Suomen kieli ja sen säännöt

[diablo2]

kieli on niin tärkeä juttu koska oltaisiin apinan tasolla ilman kieltä. siis sitä toista kieltä. language siis.

Tässä triidissä keskustelemme kieliopista, pilkuista, sivulauseista ja muista siihen liittyvistä asioista.

Aloitan tämmöisellä teksitllä, jonka nyt itte keskin:

''Hyvät rouvat ja herrat. Tänään olemme suunnittelleet erään vekottimen, joka auttaa teitä päivittäisissä ongelmissa, kuten imuroimisessa, ja sen sellaisissa.''

Mitkä olivat siis virheet edellämainitussa?

Pidetään tämä hengissä, koska luulen, että monet tykkää suomen kielestä.

Voitte jatkaa omilla kysymyksillä.

 

[Zeick]

Viimeinen pilkku turha?

 

[Ad_Astra]

"Aloitan tämmöisellä teksitllä, jonka nyt itte keskin:"

 

[oestrus taurus]

"Ja-sanalla erotettujen päälauseiden väliin tulee pilkku, jos niillä ei ole yhteistä lauseenjäsentä."

http://www.kielitohtori.fi/suomen-k...ttaa-seuraava-asia-kun-ja-sanalla-erotetuissa

 

[diablo2]

Viimeinen pilkku turha?

Joo kiitos vastauksesta. hyvä. toivottavasti muutkin vaikka osallistuu tähän ja esittää vaikka pähkinöitä kieliopistä, kuten äikän kokeen tapaan. Ollaanha me suamalaisia ja olisi kiva kirjoittaa suunnilleen kieliopinmukaista tekstiä.

Vokaalit on mielenkiintoinen juttu. englannin kielessä "Y" voi olla vokaali sekä konsonatti, mut suomessa y on aina vokaali, koska suomenkielessä kaikki kirjaimt lausutaan kuten ne on. Y englannissa esimerkiksi nimi: Lynx. Y tässä tapauksessa on vokaali.

 

[diablo2]

"Aloitan tämmöisellä teksitllä, jonka nyt itte keskin:"

: ) no joo...älä viitti tommosta kirjoitusvirhettä pilkata, kun haluan keskustelua säännöistä ja näistä asioista.

 

[Bigbobba]

Onkohan monikaan ymmärtänyt sitä faktaa, että kieli on dynaaminen, kieli muuttuu jatkuvasti, myös kielioppisäännöt. Kaksisataa vuotta sitten Suomessa puhuttiin aika erilaista suomea kuin nykyään. Turha siinä on kapinoida vastaan, kieli muuttuu jatkuvasti. On hyvin mahdollista, että 200 vuoden päästä suomenkielellä on täysin eri kielioppi, sanat ja tapa puhua sitä.

Esim. ei puhuta enää matkapuhelimista vaan aikalailla kaikkialla puhutaan kännyköistä.

 

[-SD-]

Tuskinpa ovat yhdessä päivässä suunnitelleet.

Taitaa imurointi olla pikemminkin kotiaskare kuin ongelma.

 

[arthur3.0]

Aloitan tämmöisellä teksitllä, jonka nyt itte keskin:

''Hyvät rouvat ja herrat. Tänään olemme suunnittelleet erään vekottimen, joka auttaa teitä päivittäisissä ongelmissa, kuten imuroimisessa, ja sen sellaisissa.''

Mitkä olivat siis virheet edellämainitussa?

Virheitä:
- "teksitllä" po. "tekstillä"
- "itte" po. "itse"
- "ongelmissa" po. "ongelmissanne"
- "imuroimisessa, ja" po. "imuroimisessa ja"

 

[anonyymi]

Semmosen jutun huomasin yhdessä ketjussa kun joku ei tykännyt kuvasta että hän ei kirjoittanut minä muodossa vaan yleisti että muutkin olisivat kuvasta samaa mieltä.

 

[WaspPike]

Esim. ei puhuta enää matkapuhelimista vaan aikalailla kaikkialla puhutaan kännyköistä.

Sanojen muuttuminen ja uusien sanojen syntyminen on aivan eri asia, kuin kieliopin muuttuminen.

Herra Kuoleman väittämään liittyen taas, itse en usko lainkaan että 200 vuodessa kielioppi muuttuisi enää merkittävästi. Kirjapaino, digitaalinen tallentaminen, oputusmenetelmien kehittyminen ja tiedon välittyminen ovat kehittyneet niin korkealle tasolle verrattuna 200 vuotta aikaisempaan Suomeen, että eiköhän me tällä menetelmällä tulla menemään niin kauan kun Suomessa suomea puhutaan. Pieniä muutoksia toki voi tapahtua.

Tietty jos ulkomaalaistaustaisten ihmisten väkiluku kasvaa vielä oikein radikaalisti, samalla kun kantaväestön syntyvyys laskee laskemistaan, voi kieli muuttuakin merkittävästi yksinkertaisemmaksi. Eli muutos tapahtuisi silloin ulkoisten tekijöiden aikaansaattamana. Sisäiseen suureen kielioppievoluutioon en niinkään usko.

 

[keisari]

-

 

[Diziet Sma]

Herra Kuoleman väittämään liittyen taas, itse en usko lainkaan että 200 vuodessa kielioppi muuttuisi enää merkittävästi. Kirjapaino, digitaalinen tallentaminen, oputusmenetelmien kehittyminen ja tiedon välittyminen ovat kehittyneet niin korkealle tasolle verrattuna 200 vuotta aikaisempaan Suomeen, että eiköhän me tällä menetelmällä tulla menemään niin kauan kun Suomessa suomea puhutaan. Pieniä muutoksia toki voi tapahtua.

Veikkaan, että muuttuu vielä paljonkin. Sata vuotta sitten kirjapainotaito oli jo vakiinnuttanut suomen kielen, mutta silti 1900-luvun alun tekstit ovat tämän päivän näkökulmasta melko erilaisia kuin nykykieli. Esim. svetisismit olivat yleisiä niin kieliopissa kuin sanastossa, ennen kuin niitä alettiin 20-luvulta alkaen tietoisesti puhdistaa pois.

Tulevaisuudessa taas englanti tulee vaikuttamaan yhä enemmän sekä kielioppiin että sanastoon. Muutos näkyy kirjakielessäkin ihan jo siksi, että englannin vaikutus näkyy jo nyt puhekielessä. Yht'äkkistä mullistusta tuskin tulee, mutta pienetkin muutokset muuttuvat kasautuessaan ajan myötä suuriksi.

 

[Lifeless]

kieli on niin tärkeä juttu koska oltaisiin apinan tasolla ilman kieltä. siis sitä toista kieltä. language siis.

Lause alotetaan isolla kirjaimella. "Language" ei ole suomenkielta.

Vois vahan alotus postaaja harjotella.

 

[teppemies]

Veikkaan, että muuttuu vielä paljonkin. Sata vuotta sitten kirjapainotaito oli jo vakiinnuttanut suomen kielen, mutta silti 1900-luvun alun tekstit ovat tämän päivän näkökulmasta melko erilaisia kuin nykykieli. Esim. svetisismit olivat yleisiä niin kieliopissa kuin sanastossa, ennen kuin niitä alettiin 20-luvulta alkaen tietoisesti puhdistaa pois.

Tulevaisuudessa taas englanti tulee vaikuttamaan yhä enemmän sekä kielioppiin että sanastoon. Muutos näkyy kirjakielessäkin ihan jo siksi, että englannin vaikutus näkyy jo nyt puhekielessä. Yht'äkkistä mullistusta tuskin tulee, mutta pienetkin muutokset muuttuvat kasautuessaan ajan myötä suuriksi.

Hmmm...
En kyllä keksi, kuinka englannin vaikutus voisi näkyä kieliopissa, jos jätetään laskuista lainasanojen mahdollinen omituinen taivutus. Kuinka se näkyy nykyään puhekielessä?

Eniten jäi kuitenkin mietityttämään, mikä on tuo aloituspostauksen esimerkkitekstissä mainittu vekotin?

 

[PotilasK]

Ei kai mitään kielioppia, mutta olen tätä miettinyt. Kun tulee vieraita, niille on ilmeisen kohteliasta sanoa 'tervetuloa'. Oikein positiivinen ilmaisu siis. Kun vieraat lähtevät, olisi kohteliasta tietysti sanoa että 'tervemenoa', mutta tällä ilmaisulla on ainakin minun mielestä kovin negatiivinen sävy.

Vertailun vuoksi:

"ihana nähdä teitä pitkästä aikaa, tervetuloa!" tai "olette aina tervetulleita!"
"kylläpäs aika on rientänyt, oli kiva rupatella, tervemenoa!" tai "olette aina tervemenneitä!"

 

[jurristi]

Veikkaan, että muuttuu vielä paljonkin. Sata vuotta sitten kirjapainotaito oli jo vakiinnuttanut suomen kielen, mutta silti 1900-luvun alun tekstit ovat tämän päivän näkökulmasta melko erilaisia kuin nykykieli. Esim. svetisismit olivat yleisiä niin kieliopissa kuin sanastossa, ennen kuin niitä alettiin 20-luvulta alkaen tietoisesti puhdistaa pois.

Suomen kirjakieli on todella nuori. Sitähän käytettiin ennen 1800-luvun jälkimmäistä puoliskoa lähinnä uskonnollisissa teksteissä ja lakien käännöksissä. Se luonnollisesti näkyi sanastossa. Kirjakielen kehitys 1800-luvulla oli huimaa. Yllättävän vähän kieli on silti muuttunut 1800-luvun lopun jälkeen. Sen sijaan 1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella kirjoitetut tekstit vaikuttavat jo ihan muinaisilta, ja niissä on järkyttävä määrä svetismejä.

Lakitekstiä 1800-luvun lopusta: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1895/18950037001

Lakitekstin käännöstä 1700-luvulta: http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/

8.§. Jos jocu pyytä, eli muille itzens aldixi anda sijhen, että julkisesti, eli salaisen juonittelemuxen cautta, sisälle saattaa, ylöstuottaa eli edesauttaa yhtä pijrittämätöindä yxiwaldiaista hallitusta Waldacunnasa; eli muuta hallituxen muoto, cuin sen, jonga Waldacunnan Säädyt wahwaxi tehnet owat; rangaistacon nijncuin waldacunnan pettäjä, ja olcon rickonut hengens, cunnians ja tawarans.

1.§. Jocainen cuin secoitta itzens eläimen eli muun järjettömän luondocappalen canssa; sen pää pitä pois lyötämän ja hän lawosa poltettaman, surmattacon myös sama eläin ynnä ja poltettacon.

 

[teppemies]

Ei kai mitään kielioppia, mutta olen tätä miettinyt. Kun tulee vieraita, niille on ilmeisen kohteliasta sanoa 'tervetuloa'. Oikein positiivinen ilmaisu siis. Kun vieraat lähtevät, olisi kohteliasta tietysti sanoa että 'tervemenoa', mutta tällä ilmaisulla on ainakin minun mielestä kovin negatiivinen sävy.

Vertailun vuoksi:

"ihana nähdä teitä pitkästä aikaa, tervetuloa!" tai "olette aina tervetulleita!"
"kylläpäs aika on rientänyt, oli kiva rupatella, tervemenoa!" tai "olette aina tervemenneitä!"

Jos ajatellaan, että "terve" ilmaisee asian olevan positiivinen ja "tuloa/menoa" ilmaisee, mikä asia on positiivinen, ei se enää olekaan niin kohteliasta sanoa, jotta tervemenoa.

 

[Käyttäjätunnus:]

suomen Kielen sään-nöillä ei ole niin, väliä kuha sanomicet tulevat selväxi ja kircasti. Kieli oppi määrä.

 

[Echi]

Voitte jatkaa omilla kysymyksillä.

Kiitos, että annoit tälläisen luvan. Henkilökohtaisesti en kykene ymmärtämään, kuinka tietty eliitti voi päättää siitä, miten kieltä saa käsitellä.

Kielioppisäännöt ovat tietenkin hyödyllisiä, mutta se kuinka uusia sanoja käyttää on kyseenalainen. Esimerkiksi sohva oli kielitoimiston mukaan istuttava joukkoistuin legendaarisen käännöksen mukaan.

Kieli on jatkuvati elävää, eikä sitä voida kahlita mielivaltaisten säännösten kautta muuten kuin väliaikaisesti.

 

[jurristi]

Esimerkiksi sohva oli kielitoimiston mukaan istuttava joukkoistuin legendaarisen käännöksen mukaan.

 

[Echi]

Aika hyvin mennyt sitten vitsi lävitse, kun tuon kertoi kielitieteen proffa mulle.

 

[Gorilla]

Kieli taitaa olla jatkuvasti menossa kohti yhä suppeampaa ja yksinkertaisempaa muotoa, kunnes saavutetaan raja, jossa tiivistyksen lisääminen karsii oleellista informaatiota.

- Minulla on tietokone, jonka suorituskyky ei vastaa odotuksiani.
- Minun tietokoneeni suorituskyky on huono.
- Mun kone on paska.

Ennustaisin 50 vuoden päästä yleisesti käytettäväksi muodoksi:

- Mu äs datari.

 

[mabasa]

Viimeinen pilkku turha?

Sitä ei voi sanoa tietämättä kirjoittajan tarkoitusta, koska pilkun tarpeellisuus tuossa riippuu siitä, mihin "sen sellaiset" viittaa (ongelmiin vai imurointiin).

 

[WaspPike]

Veikkaan, että muuttuu vielä paljonkin. Sata vuotta sitten kirjapainotaito oli jo vakiinnuttanut suomen kielen, mutta silti 1900-luvun alun tekstit ovat tämän päivän näkökulmasta melko erilaisia kuin nykykieli. Esim. svetisismit olivat yleisiä niin kieliopissa kuin sanastossa, ennen kuin niitä alettiin 20-luvulta alkaen tietoisesti puhdistaa pois.

Tulevaisuudessa taas englanti tulee vaikuttamaan yhä enemmän sekä kielioppiin että sanastoon. Muutos näkyy kirjakielessäkin ihan jo siksi, että englannin vaikutus näkyy jo nyt puhekielessä. Yht'äkkistä mullistusta tuskin tulee, mutta pienetkin muutokset muuttuvat kasautuessaan ajan myötä suuriksi.

Olet varmaan oikeassa, en ole perehtynyt kieliopin kehitykseen kovinkaan kummoisesti. Olen lukenut jonkun teorian, jossa kielen muutosta verrataan Darwinin lajievoluutioon, ja minusta se kuulosti fiksulta. Yhdistelin sitten mielessäni, että suurimmat sisäiset muutokset, mutaatiot ja alpha-evoluutiot kielessä on jo tapahtunut, ja tästä eteenpäin suurimmat muutokset tulisivat olemaan ulkoisten tekijöiden aikaansaamia, eli maahanmuuton ja globalisaation.

 

[TheMeII]

Tämä triidi on selvästi mennyt sivuraiteelle. Katsokaa aloituspostaus. Samalla voisitte miettiä, miten kirjoitetaan numeroarvo ja yksikön tunnus tai €. Tuleeko sanaväli vai ei. Vastaus: tulee.

Voitkin jatkaa täällä keskustelua kun se on ollut jo muutaman vuoden vähän vähäisemmällä käytöllä. Suosittelen lainaamaan väärinkirjoitetun viestin ja lisäämään lainauksen ja oman vastauksen tälle puolelle niin ei kielioppikeskustelut sotke asiaketjuja.

 

[Azaloom]

Löytyykös öljy-sanalle oikeaa yhden sanan muotoa sanan maalaus tilalle, malliin "pinnassa on maalaus", muuta kuin öljykäsittely?

 

[arthur3.0]

Pinta on öljytty?
X:ssä on öljypinta?
Pinnassa on öljyä?

 

[Azaloom]

Pinta on öljytty?
X:ssä on öljypinta?
Pinnassa on öljyä?

Joo. Ei taida taipua hakemaani muotoon.

 

[baggio]

Joo. Ei taida taipua hakemaani muotoon.

Jos on pakko puhua pinnasta, muoto on "pinnassa on öljy". Fiksuinta olisi sanoa, että kyllästetty öljyllä.

 

[Tonnin Seteli]

Löytyykös öljy-sanalle oikeaa yhden sanan muotoa sanan maalaus tilalle, malliin "pinnassa on maalaus", muuta kuin öljykäsittely?

Sopiiko edes maalaus tuohon yhteyteen kovin hyvin? Jos pinnassa on maalaus, se kuulostaa lähinnä taidemaalaukselta, esimerkiksi seinämaalauksesta puhuttaessa. Kyllähän tavallisessa maalatussa pinnassa tai pinnalla on maali. En minä ainakaan sanoisi että jonkin metalliesineen pinnassa on maalaus, jos kyseessä on vaikka pulverimaalattu kiväärin piippu vs. tavanomaisempi sinistetty, fosfatoitu, metallipinnoitettu tms.

 

[Lammas]

Löytyykös öljy-sanalle oikeaa yhden sanan muotoa sanan maalaus tilalle, malliin "pinnassa on maalaus", muuta kuin öljykäsittely?

Mä näksin asian niin, että "maalaus" tulee sanasta "maalata" (eikä sanasta "maali"). Siispä vastaava sanat öljylle olisivat "öljytä" ja "öljytys".

edit: Mitenkäs muuten voi kirjoittaa ilman ylimääräisiä sanoja, että menee New Jersey -nimiseen osavaltioon? New Jerseyhyn? New Jersey:hin? New Jerseyseen? New Jersey'iin? Mikään ei oikein näytä hyvältä.

 

[evakko]

Sopiiko edes maalaus tuohon yhteyteen kovin hyvin? Jos pinnassa on maalaus, se kuulostaa lähinnä taidemaalaukselta, esimerkiksi seinämaalauksesta puhuttaessa. Kyllähän tavallisessa maalatussa pinnassa tai pinnalla on maali. En minä ainakaan sanoisi että jonkin metalliesineen pinnassa on maalaus, jos kyseessä on vaikka pulverimaalattu kiväärin piippu vs. tavanomaisempi sinistetty, fosfatoitu, metallipinnoitettu tms.

Samaa mieltä. Esim. "pinta on maalattu", mutta pinnassa ei ole maalausta, ellei jossain rekan nupissa olevaa taideteosta voisi kutsua maalaukseksi. Sitten tietenkin esim. "maalaustyö kestää suunniteltua kauemmin" tai "maalaus vietiin kehystämöön".

 

[Tonnin Seteli]

Samaa mieltä. Esim. "pinta on maalattu", mutta pinnassa ei ole maalausta, ellei jossain rekan nupissa olevaa taideteosta voisi kutsua maalaukseksi. Sitten tietenkin esim. "maalaustyö kestää suunniteltua kauemmin" tai "maalaus vietiin kehystämöön".

Tuli mieleen vastaava esimerkki. Olen joskus kuullut hakkuuaukkoa, myös uudistuksen aikana taimien ollessa jo istutetut, sanottavan hakkuuksi. Ei se ole. Hakkuu on prosessi jossa puita(tai puut) kaadetaan.

 

[Alatuberkuloosi]

Mä näksin asian niin, että "maalaus" tulee sanasta "maalata" (eikä sanasta "maali"). Siispä vastaava sanat öljylle olisivat "öljytä" ja "öljytys".

edit: Mitenkäs muuten voi kirjoittaa ilman ylimääräisiä sanoja, että menee New Jersey -nimiseen osavaltioon? New Jerseyhyn? New Jersey:hin? New Jerseyseen? New Jersey'iin? Mikään ei oikein näytä hyvältä.

Pinta on maalitettu.

Keksin itse tuon vitsin.

 

[Ad_Astra]

Mä näksin asian niin, että "maalaus" tulee sanasta "maalata" (eikä sanasta "maali"). Siispä vastaava sanat öljylle olisivat "öljytä" ja "öljytys".

edit: Mitenkäs muuten voi kirjoittaa ilman ylimääräisiä sanoja, että menee New Jersey -nimiseen osavaltioon? New Jerseyhyn? New Jersey:hin? New Jerseyseen? New Jersey'iin? Mikään ei oikein näytä hyvältä.

New Jerseyyn

 

[jurristi]

"New Jerseyyn" on tosiaan oikea muoto. Tuolla on käsitelty vieraskielisten nimien taivutussääntöjä: Nimien taivutus: vieraskieliset nimet

Kun nimen kirjoitusasu päättyy vokaaliin, taivutuspääte liitetään suoraan nimeen, olipa ääntyvä vokaali sama tai eri kuin kirjoitettu:

Canetti [kaneti] : Canettin : Canettia : Canettiin
Rigoletto : Rigoletton : Rigolettoa : Rigolettoon
Sydney [sidni] : Sydneyn : Sydneyä : Sydneyyn
Pärnu [pärnu] : Pärnun : Pärnua : Pärnuun
Örebro [öörebruu] : Örebron : Örebrota : Örebrohun
Malmö [malmöö] : Malmön : Malmötä : Malmöhön
Bodø [bodöö] : Bodøn : Bodøtä : Bodøhön
Visby [viisbyy] : Visbyn : Visbytä : Visbyhyn

 

[Pluribus]

Vantaan kulttuurijohtaja totesi tänään Helsingin Sanomissa (B 3):

”Johtajana en koskaan lähde ajamaan yhden poliittisen intressin etua.”

Intressin etua..?

Intressi = etu

Taitaa olla toistoa...

 

[baggio]

Intressin etua..?

Intressi = etu

Taitaa olla toistoa...

Poliittisen tavoitteen etua.

 

[jurristi]

Liekö tarkoittanut poliittisen intressiryhmän etua.

 

[Pluribus]

Luulisi kuitenkin, että kulttuurijohtaja osaisi hyvin suomea... Tai ehkäpä tämäkin on eräänlainen ilmentymä suutarin lasten heikkokuntoisista kengistä...

 

[baggio]

Luulisi kuitenkin, että kulttuurijohtaja osaisi hyvin suomea... Tai ehkäpä tämäkin on eräänlainen ilmentymä suutarin lasten heikkokuntoisista kengistä...

Eihän siinä ollut mitään epäselvää. Yksittäisten ihmisten poliittisista mielihaluista koostuu intressi, ja sitten jotkut johtajan päätökset voisivat olla eduksi tälle intressille.

 

[Vaateri]

Luulisi kuitenkin, että kulttuurijohtaja osaisi hyvin suomea... Tai ehkäpä tämäkin on eräänlainen ilmentymä suutarin lasten heikkokuntoisista kengistä...

Kyllä tässä se väärinkäsitys tapahtuu lukijan kohdalla, joka laittaa yhdysmerkin intressin ja edun väliin, muistamatta että intressillä on muitakin tarkoituksia ja erityisesti silloin, kun sitä edeltää adjektiivi kuten ”poliittinen” tai ”strateginen”.