ei säästettäisi, kuten otsikossa asia muotoiltu) yhteensä 300 miljoonaa euroa aiempaa enemmän. Varmaan yksi kärpäsen paska kokonaisuudessa toteutuuko tuollainen malli vai ei. Toki ollaan tilanteessa, jossa periaatetasolla on ajateltava, että jokainen kivi on nyt käännettävä sekä menoleikkauksissa, että ihmisten lisärahastuksessa.

Nyt vertaa eriasioita, Mainitsiti että yrittäjien eläkkeisiin käytetään valtion budjetista 600 miljoonaa. sitten hyppäsit työeläkkeisiin.
Työeläkemaksuissa ei ole vastaavaa ongelmaa.

Takautuvasti nykyisten yrittäjien niskaan ei kuule menneita lattaa, mutta eikö ajatus ollut että jatkossa saattaisiin homma paremmin tontille.

 

[Sikatiiker]

Nyt vertaa eriasioita, Mainitsiti että yrittäjien eläkkeisiin käytetään valtion budjetista 600 miljoonaa. sitten hyppäsit työeläkkeisiin.
Työeläkemaksuissa ei ole vastaavaa ongelmaa.

Niin. Minusta hassu maininta, että YEL-uudistus menee oikeaan suuntaan, mutta 100 miljoonaa kasvava valtionosuus on ongelma, koska yrittäjäeläkkeisiin menee jo 600 miljoonaa. Mainitsin siis kontekstiksi työeläkemenojen suuruuden.

Takautuvasti nykyisten yrittäjien niskaan ei kuule menneita lattaa, mutta eikö ajatus ollut että jatkossa saattaisiin homma paremmin tontille.

Toivottavasti saadaankin. YEL-uudistuksella on oikea suunta, mutta sen jälkeen ymmärrettävästi tarvitaan vielä uudistuksia YEL-lainsäädäntöön jatkossakin.

 

[pulatunnus]

Mainitsin siis kontekstiksi työeläkemenojen suuruuden.

Linkistäsi

Kela maksoi kansaneläkkeitä, perhe-eläkkeitä sekä työ- ja kansaneläketurvaa täydentäviä takuueläkkeitä yhteensä 2,6 miljardia euroa

Sitä en katsonut kuinka paljon noista takuuelekkäistä menee yrittäjille joilla se YEL turva jäänyt olemattomaksi.

 

[Sikatiiker]

Linkistäsi

Sitä en katsonut kuinka paljon noista takuuelekkäistä menee yrittäjille joilla se YEL turva jäänyt olemattomaksi.

En nyt löydä ainakaan virhettä luvuista, jotka mainitsin. Eri asioita työeläke ja yrittäjäeläke, kyllä. Kuten sanoin, nostin suuruusluokan kontekstiksi, kun artikkelissa mainittiin yrittäjäeläkkeen olevan ongelma.

Linkistäni etk.fi:

Suomessa maksettiin työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä yhteensä 39,8 miljardia euroa vuonna 2025.


Suurin osa eläkkeistä, 34,7 miljardia euroa maksettiin vanhuuseläkkeinä. Työkyvyttömyyseläkkeiden osuus eläkemenoista oli 7 prosenttia. Niitä maksettiin kaikkiaan 2,7 miljardia euroa. Perhe-eläkkeitä maksettiin 2,1 miljardia euroa, mikä oli 5 prosenttia eläkemenoista.


Työeläkkeitä maksettiin kaikkiaan 37,2 miljardia euroa. Kela maksoi kansaneläkkeitä, perhe-eläkkeitä sekä työ- ja kansaneläketurvaa täydentäviä takuueläkkeitä yhteensä 2,6 miljardia euroa.

Kuten sanoin, työeläkkeisiin menee 37,2 miljardia.

Kaikki eläkkeet 39,8 miljardia, työeläkkeitä 37,2 miljardia, yrittäjäeläkettä 600 miljoonaa ks. alla.

Toisesta linkistäni verkkouutiset.fi:

Sirén suhtautuu hallituksen valmistelemaan YEL-uudistukseen varauksella. Hänen mukaansa esitys vie järjestelmää oikeaan suuntaan, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi. Erityisenä ongelmana hän pitää sitä, että uudistus kasvattaisi valtion maksuosuutta yrittäjien eläkkeiden rahoittamisessa ensi vaalikaudella yli 100 miljoonalla eurolla. Jo tänä vuonna valtion budjetista käytetään yrittäjien eläkkeisiin lähes 600 miljoonaa euroa.

 

[pulatunnus]

En nyt löydä ainakaan virhettä luvuista, jotka mainitsin. Eri asioita työeläke ja yrittäjäeläke, kyllä. Kuten sanoin, nostin suuruusluokan kontekstiksi, kun artikkelissa mainittiin yrittäjäeläkkeen olevan ongelma.

Mitä haluat kertoa suuruusluokalla, mitä merkitystä työeläkeillä on tässä ?

YEL on vajaa , sitä täytetään valtion kassasta, sen lisäksi monella yrittäjällä YEL turva jää niin vajaakasi että takuueläkeellä paikataan.

Kuten sanoin, työeläkkeisiin menee 37,2 miljardia.

Kaikki eläkkeet 39,8 miljardia, työeläkkeitä 37,2 miljardia,

Ja se erotus 2,6 miljardia euroa. Siitäkin suurin osa muuta kuin takuueläkettä.

yrittäjäeläkettä 600 miljoonaa ks. alla.

Ja onko tuossa takuueläke osuutta, vai pelkästään YEL tukemista.

Tyeläkekassojayhteensä kartuttaa vajaa kolmemiljoonaa, YEL luokkaa 200 000., valtio laitaa pussista noin YELiin niin kolmetonnia naamaa kohti. No se paikkaa menneitä, ja se on niitä ns pysyviä menoja. Tärkeää tuossa että siihen kehitetään kestävä systeemi, ei sen tarvi olla yhtä kankea kuin työeläkekassat.

Tietenkin osinkojen verotuksen tuottoja voisi nostaa sen verran... vika oli kevennys.

 

[akse]

Säästämällä rikkaaksi, yhteiskunta kärsii. Kulutus pitää maan rattaat pyörimässä.

Kulutus on vaan ihan typerää.. tai ainakin ite yritän pärjätä mahdollisemman vähällä. Ylipäätään ei ole paljon tarvetta millekkään, mikä ei ole välttämätöntä. Jos jotain remppaa tarvetta, niin yritän tehdä aina itse.

 

[draco76]

Kulutus on vaan ihan typerää.. tai ainakin ite yritän pärjätä mahdollisemman vähällä. Ylipäätään ei ole paljon tarvetta millekkään, mikä ei ole välttämätöntä. Jos jotain remppaa tarvetta, niin yritän tehdä aina itse.

Normaali säästäminen on ok normille, mutta hyvätuloisen varakkaan säästäminen on eri asia. Lottovoitolla, julkisuudella, yrittämisellä yms. rikastumisessa ei ole mitään väärää. Yrittämisellä se on kaiketi helpointa sijoittamisen lisäksi.

Sijoittamista en tuossa laskenut säästämiseksi. Toisaalta jo pankkitilillä makuuttaminen antaa rahat toisten käyttöön, niin ei säästäväisyyskään loppujen lopuksi paha ole.

 

[Coppis667]

Mitä enemmän järjestötoimintaa penkoo sitä enemmän paskaa saa käsiinsä._
Esimerkkinä Marttaliitto.
STEA avustuksia vuosittain 0,6milj - 1,2milj.
Marttaliitto varallisuus kymenniä miljoonia, ilmeisesti noin 24miljoonaa.
Marttaliiton pääsihteeri palkka 12 000€/kk.

Ja tämä on esimerkki "hyvästä" järjestöstä, huonoimmista järjestöistä ei varmasti löydy mitään epäselvyyksiä tai skeidaa... eihän?

 

[Jumputin]

Mitä enemmän järjestötoimintaa penkoo sitä enemmän paskaa saa käsiinsä._
Esimerkkinä Marttaliitto.
STEA avustuksia vuosittain 0,6milj - 1,2milj.
Marttaliitto varallisuus kymenniä miljoonia, ilmeisesti noin 24miljoonaa.
Marttaliiton pääsihteeri palkka 12 000€/kk.

Ja tämä on esimerkki "hyvästä" järjestöstä, huonoimmista järjestöistä ei varmasti löydy mitään epäselvyyksiä tai skeidaa... eihän?

Eli siis mitä skeidaa tai epäselvyyttä Marttaliitossa on?

 

[pulatunnus]

Mitä enemmän järjestötoimintaa penkoo sitä enemmän paskaa saa käsiinsä._
Esimerkkinä Marttaliitto.
STEA avustuksia vuosittain 0,6milj - 1,2milj.
Marttaliitto varallisuus kymenniä miljoonia, ilmeisesti noin 24miljoonaa.
Marttaliiton pääsihteeri palkka 12 000€/kk.

Ja tämä on esimerkki "hyvästä" järjestöstä, huonoimmista järjestöistä ei varmasti löydy mitään epäselvyyksiä tai skeidaa... eihän?

No kerro mitä paskaa sait käsiin.

Marttaliiton pääsihteeri palkka 12 000€/kk.

Tuota googletin, en löytänyt lähdettä , tehtävän kuva ilmeisesti vähän vaihdellut vuosien saatossa, jos siis arvioidaan palkkion kohtuullisuutta.

 

[Kipsi]

Eli siis mitä skeidaa tai epäselvyyttä Marttaliitossa on?

Jos järjestöllä on 24 miljoonaa omaa varallisuutta, niin miksi sille annetaan valtionavustusta?
Tuon 24 miljoonaa kun sijoittaa vaikka osakkeisiin, niin maltillisella 7% vuosituotolla sillä tienaa noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Eikö se riitä kattamaan vuosikuluja? Ja jos ei riitä, niin eikö kannattaisi laittaa riittämään?

 

[Coppis667]

Jos järjestöllä on 24 miljoonaa omaa varallisuutta, niin miksi sille annetaan valtionavustusta?
Tuon 24 miljoonaa kun sijoittaa vaikka osakkeisiin, niin maltillisella 7% vuosituotolla sillä tienaa noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Eikö se riitä kattamaan vuosikuluja? Ja jos ei riitä, niin eikö kannattaisi laittaa riittämään?

suurin osa toiminansta on vieläpä vapaaehtoistoimintaa, joten hyvin erikoista, jos reilu miljoona omaa rahaa ei riitä pyörittämään toimintaa

 

[pulatunnus]

Jos järjestöllä on 24 miljoonaa omaa varallisuutta, niin miksi sille annetaan valtionavustusta?

Hyvä että kysyt, jos asia askarruttaa.

Valtion avustuksia on moneen lähtöön, mutta harvemmin niissä on avustuksen saajan varallisuus ehtoja tai jos on niin nimenomaan vakavaraisuuteen liittyviä.

On myös avustuksia missä niminenomaan tuetaan saajan taloudellista tilannetta, tai tuetaan jotain pääomaa vaativaa hanketta.

Tuon 24 miljoonaa kun sijoittaa vaikka osakkeisiin, niin maltillisella 7% vuosituotolla sillä tienaa noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa.

Monet hyväntekeväisyys , yhteistähyvää tarjoavat yhteisöt nimenomaan rahoittavat toimintaansa sijoitustuotoilla, Osan voinut alunperinkin pääomittaa valtio osittain tai kokonaan.

Monella yhteisöllä rahoitus muodostuu eri osista, sijoitustentuotot, erilaiset avustukset, valtion kuntien ym antama tuki, keräyksiä, lahjotuksia, jäsenistön maksuja.

Ulkopuoliset tukiavustukse ja hanke avustukset vovat olla hyvin korvamerkittyjä ja raportoitavia.

Edit:
Osassa hankkeissa vetovastuussa voi olla monia toimijota ja yhtenä tomija voi olla yhteisö joka tuo siihen rahoitusosaamista, johtamis osaamista, uskottavuutta, hankkeen rahoitus voi kiertää sen kautta.

 

[Jumputin]

Jos järjestöllä on 24 miljoonaa omaa varallisuutta, niin miksi sille annetaan valtionavustusta?
Tuon 24 miljoonaa kun sijoittaa vaikka osakkeisiin, niin maltillisella 7% vuosituotolla sillä tienaa noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa.

Eli Marttaliiton avustuksissa ei ole mitään epäselvyyttä eikä suhmurointia.

Marttaliiton tilinpäätöksen mukaiset kokonaistuotot vuonna 2024 olivat 5,3 miljoonaa euroa, ja ne jakautuivat näin:

• Sijoitustoiminta 42 %
• Eduard Polónin säätiön avustus 17 %
• Neuvonta ja erillisrahoitukset 16 %
• Jäsenmaksut 14 %
• Muut tuotot 5 %
• Valtionavustus 5 %
• Hallinnon tuotot 1 %

Yhteiskunnan tuen osuus Marttaliiton kokonaistuotoista on noin 20 %. Se tarkoittaa, että neljä viidesosaa toiminnan rahoituksesta tulee muista lähteistä, kuten esimerkiksi sijoituksista, jäsenmaksuista ja yritysyhteistyöstä.

Avustukset, joita Marttaliitto saa esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) ja opetushallitukselta (OPH), kohdistetaan täsmälleen niihin toimintoihin, joihin tuki on myönnetty. Ne eivät ole vapaasti käytettäviä yleisavustuksia.

Vuonna 2024 Marttaliitolle ja sen kautta marttapiireille myönnettiin OPH:n valtionavustusta yhteensä 772 000 euroa. Avustukseen liittynyt 10 prosentin omarahoitusvaatimus tarkoitti noin 86 000 euroa, mutta käytimme toiminnan toteuttamiseen omaa rahaa yli 315 000 euroa. Vakaan taloudellisen pohjamme ansiosta yhteiskunnan avustuksen vaikuttavuus kasvoi, kun pystyimme käyttämään neuvontatyöhön myös merkittävästi omaa rahaa.

Nyt kun kriiteereitä avustuksille ilmeisesti muutetaan, niin kansalaisten neuvontaan ei anneta tukea, ja Marttaliitto hoitaa sen jatkossa omilla varoillaan ja priorisoi toimintaansa. Ei siinä sen kummempaa.

 

[pulatunnus]

suurin osa toiminansta on vieläpä vapaaehtoistoimintaa, joten hyvin erikoista, jos reilu miljoona omaa rahaa ei riitä pyörittämään toimintaa

Vähän sitä vasemmistolaista aatetta suhtautumista pääomaan ja kun saadaan se lypsettyä , niin perhana sehän kuoli

Eli se vitsi kuolleesta hevosesta. Juuri kun se oppi oleen syömättä niin se kuoli.

 

[3dfx]

Suomessa on/oli omat tekoälymallit mm. Silo.AI ja muitakin. Silo AI myytiin 2024 665 M€:lla AMD:lle.

Ei suomalaiset olisi koskaan hyväksyneet tällaista kauppaa jossa valtio olisi ostanut tämän. Päälle olisi tullut vuotuiset LLM:n kymmenien miljardien kehitys, ylläpito ym kulut.

Muutenkin tunnetusti valtiovetoinen bisnes on hieno bisnes jolla tehdään rahaa, NOT! Ei toimi edes monopolina tapahtuva viinanmyynti.

No miksi sen tarttisi olla joku "bisnes"? Ei valtion kuulu tehdä bisnestä vaan ylläpitää perusinfraa mitä se sitten minäkin aikana on, nää tekoälymallit nyt taitaa tulevaisuudessa sellasta olla. Suomessa vaan on outo käsitys ettei perusinfra muka muutu ajan myötä mihinkään vaan jotkut keisarin aikaset posti ja telelaitokset sekä tiet on lähinnä niitä ja kaikki sen jälkeen tullut "bisnestä". Esimerkiks vakaiden internetyhteyksien pitäs olla perusinfraa, ja on jotenkin käsittämätöntä että vielä vuonna 2026 suomessa ei ole suunnilleen joka kotitalouteen ulottuvaa valokuituverkkoa ja tälläsen perusinfran rakentamisen pystyy alueella estämään esimerkiks ikärakenne.

Jos nyt valtio ostaa ton mallin ulkopuoliselta, tulee sitäkautta ne ihan samat kulut maksettavaksi. Yleensä itse tekeminen on aina halvempaa mitä ulkoistus. Alko nyt on hyvänä esimerkkinä sellasesta perusinfrasta, mikä on joku kivikautinen jäänne eikä tietenkään nykymaailmassa kuuluisi enää valtiolle.

 

[finWeazel]

Pienempää valtiohimmeliä kaipaisi. Nuo yleishyödylliset järjestöt yms. vois olla halukkaiden yksityisten ihmisten ja yritysten sponsoroimia. Annetaan yleishyödylliseen lahjoitetusta rahasta jonkinlainen veroale, vrt. amerikka. Ne yleishyödylliset mitä kansalaiset kokevat tärkeiksi saavat rahoituksen, vähiten tärkeät kuolevat pois. Samalla vähenee kaikenlainen poliittinen lobbaus ja korruptio kun ei politiikalla ja järjestöillä ole toistensa kanssa tekemistä.

 

[draco76]

Pienempää valtiohimmeliä kaipaisi. Nuo yleishyödylliset järjestöt yms. vois olla halukkaiden yksityisten ihmisten ja yritysten sponsoroimia. Annetaan yleishyödylliseen lahjoitetusta rahasta jonkinlainen veroale, vrt. amerikka. Ne yleishyödylliset mitä kansalaiset kokevat tärkeiksi saavat rahoituksen, vähiten tärkeät kuolevat pois. Samalla vähenee kaikenlainen poliittinen lobbaus ja korruptio kun ei politiikalla ja järjestöillä ole toistensa kanssa tekemistä.

En tiedä onko veroalekaan tarpeellinen. Jos on tarpeeksi tärkeä, niin antaa jokatapauksessa kuten eläinsuojelujärjestöt nykyiselläänkin. Todella tärkeistä huolehtii valtio/kunta, esimerkkinä kirjastot nyttenkin.

Liberaalipuolue taitaa olla ainoa puolue, joka ajaa tuollaista Suomessa.

 

[finWeazel]

En tiedä onko veroalekaan tarpeellinen. Jos on tarpeeksi tärkeä, niin antaa jokatapauksessa kuten eläinsuojelujärjestöt nykyiselläänkin. Todella tärkeistä huolehtii valtio/kunta, esimerkkinä kirjastot nyttenkin.

Yritin sanoa, että nolla järjestöä saa julkisen rahasta tukea. Jos asia on tärkeä se hoidetaan virallisesti ja suoraan ei minkään järjestön kautta. Jos porukka haluaa jotain järjestöhommaa tehdä sen voi rahoittaa omasta taskusta. Valtio voi tätä auttaa nykyhimmelin alasajon jälkeen tarjoamalla jonkinlaisen veroporkkanan jos laittaa omaa rahaa yleishyödyllisen virallisen määritelmän täyttäviin järjestöihin. Jokainen valitsee itse onko se joku lasten urheilu, lohikalat saimaassa, vähävaraisten ruoka-apu tai joku muu juttu.

 

[Sikatiiker]

Jos järjestöllä on 24 miljoonaa omaa varallisuutta, niin miksi sille annetaan valtionavustusta?
Tuon 24 miljoonaa kun sijoittaa vaikka osakkeisiin, niin maltillisella 7% vuosituotolla sillä tienaa noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Eikö se riitä kattamaan vuosikuluja? Ja jos ei riitä, niin eikö kannattaisi laittaa riittämään?

Muistan kirjoitelleeni tosta Marttojen varallisuudesta aiemmin joko tähän tai toiseen politiikkaketjuun. Haulla löytyi äkkiseltään vain tämä: Toiminnanjohtajalle 150 tonnia vuodessa. Poliitikot päättävät järjestöjen miljoona-avustuksista ja järjestöt maksavat poliitikoille johtajan palleista satojen tonnien vuosipalkkiot. Sitten tätä joku vielä kutsuu hyödylliseksi toiminnaksi yhteiskunnan kannalta, kun kansa ryöstöverotetaan ja verovaroin elätetään tällaista tyhjänpäiväistä paskasakkia. Kannattaa myös tsekata tuo Eduard Polonin säätiö, sieltäkin martat saa about miljoonan suuruisia potteja ja säätiöllä on 15 miljoonan sijoitusvarallisuus.

 

[pulatunnus]

Esimerkiks vakaiden internetyhteyksien pitäs olla perusinfraa, ja on jotenkin käsittämätöntä että vielä vuonna 2026 suomessa ei ole suunnilleen joka kotitalouteen ulottuvaa valokuituverkkoa ja tälläsen perusinfran rakentamisen pystyy alueella estämään esimerkiks ikärakenne.

Kuituketjussa tätä välllä kommentoinut.

Yhteiskunta on tukenut ja lähinnä kysynnästä kiinni.

Ja meillä rakkennettu todella massiivisesti ihan markkinaehtoisesti.

Julkisentalouden kannalta kuitujoka savuun valtion rahoilla olisi ollut huono rahankäytö, mikä järki vetää kuolevaan rintsikkaan 20 000€ kuitu.

Spoileri: pidemin

Yhteiskunta on tukenut kuidunrakentamsta monin tavoin, tärkein, hyvin matalat byrokraattisesti esteet., valtion, kuntien yms mailla luvitus helppoa ja edullista, yksityisillä mailla jos ei vapaaehtoisesti niin kunnat voi runnoa.

Meillä toimivat valtakunnalliset verkot, nettikuplan aikaan rakennettiin todella rajusti yksityisellä rahalla, kuitu vedettiin korpiin asti.

Lisäksi hankkeita tuettu erilaisian rahallin tukimallien kautta, millä rakennettu haja-astusalueille kuitu ritsikoihin asti.

Jos nyt valtio ostaa ton mallin ulkopuoliselta, tulee sitäkautta ne ihan samat kulut maksettavaksi. Yleensä itse tekeminen on aina halvempaa mitä ulkoistus.

No ei ole aina. jo agraariyhteiskunnassa todettiin että ei kaikkea kannata tehdä yksin, vaikka olemme tunnettuja yksintekemisestä.

Tietenkin näinä aikoina todettu että liika luotto kavereihin ja vierasiin voi olla riski.

 

[SampoTexaa]

No miksi sen tarttisi olla joku "bisnes"? Ei valtion kuulu tehdä bisnestä vaan ylläpitää perusinfraa mitä se sitten minäkin aikana on, nää tekoälymallit nyt taitaa tulevaisuudessa sellasta olla. Suomessa vaan on outo käsitys ettei perusinfra muka muutu ajan myötä mihinkään vaan jotkut keisarin aikaset posti ja telelaitokset sekä tiet on lähinnä niitä ja kaikki sen jälkeen tullut "bisnestä". Esimerkiks vakaiden internetyhteyksien pitäs olla perusinfraa, ja on jotenkin käsittämätöntä että vielä vuonna 2026 suomessa ei ole suunnilleen joka kotitalouteen ulottuvaa valokuituverkkoa ja tälläsen perusinfran rakentamisen pystyy alueella estämään esimerkiks ikärakenne.

Jos nyt valtio ostaa ton mallin ulkopuoliselta, tulee sitäkautta ne ihan samat kulut maksettavaksi. Yleensä itse tekeminen on aina halvempaa mitä ulkoistus. Alko nyt on hyvänä esimerkkinä sellasesta perusinfrasta, mikä on joku kivikautinen jäänne eikä tietenkään nykymaailmassa kuuluisi enää valtiolle.

Eli sulle olisi ok pistää vaikka 10Mrd€/v tällaiseen pelkän ”infran” nimissä?

Ihan vaan tiedoksi että llm:n jo last season juttuja.

 

[El Toro]

Todella tärkeistä huolehtii valtio/kunta, esimerkkinä kirjastot nyttenkin.

Kirjastot ovat enemmänkin esimerkki menneestä maailmasta, josta ei osata päästää irti. Ne voisi korvata digitaalisella lainaamolla, mutta sen sijaan tuhlaamme järkyttävästi rahaa isoihin rakennuksiin ja työvoimaan, kun "on niin mukava lukea paperilta". Sen myös itse kirjastot tiedostavat, kun esim. epätoivoisena ovat alkaneet hommaamaan kaikkea mahdollista kamaa lainattavaksi, jotta olisi edes joku syy millä puolustella toimintaa.

 

[3dfx]

Eli sulle olisi ok pistää vaikka 10Mrd€/v tällaiseen pelkän ”infran” nimissä?

Ihan vaan tiedoksi että llm:n jo last season juttuja.

Tän saman voisi kääntää, että "sulle olisi ok pistää vaikka 10mrd/v ulkomailta ostettuun palveluun?". Täähän se kysymys nyt on näissä epätoivoisissa "korvataan julkinen sektori tekoälyllä"- haihatteluissa.

Kyllä tuo olisi minulle OK jos sillä saadaan vähennettyä Suomen riippuvuutta kriittisessä infrassa ulkomaista ja rahat menisi suomalaisten kehitystoimintaan suomalaisille.

No ei ole aina. jo agraariyhteiskunnassa todettiin että ei kaikkea kannata tehdä yksin, vaikka olemme tunnettuja yksintekemisestä.

Tietenkin näinä aikoina todettu että liika luotto kavereihin ja vierasiin voi olla riski.

Ihan käytännön kokemus yrittäjänä, ulkoistaminen on liki aina helvetin kallista ja itse tekeminen melkein aina siihen verrattuna halpaa. On poikkeuksia, mutta pääsääntöisesti ostopalvelut on aina kalliita. Sama homman olen havainnu julkisella sektorillakin, ulkoistus ei ole halpaa ja sillä saa todella huonoa laatua kalliilla verrattuna itse tekeminen. Yksityisellä voi saada hyvää laatua kalliilla tai sitte ei, vähän riippuu.

Kuituketjussa tätä välllä kommentoinut.

Yhteiskunta on tukenut ja lähinnä kysynnästä kiinni.

Ja meillä rakkennettu todella massiivisesti ihan markkinaehtoisesti.

Julkisentalouden kannalta kuitujoka savuun valtion rahoilla olisi ollut huono rahankäytö, mikä järki vetää kuolevaan rintsikkaan 20 000€ kuitu.

Markkinaehtoisuus ei toimi kriittisen infran tapauksessa. Markkina tuottaa sellasia lopputulemia, että toiset elää 1800- luvulla "kun ei kannata" ja toiset 2020- luvulla. Tän lisäksi on useita päällekkäisiä toimijoita, mitään ei koordinoida ja yks kaivelee tuolta ja toinen täältä ja kolmas sitten kaivaa kaikki taas uudelleen auki. Toi ei ole maan etu ja suomessa ei olisi edes sähköverkkoa tai kunnollista tieverkkoa, jos oltaisiin vaan edetty markkinaehtoisesti joka asiassa. Onneksi ei, niin täällä on edes jotain perusinfraa.

Mutta bisnestähän se nimenomaan tuo kun sama homma tehdään vaikka kolmeen kertaan yhden kerran sijasta, mutta niin bisnestä tekee myös ikkunoiden hajottaminen ja talojen polttaminenkin ja niissä BKTkin muuten kasvaa.

 

[Tuomi0]

Kirjastot ovat enemmänkin esimerkki menneestä maailmasta, josta ei osata päästää irti. Ne voisi korvata digitaalisella lainaamolla, mutta sen sijaan tuhlaamme järkyttävästi rahaa isoihin rakennuksiin ja työvoimaan, kun "on niin mukava lukea paperilta". Sen myös itse kirjastot tiedostavat, kun esim. epätoivoisena ovat alkaneet hommaamaan kaikkea mahdollista kamaa lainattavaksi, jotta olisi edes joku syy millä puolustella toimintaa.

Kirjat voisi säästää isoon konttiin huoltovarmuuden varalta, mutta olen samaa mieltä että näitä julkisia eläkeläisten olemispaikkoja olisi karsittava todella paljon. Uimahallit kanssa käyttäjien maksettavaksi ja muut vastaavat. Tämä maa on rakennettu velaksi 1960 luvulta kattamaan sen ajan sukupolven tarpeet hautaan asti ja käytösmallit. Muut ovat saaneet maksaa itse elämisen ja olemisensa.

 

[Hammer_of_Justice]

Kirjastot ovat enemmänkin esimerkki menneestä maailmasta, josta ei osata päästää irti. Ne voisi korvata digitaalisella lainaamolla, mutta sen sijaan tuhlaamme järkyttävästi rahaa isoihin rakennuksiin ja työvoimaan, kun "on niin mukava lukea paperilta". Sen myös itse kirjastot tiedostavat, kun esim. epätoivoisena ovat alkaneet hommaamaan kaikkea mahdollista kamaa lainattavaksi, jotta olisi edes joku syy millä puolustella toimintaa.

Sääliksi käy osaa nykylapsista, kun jo rattaista tuijottelevat ruutua päivät pitkät ja vanhemmat tekee vieressä samoin. Kotona ei ikinä lueta mitään, vaan korkeintaan laitetaan joku äänikirja pauhaamaan. Kirjojen merkitys on valtava jo ihan kehityksen kannalta, mutta joo korvataan kaikki digitaalisesti ja säästetään.

 

[pulatunnus]

Kirjastot ovat enemmänkin esimerkki menneestä maailmasta, josta ei osata päästää irti. Ne voisi korvata digitaalisella lainaamolla, mutta sen sijaan tuhlaamme järkyttävästi rahaa isoihin rakennuksiin ja työvoimaan, kun "on niin mukava lukea paperilta". Sen myös itse kirjastot tiedostavat, kun esim. epätoivoisena ovat alkaneet hommaamaan kaikkea mahdollista kamaa lainattavaksi, jotta olisi edes joku syy millä puolustella toimintaa.

Kirjastot elävät suosionsa huippua. ja ne on paljon muutakn kuin kirja varastoja josta voi lainata kirjoja.

Digitaliiset kirjat, ekirjat, äänikirjat, lehdet valikoimaan myös. Siinä vähän mutkia, ettei mene kaupallisten varpaille.

Ihan käytännön kokemus yrittäjänä, ulkoistaminen on liki aina helvetin kallista ja itse tekeminen melkein aina siihen verrattuna halpaa. On poikkeuksia, mutta pääsääntöisesti ostopalvelut on aina kalliita. Sama homman olen havainnu julkisella sektorillakin, ulkoistus ei ole halpaa ja sillä saa todella huonoa laatua kalliilla verrattuna itse tekeminen. Yksityisellä voi saada hyvää laatua kalliilla tai sitte ei, vähän riippuu.

No olen ehdottomasti erimieltä, itse kananttaa tehdä se missä on vahvin.
no jokin talonmiespalvelu jos tykkää hommista että hallinnosta. Mutta siinä nyt näkee heti asiakkaista että ei kaikkea kannata tehdä itse.

Joku osuukappa niin sillä voi olla todella paljon konsernin sisällä, mutta ei sekään ihan kaikkea itse tee. vaikka sinänsä olisi ns "kulutusta".

Markkinaehtoisuus ei toimi kriittisen infran tapauksessa. Markkina tuottaa sellasia lopputulemia, että toiset elää 1800- luvulla "kun ei kannata" ja toiset 2020- luvulla. Tän lisäksi on useita päällekkäisiä toimijoita, mitään ei koordinoida ja yks kaivelee tuolta ja toinen täältä ja kolmas sitten kaivaa kaikki taas uudelleen auki. Toi ei ole maan etu ja suomessa ei olisi edes sähköverkkoa tai kunnollista tieverkkoa, jos oltaisiin vaan edetty markkinaehtoisesti joka asiassa. Onneksi ei, niin täällä on edes jotain perusinfraa.

Mutta bisnestähän se nimenomaan tuo kun sama homma tehdään vaikka kolmeen kertaan yhden kerran sijasta, mutta niin bisnestä tekee myös ikkunoiden hajottaminen ja talojen polttaminenkin ja niissä BKTkin muuten kasvaa.

No kriittinen kuituinfra vedetty tähän maahan 1990 luvulla pitkälti markkinaehtoisesti, 2020 luvulla kuitua vedetty ihan markkinaehtoisesti kuluttajille. Tuollainen infara ja palvelu on säädelty niin että omistajuus ei ole ongelma.

EU, Valtio, kunnat tuki haja-astuselueiden kuiduttamista käytännössä niin paljon kuin kysyntää oli. Turha sinne sivu savuun on vetää 20 000 kuitua jos siellä ei sitä kukaan halua ja tarvi. Se ei vähentäs hänen, ei kunna, ei valtion menoja, Hän joutuisi siitä masaan osan veroissaan muiden palveluiden heikkenemisenä. Lopun sitten maksaisi etelän veronmaksajat.

Tärkeämpää haja-astuselueella on siedettävasti toimiva mobiili, sitä ei voi korvata kuidulla.

 

[El Toro]

Sääliksi käy osaa nykylapsista, kun jo rattaista tuijottelevat ruutua päivät pitkät ja vanhemmat tekee vieressä samoin. Kotona ei ikinä lueta mitään, vaan korkeintaan laitetaan joku äänikirja pauhaamaan. Kirjojen merkitys on valtava jo ihan kehityksen kannalta, mutta joo korvataan kaikki digitaalisesti ja säästetään.

Kummallinen ajatus, että lukeminen loppuisi ilman kirjastoja. Kirjastot alas ja säästöillä lukulaite äitiyspakkaukseen, sitten voisi sekin piltti lukea, jonka vanhemmat keskittyy TikTokin selaamiseen. Todellisuudessahan digitaalisella päästään halutessaan jopa parempiin tuloksiin, paperilla kun ei ole mitään maagista voimaa:

The comparison of digital versus paper books that only differed by digitization showed lower comprehension scores for digital books. Adults’ mediation during print books’ reading was more effective than the enhancements in digital books read by children independently. However, with story-congruent enhancements, digital books outperformed paper books. An embedded dictionary had no or negative effect on children’s story comprehension but positively affected children’s vocabulary learning

https://journals.sagepub.com/doi/10.3102/0034654321998074

Kirjastot elävät suosionsa huippua. ja ne on paljon muutakn kuin kirja varastoja josta voi lainata kirjoja.

Siinä hienosti toistit viimeisen lauseeni asian. Miksi minun pitää esim. maksaa jonkun retropelinurkkaus tai lautapelailu? Menkööt vaikka johonkin asialle omistettuun kahvilaan istumaan.

 

[3dfx]

No olen ehdottomasti erimieltä, itse kananttaa tehdä se missä on vahvin.
no jokin talonmiespalvelu jos tykkää hommista että hallinnosta. Mutta siinä nyt näkee heti asiakkaista että ei kaikkea kannata tehdä itse.

Joku osuukappa niin sillä voi olla todella paljon konsernin sisällä, mutta ei sekään ihan kaikkea itse tee. vaikka sinänsä olisi ns "kulutusta".

Tämä ei vaan jalkaudu käytäntöön oikeen mitenkään, vaikka on totta maailmassa missä on täydellinen tieto ja transaktiokulut ym. nolla.

No kriittinen kuituinfra vedetty tähän maahan 1990 luvulla pitkälti markkinaehtoisesti, 2020 luvulla kuitua vedetty ihan markkinaehtoisesti kuluttajille. Tuollainen infara ja palvelu on säädelty niin että omistajuus ei ole ongelma.

EU, Valtio, kunnat tuki haja-astuselueiden kuiduttamista käytännössä niin paljon kuin kysyntää oli. Turha sinne sivu savuun on vetää 20 000 kuitua jos siellä ei sitä kukaan halua ja tarvi. Se ei vähentäs hänen, ei kunna, ei valtion menoja, Hän joutuisi siitä masaan osan veroissaan muiden palveluiden heikkenemisenä. Lopun sitten maksaisi etelän veronmaksajat.

Tärkeämpää haja-astuselueella on siedettävasti toimiva mobiili, sitä ei voi korvata kuidulla.

Meillä lienee eri käsitys siitä mikä on kriittistä kuituinfraa ja mikä ei. Tää markkinaehtoisuus ei ole kyllä mun nähdäkseni tuota pystynyt hoitamaan. Samoin on kyllä mobiilinkin kanssa kun voi myydä yhtä ja todellisuus on toinen, ja markkinaehtoinen toimija ei ole vastuussa mistään.

Siinä hienosti toistit viimeisen lauseeni asian. Miksi minun pitää esim. maksaa jonkun retropelinurkkaus tai lautapelailu? Menkööt vaikka johonkin asialle omistettuun kahvilaan istumaan.

Oon sanonut tän aikasemminkin mutta hyvinvointivaltio ei ole mikään supermarketti missä otetaan ostokset koriin ja maksetaan ne mitä omaan koriin on otettu ja ei makseta muitten ostoksia. Niin kauan kun meillä tämmänen on, kannattaa tollasesta mindsetistä pyrkiä eroon.

 

[El Toro]

Oon sanonut tän aikasemminkin mutta hyvinvointivaltio ei ole mikään supermarketti missä otetaan ostokset koriin ja maksetaan ne mitä omaan koriin on otettu ja ei makseta muitten ostoksia. Niin kauan kun meillä tämmänen on, kannattaa tollasesta mindsetistä pyrkiä eroon.

Jos on "hyvinvointivaltio" niin sitten pitäisi vain maksaa kaikki mahdollinen puuhastelu mielissään? Valitettavasti juuri noin iso osa kansasta ajattelee ja siksi tämäkin ketju on olemassa.

 

[pulatunnus]

Meillä lienee eri käsitys siitä mikä on kriittistä kuituinfraa ja mikä ei. Tää markkinaehtoisuus ei ole kyllä mun nähdäkseni tuota pystynyt hoitamaan.

Mikä on kriittistä kuitu infraa ja miten niin ei pysty sitä hoitamaa.

Juu saksan kuitu kärsivaurioita, mutta hmm se tais ollakkin valtion, no kyllä sellainen semi kaupallinen,

 

[draco76]

Jos on "hyvinvointivaltio" niin sitten pitäisi vain maksaa kaikki mahdollinen puuhastelu mielissään? Valitettavasti juuri noin iso osa kansasta ajattelee ja siksi tämäkin ketju on olemassa.

Kirjastot nyt kuuluvat hyvinvointivaltioon siinä missä koulut. Lautapelit ovat kuuluneet valikoimaan pitkään. Konsolipelit ovat jatkoa äänilevyille ja elokuville. Eikä 3d-tulostimetkaan huono juttu ole.

Meillä tosin lämpökameraa ei tarjonnut kirjasto, vaan kaupunki suoraan. Sai lämpövuodot kuvattua talosta.

 

[SampoTexaa]

Tän saman voisi kääntää, että "sulle olisi ok pistää vaikka 10mrd/v ulkomailta ostettuun palveluun?". Täähän se kysymys nyt on näissä epätoivoisissa "korvataan julkinen sektori tekoälyllä"- haihatteluissa.

Kyllä tuo olisi minulle OK jos sillä saadaan vähennettyä Suomen riippuvuutta kriittisessä infrassa ulkomaista ja rahat menisi suomalaisten kehitystoimintaan suomalaisille.

Valtion KAIKKI ICT kulut on n. 1,7Mrd€

Valtion ICT-menot - Tutkihallintoa.fi

Valtion ICT-menoista on koostettu erillinen raportti, jotta liikekirjanpidossa eri tiliryhmiin sijoittuvien ICT-menojen muodostamaa kokonaisuutta on helpompi tarkastella. Raportti perustuu ICT-menojen seurannassa käytettävien liikekirjanpidon tilien kertymiin. Raportilla voi tarkastella valtion...

www.tutkihallintoa.fi

Tuolla 10Mrd€:lla ostaisi listahinnalla ChatGPT pro:n jokaiselle suomalaiselle vauvasta vaariin ja jäisi vielä 260Milj€ pelirahaa. Paremman hyödyn tällä saa kuin että kyhättäisi joku oma kusinen llm joka ei kytkeydy mihinkään.

 

[El Toro]

Kirjastot nyt kuuluvat hyvinvointivaltioon siinä missä koulut. Lautapelit ovat kuuluneet valikoimaan pitkään. Konsolipelit ovat jatkoa äänilevyille ja elokuville. Eikä 3d-tulostimetkaan huono juttu ole.

Meillä tosin lämpökameraa ei tarjonnut kirjasto, vaan kaupunki suoraan. Sai lämpövuodot kuvattua talosta.

Ja se mukavuus maksaa vuodessa 374 838 118,76€, josta puolet henkilöstökuluja ja 100 miljoonaa tiloihin. Itse aineistoon ei mene kuin vajaa 40 miljoonaa. Suurin osa rahoista katoaa siis ilmaan ja ei tuota juuri mitään viihdykettä suurimmalle osalle kansalaisista.

ostaisi listahinnalla ChatGPT pro:n jokaiselle suomalaiselle

Otetaanpa tästä mallia, jokaiselle kansalaiselle voisi hankkia GeForce Now Ultra, Netflix Premium ja Tidal Invidual ja päälle laittaa 100 miljoonaa digitaalisen kirjaston ylläpitämiseen, jossa olisi laajempi valikoima kuin monen paikallisessa kirjavarastossa ja se maksaisi vielä noin 30 miljoonaa vähemmän kuin nyt poltetaan rahaa.

 

[Hammer_of_Justice]

Kummallinen ajatus, että lukeminen loppuisi ilman kirjastoja.

Ei varmasti loppuisi, enkä minä näin käsittääkseni myöskään väittänyt. Kummallisena kuitenkin pitäisin, etteikö esimerkiksi lasten ja nuorten lukeminen vähentyisi päätöksellä sulkea kaikki kirjastot.

Mistäköhän kirjaston jälkeen seuraavaksi säästetään, peruskoulusta? Kyllähän se nyt riittäisi, että paremman kansan jälkikasvu käy kalliit yksityiskoulut, kun eihän niitä duunejakaan kaikille riitä, eikä ruokalähetiksi tarvi niin paljon kouluja käydä. Voidaan myös siirtää se köyhien lähiopetus sinne teamsiin ja säästää silläkin rahaa, kun jatkossa riittää yksi opettaja kaikille oppilaille suomessa.

 

[El Toro]

Mistäköhän kirjaston jälkeen seuraavaksi säästetään, peruskoulusta? Kyllähän se nyt riittäisi, että paremman kansan jälkikasvu käy kalliit yksityiskoulut, kun eihän niitä duunejakaan kaikille riitä, eikä ruokalähetiksi tarvi niin paljon kouluja käydä. Voidaan myös siirtää se köyhien lähiopetus sinne teamsiin ja säästää silläkin rahaa, kun jatkossa riittää yksi opettaja kaikille oppilaille suomessa.

Aika lähelle pääsit, ne lakkautetaan visiossani kokonaan:

Koululaitos on kyllä auttamattoman vanhentunut, opettajat voisi jo korvata ja tulokset olisi todennäköisesti parempia, kun jokaiselle voisi kustomoida opetuksen ja tekoäly jaksaa vääntää rautalangasta asioita loputtomasti. Nykyinen malli "hitaimman mukaan" on ihan kauhea.

Muistaakseni tästä luin joskus:

Math Academy

www.mathacademy.com

Tulokset oli hurjia, lapset paljon edellä perinteistä opetusta. Tuommoinen tyyli joka aiheeseen ja älyköt vetäisi yliopistotasolla, kun ne hitaimmat vielä tavaa ala-asteen materiaalia.

 

[draco76]

Ja se mukavuus maksaa vuodessa 374 838 118,76€, josta puolet henkilöstökuluja ja 100 miljoonaa tiloihin. Itse aineistoon ei mene kuin vajaa 40 miljoonaa. Suurin osa rahoista katoaa siis ilmaan ja ei tuota juuri mitään viihdykettä suurimmalle osalle kansalaisista.

375 miljoonaa vuodessa ei ole niin paljoa kirjastotoimeen. Työntekijät vievät suurimman osan, vaikka työskentelevät erittäin halvalla. Taisivat olla korkeakoulutettujen alapäässä.

Eduskunta jakaa vuodessa 50 miljoonaa pelkkiä 'joulurahoja', Helsinki gardenkin on jo yksinään kymmeniä miljoonia. Kirjasto ja museotoiminta ovat mielestäni valtion perustehtäviä, jotka tulee säilyttää. Vaikka pelkkään minarkiaan eivät kuulukaan.

 

[Sikatiiker]

375 miljoonaa vuodessa ei ole niin paljoa kirjastotoimeen. Työntekijät vievät suurimman osan, vaikka työskentelevät erittäin halvalla. Taisivat olla korkeakoulutettujen alapäässä.

Eduskunta jakaa vuodessa 50 miljoonaa pelkkiä 'joulurahoja', Helsinki gardenkin on jo yksinään kymmeniä miljoonia. Kirjasto ja museotoiminta ovat mielestäni valtion perustehtäviä, jotka tulee säilyttää. Vaikka pelkkään minarkiaan eivät kuulukaan.

Pahoittelen, että menee sivuhuuteluna vähän ohi käsitellyn aiheen; mihin ihmeeseen kirjastoissa tarvitaan korkeakoulutettuja työntekijöitä? Siis mietin vain, että miksi palkataan matalallakaan palkalla joka kirjastoon korkeakoulutettuja, kun työ vastaa käytännössä kaupan hyllyttäjän ja kassatyöntekijän työnkuvaa ja vaaditun ammattitaidon määrää ja vaativuustasoa.

Mielestäni tämäkin kuvastaa julkisen sektorin älyttömyyttä, tehokkuutta ja resurssien haaskuuinnokkuutta. Eihän hyvänen aika rautakauppakaan vaadi korkeakoulutettuja myyjiä, vaikka tietämyksen on oltava ajoittain hyvinkin spesifiä.

 

[El Toro]

Pahoittelen, että menee sivuhuuteluna vähän ohi käsitellyn aiheen; mihin ihmeeseen kirjastoissa tarvitaan korkeakoulutettuja työntekijöitä? Siis mietin vain, että miksi palkataan matalallakaan palkalla joka kirjastoon korkeakoulutettuja, kun työ vastaa käytännössä kaupan hyllyttäjän ja kassatyöntekijän työnkuvaa ja vaaditun ammattitaidon määrää ja vaativuustasoa.

Vaatimukset ovat kokeneet melkoisen inflaation, työt joita pystyi tekemään ennen kansankoulun käynyt teini kolmen päivän perehdytyksellä vaativat nyt hienon tutkinnon. Korkeakoulutus ei tarkoita oikeastaan enää mitään, ennemminkin se pitää olla, että pääsee edes hanttihommiin. Koska koulutustaso on niin maalle kuin ihmisille statussymboli kellään ei kiinnosta edes parantaa tilannetta, vaan halutaan vain entistä enemmän tutkintoja. Pohdittavaksi jää paljonko touhussa on järkeä, lyhentää niin työuraa kuin aiheuttaa massiiviset kulut.

 

[pulatunnus]

Pahoittelen, että menee sivuhuuteluna vähän ohi käsitellyn aiheen; mihin ihmeeseen kirjastoissa tarvitaan korkeakoulutettuja työntekijöitä? Siis mietin vain, että miksi palkataan matalallakaan palkalla joka kirjastoon korkeakoulutettuja, kun työ vastaa käytännössä kaupan hyllyttäjän ja kassatyöntekijän työnkuvaa ja vaaditun ammattitaidon määrää ja vaativuustasoa.

Ei kaikken tarvitse olla korkeakoulutettuja, eikä olekkaan. Mutta ei joa AI avustaja vielä korvaa sitä pätevää virkamiestä. Ei siihen ihan riitä se että on kirjallisuudesta innostunut. Palautuslaatikon tyhjennys ja kirjojen muovittamiseen, korjaamiseen riittää sinänsä riittää alempi tutkintoja ja alanperehdystys.

Mielestäni tämäkin kuvastaa julkisen sektorin älyttömyyttä, tehokkuutta ja resurssien haaskuuinnokkuutta. Eihän hyvänen aika rautakauppakaan vaadi korkeakoulutettuja myyjiä, vaikka tietämyksen on oltava ajoittain hyvinkin spesifiä.

Niin rautakaupan henkilökunassa on monen asteista koulutusta ja jos ei ole mini pätevyys vaatimuksia niin eri kauppojen välillä voi olla kirjavaa, jossain ihan rautaelämän koululaisia.

No ei ne kirjaston korkeakoulutetutkaan ole hinnalla pilattuja. Julkisella puolelle on se rasite että vaatimukset pitää olla selkeitä, jos ei ole minimiä niin mennään ali, jos on liikkumavaraa niin vääntöä.

 

[3dfx]

Jos on "hyvinvointivaltio" niin sitten pitäisi vain maksaa kaikki mahdollinen puuhastelu mielissään? Valitettavasti juuri noin iso osa kansasta ajattelee ja siksi tämäkin ketju on olemassa.

Ei nyt mielissään, mutta auttaa aika paljon asiaa ymmärtää mistä on kyse eikä ihmetellä jostain ihan omituisesta raamista, että miksi minun pitää maksaa sitä ja tätä turhaksi kokemaani. Luonnollisesti tähän aina liittyy se, että muiden toki pitää maksaa se minkä itse kokee tärkeäksi. Hyvinvointivaltiossa osa on nettosaaja ja osa nettomaksaja, ja yleensä sen nettomaksamisenkin jälkeen ne nettomaksajat on paremmassa asemassa mitä nettosaajat.

Jos nyt puhutaan kirjastoista niin ne ei kovinkaan iso komponentti tossa otsikon aiheessa ole.

Mikä on kriittistä kuitu infraa ja miten niin ei pysty sitä hoitamaa.

Juu saksan kuitu kärsivaurioita, mutta hmm se tais ollakkin valtion, no kyllä sellainen semi kaupallinen,

No mun mielestä pitäs tehä päätös että 90% on kuidun piirissä vaikka 15 vuoden sisällä. Tai olisi pitäny tehä jo 25 vuotta sitten. Se on sitä kommunikaatioinfran rakentamista, kuten joskus oli puhelinlinjat.

Tuolla 10Mrd€:lla ostaisi listahinnalla ChatGPT pro:n jokaiselle suomalaiselle vauvasta vaariin ja jäisi vielä 260Milj€ pelirahaa. Paremman hyödyn tällä saa kuin että kyhättäisi joku oma kusinen llm joka ei kytkeydy mihinkään

Ei kyllä saa, koska rahat menee ulkomaille, suomalaisten kaikki tiedot on ulkomaalaisten käytössä, suomeen ei synny alan osaamista, ei alan työpaikkoja ym. Toihan olisi ihan sysipaska diili joka tavalla.

 

[pulatunnus]

No mun mielestä pitäs tehä päätös että 90% on kuidun piirissä vaikka 15 vuoden sisällä. Tai olisi pitäny tehä jo 25 vuotta sitten. Se on sitä kommunikaatioinfran rakentamista, kuten joskus oli puhelinlinjat.

Ok, no siinä oltaisiin askel lähempänä otsikkoa.

 

[El Toro]

Ei nyt mielissään, mutta auttaa aika paljon asiaa ymmärtää mistä on kyse eikä ihmetellä jostain ihan omituisesta raamista, että miksi minun pitää maksaa sitä ja tätä turhaksi kokemaani. Luonnollisesti tähän aina liittyy se, että muiden toki pitää maksaa se minkä itse kokee tärkeäksi. Hyvinvointivaltiossa osa on nettosaaja ja osa nettomaksaja, ja yleensä sen nettomaksamisenkin jälkeen ne nettomaksajat on paremmassa asemassa mitä nettosaajat.

Jos nyt puhutaan kirjastoista niin ne ei kovinkaan iso komponentti tossa otsikon aiheessa ole.

Ei kovin iso, mutta yksi mistä saisi helposti säästöjä ja kansalaiselle tuotettu hyöty jopa paranisi, itse en laske mahdollisuutta pelata jotain pleikkaria tai lukea samaa tekstiä paperilta satojen miljoonien arvoiseksi. Itse en käytä kirjastoja enää ollenkaan, digitaalisesti kirjan saa heti klikkauksella ilman matkustamista, softa tarjoaa sanoille selitykset, käännökset, muistaa missä menee jne ja jos on vielä joku bakteerikammoinen niin ei tarvitse miettiä edes millainen kusisormi selannut teosta aikaisemmin.

"Ei kovinkaan iso" on myös huonohko argumentti, niitä ei kovinkaan isoja kun on järkyttävä määrä. Helpommalla toki pääsisi ottamalla isoimmista menoista, mutta niihin ei ole haluja juuri kellään, kuten ei näihin pienempiinkään, hallituksesta toiseen pelkkää näpertelyä.

 

[3dfx]

Ei kovin iso, mutta yksi mistä saisi helposti säästöjä ja kansalaiselle tuotettu hyöty jopa paranisi, itse en laske mahdollisuutta pelata jotain pleikkaria tai lukea samaa tekstiä paperilta satojen miljoonien arvoiseksi. Itse en käytä kirjastoja enää ollenkaan, digitaalisesti kirjan saa heti klikkauksella ilman matkustamista, softa tarjoaa sanoille selitykset, käännökset, muistaa missä menee jne ja jos on vielä joku bakteerikammoinen niin ei tarvitse miettiä edes millainen kusisormi selannut teosta aikaisemmin.

"Ei kovinkaan iso" on myös huonohko argumentti, niitä ei kovinkaan isoja kun on järkyttävä määrä. Helpommalla toki pääsisi ottamalla isoimmista menoista, mutta niihin ei ole haluja juuri kellään, kuten ei näihin pienempiinkään, hallituksesta toiseen pelkkää näpertelyä.

Nää kirjastojutut on nimenomaan sitä näpertelyä ja on vielä ymmärtääkseni aika suosittu julkinen palvelu. Viime kesänä lainasin kirjastosta elokuvia, niitä ei yle areenassa ollut. Digitaalisesti toki saa kirjan, mutta en kyllä itse tykkää sellasia lukea. Siis jos pitää oikeasti lukea eikä vaan selata. Kirjoissa saatavuus on aika hyvä yleisesti kaupoista, mutta nykysin kirjasto on oikeestaan ainut vaihtoehto sellasille elokuville, mille ei ole digitaalista jakelua suomeen ja DVD:n valmistuskin on lopetettu. Eihän ne kovin hyvässä kunnossa ole, mutta minkäs teet.

 

[El Toro]

Nää kirjastojutut on nimenomaan sitä näpertelyä ja on vielä ymmärtääkseni aika suosittu julkinen palvelu. Viime kesänä lainasin kirjastosta elokuvia, niitä ei yle areenassa ollut. Digitaalisesti toki saa kirjan

Kuten sanoin: "Ei kovinkaan iso" on myös huonohko argumentti, niitä ei kovinkaan isoja kun on järkyttävä määrä. Olet myös vähemmistöä, tuo tilastosivu näyttää N/A DVD & Blu-Ray, mutta videotallenteita on lainattu 3,98% kirjojen määrästä. Etkö ennemmin itsekin painaisi vain play ja 4k striimi lähtisi pyörimään sen sijaan, että haet jonkun naarmutetun levyn?

Digitaalisesti toki saa kirjan, mutta en kyllä itse tykkää sellasia lukea. Siis jos pitää oikeasti lukea eikä vaan selata.

Onko tämä satojen miljoonien arvoista? Tykkään välillä itsekin lukea paperilta, ne tosin ostan hyllyyn pysyväksi, kirjat ovat melko halpoja.

 

[3dfx]

Kuten sanoin: "Ei kovinkaan iso" on myös huonohko argumentti, niitä ei kovinkaan isoja kun on järkyttävä määrä. Olet myös vähemmistöä, tuo tilastosivu näyttää N/A DVD & Blu-Ray, mutta videotallenteita on lainattu 3,98% kirjojen määrästä. Etkö ennemmin itsekin painaisi vain play ja 4k striimi lähtisi pyörimään sen sijaan, että haet jonkun naarmutetun levyn?

ilman kirjastoa mulla ei olisi ollut edes sitä naarmutettua levyä.

Onko tämä satojen miljoonien arvoista? Tykkään välillä itsekin lukea paperilta, ne tosin ostan hyllyyn pysyväksi, kirjat ovat melko halpoja.

mun mielestäni on, ja on yksi sellasia universaaleja ruohonjuuritason palveluita mihin suuntaan pitäisi muitakin palveluita viedä.

 

[Jeesbox]

Olet myös vähemmistöä, tuo tilastosivu näyttää N/A DVD & Blu-Ray, mutta videotallenteita on lainattu 3,98% kirjojen määrästä.

Mikä lie kirjojen ja elokuvien suhde kirjastojen kokoelmassa lainattavana...

 

[El Toro]

ilman kirjastoa mulla ei olisi ollut edes sitä naarmutettua levyä.

Eihän viestissäni oltu lopettamassa kirjastoja, vaan muuttamassa ne digitaaliseksi, josta seuraa kaikille laajempi valikoima ja isot säästöt.

Mikä lie kirjojen ja elokuvien suhde kirjastojen kokoelmassa lainattavana...

Kuinka moni niitä lainaisi, vaikka siellä olisi jokainen mahdollinen elokuva? Harvalla on nykyään soitinta ja paljon helpompaa painaa sieltä striimipalvelusta tai yksilappuisten vesiltä leffa pyörimään 5 minuutissa.