Suomalainen retropelilehti Retro Rewind hakee joukkorahoitusta

[Sampsa]

Menneet vuosikymmenet ovat täynnä huikeita pelikonsoleita ja mikrotietokoneita sekä niiden klassisia pelejä. Joukkorahoitusta hakevan Retro Rewind -lehden onkin tarkoitus käsitellä digitaalista pelaamista suunnilleen 1970-luvulta 2000-luvulle.

Projektin taustalla on kolme pelialan konkaria, suomalaisen pelijournalismin veteraani Jukka O. Kauppinen, muun muassa Suomen pelimuseon rakentamisen Tampereen Vapriikkiin käynnistänyt Mikko Heinonen ja toinen Pelikonepeijoonit-keräilijäryhmän perustajista Manu Pärssinen.

Joukkorahoituksen menestys vaikuttaa siihen, kuinka monta numeroa lehteä ilmestyy vuonna 2018. Saavuttamalla minimitavoitteen 20 000 euroa luvassa kaksi 64-sivuista numeroa: yksi keväällä ja toinen syksyllä. Jos 35 000 euroa täyttyy, Retro Rewind ilmestyy kolmesti (kevät-kesä-syksy), ja 50 000 eurolla tulossa olisii neljä lehteä.

Rahoitushaun tulee saavuttaa vähintään 20000 € rahoitusta toteutuakseen. Muussa tapauksessa kaikki rahoitussitoumukset raukeavat ja varat palautetaan rahoittajille. Kampanja-aikaa on tällä hetkellä jäljellä 56 päivää ja minimitavoitteesta on kasassa kolmannes.



Lähde: Mesenaatti

Linkki alkuperäiseen uutiseen (io-tech.fi)

 

[harri]

Vasemman puolimmainen kaveri kuin ilmetty sampsa kurri +15v +30kg. Hauska idea, toivottavasti löytyy pienestä suomesta tarpeeksi kannattajia.

 

[Grendel]

Oh Harri, mä niin nauroin ääneen. Välitän Mikolle, kiitti nauruista ja tuesta.
-jok

 

[MSuomi]

No, pakkohan tähänkin oli tukensa antaa
Toivottavasti saadaan lehteä tulemaan!

 

[Archey]

Ihan hyvä mutta missä tuosta listasta on PC?
Siinähän pelattiin jo selvästi ennen kuin C64 julkaistiin.

 

[Grendel]

Ihan hyvä mutta missä tuosta listasta on PC?
Siinähän pelattiin jo selvästi ennen kuin C64 julkaistiin.

No kun realistisia ollaan niin PC-pelit eivät olleet yhtikäs mitään ennen kuin paljon myöhemmin. Mutta luonnollisesti myös PC-retroilu on vahvasti läsnä.
-JOK

 

[Archey]

No kun realistisia ollaan niin PC-pelit eivät olleet yhtikäs mitään ennen kuin paljon myöhemmin. Mutta luonnollisesti myös PC-retroilu on vahvasti läsnä.
-JOK

Mitäs oikein meinaat?

Joissakin genreissä ns. pelikoneille ei koskaan tullut laadukasta pelattavaa, ne kuolivat pois ennen sitä.

Kun Commodore 64 tuli myyntiin suomessa pelailin jo sierran seikkailupelejä PC:llä.
Mulla on vieläkin pitkä rivi mm. Sierran 80-luvun alkupuolen EGA-grafiikalla pyöriviä RPG/Adventure pelejä kirjahyllyssä alkuperäisillä lerpuilla.

Omistin myös Sinclair ZX Spectrumin jota Saloran insinöörit ensimmäisinä tuottivat suomeen ja joka sekin oli myynnissä jo ennen C64:sta ja vuokrasin videoliikkeistä ColecoVisionin konsolia ja pelejä.

Salora Fellow tuli markkinoille vuonna 1983, sekin jo ennen 64:sta.

Millä hitolla voit edes tietää noista jotain, kun olit tuskin vaipoissa.

 

[459]

Mitäs oikein meinaat?
Millä hitolla voit edes tietää noista jotain, kun olit tuskin vaipoissa.

Paska ad hominem, yritä uudestaan. Aloita vaikka sivun Mediapalvelut lukemisella - kyseessä on henkilö, jolla niistä referensseistä pelijournalismin saralla vuosien varrelta ei ole pulaa. Kyseenalaista mieluummin kyseisen PC-rajauksen laadukkuutta kuin henkilön asiantuntemusta. Itse luotan, ettei homma jää kiikastamaan tietämyksen puutteeseen.

Kun Commodore 64 tuli myyntiin suomessa pelailin jo sierran seikkailupelejä PC:llä.
Mulla on vieläkin pitkä rivi mm. Sierran 80-luvun alkupuolen EGA-grafiikalla pyöriviä RPG/Adventure pelejä kirjahyllyssä alkuperäisillä lerpuilla.

Tämä onkin sitten asiallinen pointti. PC:llä peliskene oli 80-luvulla hyvin erilainen kuin kotimikro- tai konsolipuolella ja sitäkään ei lehden aihepiiri huomioiden paranisi ylenkatsoa. Itselläni tuleekin mieleen lähinnä simulaattoritarjonta ja seikkailupelit. Olkootkin, että kotimikroille C64:sesta lähtien on julkaistu Zak McKrackenin ja Maniac Mansionin tapaisia teoksia, ei läheskään kaikkia niille portattu. C64:lle ei muistu äkkiseltään mieleen ainakaan merkittävää määrää Sierran tekeleitä (korjatkaa, jos olen väärässä). Amiga ja ST pysyivät vauhdissa mukana johonkin aivan 90-luvun alkuun asti loppuaikojen 11-diskettisine eepoksineen jotka onneksi pystyi HD:lle asentamaan mikäli sellainen sattui löytymään.

Eipä siinä, mikään XT:tä tehokkaampi PC ei ollut 80-luvun lopulla Suomessa todellakaan mikään massojen kone pelkässä pelikäytössä verrattain erittäin kalliina laitteena. Eipä tainnut hirveän monella sellaisen vieressä Roland MT-32:stakaan kököttää.

Itse pistin 20 € tiketin vetämään rakkaudesta lajiin.

 

[Sampsa]

Millä hitolla voit edes tietää noista jotain, kun olit tuskin vaipoissa.

Nyt pääsi kyllä melkoinen aivopieru

 

[Archey]

No kun realistisia ollaan niin PC-pelit eivät olleet yhtikäs mitään ennen kuin paljon myöhemmin. Mutta luonnollisesti myös PC-retroilu on vahvasti läsnä.
-JOK

Sori närästykseni, mutta edellinen oli kyllä melkoista yleistystä.
Omasta mielestäni alkuun kuusnepan pelit olivat pelajaa aliarvioivia, kuten kännyköiden vastaavat tänään ja jopa kehnompia kuin Spectrumin tarjonta, joten lähdin etsimään jotain muuta.

Eipä siinä, mikään XT:tä tehokkaampi PC ei ollut 80-luvun lopulla Suomessa todellakaan mikään massojen kone pelkässä pelikäytössä verrattain erittäin kalliina laitteena. Eipä tainnut hirveän monella sellaisen vieressä Roland MT-32:stakaan kököttää.

Eivät kaikki PC:t olleet kalliita osa oli suunnattu koteihin kuten C64.

Näitä brittien valmistamia koneita sai edullisesti jo 80-luvun puolivälissä suomalaisista kirjakaupoista ja markettien toimisto- ja kirja osastoilta.

PC koneilla oli ihan samaan aikaan kotitietokoneiden kanssa rinnakainen käyttäjäkunta, eivätkä nämä koteihin suunnatut PC ja CP/M laitteet olleet juurikaan kalliimpia kuin ns. kotitietokoneet.

Kyllähän kirjakaupoissa myyntiin jo 80-luvun puoliväleissä ihan edullisia tietokoneita joilla myös retropelailtiin.

Itsellä oli heti ZX Spectrumin jälkeen Amstrad CPC 664 ja silloin CP/M 2.2 käyttis oli kovaa valuttaa ja saatavilla oli ihan hyvä pelivalikoima.

Amstrad PC-1512 ostin ihan seuraavaksi ja se olikin jo ihan oikea PC Intel 8086:n ja MS-DOS 3.2 & DOS PLUSsan ansiosta.

 

[459]

Eivät kaikki PC:t olleet kalliita osa oli suunnattu koteihin kuten C64.

Näitä brittien valmistamia koneita sai edullisesti jo 80-luvun puolivälissä suomalaisista kirjakaupoista ja markettien toimisto- ja kirja osastoilta.

PC koneilla oli ihan samaan aikaan kotitietokoneiden kanssa rinnakainen käyttäjäkunta, eivätkä nämä koteihin suunnatut PC ja CP/M laitteet olleet juurikaan kalliimpia kuin ns. kotitietokoneet.

Kyllähän kirjakaupoissa myyntiin jo 80-luvun puoliväleissä ihan edullisia tietokoneita joilla myös retropelailtiin.

(Huomautus: kun puhun PC:stä, tarkoitan sillä IBM PC-yhteensopivaa x86-konetta ja niiden jatkojalosteita)

Halpoja PC:itä oli tosiaan 80-luvun lopulla, menevät kaikki vaan siihen mainitsemaani XT-kategoriaan eli prosessorina Intel (ja muiden valmistajien) 8088 ja 8086 tai NEC V20 ja V30. Ne eivät oikein pystyneet ominaisuuksiltaan (grafiikka, äänet) haastamaan Atari ST:tä tai Amigaa hintaluokassaan, joten en ihmettele yhtään miksi Ataria ja Amigaa meni viihdekoneiksi vähän eri tavalla kuin PC/XT:itä. Siinä, missä tuollaisissa oli mono-Hercules tai CGA (jossain tapauksissa EGA), olivat Amigan grafiikkaominaisuudet olivat karkeasti jossain EGA:n ja VGA:n välimaastossa. Äänissä Amiga sitten kepittikin ihan pystyyn (piipperi vs. samplattu stereoääni) kun taas PC:llä sampleja toistavia äänikortteja alkanut kuulumaan kuin vasta Sound Blasterin myötä vuosikymmenen vaihteessa ja Adlib/Roland/CMS/IBM Music Feature ym. soppa oli kovin sekava. HD:tkin puuttuivat kaikkein halvimmista koneista Atarit ja Amigat mukaan lukien, maksoivat silloin maltaita. Kaivoin esille nopeasti pari esimerkkitapausta:

Schneider Euro PC

Schneider EuroPC II - MCbx

Amstrac PC1640 (mainitsemasi PC1512:n jatkojaloste)

OLD-COMPUTERS.COM : The Museum

80-luvun loppupuolella 286:t olivat kalliita ja 386:t olivat aivan saatanan kalliita. Ja kyllähän sille hinnalle oli jotain katettakin: joku 80-luvun 386 kepitti aivan pystyyn raa'assa laskentatehossa perus-Amigat ym. eikä ohjelmien ulkonäössä ja äänissä ollut valittamista, mikäli löytyi VGA tai Roland/Adlib/SB. Siinä vaiheessa kun saat Amiga 500:n 4000 markalla ja kytket sen pikkutelkkariin niin kummasti kasvaa kynnys ostaa sitä 24000 markan 386-kokoonpanoa. Väitän, että 80-luvun lopulla Amiga 500 on ollut hinta-teho-ominaisuussuhteeltaan paras saatavilla oleva pelikone, kun taas kunnon 386-PC on ollut absoluuttisesti paras saatavilla oleva pelikone mikäli hinnalla ei ollut merkitystä. Henkilökohtaisesti olen käsittänyt, että muut alustat (MSX, CP/M, Apple II ym.) ovat olleet Suomessa lukumäärältään marginaalisia Commodoren alustoihin (VIC-20, C64, Amiga), Atari ST:hen ja PC:hen verrattuna. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö ko. alustoilla olisi täälläkin pelattu. Ohjelmien saatavuuteen alustan levinneisyys vaan vaikuttaa väkisinkin.

 

[Archey]

Itse maksoin 8000-16000 mk 80-luvun PC koneistani, tuohon hintaan vaikutti todella paljon se minkä merkkinen kone oli.
Sain monesti paljon kovemman merkittömän koneen kokoamalla sen itse laadukkaista ja aivan standardeista merkkiosista.

Suomessa varmaan kodeissa oli eniten C64:sta ja sen manttelinperijöitä, mutta kyllä ihan perus PC:lle sai täältäkin ja tilaamalla todella paljon hyviä simulaatio- ja adventure/rpg genren pelejä, jollaisia en kavereiden kotitietokoneilla nähnyt.

Lisäksi puhelinverkoista lataamalla sai valtavan määrän ilmaisia shareware- ja piraattipelejä.

Itselläkin oli jossain vaiheessa muutaman vuoden ajan kahdella linjalla puhelinverkossa pyörinyt BBS, jossa vaihdeltiin ohjelmia sekä julkisella, että suljetulla vip osiolla .

 

[Grendel]

Mitäs oikein meinaat?

Millä hitolla voit edes tietää noista jotain, kun olit tuskin vaipoissa.

Voi veljet. Heti henkilökohtaisuuksiin. No, tietämättömyys korjautuu googlaamalla.

Takaisin asiaan. Vaikka PC:lle olikin 80-luvulla pelejä, niin uskottava pelikone siitä alkoi tulla vasta 1980-1990 luvun vaihteen lähestyessä, ja todellinen läpimurto Suomessa tapahtui joskus 1990 maita ja sen jälkeen. Sitä ennen sekä C-64 että Amiga/Atari ST olivat sekä halvempia että yleisempiä koneita.
Läpimurrossa muutos olikin sitten ripeä. VGA:sta siirryttiin SVGA:han, Sound Blasterit korvasivat piipperit ja AdLibit, viimeiset 286-jäärätkin päivittivät koneensa. Wing Commanderin merkitystä siinä ei voi väheksyä, saati Wolfenstein 3D:n. Ja olihan se nopeasti aivan ylivertainen simulaattorialusta, kun joystick-valikoima oli rutkasti parempi kuin Amiga/ST-rintamalla. PC-koneiden kovan hinnan ja "jos jollakulla on PC-pelikoneena, on hänellä hynää ja ikää" -näkemyksen kautta alustalle myös tehtiin enemmän aikuiseen makuun istuvia peligenrejä, joista etenkin lentosimulaattorit kehittyivät nopeasti suuntaan, johon muut alustat eivät voineet vastata.

Mutta se varsinainen vastaus, mikä on hyvin ajoitusriippuvainen: "PC:lle oli pelejä jo kun C64 julkaistiin."
No niin oli, ja pääosin kamalia. Kuusnelonenkin nauroi CGA-grafiikoille eivätkä EGA-aikakaudenkaan pelit pärjänneet C64/Amiga/ST:lle sen enempää visuaaleiltaan kuin ääniltään, etenkin kun paljolti samat pelit olivat saatavilla kotimikroille parempina versioina. PC-pelaamisen vallankumous alkoi vasta myöhemmin, kun visuaalit, äänet, CPU-vääntö ja ennen kaikkea koneiden hinta asettui ostamisrealistiselle tasolle.

Siihen saakka - kärjistääkseni - PC oli Suomessa kuriositeetti, kallis työkalu, jolla voitiin myös pelata rumia pelejä.
Se ei tarkoita etteikö PC:lle ollut pelejä. Olihan niitä, myös aikuisempiin genreihin painottuneina. Mutta Suomessa sekä kysyntä että tarjonta oli mitätöntä markkinajohtajiin verrattuna.
Ei tämä myöskään tarkoitta, ettenkö käsittelisi 1980-luvuna alun PC-pelaamista jatkuvasti jutuissani. Viimeksi lauantaina aloitin esitelmäni Flight Simulator I:stä (1982). Hieno simulaattori, josta alkoi pitkä taival simulaattorimaailmassa.

Istun takaisin vaippoihini. Nyökkään hyväksyvästi myös Team SERin vastauksen suuntaan, jonka luin vasta tässä kohtaa.

-jok

 

[SweeneyTodd]

Hieno idea muuten, mutta miksi ihmeessä halutaan tehdä painettu lehti? Taitto, paino ja postituskuluihin menevät rahat voitaisiin käyttää sisällöntuotantoon, jos tehtäisiin netti ja/tai e-lehti. Minä en enää kotiini halua yhtään painettua lehteä, joten on vähän kyseenalaista haluanko sellaisen tekemistä tukeakaan. Retroiluun keskittyvää sivustoa tai e-lehteä tukisin kyllä.

 

[Vermon]

Kyllä se painettu lehti on vaan niin mukava omasta mielestäni, vaikka nykyään pääasiassa näyttöä tuleekin tuijotettua. Jokseenkin kiva ihan lukea vanhojakin lehtiä välillä, jonka kaivaa tuolta muiden lehtien seasta lehtikansiosta ja painelee vaikka "pyhälle toimitukselle" tuonne "kappelin" puolelle.
Luulisi paperilehden vetoavan juurikin retrolehden asiakaskuntaan?

 

[Nimimerkitön]

Kyllä se painettu lehti on vaan niin mukava omasta mielestäni, vaikka nykyään pääasiassa näyttöä tuleekin tuijotettua. Jokseenkin kiva ihan lukea vanhojakin lehtiä välillä, jonka kaivaa tuolta muiden lehtien seasta lehtikansiosta ja painelee vaikka "pyhälle toimitukselle" tuonne "kappelin" puolelle.
Luulisi paperilehden vetoavan juurikin retrolehden asiakaskuntaan?

Mulla on vähän sama. Duunissa tulee kuitenkin näyttöä tuijotettua koko päivä niin kotona lukee sitten mieluummin jutut paperilta.

 

[neko]

Paperinen lehti/kirja on käyttöliittymältään kuitenkin kaikkein paras, ainakin itselleni. Ainoa mitä jää uupumaan, onneksi harvoin, on haku.

Edit. Heh, parhaillaan 3 kirjaa kesken. Ja siis luen niitä kyllä, välillä tekee mieli lukea toista. Sitten ilmestyy jotain kiinnostavaa väliin, kuten Gösta Sundqvistin elämänkerta, joka tosin onkin perin tylsä, etenee kenties siksi hitaahkosti.

 

[hatih]

Joo, pystyi DEC PDP-1:läkin pelaamaan mutta ei sekään sen enempää pelikone ollut kuin 80-luvun PC.

Hieno idea muuten, mutta miksi ihmeessä halutaan tehdä painettu lehti?

Koska netissä kaikki on ilmaista. Siinä ei juttujen tekijöille jäisi paljoa korvauksia kun ylläpitokulut vähennettäisiin kolmen maksavan tilaajan tuottamista tuloista.

 

[SweeneyTodd]

Koska netissä kaikki on ilmaista. Siinä ei juttujen tekijöille jäisi paljoa korvauksia kun ylläpitokulut vähennettäisiin kolmen maksavan tilaajan tuottamista tuloista.

Höpö, höpö. Kirjat, musiikki, elokuvat noin niinkuin esimerkkinä. Kyllä hyvästä sisällöstä maksetaan netissäkin. Jos tekee samoja juttuja, mitä muut jakelee ilmaiseksi, niin ei niistä toki kukaan maksa. Mutta sisältö, jota muilla ei ole ostetaan ihan rahalla.

Ilmeisesti kuitenkin kuulun vähemmistöön, jota paperilehti ei kiinnosta. No, toivottavasti kuitenkin tulee lisäksi sähköinen painos, niin voin sitten sen tilata.

 

[Vermon]

Luulisi, että voivat julkaista tilaajille myös sen pdf-version ihan samaan tyyliin, kuten skrollin tapauksessa.
Vai mitenkä on @Grendel ?

 

[SweeneyTodd]

Luulisi, että voivat julkaista tilaajille myös sen pdf-version ihan samaan tyyliin, kuten skrollin tapauksessa.

Siis tämä on juuri se, mitä en halua. Eli pitäisi olla tilattavissa erikseen pelkkä digi, kun en halua lainkaan lehteä kotiini pyörimään. Skrollinhan nykyään saa pelkästään tabletille ja olen sen myös tilannutkin.

 

[Vermon]

Siis tämä on juuri se, mitä en halua. Eli pitäisi olla tilattavissa erikseen pelkkä digi, kun en halua lainkaan lehteä kotiini pyörimään. Skrollinhan nykyään saa pelkästään tabletille ja olen sen myös tilannutkin.

Jaahas juu. Itse en ole skrollia tilaillut pitkään aikaan, joten en ole nykytilanteesta kärryillä.

 

[Grendel]

Onpa nihkeästi kerännyt vasta 377 osallistujaa, eli vasta puolet minimitavoitteesta jkasassa a kuukausi enää jäljellä

Ei ole tainnut markkinointi oikein onnistua? Luulisi kaikilta alan harrastajilta pari kymppiä löytyvän lehden saamiseksi.

Retro Rewind

Hiljalleen etenee. Alkunoston jälkeenhän näissä aina tulee hyytyminen, josta noustaan sitten loppua ja loppukiriä kohden. Ja just äsken mentiin taas askel eteenpäin kohti minimiä. Mentäisiin toki nopeammin, jos meillä kaikilla ei olisi entuudestaan töitä tehtävänä. Ensi viikolla pöhistään taas voimakkaammin markkinoinnin eteen.

-jok

 

[Grendel]

Luulisi, että voivat julkaista tilaajille myös sen pdf-version ihan samaan tyyliin, kuten skrollin tapauksessa.
Vai mitenkä on @Grendel ?

Juu, tilaajat saavat lehden myös digitaalisesti ja luultavasti Skrollin tapaan PDF-versiona.

-jok

 

[Grendel]

Hieno idea muuten, mutta miksi ihmeessä halutaan tehdä painettu lehti? Taitto, paino ja postituskuluihin menevät rahat voitaisiin käyttää sisällöntuotantoon, jos tehtäisiin netti ja/tai e-lehti. Minä en enää kotiini halua yhtään painettua lehteä, joten on vähän kyseenalaista haluanko sellaisen tekemistä tukeakaan. Retroiluun keskittyvää sivustoa tai e-lehteä tukisin kyllä.

Koska tätä ei olisi mahdollista tehdä halutussa muodossa e-lehtenä tai sivustona. Verkossa julkaistavasta lehtimäisestä/www-saittityyppisestä sisällöstä vain harva on valmis maksamaan yhtikäs mitään, ja sen mainosmyynti on vielä vaikeampaa. Ylipäätänsäkin painetun median tilanne on vakiintunut ja kääntynyt paikoittain jopa nousuun, niin yllättävältä kuin se tuntuukin. Retro Rewindin kaltaiselle erikoislehdelle printti on kestävä, vuosia ja vuosikymmeniä käyttöä kestävä ja säilyvä muoto.

Lainaan Mikkoa:
"Painamisen hinta, ihan Suomessakin ja hyvälle paperille, on tullut alas reilusti.Taittoprosessi on hyvin streamlined, kun taittaja on porukassa mukana. Valtaosa tästä on sisältöä, joka ei juuri riipu toteutuksesta.
Me olemme mieluusti dinosauruksia tässä asiassa ja teemme sellaista, mitä itse haluamme lukea ja käpistellä. Itse en lue näytöltä edelleenkään yhtään mitään, ellei pakko ole. Mutta mikään kategorinen kielto tämä ei ole: on vain niin, että sovelluksen ylläpito kaupoissa jne. maksaa myös, ja aiempi kokemus konversioista ei ole rohkaiseva. Siksi nyt, kun hommaa potkaistaan käyntiin, teemme fyysisiä kappaleita."

Painetulla medialla on muutenkin sellaista kaupallista voimaa, jota ei verkkosaiteilla ja e-lehdillä ole, ja sen ansiosta lehteä on myös voitu budjetoida niin, että sen kirjoittajille - siis muillekin kuin ydintiimille - voidaan maksaa juttupalkkiot rahassa eikä vain näkyvyydessä. Karu faktahan on, että verkkosaitin/e-lehden tuotoilla/konversioilla tämä ei syntyisi.
Tavoitehan on kuitenkin tehdä lehteä taloudellisesti järkevällä pohjalla ja jos hienosti käy, niin pitkällä tähtäimellä. Toki käsite "taloudellisesti järkevä" saisi minkä tahansa lehtikustantajan kuolemaan tämän kohdalla naurukohtaukseen, mutta ilman fyysistä toimitusta toimivalle indielehdelle maailma toki näyttää erilaiselta.

tv,
jok

 

[SweeneyTodd]

Siksi nyt, kun hommaa potkaistaan käyntiin, teemme fyysisiä kappaleita."

Asia selvä. Ei siis ollut minua varten tämä projekti. Onnea teille kuitenkin matkaan. Hieno ja rohkea idea!

 

[SweeneyTodd]

Saat sieltä sen pedarinkin, niin voit vaikka ne fyysiset lehdet lahjoittaa jollekin, joka ymmärtää hyvän päälle.

Öö... miksihän maksaisin ylimääräistä siitä fyysisestä lehdestä, jota en halua? Ja sitten vielä lahjoittaisin ne turhaan maksamani lehdet jollekin. Ei nyt kuulosta ihan fiksulle puuhalle. No, ehkäpä joku tilaa lehden ja lahjoittaa ne pdf:t, joita ei itse tarvitse minulle... ei kun niin päinhän siitä tulikin varmaan kamala tekijänoikeusrikos tai jotain.

Eiköhän tämä nyt tästä aiheesta riitä. Jos lehti alkaa jossain kohtaa ilmestyä sähköisesti ilman, että tarvitsee tilailla paperiaviisia, niin minäkin olen rahat ojossa.

 

[SweeneyTodd]

Onpa huikea summa maksaa 22€ parista lehdestä. . Ilman painoversiota voisit jopa vitosen säästää

No, ei kai kyse nyt olekaan rahasumman suuruudesta vaan ihan periaatteesta. Vai maksatko itse mielelläsi asioista, joita et halua? Jos maksat, niin voin laittaa tilinumeron. Laitat sinne sen 5€/kk tilille, niin lähetän sinulle vaikka kirjekuorellisen paperisilppua tasaisin väliajoin.

 

[SweeneyTodd]

Jos on hyvästä asiasta kyse, niin kyllä maksan.

Hyvä vastaus. Ehkä yllätän kuitenkin itseni ja tilaan poikkeuksellisesti paperijätettä kotiin. (ei tarkoitettu loukkaukseksi sisältöä kohtaan )

 

[Sampsa]

Jatkakaas sitten vaikka YV:llä jos tarpeen ja takaisin aiheeseen.

 

[dragon age]

Takaisin asiaan. Vaikka PC:lle olikin 80-luvulla pelejä, niin uskottava pelikone siitä alkoi tulla vasta 1980-1990 luvun vaihteen lähestyessä, ja todellinen läpimurto Suomessa tapahtui joskus 1990 maita ja sen jälkeen. Sitä ennen sekä C-64 että Amiga/Atari ST olivat sekä halvempia että yleisempiä koneita.

Kirjoitit varmaan tarkoituksellisesti vain tietokoneista, koska tuosta puuttuu NES joka oli suosittu juuri noihin aikoihin.
Luulisin että järjestys meni niin, että ensin suosituin pelaamiseen tarkoitettu kone oli C64, jonka jälkeen NES ilmestyi valtaamaan pöytätilaa, ja sen jälkeen olivat sitten Amiga, PC ym. ja sittenhän ilmestyikin PS1.
Segan koneet eivät olleet ihan niin suosittuja, vaikka niitäkin oli tuona aikana.
Silti monet laitteet ovat olleet yhtäaikaa suosittuja.
Niinhän tuo tuntuisi ainakin omalla kohdalla vieläkin olevan

 

[Grendel]

Kirjoitit varmaan tarkoituksellisesti vain tietokoneista, koska tuosta puuttuu NES joka oli suosittu juuri noihin aikoihin.

Kyllä, käsittelin tilannetta puhtaasti tietokonepelaamisen, aikansa kotimikrojen kautta.
-jok

 

[Silverspeed]

@Grendel 5 päivää jäljellä ja pikkaisen on vielä tavoitteesta näköjään jäljessä. Meinasitteko jättää lehden tekemättä, jos jää minimitavoitteesta euronkin?

 

[Grendel]

@Grendel 5 päivää jäljellä ja pikkaisen on vielä tavoitteesta näköjään jäljessä. Meinasitteko jättää lehden tekemättä, jos jää minimitavoitteesta euronkin?

No, jos jää euronkin tavoitteesta, niin silloinhan lehdentekoon ei saada euroakaan. Mutta kyllä tämä läpi menee!

-jok

 

[Grendel]

20K ja kipuaa! Lehti tulee!
-jok

 

[Grendel]

Ei muuten enää kauaa siihen, kun ykkösnumero menee painoon!



Protip:Tuotteet – Retro Rewind

-jok

 

[svk]

Ei ole hinnalla pilattu

 

[Grendel]

GONE GOLD

 

[FlyingAntero]

Tänään kotona odottikin iloinen yllätys . Toistaiseksi olen kerennyt vasta hieman tutustua sisältöön mutta kiitokset jo tässä vaiheessa etenkin Game Park GP32 jutusta. Eipä muuten olisi onnistunut lukeminen pädiltä/läppäriltä tuolla pihalla keväisessä auringon paisteessa.

Spoileri

 

[sbasil]

Eilen tupsahti postilaatikkoon täälläkin. Sitä jo oli melkein unohtanut, kuinka mukavaa ja kiireetöntä paperilehden lukeminen on. Ei ärsyttäviä flash-mainoksia, klikkihuoraamista, juoruamista sivussa (chat) tai kiusausta hyppiä artikkelista toiseen. Paperiversio sopii todella hyvin retromateriaaliin, eikä ole pelkoa siitä, että sisältö olisi jo "old news" heti painosta tultuaan. Sisältö oli muutenkin mielenkiintoista sekä huolella tehtyä ja valittua. Kiitos tästä ja tulevista julkaisuista!

 

[hatih]

Sähköpostissa sanottiin "Kaksi numeroa toteutuu n. 800 tilaajalla (riippuen mainosmyynnistä).", ennen kuin painan tilausnappia haluaisin tietää mitä tapahtuu jollei tuohon tavoitteeseen päästä.

 

[Grendel]

Sähköpostissa sanottiin "Kaksi numeroa toteutuu n. 800 tilaajalla (riippuen mainosmyynnistä).", ennen kuin painan tilausnappia haluaisin tietää mitä tapahtuu jollei tuohon tavoitteeseen päästä.

Rahat luonnollisesti palautetaan.
-jok

 

[Grendel]

Wanhat pierut JOK, Mikko ja Manu, täähän vaikuttas kyl lupaavalta.

Jos NES on suuressa roolissa niin saatte vähistä rahoistani osan.

Kyllähän NES on sen verran tärkeä osa suomalaista pelikulttuuria, että kyllä sitäkin joka numerossa käsitellään.
-jok

 

[Grendel]

Laitetaas vielä tämä gone gold -kuvakin

 

[FlyingAntero]

Pitääpä käydä laittamassa tilaus sisään jahka kotia kerkeän. Ensimmäinen numero vakuutti sen verran, että ehdottomasti Retro Rewindiä haluaa lukea lisää .

 

[Grendel]

Hei ystävät! Pahoittelut, meillä hieman hoppua ja epidemiaa lehden ilmestymispäivinä, joten pääsimme hehkuttamaan tätä hienoutta vasta nyt - Retro Rewind #5 eli 1/2020 on ilmestynyt! Lehti ilmestyy vastedes osana toista hienoa lehteämme, Skrollia, ja kokonaiset neljä kertaa vuodessa aiemman kahden sijaan. Jos ette ole tilanneet vuoden 2020 vuosikertaa, niin nyt siihen on oiva tilaisuus: ykkönen tulee pian vuosikertatilauksen jälkeen ja vuoden loput numerot aina niiden ilmestyessä.
Se pieni präntti: RR ilmestyy neljä kertaa vuodessa mutta 30-sivuisena (ts. 32 sivua kansineen). Eli saatte saman sivumäärän kuin edellisvuosinakin. Lisäksi Skrollissa on yleensä vähintään 64 sivua luettavaa. Sielläkin on usein peliasiaa, jopa retroa! Skrolli/RR 1/2020 oli yhteensä 128 sivun mötkö!
Tilaa siis parasta retroluettavaa 2018-2020: http://skrolli.fi/tilaa
Ps. Voit nyt ladata RR:n kaksi ensimmäistä numeroa ilmaiseksi ja ilman mitään rekisteröintejä, jotta sinulla olisi jotain tekemistä kotosalla eristyksissä nököttäessäsi. Vinkkaa ihmeessä kavereille ja toki me olisimme hirmu iloisia, jos vihjaisit myös hyvän lehden tilaamisesta! Se tekisi meidät kovin iloisiksi.
https://skrolli.fi/RR1-2018.pysykotona.pdf
https://skrolli.fi/RR2-2018.pesekatesi.pdf

Kiitos teille ja terveyttä,
JOK ja RR-tiimi

 

[Grendel]

Retrosoluja pumppaavilla sydämillä, pienen pienistä biteistä koostettu retropelilehti Retro Rewind #11 eli 2021.3 ilmestyy 22.9.2021 Skrolli-emolehtensä kainalossa. Yum yum! On kuulkaatten NESsiä, on Nintendoa, on Xboxia, Pleikkaria, Amigaa, Kommandore 64:ää, Atari 8bittiä sekä retroa tai retrohenkistä nykyalustoille.
Lehti löytyy 22.9. lehtipisteistä ja tietenkin tilaajiensa postilaatikoista, jos olette tehneet fiksun liikkeen. Jos ette ole vielä, niin Retro Rewind/Skrollin voi tilata täältä:

Vuositilaus (paperilehti) - Skrolli - Tasavallan tietokonelehti

tilaaskrolli.fi

Lisätietoja: Retro Rewind

 

[Grendel]

Retro Rewind #13 eli 2022.1 on ilmestynyt. Ihan kelvollinen annos laatuluettavaa taas kerran!
Tilaa Retro Rewind / Skrolli hetimiten, jos et ole jo, ja jaa hyvää sanaa kaverille kanssa! Lehti löytyy Skrollin kansien alta myös lehtipisteistä.
https://tilaaskrolli.fi