Suomalaisen koulutusjärjestelmän taso (ammattikoulu, lukio, AMK, yliopisto)

[mopnex]

Hallituksen tekemät kipeät leikkaukset koulutuksesta ovat tehneet eri opinahjojen toiminnasta erittäin hankalaa. Mielestäni kipeässä tilanteessa nämä isot leikkaukset eivät olleet järkeviä. Toki on hyvä pohtia missä kaikkialla koulutusta järjestetään, mutta rahoitusmallien mullistaminen vähän-väliä ei tee hyvää pitkässä juoksussa. Näiden leikkausten myötä saavutetaan lyhyellä aikavälillä säästöjä, mutta miten käy pidemmällä aikavälillä kun osaamisen taso laskee?

Laaja korkeakouluverkosto vai muutama huippuyliopisto? Helsingin yliopiston rehtori haluaa valtiolta päätöksiä

Suomessa kuitenkin se ilmainen ja hyvä koulutus on ollut tärkeimpiä tekijöitä sille miksi täällä yleensä voidaan ylläpitää pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Meillä on metsää ja kaivostoimintaa, mutta alkutuotannolla ei pitkälle pötkitä. Myöskin edellämainitut alat, monien muiden lisäksi, nojaavat osaaviin työntekijöihin. Ilman laadukasta koulutusta tämä ei onnistu.

Näin uusi hallitus lupasi kuvissa, ettei leikkaa koulutuksesta – leikkaavat kuitenkin

Ammattikoulutuksen tasosta on ollut puhetta useammassa mediassa. Opetuksen laatu ja lähiopetuksen määrä vaihtelee erittäin paljon. Lähihoitajien koulutuksesta on ollut puhetta nyt ihan viime päivinä (koulutuskeskus Salpaus).

SuPerin puheenjohtaja hätkähti lähihoitajien toistuvia reissuja suihkulähteelle Lahdessa – oikeusprofessori ehdottaa ulkopuolista selvitystä opetuksen tasosta
Tällaista on opiskelu Suomen suurimmassa ammattikoulussa: kahden tunnin koulupäiviä ja eri lukujärjestys joka viikko
Kolumni: Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla? (maksumuuri)

Lähipiirissä sama AMK missä suoritin oman tutkintoni (AMK, Ins.), on muuttunut vuosien aikana täysin erilaiseksi. Lähiopetusta ei nimeksikään, itseopiskelua suurin osa viikosta. Opetuksen taso vaihtelee vielä enemmän kuin ennen. Jos valmistuvat opiskelijat eivät enimmäkseen täytä niitä odotuksia mitä työelämällä on, käy AMK järjestelmälle kalpaten - valmistuvien osaamiseen ei luoteta.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli rajoittaa autonomiaa - Arene

Yliopistot ovat myös kärsineet, mutta ehkä kuitenkin vähiten edellämainituista. Siellä on kuitenkin pitkä historia ja sitä kautta myös laajempi valtion ulkopuolinen tukiverkosto. Rahaa myös jaetaan valtion toimesta enemmän kuin AMK:lle.

Korkeakouluja piiskataan tuottamaan yhä enemmän tutkintoja – uusi rahoitusmalli keppinä kahden vuoden kuluttua

Tässä on ainakin paikka, missä seuraavalla hallituskaudella ja hallituksella on tehtävä muutoksia parempaan. Pitkäjänteisyys rahoituksessa on ensisijaisen tärkeää, nyt nähdyt käännökset eri mallien välillä ovat ajaneet ainakin AMK-järjestelmän kaaoksen tilaan.

 

[Cereal killah]

Onhan Suomessa ihan pilipalimeininki verrattuna oikeisiin korkeakouluihin maailmalla. Itselläkin on ihan paperilla hyvännäköinen yliopistotutkinto, jonka merkitys oikean työelämän kannalta (täysin koulutusta vastaavissa töissä) on käytännössä pelkkä "checkbox" eli paperi joka on olemassa. Tuohon nyt sitten meni sen perus 5 vuotta, että näistä voi halutessaan tehdä yhteiskunnallisia johtopäätöksiä, erityisesti jos ottaa vielä AMK:n höpönassu-tutkinnot mukaan pohdintaan.

Olisihan se kovin erilaista jos siinä parhaassa motivaatio-iässä eli 20+ vuotiaana olisi muutakin tarjolla kuin teennäisiä tutkintoja antamaan kuviteltuja valmiuksia.

 

[hani]

Onhan Suomessa ihan pilipalimeininki verrattuna oikeisiin korkeakouluihin maailmalla. Itselläkin on ihan paperilla hyvännäköinen yliopistotutkinto, jonka merkitys oikean työelämän kannalta (täysin koulutusta vastaavissa töissä) on käytännössä pelkkä "checkbox" eli paperi joka on olemassa. Tuohon nyt sitten meni sen perus 5 vuotta, että näistä voi halutessaan tehdä yhteiskunnallisia johtopäätöksiä, erityisesti jos ottaa vielä AMK:n höpönassu-tutkinnot mukaan pohdintaan.

Olisihan se kovin erilaista jos siinä parhaassa motivaatio-iässä eli 20+ vuotiaana olisi muutakin tarjolla kuin teennäisiä tutkintoja antamaan kuviteltuja valmiuksia.

Onko työelämä sitten pääasiaallisesti vain jonkinlaista näytelmää Suomessa?

 

[Cereal killah]

Onko työelämä sitten pääasiaallisesti vain jonkinlaista näytelmää Suomessa?

No työelämässä on läjä firmoja joilla on hyvin selkeät tulostavoitteet ja siihen tarvittavat osaamisprofiilit. En ymmärrä miksi kysyt noin, ehkä tämän ketjun kannalta ennemmin voisi kysyä että onko suomalaiset korkeakoulut vain sitä että teeskennellään työelämävalmiuksia. En nyt halua liikaa yleistää, mutta ei nämä minun kokemukset mitään poikkeuksellisia ole. Aika vähäistä se oikean tieteen tekeminenkin totta kai on.

 

[Johan_V]

No työelämässä on läjä firmoja joilla on hyvin selkeät tulostavoitteet ja siihen tarvittavat osaamisprofiilit. En ymmärrä miksi kysyt noin, ehkä tämän ketjun kannalta ennemmin voisi kysyä että onko suomalaiset korkeakoulut vain sitä että teeskennellään työelämävalmiuksia. En nyt halua liikaa yleistää, mutta ei nämä minun kokemukset mitään poikkeuksellisia ole. Aika vähäistä se oikean tieteen tekeminenkin totta kai on.

Ei yliopiston tehtävä ole tuottaa työntekijöitä firmoille, vaan valmentaa opiskelijoita itsenäiseen tutkimukseen. Minkä vuoksi firmat eivät kouluta työtekijöitä tehtäviinsä? Mitä tulee suomalaisten yliopistojen tasoon, niin Suomessa tehdään huipputason tutkimusta monella alalla. Eli ei kannata yleistää vaikka et ole panostanut omaan opiskeluusi.

Tästä huolimatta valmistuvien taso väkisinkin laskee kun yliopistoja painostetaan päästämään heikompi aines läpi kursseista; tavoitteena on, että kaikki pääsisivät läpi. Mitä nopeammin opiskelijat valmistuvat, sitä enemmän yliopisto saa rahaa.

 

[Bladekill]

Ei yliopiston tehtävä ole tuottaa työntekijöitä firmoille, vaan valmentaa opiskelijoita itsenäiseen tutkimukseen.

Kummasti kuitenkin lähes jokaisen (ainakin dippainssi ja taloustieteellisen) koulutusohjelman sivuilla suoraan sanotaan että ko. koulutus antaa valmiudet työelämän tehtäviin ja ohessa lista titteleitä. Muutenkin tuosta vanhoollisesta höpötyksestä voisi jo alkaa lopullisesti erkaantumaan. Suomi ei tarvitse satojatuhansia tai miljoonia tutkijoita vaan työntekijöitä eikä näiden tarvitse edes välttämättä poissulkea toisia. Yliopistoissa voidaan opettaa tieteellistä tutkimusta ilman että muu koulutus on täyttä paskaa.

Minkä vuoksi firmat eivät kouluta työtekijöitä tehtäviinsä?

Haluaisin nähdä sen firman jolla on vara laittaa jengiä vuosiksi nollatuotolle + maksaa palkkaa, terveydenhuoltoa ja allokoida näihin vielä koulutusresursseja yms. Meanwhile jengi on istunut sen 5-7v koulunpenkillä valmistautumassa tutkijaksi ilman mitään reaalielämän tavoitetta sen suhteen.

Jos tämä ei olisi näin surullista niin tässä olisi jo melkein komedian ainekset kasassa.

Mitä tulee suomalaisten yliopistojen tasoon, niin Suomessa tehdään huipputason tutkimusta monella alalla. Eli ei kannata yleistää vaikka et ole panostanut omaan opiskeluusi.

Aina löytyy jotain cherrypicked "huipputukimusta" jos sitä haluaa löytää sieltä miljardin käsittämättömän paskan ja surkean tutkimuksen joukosta.

 

[James_Potkukelkka]

Jaa, vieläkö puhutaan opetuksesta? Se taitaa olla korvattu "valmennuksella". :I

 

[stumpu]

Tästä taisi olla jo ketju olemassa, en muista millä nimellä...

Omaa kokemusta on 10v takaa ammattikoulusta, joka oli kuin lastentarha. Vuoden olin siellä ja jatkoin oppisopimuksella. Rehtori ei meinannut päästää pihalle, koska olin niitä harvoja, joita opiskelu kiinnosti. Niitä joita ei kiinnostanut, ei taas saatu pihalle niin millään...

Nyt on 2,5v ammattikorkeaa takana ja tuntuu siltä, että mitään ei vaadita opiskelijalta. Kaikista kursseista pääsee läpi, vaikka mitään et tekisi tai olisi edes paikalla. Poikkeuksen tekee kielet, ja pari muuta kurssia, joilla on pakollinen läsnäolo. Käytännössä siis voit saada paperit, oppimatta ja tekemättä mitään.

Kaikki riippuu opiskelijan omasta motivaatiosta, eikä oppimisesta tai ammattitaidosta ole mitään takeita. Resurssien tuhlausta pitää kirjoilla ja valmistuttaa sellaista väkeä, joita ei edes kiinnosta koko opiskeltava aihe.

Mutta raha tulee valmistuneista opiskelijoista, niin tilanne tämä

 

[Mechanical Man]

Muutamia AMK:ta ollaan sulauttamassa hyvää vauhtia Yliopistoihin joka on ihan oikea tapa toimia. AMK:t ovat aluepolitiikkaa ja haitallista opetuksen laadun ja resurssien käytön suhteen. AMK järjestelmä pitäisikin ajaa alas, tehdä kandi + maisterihaut toisistaan erilliseksi ja maisterista maksullinen. Näin ihmisten työurat alkaisivat aikaisemmin ja maisterin tekisi vain ne, joille se on tarpeen sekä sen taso voisi olla kovempi.

t: amk:sta valmistunut.

 

[mopnex]

Vähemmän yllättäen AMK:n varainkeruu jäi vaatimattomammaksi kuin yliopistoilla. Tietysti on hyvä pohtia voisiko tätä enemmän "ammatillisella" / "käytännön" -painotuksella olevaa AMK-järjestelmää uudistaa, kuten esim. Tampereella on tehty. On erikoista että näitä eri yliopistoja/AMK:ta on jokaisessa niemennotkossa. Toisaalta, ei se iso kokokaan autuaaksi tee esimerkkinä tästä Metropolia. Metropolia muodostettiin Stadia ja EVTEK Ammattikorkeakouluista - molemmilla oli jo hyvä maine ja nyt tuo maine toki pitää rakentaa uudestaan. Ongelmana on vaan se, että opetuksen taso eikä rahoitus kyllä tee sitä helpoksi.

Ammattikorkeakouluille rahan lahjoittaminen ei houkutellut suurlahjoittajia – kokonaissumma jää murto-osaan yliopistojen vastaavan keräyksen tuloksesta

 

[Pzaz]

Korkeakoulujen uudistuneiden valintamenettelyiden myötä pitkästä matematiikista saa kohtuuttoman määrän pisteitä aloille joissa matematiikka ei ole tärkein aine. Esimerkiksi tämän artikkelin nainen saa eniten pisteitä pitkästä matematiikista hakiessaan lukemaan Englantia.
Tilanne on absurdi ja johtaa eittämättä matematiikan ryhmien tason laskuun opiskelijoiden taktikoidessa itselleen parhaita pisteitä kuten tässä artikkelissa todetaan:
Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

Spoileri: Referaatti maksumuurintaakse

Matematiikan opettaja kritisoi haku-uudistusta koska:
-Opiskelijat valitsevat pitkän matikan pisteiden takia, vaikkeivat olisikaan motivoituneita lukemaan matikkaa.
-Opettajien aika menee heikommin menestyvien opiskelijoiden auttamiseen ja ryhmäkoot kasvavat
-Muiden aineiden ryhmäkoot pienenevät ja yksittäisiä aineita korostetaan -> yleissivistys kärsii

Matematiikan suuri pistemäärä johtuu siitä että hakupisteet jaetaan kurssien määrän mukaan, ei aineen korkeakoulutukintoon soveltuvuuden perusteella. Ideana oli vähentää välivuosia ja aivovuotoa.

Tuukka Tomperi ja Tuomas Tervasmäki ovat Sipilän hallituksen aikaisia uudistuksia tutkineet ja toteavat siitä: ”Sipilän hallituskaudella uudistustahti oli hirmuisen kova. Opetusministeriöstä tuli uudistushankkeita ja -ideoita liukuhihnalta kaikille koulutusjärjestelmän tasoille”, Tomperi sanoo.

”Tutkimusta tehdessämme havahduimme siihen, ettei kenelläkään ollut kokonaiskuvaa siitä, mitä on ylipäätään tapahtumassa. Opetusministerillä oli oma motivaationsa jättää kädenjälkensä.”
Graham-laasosen mielestä ylläoleva on oppositioretoriikkaa.
Tomperi toteaa Suomen vahvuuden olleen aikaisemmin pitkäjänteinen koulutuspolitiiika.

Matikan opiskelu on toki tärkeää matemaattisen ajattelun ja ongelmanratkaisukyvyn takia, mutta sitä varten meillä on kaksi tasoryhmää. Ei ole järkevää pakottaa matemaattisesti heikkoja kilpailemaan opettajan ajasta lahjakkaiden kanssa vain pääsykoepisteiden vuoksi.
Mitä mieltä techiläiset ovat tästä uudistuksesta?

 

[Jurppii]

No sikäli ymmärrän, että kyllähän englannin lisäksi pitkä matematiikka on lukioaineista suunnilleen tärkein tulevaisuuttaan ajatellen tai ainakin sen skippaamalla sulkee eniten ovia. Mutta sitten taas se, että siitä saa eniten pisteitä vaikka hakisi humanistiksi historiaa lukemaan ei kyllä oikein käy järkeen.

Nuoria pitäisi motivoida lukemaan pitkää matematiikkaa mutta ei sen perusteella pitäisi sisäänpääsyä sanella aloilla, joissa sitä ei tarvita.

 

[Seeteufel]

Onkohan se nyt kauhean hyvä, jos lukiolaiset vääntää sen pitkän matikan hampaat irvessä läpi lähtöpisteiden takia. Omina lukioaikoinani sen kyllä aloitti todella moni, mutta harva sen sitten loipulta kävi loppuun ja useimmat löi hanskat tiskiin viimeistään jossain 5. kurssin kohdalla arvosanarivin koostuttua lähinnä vitosista.

 

[muppelo]

Onkohan se nyt kauhean hyvä, jos lukiolaiset vääntää sen pitkän matikan hampaat irvessä läpi lähtöpisteiden takia. Omina lukioaikoinani sen kyllä aloitti todella moni, mutta harva sen sitten loipulta kävi loppuun ja useimmat löi hanskat tiskiin viimeistään jossain 5. kurssin kohdalla arvosanarivin koostuttua lähinnä vitosista.

Hirveän paljon kiinni myös opettajasta. Itsellä arvosanat nous, kun opettaja toiselle vuodelle vaihtui. Tosin eipä ne ensimmäisenäkään vuonna välttäviä olleet.

 

[kjns]

Aika hämmentyneenä kyllä on tullut seurattua etenkin tätä ammatillisen koulutuksen alasajoa. Kaikille kuitenkin pitäis olla selvää, että ne "motivoituneimmat opiskelijat" ei pääsääntöisesti ole siellä amiksessa,vaan jossain muualla. Koska porukalla on muutenkin ehkä toi opiskelumotivaatio vähän hakusessa versus lukio, eikä valmiudet itseopiskeluun ole ehkä kauhean hyvät, niin resurssien vieminen sieltä on suoraan oman oksan sahaamista. Sieltä amiksesta pitäis kuitenkin porukkaa valmistua ihan oikean ammattipätevyyden (lähtötason) kanssa suoraan työelämän tarpeisiin, eikä sellaista opi muuta kuin saamalla opetusta ja harjoittelemalla..

Mikäli resursointi hoidetaan niin, että lähiopetusta on muutamia tunteja päivässä ja loppu "opiskellaan itsenäisesti" niin mitähän kuvitellaan tapahtuvan osaamiselle? "Juu lue tuosta kirjan kappaleet 4-5 miten se talon ilmanvaihto kasataan ja tasapainotetaan oikeaoppisesti" ja sitten rasti ruutuun tentti perään missä arvioidaan onnistuuko vai ei

Tuntuu ihan uskomattomalta tuo touhu kun vertaa lukemiani juttuja omiin kokemuksiin amiksesta (kauppis, datanomi) tuolta vuosituhannen alusta. Lähiopetusta oli 6-8 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa ja opetus oli ihan oikeasti laadukasta ja opettajat päteviä. Meille opetti ohjelmointia ja muutamaa muuta ainetta pitkän linjan veteraani joka väitteli tohtoriksi mun opiskeluaikana, pari muuta oli insinöörejä ja työelämässä kannuksensa hankkineita konkareita, oikeusopin kurssit veti varatuomari, liiketaloutta opetti ekonomi jne... Eli opettajien taso suunnilleen sama kuin oman kokemuksen mukaan AMK:ssa. Tunteja oli sen verran reilusti, että asiat kerettiin aina käymään syvällisesti läpi ja hitaammatkin sai apua ja tukea siihen touhuun ja oppi saatiin painettua päähän. Jos vaan opiskelijaa siis kiinnosti oppia, tietenkään ne ei mitään oppineet ketkä ei edes yrittäneet.

 

[Oravamedian käpy]

Epäpätevät opettajat ammattikorkeakoulun puolella. Tiettyihin pesteihin ei yksinkertaisesti löydy osaavaa henkilöä esim. CAD-suunnittelu, joten kuntayhtymä rekrytoi työelämästä syrjäytyneitä punaneniä ison pöydän taakse (silloin kun kyseiset sankarit selviävät perille asti ryyppyputkensa jälkeen).

Yläasteajan tuttuja päätyi aikoinaan Datanomikouluun. Koulunkäynti oli lähinnä WOWin ja CS:n hakkaamista ja ne pakolliset koulutyöt kopsattiin suoraan Wikipediasta. Läpi pääsee nyt kuka tahansa riemuidiootti, koska kunnat saavat x-määrän rahaa per valmistunut.

 

[sirace]

Vuohipaimenille kiintöt ja omat arvosteluasteikot korkeakouluihin?

Koulutuksen ja työelämän sukupuolisegregaatio on Suomessa jyrkkä. Myös maahanmuuttajat, maahanmuuttajataustaiset, vammaiset ja toimintarajoitteiset sekä muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät jäävät koulutuksessa ja osaamisessa muista väestöryhmistä jälkeen.

Tehdään korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma, jossa käydään läpi korkeakoulutuksen sosiaalisen, kielellisen ja alueellisen tasa-arvon toteutuminen sekä eri vähemmistöryhmien korkeakoulutukseen hakeutumisen mahdolliset esteet sekä ryhdytään selvityksen pohjalta tarvittaviin toimiin. Kirjataan selkeät ja mitattavat tavoitteet aliedustettujen ryhmien koulutukseen pääsyyn ja läpäisyn edistämiseksi.

Ruotsin ja suomen kieli palaavat pakollisiksi aineiksi ylioppilastutkinnossa - hallitusohjelmaan on kirjattu toisen kotimaisen kielen pakollisuus

 

[zepi]

Korkeakoulujen uudistuneiden valintamenettelyiden myötä pitkästä matematiikista saa kohtuuttoman määrän pisteitä aloille joissa matematiikka ei ole tärkein aine. Esimerkiksi tämän artikkelin nainen saa eniten pisteitä pitkästä matematiikista hakiessaan lukemaan Englantia.
Tilanne on absurdi ja johtaa eittämättä matematiikan ryhmien tason laskuun opiskelijoiden taktikoidessa itselleen parhaita pisteitä kuten tässä artikkelissa todetaan:
Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

Spoileri: Referaatti maksumuurintaakse

Matematiikan opettaja kritisoi haku-uudistusta koska:
-Opiskelijat valitsevat pitkän matikan pisteiden takia, vaikkeivat olisikaan motivoituneita lukemaan matikkaa.
-Opettajien aika menee heikommin menestyvien opiskelijoiden auttamiseen ja ryhmäkoot kasvavat
-Muiden aineiden ryhmäkoot pienenevät ja yksittäisiä aineita korostetaan -> yleissivistys kärsii

Matematiikan suuri pistemäärä johtuu siitä että hakupisteet jaetaan kurssien määrän mukaan, ei aineen korkeakoulutukintoon soveltuvuuden perusteella. Ideana oli vähentää välivuosia ja aivovuotoa.

Tuukka Tomperi ja Tuomas Tervasmäki ovat Sipilän hallituksen aikaisia uudistuksia tutkineet ja toteavat siitä: ”Sipilän hallituskaudella uudistustahti oli hirmuisen kova. Opetusministeriöstä tuli uudistushankkeita ja -ideoita liukuhihnalta kaikille koulutusjärjestelmän tasoille”, Tomperi sanoo.

”Tutkimusta tehdessämme havahduimme siihen, ettei kenelläkään ollut kokonaiskuvaa siitä, mitä on ylipäätään tapahtumassa. Opetusministerillä oli oma motivaationsa jättää kädenjälkensä.”
Graham-laasosen mielestä ylläoleva on oppositioretoriikkaa.
Tomperi toteaa Suomen vahvuuden olleen aikaisemmin pitkäjänteinen koulutuspolitiiika.

Matikan opiskelu on toki tärkeää matemaattisen ajattelun ja ongelmanratkaisukyvyn takia, mutta sitä varten meillä on kaksi tasoryhmää. Ei ole järkevää pakottaa matemaattisesti heikkoja kilpailemaan opettajan ajasta lahjakkaiden kanssa vain pääsykoepisteiden vuoksi.
Mitä mieltä techiläiset ovat tästä uudistuksesta?

Jos kaikki käyvät läpi saman matematiikan ja äidinkielen kokeen, niin yhdistelmä on niin lähellä koko ikäluokan yleistä älykkyys- ja lahjakkuustestiä kuin nyt millään tuollaisella koulumaailman kokeilla voi päästä.

Kun pääsykokeista ollaan luopumassa, niin jollain tavalla niiden yliopistojen pitää sitä opiskelijoiden lahjakkuutta testata ja siihen taas suhteellisen yleinen älykkyystesti, eli kielellisen osaamisen + matemattisen osaamisen yhdistelmä paras tarjolla oleva.
-
Loppuenlopuksi on aika yhdentekevää, että osaako joku ihan pikkaisen paremmin englantia lukiotasolla vaiko ei, jos tarkoitus on kuitenkin opiskella kertaluokkaa pidemmälle sitä kieltä, tasolle jolle lukiossa ei pääse kukaan. Silloin todennäköisesti matikan ja äikän tarjoama yleinen älykkyys tarjoaa paremman ennustearvon sille menestykselle yliopistotasolla kuin lukion englannin arvosana.

--
En sinänsä kannata tai vastusta uudistusta. Lähinnä vaan totean, että yliopistot tekevät mitä parhaaksi näkevät, koska niiltä otetaan pois mahdollisuus teettää omat soveltuvuustestit.

Minun on vaikea uskoa, että joku muu kuin yliopisto itse tai viime kädessä nimenomaan jonkun tietyn osaston opettaja / professori tietäisi paremmin, että mitä taitoja alalla tarvitaan. Mielummin niin, että englannin professorit määrittävät pääsykriteerit kuin se, että joku sattumanvarainen englannin opiskelusta ja tutkimuksesta mitään tietämätön pikkuvirkamies opetushallituksesta määrää, että nyt alatte painottaa Eino Leinon runojen tulkintaa, koska mun kummin kaima osaa sitä hyvin.

Jos yliopisto tekee virheen arvioinneissaan, niin itsehän se siitä kärsii saamalla huonompaa opiskelija-aineistoa. Ja vastaavasti sillä on silloin paras kannustin vaihtaa parempaan yo-kokeiden pisteytyspainotukseen jatkossa. Opetushallituksen virkamiehellä ei ole mitään käytännön kosketuspintaa siihen, että miten ne sisään päässeet opiskelijat pärjäävät niissä ensimmäisen parin vuoden englannin kursseissa. Yliopisto ja ne opettajat tietävät senkin parhaiten.

 

[N1kkel]

Jotenkin minulla on sellainen käsitys, että AMK:n penkeiltä harvemmin löytyvät ne kaikista fiksuimmat ja motivoituneimmat kaverit. Eikö se ole vähän kuin kolmannen asteen ammattikoulu pikemminkin kuin mikään korkeakoulu.

Ja olen kyllä sitä mieltä, että lähiopetuksen väheneminen on vaikuttanut opetuksen laatuun negatiivisesti sielläkin.

 

[KIOSTA]

Nostan tätä ketjua ylös, koska parempaa en keksinyt.
Ketjussa alkaa olla melkein viisi vuotta viimesimmästä vastauksesta, joten ehkä hyvä päivitellä omaa näkemystäni.

Tosiaan Tieto-ja viestintätekniikan perustutkinnon suoritin ammattikoulussa TREDU:ssa vuosina 2021.2024.
Koulutukseen kuului sikäli vähän IT-tukihenkilön hommia, vaan enemmän palvelinpiirin hommia. Koko kolmivuotinen tehtiin enemmän tai vähemmän omia palvelimia ja palomuureja ja omasta mielestäni kaikki muu jäi todella vähälle. Kyllä. IT-Tukihenkilölle kuuluu palvelinympäristö, mutta kuuluu siihen minusta muutakin.
Ekana vuonna enemmän totuteltiin ja opeteltiin palvelinympäristöä jne.
Toisena vuonna alettiin tekemään projekteja omilla palvelimilla ja projektit palautettiin opettajalle. Sillä tavalla kursseista pääsi läpi. Siinä oppi hyvin kyllä sitä en kiistä.
Kolmas vuosi oli tehtävien loppuunsaantia palvelimilla ja jos oli jotain rästissä, niin ne loppuun. Oli myös kaapelointikurssi puhtaana täytekurssina, koska kaksoistutkintolaisilla oli kirjoitukset, joten perus amikset saivat tämän itselleen. Kaapeloinnista ei oltu puhuttu koskaan mitään meille, joten kolmannen vuoden lopulla sen laitto meille tuntui hieman oudolle. Olin ainut, joka pääsi sen läpi 15 ihmisestä=ainut, joka ajallaan pääsi koulut läpi.
Annan aika hämärän kuvan tuosta koulutuksesta, että pelkkää palvelinympäristöä tehtiin, mutta sitä se suoraan sanottuna oli suurimmilta osin. Mitään muuta ei paljoa tullut opittua, mikä oli minusta outoa.
Työssäopit oli toisena ja kolmantena vuonna. Itse suoritin koulut niin nopeasti, että valmistuin työssäopin jälkeen paria kuukautta etuajassa. Työssäopissa olin kahdesti samassa paikassa ja koin, että opin siellä paljon enemmän laajalla säteellä hommia, koska siellä ei tehty yhtään palvelimien kanssa mitään. Ja muutenkin tekemällä oppii. Tykkäsin kovasti paikasta ja työympäristöstä. Luvattiin mulle, että työntekijöitä jos tarvitaan, niin pitävät nimeni muistissa.

Koulusta voin sanoa sen verran, että luokallani oli monia, jotka lintsasivat suurimman osan lukuvuodesta. Ja samalla pääsivät läpi muiden avustuksella tehtävistä. Ihmettelin isosti tuota hälläväliä asennetta, mitä osalla opettajista oli sitä kohtaan, että tietyt oppilaat eivät olleet kunnolla edenneet kolmessakaan vuodessa ja silti eivät puuttuneet asiaan. Osa pääsi jopa läpi kaksoistutkinnosta, kun kolmantena vuonna oli osa tekemättä tehtävistä ammattikoulun puolelta.

Ymmärrän, että ammattikoulussa ollaan melkein aikuisia, mutta silti ei nykynuoriso osaa toimia itsenäisesti. Se laiskuus ja hälläväliä asenne koulun suhteen on todella isosti läsnä. Monelle lintsaaminen ja rimaa hipoen läpipääsy on normaali tapa ja osa opettajista tukee tätä, ettei heidän tarvitsisi kyseisiä oppilaita jäädä hoitamaan opintojensa suhteen ylimääräistä.

Itse koin, etten oppinut kunnolla kaikkea, mutta jatko-opinnot olisi hyvä mahdollisuus oppia lisää.

Nopeat sekavat pohdinnat tässä näin olkaa hyvät.

 

[Bertta]

Korkeakoulujärjestelmä on muutettu ammattikouluksi sen myötä, että koko kansaa ryhdyttiin korkeakouluttamaan. Nyt pitäisi myöntää, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat vain ammattikoulutuksen jatkeita ja perustaa edes yksi aito yliopisto maahan. Suomeen tarvitaan tutkimukseen ja tieteeseen keskittynyt yliopisto. Loput voidaan nimetä ammattikorkeakouluiksi.