Suomalaisen tielläliikkujan elämänlaadun parantaminen

Liittynyt
17.03.2017
Viestejä
460
Tällainen aihealue tuli mieleen, enkä vastaavaa ketjua bongannut pikaisen selailun jälkeen.

Eli, jos ois valta niinkuin mieli, niin mitä tekisit/muuttaisit jotta suomalaisten olisi kivempaa taittaa matkaa autoilla? Säätökohteina voivat olla mitä vaan lakipykälistä tiestöön ja tielläliikkujien asenteisiin.

Itse määrittäisin lain, että jokaiselle yksikaistaiselle maantielle pitää tehdä ohituskaistat aina 7-13km välein. Mitä etuja tällä olisi?
  • Rekoista, karavaanareista ja kärryn vetäjistä pääsee aina tietyin välein ohi
  • Letkojen määrä liikenteessä pienenee, koska ohitusmahdollisuuksia on enemmän
  • Vaaratilanteet liikenteessä vähenevät, kun tarve uhkarohkeille roiman ylinopeuden ohituksille poistuisi ("pakko" päästä monesta autosta kerralla ohi, kun parempia ohituspaikkoja ei ole)
Peli on avattu, jatkakaa.
 
Tiet tulisi pitää aina kunnossa ja automaattinen valvonta kieltää. Tutkintojen vaatimustasoa pitäisi nostaa ja määrätä myös B-luokkaan varsinainen käsittelykoe. Sakon ohessa perseilystä lisäopetusta.
 
Moottoriteitä, lisää moottoriteitä! Näin isossa pitkien etäisyyksien maassa on tarvetta nopeille valtaväylille. Nyt pääset vain ensimmäiset ~150km Hesasta ajamaan motaria, mikä ei oikein riitä mihinkään jos Kuusamoon matkalla.

Ja nopeusrajoitukset suuremmiksi. 120kmh ei ole yhtään mitään nykyautoille. Varsinkin kun meillä ei edes ole ruuhkaa kuin viikonlopun liikenne lähellä stadia.

Ja voisihan noita pikkuteitäkin joskus päällystää uudestaan, kun ottaa jo öljypohjaan kiinni töyssyt seututeillä.

Mutta unelmia vaan, ei noihin tule rahaa olemaan.
 
En tiedä montako ihmishenkeä tämä muutos veisi vuodessa, mutta usein kaipaan Jenkeistä sitä, että punaisista valoista saa kääntyä oikealle (eli punainen valo on tässä tapauksessa kuin stop-merkki: pitää pysähtyä ja sitten saa kääntyä punaisista välittämättä). Erillisellä kyltillä voi punakääntymisen kieltää vaarallisemmissa risteyksissä.
 
Moottoriteitä, lisää moottoriteitä! Näin isossa pitkien etäisyyksien maassa on tarvetta nopeille valtaväylille. Nyt pääset vain ensimmäiset ~150km Hesasta ajamaan motaria, mikä ei oikein riitä mihinkään jos Kuusamoon matkalla.

Ja nopeusrajoitukset suuremmiksi. 120kmh ei ole yhtään mitään nykyautoille. Varsinkin kun meillä ei edes ole ruuhkaa kuin viikonlopun liikenne lähellä stadia.
Autobaana Helsingistä Sodankylään ilman nopeusrajoituksia, niin problem solved

Motareita saisi olla kyllä enemmän, ja niissäkin olemassa olevissa voisi kesällä olla se 120km/h ihan hyvin. Oulun moottoritie yhtenä esimerkkinä, kun siinäkin näin maallikon silmään voisi olla se 120km/h rajoituksena satasen sijasta. Ei sillä, aika moni tuolla näyttää joka tapauksessa ajavan lähemmäksi 120 kuin 100...
 
Kyllä nuo isommat moottoritiet kunnossa ollessaan ja kelien salliessa pitäisi olla vain suositusnopeudella. Ajetaan kaluston ja taitojen mukaan. Toki luonnollista poistumaa tulee, mutta kaikkea ei voi saada. Isojen etäisyyksien takia lähinnä siis.

1-tiellä on noita tunneleita rakennettu moottoritielle, niin miksiköhän niissä on useassa 100 km/h rajoitus -- eikö rakentaja tiennyt, että kyse on moottoritien tunneleista vai mikä meni mönkään. Tehdään niistä isompia tai ihan mitä tahansa, kunhan niissä nopeudet ovat samoja kun tiellä muutenkin. Aivan käsittämätöntä pelleilyä.

@hmb :n juttua liputan myös -- ihan turhaa autojen seisottamista, kun voisi ajaa, kun ne ajamista varten on tehty.
 
Isosta maailmasta kaipaisin leveitä useakaistaisia moottoriteitä tänne tuppukylään. Turku-Helsinki väli on ainakin ihan perseestä ajella kun ei se kaksi kaistaa riitä mihinkään ja saa vähän väliä seisoa jarrulla kun joku ohittaa rekkaa jollain 5kmh erolla (ja oletan että se on sama juttu jokaisella muullakin motarilla täällä). Ja vaikka ei nyt olekaan varsinaisesti tielläliikkumista, niin tänne pitäisi saada jotain oikeasti nopeita junia.
 
Isosta maailmasta kaipaisin leveitä useakaistaisia moottoriteitä tänne tuppukylään. Turku-Helsinki väli on ainakin ihan perseestä ajella kun ei se kaksi kaistaa riitä mihinkään ja saa vähän väliä seisoa jarrulla kun joku ohittaa rekkaa jollain 5kmh erolla (ja oletan että se on sama juttu jokaisella muullakin motarilla täällä). Ja vaikka ei nyt olekaan varsinaisesti tielläliikkumista, niin tänne pitäisi saada jotain oikeasti nopeita junia.

Turha niitä monikaistaisia moottoriteitä tänne on kaivata, kun olisivat täällä tyhjän panttina. Saksassa on kohtuullisesti kaksikaistaisia moottoriteitä ja siellä liikennemäärät on vähän suurempia kuin meillä. Suurin ongelma suomalaisessa tieliikenteessä on liikennekulttuuri. Mallia voisi ottaa esimerkiksi Saksasta. Siellä ajaminen on huomattavasti mukavampaa, kun osataan ottaa muut huomioon toisin kuin täällä perähikiällä.
 
Kyllä nuo isommat moottoritiet kunnossa ollessaan ja kelien salliessa pitäisi olla vain suositusnopeudella. Ajetaan kaluston ja taitojen mukaan. Toki luonnollista poistumaa tulee, mutta kaikkea ei voi saada. Isojen etäisyyksien takia lähinnä siis.

1-tiellä on noita tunneleita rakennettu moottoritielle, niin miksiköhän niissä on useassa 100 km/h rajoitus -- eikö rakentaja tiennyt, että kyse on moottoritien tunneleista vai mikä meni mönkään. Tehdään niistä isompia tai ihan mitä tahansa, kunhan niissä nopeudet ovat samoja kun tiellä muutenkin. Aivan käsittämätöntä pelleilyä.

@hmb :n juttua liputan myös -- ihan turhaa autojen seisottamista, kun voisi ajaa, kun ne ajamista varten on tehty.
Tunneleiden alemmat nopeusrajoitukset ovat aivan normaali käytäntö monissa paikoissa. En tiedä syytä, mutta Euroopassakin usein pudotellaan nopeudet jopa 80:iin motaritunneleilla.

Aika monia karmaisevia tunnelipaloja on tietty Euroopan tunneleissa koettu, joten ehkä niiden riskiä halutaan alentaa pitämällä rekkojen + muun liikenteen nopeuserot pieninä tunneleissa.
 
Suomessa tunneli rajoitusten kokematon asettelu korreloi ensimmäisen mottoritien kokemattoman suunnittelun kanssa. Eli jos ajatte Helsingistä Turkuun, Lohjan kohdilla tie vaihtuu slalombaanasta järkeväksi.
Ai miksi? Koska tuota ekaa pätkää suunniteltaessa, tiedossa oli että ihmiset nukahtaa helposti jos pitkiä suoria. Ja referenssinä Ameriikan Joen Texas tms jossa tieverkko on 95% suoraa pätkää. Eli tehtiin takuu mutkainen pätkä tänne, ei suoraa osuutta lainkaan.. ettei nukahdeta rattiin.

Miten tuo korreloi tunneliin tänä päivänä; no yksittäistä 200m aitajuoksumatkan tunnelia varten rajoitus pudotetaan -20km/h puoli kilometriä tai aiemmin alaspäin. Ja nostetaan taas puoli kilometriä tai myöhemmin +20km/h. Jo yhden "tunnelin" takia. Kun taas samaisella Hki-Tku osuudella on Lohjan kohdalla pitkä pätkä tunneleita peräjälkeen, jossa tälle rajoitukselle on käyttöä ja tunnelikolareita voi jo jokunen sattua per 20 vuotta.

Ja kun joku riemunkiljaisu kuuluu että tunnelin turvakaistaohjauspoikkeusjärjesrelyjen takia pitää niin kaukaa ennemmin pudottaa vauhti, niin sanottakoon jo tässä kohtaa että laskin käden naamaltani alas minuutin kuluttua kiljaisusta. Ne turvaohjaukset jne ja nopeuden pudotus ovat tunnelin liikenteenohjauksen poikkeustarvetta varten. Ei jatkuvaa käytäntöä palvellakseen.

Muurlan kohdalla on pari pientä tunnelia joista voikin jo ajaa 120/100 kesällä/talvella. Parempi suuntaus siis havaittu. Hyvä näin, kunhan ei joku taas saa tältä osin turhallisuusideaa niihinkin pätkiin. Tai Turun keskustassa olevaan yksisuuntaiseen kolmikaistaiseen... Nämä tunnelinysät ovat täysin eri asia kuin Alppien läpi kairatut kilometrien putket, joissa ei ole yhtäkään katkoa tai vaihtoehtoista poistumisväylää. Toisin kuin Suomessa Lohjan tunnelit on täys poistumistunneleita jne varaväyliä...

Että asiayhteys olis hyvä huomioida liikenneväylien suunnittelussa. Sellanen parannus olis jepa.

Paras parannus olis jos autoilijat osaisivat ajaa niillä autoillaan. Ja ajotaitoihin kuuluu per kuljettaja ennakoitavasti toimiminen ja muiden toiminnan ennakointi.
 
Tässä pari toivetta, jolla pääsisi jo aika pitkälle:

- Vähintään kaksikaistaiset, suorat moottoritiet 140km/h rajoituksella ja hirviaidoilla kaikkien suurempien kaupunkien välille. Tai no, ehkä jonnekin Ouluun ja Rovaniemelle riittää ohituskaistatiekin.
- Pienemmille teille 80km/h tilalle 100km/h rajoitus myös talvisin. Nykyautoille rajoitukset ovat tarpeettoman alhaisia.
- Automaattikameroiden kohdalle selkeä maininta vallitsevasta rajoituksesta. Ei siitä valvonnasta kuitenkaan eroon päästä, mutta tämä autaisi vähentämään epämääräistä "ajan varmuuden vuoksi 55km/h, kun en tiedä paljon rajoitus tässä oli" -pumppausta.
- Pienempien teiden kunnostus ja pyöräilijöiden aktiivisesti käyttämien reittien osalta pientareiden leventäminen.
- Kaupunkien keskustoihin ja niistä vilkkaimpiin lähiöihin johtavat erilliset pyörätiet, joissa pääväylillä kate ja sulanapitojärjestelmä. Taajamien yksityisautoilu vähenee ja liikenne sujuvoituu kaikille liikkujille.
- Moovyn tapainen keskitetty "fire and forget" pysäköintijärjestelmä kaikkialle, jotta ei tarvitse kadunvarsipysäköinnissakään huolehtia siitä että onko aluekoodi oikein ja tuleeko lappua ikkunaan.
 
Suurin ongelma suomalaisessa tieliikenteessä on liikennekulttuuri. Mallia voisi ottaa esimerkiksi Saksasta. Siellä ajaminen on huomattavasti mukavampaa, kun osataan ottaa muut huomioon toisin kuin täällä perähikiällä.
Samaa mieltä. Itse boldaamalleni kommentille voisin mainita, että siellä on vähän pakko ottaa kanssaliikkujia huomioon kun mennään autobaanalla. Se että ohitat jotakuta keskikaistalla 170km/h ei tarkoita etteikö silloin joutuisi ohitetuksi - vasemmanpuoleisella kaistalla on kuitenkin joku joka ajaa +200km/h
 
Merkittävimmät tiet pitäisi olla vähintään vaihtuva 2+1 koko ajan, mielellään 2+2. Näiden teiden pitäisi olla myös keskikaiteella, enimmäkseen eritasoliittymillä ja hirviaidoilla. Niillä olisi myös muuttuvat rajoitukset, jolloin voitaisiin pitää 100 km/h lähes ympäri vuoden. Oikein pahalla talvikelillä voitaisiin laskea kahdeksaankymppiin, mutta ihmisten pitäisi myös noudattaa sitä. Pitempien moottoriteiden rakentamisessa en näe järkeä, koska niillä on korkeammat vaatimukset ja ne tulevat siksi kalliimmiksi ja ovat muutenkin hankalampia.

Nopeusrajoitukset ovat nykyisellään ihan hyvät. Uusien autojen tuomaa turvallisuusparannusta ei kannata ulosmitata suuremmilla nopeuksilla. Lisäksi Suomen rajoitukset on jo nykyisellään eurooppalaisesti korkeat.
 
Merkittävimmät tiet pitäisi olla vähintään vaihtuva 2+1 koko ajan, mielellään 2+2. Näiden teiden pitäisi olla myös keskikaiteella, enimmäkseen eritasoliittymillä ja hirviaidoilla. Niillä olisi myös muuttuvat rajoitukset, jolloin voitaisiin pitää 100 km/h lähes ympäri vuoden. Oikein pahalla talvikelillä voitaisiin laskea kahdeksaankymppiin, mutta ihmisten pitäisi myös noudattaa sitä. Pitempien moottoriteiden rakentamisessa en näe järkeä, koska niillä on korkeammat vaatimukset ja ne tulevat siksi kalliimmiksi ja ovat muutenkin hankalampia.

Nopeusrajoitukset ovat nykyisellään ihan hyvät. Uusien autojen tuomaa turvallisuusparannusta ei kannata ulosmitata suuremmilla nopeuksilla. Lisäksi Suomen rajoitukset on jo nykyisellään eurooppalaisesti korkeat.
Pääosin samaa mieltä tästä. Tuon 2+1 tai 2+2 ei välttämättä tarvitsisi olla koko matkalla, mutta riittävästi siten, että liikenne ei jonoudu liikaa eikä tarvitse tehdä ohituksia juuri muualla.

Talvirajoitukset voisi poistaa.

Tässä pari toivetta, jolla pääsisi jo aika pitkälle:

- Vähintään kaksikaistaiset, suorat moottoritiet 140km/h rajoituksella ja hirviaidoilla kaikkien suurempien kaupunkien välille. Tai no, ehkä jonnekin Ouluun ja Rovaniemelle riittää ohituskaistatiekin.
- Pienemmille teille 80km/h tilalle 100km/h rajoitus myös talvisin. Nykyautoille rajoitukset ovat tarpeettoman alhaisia.
- Automaattikameroiden kohdalle selkeä maininta vallitsevasta rajoituksesta. Ei siitä valvonnasta kuitenkaan eroon päästä, mutta tämä autaisi vähentämään epämääräistä "ajan varmuuden vuoksi 55km/h, kun en tiedä paljon rajoitus tässä oli" -pumppausta.
Moottoritiet suurimpien kaupunkien välillä olisi tietysti kiva autoilijan kannalta, mutta veronmaksajan kannalta ei kuulosta kovin realistiselta. Esim. Jyväskylä - Oulu -väli ei ole koko matkalta niin vilkas, että moottoritie olisi perusteltu koko matkalle.

Moottoritierajoituksen nostaminen 140 km/h ei ole hyvä idea. Kaistojen välinen nopeusero kasvaa liian suureksi, koska aika moni ajaisi käytännössä 150-160 km/h, jolloin nopeusero rekkoihin olisi 60-70 km/h. Nykykäytäntö 120 km/h rajoitus käytännön 130-140 km/h nopeuksilla on ihan hyvä Suomen olosuhteissa. Saisi vaan olla talvellakin samat rajoitukset.

Kaikki päätiet suurimpien kaupunkien välillä pitäisi olla olla siinä kunnossa, että niissä on koko matkalla 100 km/h rajoitus vuoden ympäri sekä lisäksi ohituskaistoja riittävän tiheästi ettei tarvitse tehdä riskiohituksia. Muutama taajama välissä, kuten nelostiellä on, ei haittaa mitään, kunhan ne ovat lyhyitä pätkiä eli turha rakentaa mitään ohikulkuteitä noihin. Muilla teillä 80 km/h on monesti ihan perusteltu tien rakenteen tai muun syyn takia eikä rajoituksen nostoa voi perustella nykyautojen "hyvyydellä".

Nopeuskameroiden kohdalla olisi tosiaan hyvä olla nopeusrajoitusmerkki ja sen lisäksi kamera ei saisi olla heti rajoituksen muuttumisen jälkeen. Automaattisella ajolla, nopeus ei ehdi laskea vielä merkin kohdalle, koska alentunut rajoitus tunnistetaan vasta siinä.
 
Tielläliikkujien osaamiseen lisäisin jonkun pakollisen "näin käytän autoni vakionopeuden säädintä"-kurssin. Ns. jalkakaasulla ajo tekee liikenteestä rasittavan seilaavaa kaikille.

En tiedä montako ihmishenkeä tämä muutos veisi vuodessa, mutta usein kaipaan Jenkeistä sitä, että punaisista valoista saa kääntyä oikealle (eli punainen valo on tässä tapauksessa kuin stop-merkki: pitää pysähtyä ja sitten saa kääntyä punaisista välittämättä). Erillisellä kyltillä voi punakääntymisen kieltää vaarallisemmissa risteyksissä.

Olisi kyllä aivan mahtava uudistus ja voitaisiin kerralla tuoda koko Eurooppaan. Valoissa odottelu ei palvele kenenkään etua.
 
Moottoritierajoituksen nostaminen 140 km/h ei ole hyvä idea. Kaistojen välinen nopeusero kasvaa liian suureksi, koska aika moni ajaisi käytännössä 150-160 km/h, jolloin nopeusero rekkoihin olisi 60-70 km/h. Nykykäytäntö 120 km/h rajoitus käytännön 130-140 km/h nopeuksilla on ihan hyvä Suomen olosuhteissa. Saisi vaan olla talvellakin samat rajoitukset.

Saksassakin on 2-kaistaisia rajoittamattomia autobaanoja ja hyvin menee tehokkaat autot rekkajonosta ohi 250km/h.

Nykykäytäntö on huono, jos rajoitukset ovat alle mitä ihmiset ajavat. Tämä on poliisille loistava sakotus (lue: rahoitus) mekanismi. Nyt on jo nähty ihan liikaa sinivuokkojen pistävät tutkat piiloon ihan suorilla valtateillä, ihan vaan kiusallaan. Ei ollut montaa viikkoa siitä kun ajelin Keski-Suomen tyhjillä teillä +10 kmh yli sallitun ja yhtäkkiä räpsyy pientareelle pysäköidyn farkun takalasin läpi salamat. Nämän tutkaamisen ymmärtää jossain koulujen lähellä ja taajamissa, mutta että tyhjillä valtateillä kytätään ettet vaan ohituskaistalla aja yli satasta!
 
Maanteille voisi kaistamaalauksilla tehdä vallitsevan tai muuttuvilla kylteillä oleville teille yleensä käytössä olevan nopeusrajoituksen näkyviin. Kaistaviivat olisivat leveämmät 100 km/h rajoituksella, 80 km/h osuuksilla viivat kapenisivat. Esimerkki maalauksista spoilerissa rajoituksen muuttumiskohdalla. Myös keskikaiteellisilla osuuksilla olisi automaattisesti 100 km/h rajoitus.

 
Saksassakin on 2-kaistaisia rajoittamattomia autobaanoja ja hyvin menee tehokkaat autot rekkajonosta ohi 250km/h.

Nykykäytäntö on huono, jos rajoitukset ovat alle mitä ihmiset ajavat. Tämä on poliisille loistava sakotus (lue: rahoitus) mekanismi. Nyt on jo nähty ihan liikaa sinivuokkojen pistävät tutkat piiloon ihan suorilla valtateillä, ihan vaan kiusallaan. Ei ollut montaa viikkoa siitä kun ajelin Keski-Suomen tyhjillä teillä +10 kmh yli sallitun ja yhtäkkiä räpsyy pientareelle pysäköidyn farkun takalasin läpi salamat. Nämän tutkaamisen ymmärtää jossain koulujen lähellä ja taajamissa, mutta että tyhjillä valtateillä kytätään ettet vaan ohituskaistalla aja yli satasta!
En tiedä paljonko olet keski-euroopassa motaria ajanut, mutta yleinen tapaus 2-kaistaisella motarilla on kyllä ”elefant race”, jossa kaksi rekkaa rinnakkain ohittavat toinen toisiaan 0.5km/h nopeuserolla.

Ja vaikka teoriassa joku osaakin katsella peiliin, niin 160kmh nopeutta ajaessa kuumottaa kyllä hemmetisti kun joku 90kmh rekan perässä ajava mersukuski (joo, ne on aina mersuja ajavia pappoja), vaihtaa eteen.

Saksassa asuessa oma audi toki otti vain 240km/h huippuja, mutta realistisesti harvoin tuli ajettua yhtään pidempiä pätkiä yli 150km/h vakkarinopeuden. Ja silloinkaan harvoin pääsi sitä 150:iä.

Olin juuri Suomessa lomalla heinä-elokuun vaihteessa ja ajoin koko pätkän hki - tre - hki motaria ja joku 126-128 vakkarissa (gps-nopeus luokkaa 122) ei kyllä kovin montaa autoa tullut ohi koko reissun aikana. Lähinnä sai istua vasemmalla kaistalla ohittamassa jatkuvasti, harvakseltaan vaihtaa oikealle hetkeksi päästämään yksittäinen ohittaja ohi.

Ylivoimainen enemmistö kuskeista ajaa Suomessa motaria alle 120km/h keskikesällä täydellisen ajokelin vallitessa.
 
Elefantenrennen on tuttu, samoin nuo ketkä ei katso lainkaan taustapeilistä ennenkuin vetävät vasemmalle kaistalle eteen. Ja ruuhkaa on, eli ei siellä vakkari päällä mennä pitkään. Mutta tietääkseni autobaanojen onnettumuusluvut eivät ole lainkaan niin pahoja kuin voisi kuvitella, vaikka nopeuserot ovat paikoin uskomattomia ja moni kuski, minä itsekin, tykkään avata urkuja kun vapaata suoraa avautuu.

Useimmissa tehokkaissa autoissa on myös hyvät jarrut. Ja ainakin itse osaan aika hyvin nähdä rekan perseessä heilujan ajatuksen kulun ja osaan 99.9% tapauksissa ennakoida että tuo vetää kyllä eteen katsomatta ja nosta jalan kaasulta jo hyvän aikaa ennen, parhaimmillaan ei tarvitse edes jarruun koskea paljoa vaan moottorijarrulla hidastuu, ja toki yli 200 nopeuksissa ilmanvastus on jo niin tolkuton, että se yksinään varmaan hidastaa enenmmän kuin vanhojen autojen rumpujarrut tekisi.
 
Yli 5-vuotialla autoilla ajaminen tulisi kieltää niin pysyisi köyhät kotonaan pois tieltä ja ruuhkat vähenisi olemattomiin.
 
Autobaanalla jos luukuttaa lappu lattiassa, niin kantsii vähän laskea nopeutta, kun ohittaa isomman jonon, koska sieltä voi aina joku torvelo pompata eteen. Muuten on aika turvallista pudotella kolmatta sataa, jos liikenne rauhallista. Usein ei ole. Paljon Keski-Euroopassa ajaneena (turistina kesälomat) tuntuu että joka vuosi vain liikennemäärät kasvaa ja ruuhkat pahenee.

Nopea ajo on jatkuvaa pumppaamista. Etanaohituksia näkee tasaisin väliajoin, joiden jälkeen voi oikaista kaasujalkaa taas hetkeksi ja testata miten edellä tai takana ajavan sakun katiska kiihtyy omaan rotiskoon verrattuna satasesta ylöspäin.

Suurin osa 'nopeista' kuskeista isoilla autoilla ovat herramiehiä ja antavat nätisti tietä, jos silti nopeampi auto takana. Mutta aina välillä siihen eteen eksyy joku joka luulee omasta kiukaastaan liikoja ja kuvittelee että hänen kymmenvuotias TSI Paskatti, jossa "hulppeat" 200+ jotain hevosvoimaa, on niin nopea ettei hänen tarvitse siirtyä oikealle kaistalle. Tosiasiassa joka kiihdytyksessä oma patani käy vajaalla ja ohi mielisi, mutta saku pihtaa tai on vanha natsi ja ei suostu antaa tilaa FIN rekkarille.

Vaikka itsellä onkin kohtuu tykki auto, niin aina vaan sinne taakse ilmestyy yktäkkiä jokin Porchen keula. Annan heti tilaa, mutta Possu jää kuitenkin edellä ajavien pussittamaksi. Kun tukos poistuu, niin isken kickdownin Porchen vanavedessä, mutta jään kuin tikku paskaan ja vaikka oma mittari pysähtyy 250:n kohtaan, niin haastaja katoaa horisonttiin.
 
Sellaisia kuvallisia nähtävyyksien mainosliikennemerkkejä teiden varsille, joita näkyy paljon Saksassa. Piristäisi pitkillä siirtymillä ja mielenkiintoisiin kyltteihin voisi pysähtyä. Euroopassa käsittääkseni vapaa-rahoitteisia, yhdistys tai yritys hakee sille lupaa ja maksaa kulut.

1629065826438.png


 
Useimmissa tehokkaissa autoissa on myös hyvät jarrut
Kaikissa viimeisten vuosikymmenten aikana tehdyissä autoissa on niin tehokkaat jarrut, että ne riittäisi lukitsemaan pyörät. Jarrutustehoa ei rajoita jarrut vaan pito, ja siihen vaikuttavat enemmän olosuhteet ja renkaat kuin auto.

Hyvillä jarruilla voi jarruttaa usein, koska ne jäähtyvät tehokkaasti ja toimivat paremmin korkeissa lämpötiloissa. Yksittäisissä hätäjarrutuksissa ne eivät ole parempia kuin 80-luvun Corollan jarrut.
 
En tiedä paljonko renkaiden piikkiin, mutta kun katsoo eroja satasesta nollaan jarruttaessa (katsohan joku TM:n koeajo) niin erot suuria, esim. jonkin priuksen ja GTI sporttien välillä.
Priuksessa on luultavasti pienen vierintävastuksen renkaat, joiden kumiseos on kovempaa ja jotka ovat vähän kapeammat. GTI:n renkaita taas ei ole valittu polttoaineenkulutus ensimmäisenä mielessä, joten ne ovat vähän leveämmät ja pehmeämmät, jolloin pitoakin on enemmän.

Tuossa on eri tyyppisten autojen keskimääräisiä jarrutusmatkoja. Suurin osa on reilun metrin sisällä, vain urheiluautot erottuu nopeasti pysähtyvinä ja isot avolavat ja maasturit hitaampina. Periaatteessa näyttää siltä, että painavampi auto pysähtyy hitaammin. Sitä en suoralta kädeltä osaa selittää, koska sekä kitkavoima että auton liike-energia ovat suoraan riippuvaisia auton massasta.

Tässä on vielä paneuduttu asiaan tarkemmin. Jarrutusmatka siis riippuu vain nopeudesta, kitkakertoimesta ja putoamiskiihtyyvyydestä.
 
Viimeksi muokattu:
Sellaisia kuvallisia nähtävyyksien mainosliikennemerkkejä teiden varsille, joita näkyy paljon Saksassa. Piristäisi pitkillä siirtymillä ja mielenkiintoisiin kyltteihin voisi pysähtyä. Euroopassa käsittääkseni vapaa-rahoitteisia, yhdistys tai yritys hakee sille lupaa ja maksaa kulut.

1629065826438.png


Tämä meidän nykyinen geneerinen nähtävyys-liikennemerkki on varmaan joku kustannusoptimointia ja nähtävyyksien tasa-arvoisuutta silmällä pitäen tehty viritys. Ei sillä, että meillä edes olisi Suomessa mitään kovin mainittavia nähtävyyksiä, mutta olisihan se silti tosiaan ihan kiva, jos teiden varsilla olisi jotain järkeviä vinkkejä että minne kannattaisi poiketa.
 
Tietyömaat, pitäisi olla aina pakollinen se nopeusrajoituksen päättymismerkki sakon uhalla, niin ei unohtuisi sitä laittaa. En myös ymmärrä miksi rajoitukset on koko ajan voimassa, vaikka työmaalla ei ole ketään edes töissä.

No just tää.

TEKISIVÄT NIITÄ TÖITÄ SITTEN SIELLÄ JOS EI VIITSITÄ RAJOTUSTA MUUTTAA POIS VIIKONLOPUKS TAI ILLAKS :D
 
Vilkkuratsioita voisi olla enemmän. Vai onko niitä edes? Montakohan turhaa tuntia olen elämässäni odottanut vain todetakseni, että jahas se kääntyy sittenkin. Liikenneympyröissä varsinkin.
Ei varmasti erikseen. Saisivat sakottaa kunnolla, mutta käytännössä kaikkea valvontaa on liian vähän vrt. Liikennemääriä. Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta helposti ennakoitava ajotyyli olisi pop. Lomakausien/vaihtopäivien aikana kyllä näkee aivan järkyttäviä ajosuoritteita, joten siihen peilattuna ihmeellisen vähän onnettomuuksia sattuu.
 
Tietyömaat, pitäisi olla aina pakollinen se nopeusrajoituksen päättymismerkki sakon uhalla, niin ei unohtuisi sitä laittaa. En myös ymmärrä miksi rajoitukset on koko ajan voimassa, vaikka työmaalla ei ole ketään edes töissä.
Koneita tien reunassa, puuttuvat tiemerkinnät esim.
 
Luulen että jos kaikilta ketkä valittavat muiden liian hiljaisesta ajamisesta otettaisiin kortti pois ja laitettaisiin linja-auton kyytiin niin suomalaisten tielläliikkujien elämänlaatu paranisi merkittävästi, liikenneturvallisuuden parantumisen lisäksi.
 
Periaatteessa näyttää siltä, että painavampi auto pysähtyy hitaammin. Sitä en suoralta kädeltä osaa selittää, koska sekä kitkavoima että auton liike-energia ovat suoraan riippuvaisia auton massasta.
Kumi ei noudata koulussa opittua kitkavoiman kaavaa: kitkavoima = kitkakerroin x pinnan tukivoima.

Kumin tapauksessa tukivoiman (eli käytännössä auton painon) kasvattaminen ei kasvata lineaarisesti kitkavoimaa.
 
Kokeilisin muuttaa 1-kaistaisten (80/100km/h) valtateiden rajoitukset 90km/h:ksi, koska rekat joka tapauksessa ajavat yhdeksääkymppiä. Etuna järjestelyssä on tasainen matkanteko vakionopeussäätinen avulla. Ohituskaistojen aikana toki korkeampi rajoitus.
 
Osittainen vastaus otsikon aiheeseen:
Videossa esitellään oululainen talvipyöräilyinfra ja kunnossapito.
 
Onpa makiaa ku ei suolahiekoteta lumista pintaa. Kerrankin fiksuus ylittää lumipelon. Tämä @PCB videoon liittyen.
 
Kehtaisin väittää että liikenneturvallisuus ja -mukavuus paranisi huomattavasti jos nopeuskameroita sijoitettaisiin oikeasti liikenneturvallisuuden kannalta järkeviin paikkoihin, eikä pelkästään sinne missä ne voisivat eniten tuottaa.

Jonkun verran tulee ajeltua Suomea eestaas ja ristiin rastiin, niin kyllä välillä on niin pöljissä ja turvallisuuden kannalta turhissa paikoissa kameroita (ei tietenkään aina, mutta harmittavan usein). Sitähän ei mikään virallinen taho myönnä, mutta kaikki sen tietävät että raha on monessa sijoituspaikassa mielessä. Paljon näkee paikkoja missä kamerasta olisi paljonkin hyötyä, mutta kameraa ei siinä ole. Sitten jatkat matkaa sen 20km, ja pönttö löytyy keskeltä ei-mitään, juuri ohituskaistan jälkeen, jossa siinäkään kohtaa ei ole yhtään mitään, eikä sen jälkeenkään. Ymmärtäisin jos olisi tiheää metsää, että pöntöllä suojeltaisiin mahdollisten eläinten tielle hyppimistä, mutta kun ei.

Tämä ei ole kitinää oma lehmä ojassa, koska en ole koskaan ylinopeussakkoja saanut, ja vaikka ajankin joskus reippaammin, niin pidän aina huolen kokonaisuudesta ja tilannetajun mielessä. Kannatan nopeuskameroita, mutta kunhan ovat oikeissa paikoissa. On vain surullista huomata miten niitä pönttöjä kiukulla laitetaan vain potentiaalisiin tienauspaikkoihin, mutta 50km säteellä olevat aidot vaaranpaikat ovat oman onnensa nojassa. Laittaisivat enemmän taajamiin, koulujen kohdille ja näkyvyydeltä rajoitettuihin risteyksiin, mutta ei. Leveää ja tyhjää tietä maa täynnä, ja tolppia perämetsässä. Kaipa ne joku minua paljon viisaampi on suunnitellut juuri oikeisiin paikkoihin, enkä vain ymmärrä liikenteestä mitään.
 
Eli tehtiin takuu mutkainen pätkä tänne, ei suoraa osuutta lainkaan.. ettei nukahdeta rattiin.
Ylivoimaisesti suurin syy taisi kuitenkin olla se, että töitä tehtiin 50- ja 60-luvulla vielä paljon lapiohommina. Tie oli paljon helpompi viedä maaston muotojen mukaan kuin yrittää väkisin tehdä siitä mahdollisimman suoraa, ei yksinkertaisesti ollut välineitä tarpeeksi tai jopa ollenkaan. Helsingin ja Turun välinen maasto on oikeasti aika hankalaa tien rakentamiseen.

Mitä vanhempi tie, sitä enemmän ne noudattelevat maastoa.
 
Ja ainakin syrjäkylillä ne 50-70 vuoden takaiset tilojen isännät ovat olleet sen verran veemäisiä tyyppejä, että ”minun maiden kautta ei muuten tie mene, vaan se hevospolku on edelleen hyvä” - ei vaikka maa olisi ostettu hyvällä kompensaatiolla. Sitten on pitänyt tehdä tiet sen vanhan polun mukaan, ja se kiertelee kuin käärmeen kusi erämaassa.

En tiedä onko faktaa, mutta tällaista legendaa olen kuullut
 
Ja ainakin syrjäkylillä ne 50-70 vuoden takaiset tilojen isännät ovat olleet sen verran veemäisiä tyyppejä, että ”minun maiden kautta ei muuten tie mene, vaan se hevospolku on edelleen hyvä” - ei vaikka maa olisi ostettu hyvällä kompensaatiolla. Sitten on pitänyt tehdä tiet sen vanhan polun mukaan, ja se kiertelee kuin käärmeen kusi erämaassa.

En tiedä onko faktaa, mutta tällaista legendaa olen kuullut
Eiköhän tuo ihan faktaa ole. Ja tuohon lisänä vielä tuo edellä mainittu maaston muodot.
Toisaalta ymmärrän hyvin heitä, en itsekkään haluaisi kantatietä, tai edes nelinumeroista menemään torppani keittiön ikkunan vierestä.
 
Haitariliikkeen katkaisu pitäisi sisällyttää ajokortin ajokokeeseen. :smoke:

Pieni mutta idioottimainen muutos oli keltaisen sulkuviivan muuttaminen valkoiseksi. Taisi tulla uuden tieliikennelain mukana. Se pitäisi kumota.

Pyöräilijöille pyörätiet (ei pyöräkaistoja), ja pyöräilijät pyörätielle siellä missä sellainen on.
 
Olisi kyllä aivan mahtava uudistus ja voitaisiin kerralla tuoda koko Eurooppaan. Valoissa odottelu ei palvele kenenkään etua.

Paitsi tietysti jalankulkijoiden ja muun kevyen liikenteen. Yhdysvalloissa kevliä ei käytä muut kun köyhät ja narkkarit, siksi ketään ei kiinnosta ns. vapaan oikean merkittävä turvallisuusriski. Täällä kelvillä on aikuisten lisäksi suuri osa alle 18-vuotiaista, koska kulttuuriin ei (onneksi) kuulu kersojen kuskaaminen kouluun ym.. Jos kelvin risteysonnettomuudet lisääntyvät sen 60-100%, niin kyllä se tilastoissa tarkoittaa jo muutamaa ylimääräistä kuolemaa ja useaa sairaalareissua per vuosi.

Toiveena itselläni moottoritienopeuksien ja maantienopeuksien nosto, mutta vastaavasti taajama- ja kekustaalueiden rauhoittaminen.
 
Mä toisin keltaiset maantiemaalaukset.

Joo ajatus on radikaali, mutta tuosta voisi olla apua esim talvisissa olosuhteissa.

Maanteille voisi kaistamaalauksilla tehdä vallitsevan tai muuttuvilla kylteillä oleville teille yleensä käytössä olevan nopeusrajoituksen näkyviin. Kaistaviivat olisivat leveämmät 100 km/h rajoituksella, 80 km/h osuuksilla viivat kapenisivat.
Kaistaviivat ovat osoittaneet vallitseva nopeusrajoituksen jo jotain puolisen vuosisataa suomessa. Tietenkään kesä/talvi rajoitusten mukaan noita ei muuteta, eikä jokainen maalari noita aina noudata.
 
Jos rahaa olisi rajattomasti, niin paljonkin asioita voisi keksiä, mutta aloitetaan nyt näillä. Painotus näissä on turvallisuudessa.

- Routavaurioiden ym. päällystevikojen kunnostamiseen panostaminen, tienpinnat ovat tällä hetkellä todella surkeassa kunnossa.
- Päihdekuskien tehokkaampi valvonta, vaatii eläviä poliiseja peltisten sijaan.
- Kunnon kurinpalautus autoilijoille suojateiden kunnioitukseen. Parin viikon takainen valvontakampanja oli hyvä alku, mutta sitä pitäisi jatkaa ainakin vuosi yhteen menoon.
- Suojateiden näköesteet (pensasaidat ym) pois, ja tehovalvonta liian lähelle suojatietä pysäköinneistä.
 
Mä toisin keltaiset maantiemaalaukset.

Joo ajatus on radikaali, mutta tuosta voisi olla apua esim talvisissa olosuhteissa.
Toisaalta valkoinen näkyy vähän paremmin sateella ja pimeässä. Osittain lumen peittämä viivoitus jossa keltainen näkyisi vähän paremmin on paljon harvinaisempi olosuhde.

Ruotsissa on pärjätty puoli vuosisataa valkoisella.

Valkoinen maali on halvempaa.
 
Toisaalta valkoinen näkyy vähän paremmin sateella ja pimeässä. Osittain lumen peittämä viivoitus jossa keltainen näkyisi vähän paremmin on paljon harvinaisempi olosuhde.

Ruotsissa on pärjätty puoli vuosisataa valkoisella.

Valkoinen maali on halvempaa.
On niitä maita joissa on pärjätty puoli vuosisataa keltaisillakin viivoilla.

Siltikin sanoisin että on yleisempää että valkoista viivaa ei näe lumen seasta kuin se että keltaista viivaa ei näe pimeällä ja sateella, vaikka jälkimmäinen onkin olosuhteena yleisempi.
 
@Varistin Katseet voisi kääntä valtion suuntaan. Tienhoidossahan on järkyttävästi korjausvelkaa ja valtiohan kerää ensin reilu 8miljardia euroa autoilijoilta ja laittaa takaisin vajaa 2 miljardia. Tiet olisivat aivan eri kunnossa, jos nostettaisiin määrärahoja.
 
@Varistin Katseet voisi kääntä valtion suuntaan. Tienhoidossahan on järkyttävästi korjausvelkaa ja valtiohan kerää ensin reilu 8miljardia euroa autoilijoilta ja laittaa takaisin vajaa 2 miljardia. Tiet olisivat aivan eri kunnossa, jos nostettaisiin määrärahoja.

Kyllä, tämä on selvää että valtion budjetoinnista asia on kiinni ja korjausvelka on massiivinen. Listasinkin vain mielestäni tärkeimpiä asioita, käytännön rahoitukseen en edes yritä ottaa kantaa.

Täällä Helsingissä tilanne on jotenkin surkuhupaisa nyt, kun kevään myötä kaikenlaiset katu- ja muut rakennustyöt ovat päässeet kunnolla vauhtiin. Saattaa olla että jossain tehdään miljoonien katutyötä ja uusia väyliä, ja viereisessä korttelissa kadut ovat talven jälkeen kuin pommin jäljiltä eikä korjaajia näy.Toisaalta voisin kuvitella että kaupunkien ulkopuolella tilanne on vielä heikompi, siellä ei ole rahaa kumpaankaan, ei uuden tekemiseen eikä vanhan kunnostukseen.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 640
Viestejä
4 537 678
Jäsenet
74 856
Uusin jäsen
KeisariLoL

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom