SpaceX julkisti avaruuteen datakeskussatelliitteja tuottavan Gigasat-tuotantolaitoksen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Kaotik
  • Aloitettu Aloitettu

Kaotik

Banhammer
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
14.10.2016
Viestejä
25 545
Mikäli Elon Muskin johtamat suunnitelmat osuvat kohdilleen, tulee kiertoradalta löytymään ensi vuoden loppuun mennessä gigawatin ja vuoden 2029 loppuun mennessä jopa 100 gigawatin edestä laskentatehoa.
spacex-gigasat-factory-20260611.jpg

Useat yritykset ovat viime vuosina suunnitelleet tai ainakin puhuneet aikeista saada datakeskuksia avaruuteen. Elon Muskin johtama SpaceX on nyt ottamassa konkreettisia askelia kohti ensimmäisiä satelliittidatakeskuksiaan.



SpaceX on ilmoittanut tulevansa rakentamaan yli neliökilometrin kokoista Gigasat-tuotantolaitosta Texasin Bastropiin. Tuotantolaitoksessa tullaan tuottamaan yhtiön ”tekoälysatelliitteja” eli kiertoradalle sijoitettavia datakeskuksia. Gigasat tulee olemaan jopa yli 10 kertaa yhtiön nykyistä avaruusaluksia tuottavaa Starfactory-tuotantolaitosta suurempi.

Muskin haastattelussa antaman lausunnon mukaan AI1-satelliitit tulevat olemaan jopa 70 metriä leveitä laajoine aurinkopaneeleineen. Laskentatehoa yhdessä AI1-satelliitissa tulee olemaan 150 kilowatin edestä, mikä luonnollisesti vaatii merkittävää pinta-alaa aurinkopaneeleilta, jotka tuottavat noin 250 wattia neliömetriä kohden. Satelliitin keskiössä olevasta laskentakeskuksesta nousee pystysuoraan puolestaan korkeat jopa 110 neliömetrin nestekiertoiset jäähdyttimet. Verrokiksi Tom’s Hardware tarjoaa Kansainvälisen avaruusaseman (Inernational Space Station, ISS)



Varsinaisten satelliittien tuotannon uskotaan käynnistyvän jo ensi vuoden aikana ja mikäli yhtiön tavoitteet täyttyvät, löytyy kiertoradalta vuoden loppuun mennessä gigawatin edestä laskentatehoa. Käytännössä se tarkoittaa siis jopa yli 6000 AI1-satelliittia ennen vuoden ensi vuoden loppua. Tom’s Hardware antaa kuvaa projektin skaalasta kertomalla, että yhtiön jo vuosia kasvaneessa Starlink-satelliittiperheessä planeettaa kiertää tällä hetkellä noin 10 500 aktiivista satelliittia. Satelliittien laskentamoduulit tulevat olemaan vaihdettavia, joten satelliitteihin voidaan myöhemmin päivittää uutta rautaa ja niissä voidaan käyttää lukuisten eri valmistajien piirejä.

SpaceX ei ole luonnollisestikaan tyytymässä ensimmäisen vuoden tuotantomääriin, vaan vuoden 2028 loppuun mennessä se haluaa saada taivaalle jo 10 gigawatin ja vuoden 2029 loppuun mennessä peräti 100 gigawatin edestä laskentatehoa, jos kaikki menee hyvin. Hurjiin lukuihin aiotaan päästä hyödyntämällä Muskin aiemmin julkistamaa Terafab-tuotantolaitosta piirituotannossa. SpaceX:n, Teslan ja xAI:n yhteisprojektina luotavan Terafabin uskotaan kykenevän tuottamaan kylliksi piirejä jopa terawatin laskentatehon edestä.

Lähteet: Tom’s Hardware (1), (2)
 
Kontekstina lienee hyvä mainita että SpaceX on listautumassa pörssiin huomenna 12. kesäkuuta 2026 tarkoituksenaan kerätä sijoittajilta 75 miljardia dollaria.

Tällä ajoituksella julkistuksen ensisijainen funktio lienee laukaista SpaceX:n osakekurssi stratosfääriin.
 
Kontekstina lienee hyvä mainita että SpaceX on listautumassa pörssiin huomenna 12. kesäkuuta 2026 tarkoituksenaan kerätä sijoittajilta 75 miljardia dollaria.

Tällä ajoituksella julkistuksen ensisijainen funktio lienee laukaista SpaceX:n osakekurssi stratosfääriin.
Aamen. Ei todellakaan ole sattumaa.

Toinen hauska yksityiskohta on että Elon Musk itse väittää näiden avaruuteen ammuttavien datakeskusten toteutumisen olevan täysin itsestäänselvä asia, mutta SpaceX omassa sijoittajille tarkoitetussa selonteossa todetaan selvästi että tässä on merkittäviä teknisiä, tieteellisiä, taloudellisia yms. haasteita ja on täysin mahdollista ettei näitä koskaan tulla saamaan kaupallisesti tuottaviksi tai edes toimintakuntoisiksi oikealla käytännön skaalalla.
 
Mikä pointti tässä nyt on siis käyttää ihan helvetisti rahaa että ne saadaan tuonne avaruuteen vs. maahan perinteisiin datakeskuksiin?
 
Kenties tyhmä kysmys, mutta miten tiedonsiirto tuonne toteutetaan. Eikös se vaadi valtavasti kaistaa tuossa mittakaavassa.
 
Ilmainen sähkö tuossa on takana. Nykytekniikalla noita ei vain taideta saada vielä kustannustehokkaasti tuonne. Plus tuossa on vielä muutama pikkujuttu ratkottavana.

- Avaruudessa ei voi jäähdyttää vedellä, kuten maanpäälisissä konesaleissa. Tyhjiö on hyvä eriste ja se lämpö pitäisi saada säteilytettyä avaruuteen. Se vaatii paljon lisämassaa keskuksiin.
- Säteilysuojaus vaatii myös lisäpainoa ja moderni laskentarauta on todella pienillä viivaleveyksillä tehty. Eli vaatinee muutamia iteraatioita tuotekehityksessä, jotta bitti ei mene laskennassa poikittain. Suojaus kasvattaa massaa, joka nostaa laukaisun kuluja.
 
Ilmainen sähkö lienee yksi isoimmista ellei isoin.
+ "loputon" ilmainen jäähdytys olettaisin joka on käytännössä oikeastaan sama asia kuin juuri tuo "ilmainen sähkö".
Kenties tyhmä kysmys, mutta miten tiedonsiirto tuonne toteutetaan. Eikös se vaadi valtavasti kaistaa tuossa mittakaavassa.
Maa-asemien ja satelliittien välillä. Voi olla että alustavasti kaikista data-intensiivisimmät sovellukset ei ole niitä joita tuonne siirretään.
 
Maanpäälliset datakeskushankkeet ovat jo monessa paikassa törmänneet sähkön riittävyyden haasteisiin. Muitakin haasteita on. Tuo säteilysuojauksen riittävyys on oikea ongelma. No kunhan edes pari testi datakeskusta nostavat sinne, niin saavat dataa säteilyn vaikutuksista ym. Must on pihinä miehenä Varmaan yrittämässä puutteellisilla suojauksilla ensin ja sen jälkeen järeämmillä.
 
Maanpäälliset datakeskushankkeet ovat jo monessa paikassa törmänneet sähkön riittävyyden haasteisiin. Muitakin haasteita on. Tuo säteilysuojauksen riittävyys on oikea ongelma. No kunhan edes pari testi datakeskusta nostavat sinne, niin saavat dataa säteilyn vaikutuksista ym. Must on pihinä miehenä Varmaan yrittämässä puutteellisilla suojauksilla ensin ja sen jälkeen järeämmillä.
ISS:lle on jonkinlaista palvelinrautaa roudattu jo hyvän aikaa eikä ne kuulemma sielläkään kovin kauaa pysy toimivina.
 
ISS:lle on jonkinlaista palvelinrautaa roudattu jo hyvän aikaa eikä ne kuulemma sielläkään kovin kauaa pysy toimivina.

Osin samasta syystä avaruudessa on käytetty aika antiikkista rautaa, kun on tehty nykymittapuussa isolla viivaleveydellä, joka ei ole niin herkkää taustasäteilylle. Onhan nuo ratkottavissa. Sääli kun kaikki ratkaisut lisää avaruuteen vietävän massan määrää, jotka laskee kannattavuutta.
 
Osin samasta syystä avaruudessa on käytetty aika antiikkista rautaa, kun on tehty nykymittapuussa isolla viivaleveydellä, joka ei ole niin herkkää taustasäteilylle. Onhan nuo ratkottavissa. Sääli kun kaikki ratkaisut lisää avaruuteen vietävän massan määrää, jotka laskee kannattavuutta.
Nopealla googletuksella ihan normiläppäritkin toimivat ISS:llä useamman vuoden pienin varotoimin (ts. älä käytä Etelä-Atlantin anomalian kohdilla), joskin SSD:t vissiin eivät kestä kuin muutamia kuukausia
 
+ "loputon" ilmainen jäähdytys olettaisin joka on käytännössä oikeastaan sama asia kuin juuri tuo "ilmainen sähkö".

Maa-asemien ja satelliittien välillä. Voi olla että alustavasti kaikista data-intensiivisimmät sovellukset ei ole niitä joita tuonne siirretään.

Jäähdytys nimenomaan on vaikeaa avaruudessa, kaikki lämpö pitää säteilyttää pois, sillä siellä ei ole mitään mihin siirtää lämpöä. Tähän liittyvä haaste avaruudessa on auringon lämmittävä vaikutus - suora ilmakehän blokkaamaton paiste on yllättävän paljon lämmittävää.
 
Eihän aurinkoenergia ole avaruudessa sen ilmaisempaa kuin maapallollakaan: tarvitaan ne aurinkopaneelit ja muut komponentit. Aurinkopaneelit keräävät n.5x? (wikipediasta 144% paisto + 99% ajasta vrt. maan 29% ajasta) enemmän energiaa avaruudessa, mutta menevät myös huomattavasit nopeammin rikki (arssista muistaisin 3x nopeammin, mutten löytänyt enää lähdettä). Rakettien laukaisukaan ei tapahdu aurinkoenergialla ja suunniteltu miljoona laukaisua todennäköisesti puhkoo jo kohtuullisen reiän ilmakehään. Noh, sitten on ainakin kiire Marssiin ja saadaan SpaceX kurssi taas koholle.
 
Nopealla googletuksella ihan normiläppäritkin toimivat ISS:llä useamman vuoden pienin varotoimin (ts. älä käytä Etelä-Atlantin anomalian kohdilla), joskin SSD:t vissiin eivät kestä kuin muutamia kuukausia

Tuosta on NASA:lla ihan slidesetti, toisin 12v takaa, mutta eipä fysiikka ole siitä muuttunut:

Tiivistettynä on useampaa ongelmaa. Alkaen pidempiaikaisesta ionisoitumisesta, joka kuluttaa elektronikkaa aina yksittäisiin partikkeleihin, jotka koosta riippuen tekevät paikallista tuhoa, tai vain flippaavat bitin tai pari. Mikä on tietty laskennassa huonompi homma. Muistaakseni tuon takia alusten hallintaan liittyvässä elektroniikassa vanhan viivanleveyden retrorauta on aika kiva keksintö.
 
Eihän aurinkoenergia ole avaruudessa sen ilmaisempaa kuin maapallollakaan: tarvitaan ne aurinkopaneelit ja muut komponentit. Aurinkopaneelit keräävät n.5x? (wikipediasta 144% paisto + 99% ajasta vrt. maan 29% ajasta) enemmän energiaa avaruudessa, mutta menevät myös huomattavasit nopeammin rikki (arssista muistaisin 3x nopeammin, mutten löytänyt enää lähdettä).
Eikös ISS:llä käytetty samoja paneeleita tyyliin yli 15 vuotta? Vähän lottoasin, että nämä datakeskukset olisivat vähän enemmän kertakäyttötavaraa siinä mielessä, että tuskin yhdellä datakeskuksella yli 5 vuotta juuri mitään tekisi.

Epäilevästi toki suhtaudun vielä tuohon datakeskusten avaruuden valloitukseen. Miten tuonne mennään huoltamaan jos siellä joku kosketushäiriö tai hajonnut komponentti on, vai todetaanko että sinne meni miljardi ja lähetetäänpä uusi datakeskus tilalle..?

Se olisi toimivamman oloinen ratkaisu (siis minun ei-visionäärisissä aivoissa), että paneelit olisivat avaruudessa ja kehitettäisiin toimiva keino siirtää se energia sieltä maahan, mutta ei liene tämäkään helppo rasti, vaikka kiinalaiset jotain mikro(?)aaltopohjaista tehonsiirtoa testailevatkin. Pikaisella laskennalla 10km x 10km aurinkopaneelikenttä avaruudessa olisi sähköteholtaan lähemmäs 30x olkiluoto3. Siitä kun saataisiin edes 10+ prosenttia maahan hyötykäyttöön niin ois se hienoa.
 
Eikös ISS:llä käytetty samoja paneeleita tyyliin yli 15 vuotta? Vähän lottoasin, että nämä datakeskukset olisivat vähän enemmän kertakäyttötavaraa siinä mielessä, että tuskin yhdellä datakeskuksella yli 5 vuotta juuri mitään tekisi.

Epäilevästi toki suhtaudun vielä tuohon datakeskusten avaruuden valloitukseen. Miten tuonne mennään huoltamaan jos siellä joku kosketushäiriö tai hajonnut komponentti on, vai todetaanko että sinne meni miljardi ja lähetetäänpä uusi datakeskus tilalle..?

Se olisi toimivamman oloinen ratkaisu (siis minun ei-visionäärisissä aivoissa), että paneelit olisivat avaruudessa ja kehitettäisiin toimiva keino siirtää se energia sieltä maahan, mutta ei liene tämäkään helppo rasti, vaikka kiinalaiset jotain mikro(?)aaltopohjaista tehonsiirtoa testailevatkin. Pikaisella laskennalla 10km x 10km aurinkopaneelikenttä avaruudessa olisi sähköteholtaan lähemmäs 30x olkiluoto3. Siitä kun saataisiin edes 10+ prosenttia maahan hyötykäyttöön niin ois se hienoa.
Kieltämättä tämä herättää itsellänikin kysymyksiä enemmän kuin vastauksia.
 
Osin samasta syystä avaruudessa on käytetty aika antiikkista rautaa, kun on tehty nykymittapuussa isolla viivaleveydellä, joka ei ole niin herkkää taustasäteilylle. Onhan nuo ratkottavissa. Sääli kun kaikki ratkaisut lisää avaruuteen vietävän massan määrää, jotka laskee kannattavuutta.
Ja monissa laitteissa käytetään majority voting järjestelmää. Eli enempi kuin 2 prosessoria tekee eksaktisti samat toimenpiteet ja tulokseksi valitaan se vastaus "joka saa eniten ääniä" eli kun yksi cpu/ram saa bitflip virheen, niin ei kusahda hommat. Varsinkin van Alllenin vyöhykkeen läpäisy ja sen ulkopuolella toimiminen lisää virheriskin sellaiseksi, että on olettava bit flip:n tapahtuvan.


Satelliittien laskentamoduulit tulevat olemaan vaihdettavia, joten satelliitteihin voidaan myöhemmin päivittää uutta rautaa ja niissä voidaan käyttää lukuisten eri valmistajien piirejä.

Tätä kyllä epäilen kovasti. Jo yhden satelliitin huoltaminen kiertoradalla on kohtuullisen monimutkainen operaatio. Tuhansia yksittäisiä lentoja ei kannata tehdä. Jos kiertoradalla on tarkoitus tehdä useita (kymmeniä? satoja?) kohtaamisia niin menee kyllä hankalaksi. Huoltosatelliitti tarvitsee paljon polttoainetta, sekä varastotilaa laskentamoduuleille.
 
Noissa AI-satelliiteissa se jännää etteivät sisällä varsinaisesti mitään innovaatiota. Jäähdytys, aurinkopaneelit yms. on jo suunniteltu starlink v3 satelliitteihin. Skaalataan "vain" isommaksi. Eli ei sinällään mitenkään älyttömän haastava projekti versus jotkin muut muskin ideat. Ei pelkkä ilmainen sähkö, kyllä maakin maksaa+kiinteistöverot+naapurien vastustus kun aletaan GW luokan aurinkopaneelifarmeja ja konesaleja rakentamaan.

Mielenkiintoinen nähdä saavatko tämän onnistumaan. Ainakin 1.5v sisään nähdään ensimmäiset testisatelliitit.

En usko, että noita aletaan "huoltamaan". Joku 72gpu/kiihdytin paketti per satelliitti. Kun tarpeeksi moni kiihdytin on kuollut niin ajetaan satelliitti ilmakehään+atomeiksi ja uusia satelliitteja tilalle. Satelliitin elinikä vois olla 7v+.
 
Viimeksi muokattu:
Noissa AI-satelliiteissa se jännää etteivät sisällä varsinaisesti mitään innovaatiota. Jäähdytys, aurinkopaneelit yms. on jo suunniteltu starlink v3 satelliitteihin. Skaalataan "vain" isommaksi. Eli ei sinällään mitenkään älyttömän haastava projekti versus jotkin muut muskin ideat. Ei pelkkä ilmainen sähkö, kyllä maakin maksaa+kiinteistöverot+naapurien vastustus kun aletaan GW luokan aurinkopaneelifarmeja ja konesaleja rakentamaan.

Onhan noihin ongelmiin tekninen ratkaisu. Lämmöstä päästään eroon kun kasvatetaaan jäähdytyksen pinta-alaa. Säteily ei haittaa, kun suojataan kunnolla. No hyvät datalinkit muihin satelliitteihin voi olla haastava, jotta laskenta rinnakaistuu hyvin, mutta se on ratkaistavissa.

Tuota datalinkkiä lukuunottamatta nuo ongelmat tiivistyy painoon. Miten paljon massaa satelliitille tulee. Yksissä laskuissa piti päästä 300$/kg tasolle, jotta satelliitti olisi kannattava. Mikä olisi ihan sattumalta starshipin mainospuheissa. Sanon mainospuheissa, kun Musk hypettää kaikkea rajusti, mutta starship on visioista siitä uskottavimmasta päästä.

Jos protoissa käykin ilmi, että hitto, tarvitaankin lisäsuojausta, tai nykyjäähyllä pitää throttalata siihen malliin, että maassa tapahtuva laskenta on taas halvempaa, niin laukaisujen pitäisi päästä äkkiä 200$/kg tai 50$/kg tasolle.

Sama jos tekoälykeskusraudalle syntyy second hand markkinat. Se laskee maassa olevien konesalien kustannuksia. Uusi rauta on todella paljon tehokkaampaa ja energiatehokkaampaa, mutta jos markkinalla ollaan tilanteessa, että on muutaman vuoden jono tilauksille ja kiinnostuneilla mailla sattuu olemaan paljon halpaa energiaa, niin kierrätys onkin mahdollista.

Kuten antiesitteessä olikin, tuo ai datakeskukset avaruudessa sisältää todella paljon JOS kohtia.
 
Eikös ISS:llä käytetty samoja paneeleita tyyliin yli 15 vuotta? Vähän lottoasin, että nämä datakeskukset olisivat vähän enemmän kertakäyttötavaraa siinä mielessä, että tuskin yhdellä datakeskuksella yli 5 vuotta juuri mitään tekisi.

Epäilevästi toki suhtaudun vielä tuohon datakeskusten avaruuden valloitukseen. Miten tuonne mennään huoltamaan jos siellä joku kosketushäiriö tai hajonnut komponentti on, vai todetaanko että sinne meni miljardi ja lähetetäänpä uusi datakeskus tilalle..?

Se olisi toimivamman oloinen ratkaisu (siis minun ei-visionäärisissä aivoissa), että paneelit olisivat avaruudessa ja kehitettäisiin toimiva keino siirtää se energia sieltä maahan, mutta ei liene tämäkään helppo rasti, vaikka kiinalaiset jotain mikro(?)aaltopohjaista tehonsiirtoa testailevatkin. Pikaisella laskennalla 10km x 10km aurinkopaneelikenttä avaruudessa olisi sähköteholtaan lähemmäs 30x olkiluoto3. Siitä kun saataisiin edes 10+ prosenttia maahan hyötykäyttöön niin ois se hienoa.
Hyvä kysymys nuo ISS paneelit, ei kyllä mitään hajua. Wikipediassa olikin että "kuluma" (degradation) on 8x, jos kiertorata ei ole magnetosfäärin sisällä ja datakeskukset ilmeisesti ovat sisäpuolella. Menee termistö, matikka ja ymmärtäminen vaikeaksi.

Ilmeisesti SpaceX siis tekee suurimman osan komponenteista itse gigawatistanissa? Olikohan heillä vielä prosessori yms. printtereitä ja työvoimaa tilattuna?
 
Ilmeisesti SpaceX siis tekee suurimman osan komponenteista itse gigawatistanissa? Olikohan heillä vielä prosessori yms. printtereitä ja työvoimaa tilattuna?
Eiköhän nvidian räkkiä mene aluksi satelliittien sisään. Nvidian gpu:ta spacex:lla enempi nykyisissä konesaleissa kuin mitään muuta, spacex:n omia piirejä pyöreä nolla tällä hetkellä spacex:n konesaleissa. spacex:n texasin aurinkopaneelifarmin rakentaminen on jo alkanut. Ehkä jossain kohtaa jos spacex:n omat piirit ovat token/kg halvempia kuin nvidia niin laittavat omia piirejänsä nvidian tilalta. Jos nuo avaruussatelliitit ovat lähinnä inferenssiä eivätkä opetusklustereita niin siinä tapauksessa tesla/spacex omat piirit muuttuvat monta pykälää realistisemmaksi.

SpaceX laittanee teslan AI hw6 piirejä avaruuteen. Tesla on pitkään tehnyt omia AI piirejä, mutta näiden tuotteistettu käyttötarkoitus on lähinnä ollut inferenssi ja nvidia dominoinut opetuspuolella tesla/spacex konesaleissa. Huhuissa on ollut paljon, että ennenpitkää spacex ja tesla sulautettaisiin yhdeksi firmaksi, näiden firmojen välillä on paljon "säätöä" jo tänään.

 
Viimeksi muokattu:
Onhan noihin ongelmiin tekninen ratkaisu. Lämmöstä päästään eroon kun kasvatetaaan jäähdytyksen pinta-alaa. Säteily ei haittaa, kun suojataan kunnolla. No hyvät datalinkit muihin satelliitteihin voi olla haastava, jotta laskenta rinnakaistuu hyvin, mutta se on ratkaistavissa.

Mua kyllä kiinnostaisi tuon jäähdytysjärjestelmän lämpöpumppujen speksit. 110 neilön radiaattoreilla 150kW lämpötehon poistaminen vaatii uloimmassa piiriissä noin 300C lämpötilan jäähdytysnesteelle.

Maltillisemmilla 50C yli neliökilometri ja 100C yli 500 neliömetriä.

Kyllä haiskahtaa vähän IPO hypeltä ja donutlabilta joiltakin osin tämäm projekti. Ettei kävisi niin, että parhaimmillaankin tulee kertakäyttöisiä DC sateliitteja jahka on fyrkat saatu. :)
 
Mua kyllä kiinnostaisi tuon jäähdytysjärjestelmän lämpöpumppujen speksit. 110 neilön radiaattoreilla 150kW lämpötehon poistaminen vaatii uloimmassa piiriissä noin 300C lämpötilan jäähdytysnesteelle.

Maltillisemmilla 50C yli neliökilometri ja 100C yli 500 neliömetriä.

Kyllä haiskahtaa vähän IPO hypeltä ja donutlabilta joiltakin osin tämäm projekti. Ettei kävisi niin, että parhaimmillaankin tulee kertakäyttöisiä DC sateliitteja jahka on fyrkat saatu. :)
Kai ne jotain tietää jäähdytyksestä kun sama systeemi isommaksi skaalattuna kuin v3 starlink satelliiteissa. Jos laittavat uusinta nvidian vera-rubinia sisään niin jäähdytys hoituu lämpimällä nesteellä. Saa olla sisääntuleva neste >45C ja jäähdytys onnistuu. Varmaankin satelliitin tuottama lämpö lähempänä 100kW kuin 150kW. Tuo melko lämpimän nesteen käyttö jäähdytyksessä uus juttu vera-rubin aikakaudessa, säästävät energiaa kun nesteen ei tarvi olla superviileää + helpottaa jos konesalit muualla kuin arktisella alueella.
 
Kai ne jotain tietää jäähdytyksestä kun sama systeemi isommaksi skaalattuna kuin v3 starlink satelliiteissa. Jos laittavat uusinta nvidian vera-rubinia sisään niin jäähdytys hoituu lämpimällä nesteellä. Saa olla sisääntuleva neste >45C ja jäähdytys onnistuu. Varmaankin satelliitin tuottama lämpö lähempänä 100kW kuin 150kW. Tuo melko lämpimän nesteen käyttö jäähdytyksessä uus juttu vera-rubin aikakaudessa, säästävät energiaa kun nesteen ei tarvi olla superviileää + helpottaa jos konesalit muualla kuin arktisella alueella.

Teoriassa kyllä. Elon on itse puhunut 100kw/tonni satelliiteista. Starlink kylläkin käyttää 7nm prosessia, jossa on otettu säteily huomioon. Eikä pakasta vedettyä Nvidian Vera-Rubinia. Idean voi ottaa starlinkistä, mutta on siinä vielä työtä, että sen saa skaalattua tuohon teholuokkaan.

En yhtään epäile, ettei noita saisi teknisesti ratkaistua. Se epäilyttää aika tavalla, saako siitä taloudellisesti järkevää. Starshipin on pakko toimitaa todella halvat rahtikustannukset.
 
Teoriassa kyllä. Elon on itse puhunut 100kw/tonni satelliiteista. Starlink kylläkin käyttää 7nm prosessia, jossa on otettu säteily huomioon. Eikä pakasta vedettyä Nvidian Vera-Rubinia. Idean voi ottaa starlinkistä, mutta on siinä vielä työtä, että sen saa skaalattua tuohon teholuokkaan.

En yhtään epäile, ettei noita saisi teknisesti ratkaistua. Se epäilyttää aika tavalla, saako siitä taloudellisesti järkevää. Starshipin on pakko toimitaa todella halvat rahtikustannukset.
Starlinkistä ei ole ai-kiihdyttimiä. Siitä saa kyllä otettua satelliitin pohjan + aurinkopaneelit+jäähdytyksen perusteet.

Jos spacex käyttää muskin "omia" piirejä niin ne ovat ai6 piirejä mitkä ovat tällä hetkellä vasta piirisuunnittelun tasolla: Musk Says Tesla AI6 Chip Will Break Efficiency Records - Not a Tesla App ai5 piiri tulossa näillä näppäimillä(tapeout tehty "jo"), mutta AI5 on "vain" inferenssipiiri robotit/autot, ei konesalipiiri. Muskin ylisanat voi viivata yli, kun se hehkuttaa aina, oleellinen asia on että "saavat" teslalta "omat" piirit joissa ollaan menossa jo viidennessä iteraatiossa tällä hetkellä ja kuudes iteraatio se mikä vois oikeasti mennä myös satelliitteihin.

Kun katsoo spacex:n aikatauluja niin ei tän vuoden piirejä avaruuteen tungeta kuin korkeintaan testisatelliitin muodossa. Vera-Rubin on hyvä vertailukohta kun siinä on esim. jäähdytyksen suhteen innovaatiota + nvidia myös lähtenyt tuohon avaruushömppään mukaan. Musk tykkää testata todellisuudessa, epäilemättä testisatelliittien kanssa käy ties minkälaisia hazardeja joita korjataan nopealla iteraatiosyklillä.
  • Engineered for size-, weight- and power-constrained environments, NVIDIA Space-1 Vera Rubin Module, IGX Thor and Jetson Orin platforms deliver data-center-class performance and edge AI inferencing for orbital data centers, geospatial intelligence and autonomous space operations.
  • Aetherflux, Axiom Space, Kepler Communications, Planet Labs PBC, Sophia Space and Starcloud are using NVIDIA accelerated computing platforms to power next-generation space missions.
 
Kai ne jotain tietää jäähdytyksestä kun sama systeemi isommaksi skaalattuna kuin v3 starlink satelliiteissa. Jos laittavat uusinta nvidian vera-rubinia sisään niin jäähdytys hoituu lämpimällä nesteellä. Saa olla sisääntuleva neste >45C ja jäähdytys onnistuu. Varmaankin satelliitin tuottama lämpö lähempänä 100kW kuin 150kW. Tuo melko lämpimän nesteen käyttö jäähdytyksessä uus juttu vera-rubin aikakaudessa, säästävät energiaa kun nesteen ei tarvi olla superviileää + helpottaa jos konesalit muualla kuin arktisella alueella.

Avaruudessa on semmoinen ongelma jäähdyttämisen kanssa, että lämpöä ei voi johtaa mihinkään. Ainut tapa päästä siitä eroon on sen säiteilyttäminen pois laitteesta. Stefan-Boltzmann law

Tämä siis ihan perus fysiikkaa ja tuota et kierrä millään, koska sateliitin ympäristössä ei käytännössäkatsoen ole välittäjäainetta johon siirtää lämpöä. Ne vähän ilmakehän rippeet voidaan unohtaa käytännön kannalta. Maassa ongelma on paljon yksinkertaisempi, kun sen lämmön voi siirtää toiseen materiaaliin ja kuljettaa pois.

Tarkistin tuon vielä 100kW ja jotain laskin päin helv viimekerralla. Sillä riittäisi 110m² lämpösätelijällä n. 84C pintalämpötila. 150kW se olisi 119C. Ensimmäinen lukema periaatteessa onnistunee ilmankin lämpöpumppua.
 
Avaruudessa on semmoinen ongelma jäähdyttämisen kanssa, että lämpöä ei voi johtaa mihinkään. Ainut tapa päästä siitä eroon on sen säiteilyttäminen pois laitteesta. Stefan-Boltzmann law
Tiedän. SpaceX:lla on starlink satelliittien v1 ja v2 versiot jo kiertoradalla. Ovat suunnitelleet v3 satelliitin mikä on isompi ja vaatii starship:in radalle lähettämiseen. Datakeskussatelliittien jäähdytys ja aurinkopaneelit perustuvat v3 starlink satelliitin teknologiaan. SpaceX:lle ei ole mikään uusi juttu satelliitit, uudelleenkäyttävät jo heillä olemassaolevaa teknologiaa :)

spacex:lla starlink:ssa tällä hetkellä reilu 10000 satelliittia: Find Starlink Satellites — Track 10624 Live in 3D

U.S Space Force has awarded SpaceX $4.16 billion to help the military track airborne targets using satellites.

Jonkinlainen nestekierto+pumput siellä on millä siirretään lämpö isoon säteilijään. Aloituspostauksen kuvasta. Se auttaa paljon jos pystytään vera-rubin tyyliin käyttämään >45C nestettä sen sijaan, että tarvii jäähdyttää sisääntuleva neste alle 10C.
1781270069688.png
 
Viimeksi muokattu:
Minusta kaikki maanpäälliset AI-datakeskukset voisi lähettää kiertoradalle - auringon kiertoradalle.
Aurinkoenergiaa kyllä riittäisi vaikka myönnänkin, että jäähdytyksen ja latenssien kanssa voisi olla joitakin haasteita.
:sdevil:
 
Tiedän. SpaceX:lla on starlink satelliittien v1 ja v2 versiot jo kiertoradalla. Ovat suunnitelleet v3 satelliitin mikä on isompi ja vaatii starship:in radalle lähettämiseen. Datakeskussatelliittien jäähdytys ja aurinkopaneelit perustuvat v3 starlink satelliitin teknologiaan. SpaceX:lle ei ole mikään uusi juttu satelliitit, uudelleenkäyttävät jo heillä olemassaolevaa teknologiaa :)

spacex:lla starlink:ssa tällä hetkellä reilu 10000 satelliittia: Find Starlink Satellites — Track 10624 Live in 3D



Jonkinlainen nestekierto+pumput siellä on millä siirretään lämpö isoon säteilijään. Aloituspostauksen kuvasta. Se auttaa paljon jos pystytään vera-rubin tyyliin käyttämään >45C nestettä sen sijaan, että tarvii jäähdyttää sisääntuleva neste alle 10C.
1781270069688.png
Vähän kyllä epäilen, että Starlinkin satelliiteissa on käytetty jotain robustimpaa elektronikkaa viivanleveyden suhteen, ettei tarvitse niin paljon suojata. Jotain Nvidian piirejä uusimmalla valmistusteknologialla ei taas vastaavasti ole todellakaan tähdätty avaruuskäyttöön.
 
Vähän kyllä epäilen, että Starlinkin satelliiteissa on käytetty jotain robustimpaa elektronikkaa viivanleveyden suhteen, ettei tarvitse niin paljon suojata. Jotain Nvidian piirejä uusimmalla valmistusteknologialla ei taas vastaavasti ole todellakaan tähdätty avaruuskäyttöön.
Nimenomaan tarkoitan jäähdytys ja aurinkopaneeliratkaisuja ja ylipäänsä kykyä rakentaa iso satelliitti kaikkine ominaisuuksineen mukaanlukien kommunikaatio. Mitään AI-piirejä ei starlink satelliiteissa ole joita voisi uusiokäyttää "konesali"-satelliiteissa. Tuskin spacex:lla edes on vielä "räkkiä" missä piirit, muistit yms. mistä se ai-kiihdytin tulee koostumaan.
 
Nimenomaan tarkoitan siis jäähdytys ja aurinkopaneeliratkaisuja. Mitään AI-piirejä ei starlink satelliiteissa ole.
Siinä voi tulla vähän harmaita hiuksia, jos siihen meinataan joku järkevä hyötykuorma saada Nvidian räkkejä vs. mikä se suojauksen yms. tarve on ollut Starlinkin kanssa. Teknologiaa siis on, mutta aika erilaiseen käyttötarkoitukseen.
 
Siinä voi tulla vähän harmaita hiuksia, jos siihen meinataan joku järkevä hyötykuorma saada Nvidian räkkejä vs. mikä se suojauksen yms. tarve on ollut Starlinkin kanssa. Teknologiaa siis on, mutta aika erilaiseen käyttötarkoitukseen.
Tuon suhteen en tiedä enkä lähde väittelemään. Mun pointti koko ajan on ollut siinä ettei jäähdytys eikä aurinkopaneelit ole spacex:lle uusi juttu. AI-kiihdyttimet mitkä kestävät avaruudessa on uusi juttu. Vaikea sanoa mitä piirejä musk edes aikoo käyttää, onko se uusi AI6 piiri avaruusversiona, joku nvidian ketjuun aikaisemmin linkattu avaruuspiiri vai jotain muuta.

Muskin videosta käsitin, että eka askel on ampua jonkinlainen testisatelliitti avaruuteen ja katsoa mitä tapahtuu. Hyvin tyypillinen musk lähestymistapa missä testataan käytännössä ja sitten ihmetellään syntyykö jotain vai ei.

spacex:lla on kuitenkin aika pitkä historia satelliiteista, kyllä ne jotain tajuavat eivätkä ole ekaa kertaa asian parissa.
 
Tuon suhteen en tiedä enkä lähde väittelemään. Mun pointti koko ajan on ollut siinä ettei jäähdytys eikä aurinkopaneelit ole spacex:lle uusi juttu. AI-kiihdyttimet mitkä kestävät avaruudessa on uusi juttu. Vaikea sanoa mitä piirejä musk edes aikoo käyttää, onko se uusi AI6 piiri avaruusversiona, joku nvidian ketjuun aikaisemmin linkattu avaruuspiiri vai jotain muuta.

Muskin videosta käsitin, että eka askel on ampua jonkinlainen testisatelliitti avaruuteen ja katsoa mitä tapahtuu. Hyvin tyypillinen musk lähestymistapa missä testataan käytännössä ja sitten ihmetellään syntyykö jotain vai ei.

spacex:lla on kuitenkin aika pitkä historia satelliiteista, kyllä ne jotain tajuavat eivätkä ole ekaa kertaa asian parissa.
Kommunikaatiosatelliitit ylipäänsä on vuosikymmeniä vanha juttu, että niiden suhteen tuskin on mitään ihmeellistä ja perusteknologiat tosiaan on selvät. Kukaan vain ei ole ollut vielä tarpeeksi hullu, että yrittäisi jotain tuollaista herkkää ja monimutkaista elektroniikkaa saada tuolla pyörimään konesalikapasiteetissa :) Saa tosiaan nähdä mitä tuosta tulee ja löytyykö joku toimiva yhdistelmä, millä saa jotain rahaa tuottavaa aikaiseksi. Rahan polttaminen projektiin varmasti onnistuu.
 
Kommunikaatiosatelliitit ylipäänsä on vuosikymmeniä vanha juttu, että niiden suhteen tuskin on mitään ihmeellistä ja perusteknologiat tosiaan on selvät. Kukaan vain ei ole ollut vielä tarpeeksi hullu, että yrittäisi jotain tuollaista herkkää ja monimutkaista elektroniikkaa saada tuolla pyörimään konesalikapasiteetissa :) Saa tosiaan nähdä mitä tuosta tulee ja löytyykö joku toimiva yhdistelmä, millä saa jotain rahaa tuottavaa aikaiseksi. Rahan polttaminen projektiin varmasti onnistuu.
Jotain käyttöä tarvii keksiä starship:lle.

On se V3 starlink satelliitti kuitenkin jotain muuta kuin perinteinen "kommunikaatiosatelliitti". 1Tbps maksiminopeus downlink:lle, 2000kg painoa, 5g yhteyttä kännyköihin perus starlinkin lisäksi yms. Ei tuollaista satelliittia ja noita nopeuksia pyöritetä ihan hitailla laskentayksiköillä kun dataa tarvii siirtää ja reitittää melkoisen massiivisesti.


Eikä nämä spacex:n space force diilin satelliititkaan varmaan ihan c64:ia ole :) SpaceX wins $4 billion Space Force contract for satellites that target 'airborne threats' anywhere on Earth
 
Liekö tuo säteilykään on iso ongelma, ei nämä testit ihan sama asia kuin nuo suunnitellut satelliitit, mutta ISS testailtu perusrautaa ja ihan hyviä tuloksia, ideana korjailla ongelmia softalla raudan sijaan.
“In retrospect, Spaceborne-1 is a proof of concept,” ... That mission – optimistically planned for a year – instead lasted 1.8 years thanks to smart planning and software-driven “hardening” that slowed the system’s operations when parameters indicated that dangerous space weather might impact the hardware. In that time, Fernandez said, the system ran over 50,000 software experiments, with every last one returning the correct result.
 
Musk tarvitsee ohikatsovan haaveen kaikille. Näitä datakeskuksia ja pähkähulluja satelliitteja josta voidaan kinastella onko se mahdollista vai ei. Silloin unohtuu kriittiset asiat kokonaan, kuten se että onko Muskilla mitään, millä niitä laukaistaan kiertoradalle. Vastaus on, ei ole.

Olisikohan aika kohta sulkea ne rakettitehtaat ja alkaa valmistamaan jotain avaruushissikaapelia niissä?
 
Jotain käyttöä tarvii keksiä starship:lle.

On se V3 starlink satelliitti kuitenkin jotain muuta kuin perinteinen "kommunikaatiosatelliitti". 1Tbps maksiminopeus downlink:lle, 2000kg painoa, 5g yhteyttä kännyköihin perus starlinkin lisäksi yms. Ei tuollaista satelliittia ja noita nopeuksia pyöritetä ihan hitailla laskentayksiköillä kun dataa tarvii siirtää ja reitittää melkoisen massiivisesti.


Eikä nämä spacex:n space force diilin satelliititkaan varmaan ihan c64:ia ole :) SpaceX wins $4 billion Space Force contract for satellites that target 'airborne threats' anywhere on Earth
Nuo hyvin todennäköisesti käyttävät satelliittikäyttöön tehtyä custom rautaa eikä konesalikäyttöön tehtyä minimiviivanleveyden tavaraa. Tottakai kovennettua rautaa ja erilaista virheenkorjausta yms. voidaan tehdä myös konesalisatelliitteja varten, mutta ei se ainakaan kustannuksia vähennä. Noh, jos maan päällä vastustus kasvaa riittävästi, niin pelkkä suora kustannus ei ehkä ole se ainut asia millä noita tehdään ts. joko tehdään avaruuteen tai ei tehdä mihinkään. Varsinkin tuo sähkönkulutus tuntuu alkavan olla yleismaailmallinen ongelma uusien datakeskusten osalta.
 
Nuo hyvin todennäköisesti käyttävät satelliittikäyttöön tehtyä custom rautaa eikä konesalikäyttöön tehtyä minimiviivanleveyden tavaraa. Tottakai kovennettua rautaa ja erilaista virheenkorjausta yms. voidaan tehdä myös konesalisatelliitteja varten, mutta ei se ainakaan kustannuksia vähennä. Noh, jos maan päällä vastustus kasvaa riittävästi, niin pelkkä suora kustannus ei ehkä ole se ainut asia millä noita tehdään ts. joko tehdään avaruuteen tai ei tehdä mihinkään. Varsinkin tuo sähkönkulutus tuntuu alkavan olla yleismaailmallinen ongelma uusien datakeskusten osalta.
AMD says aerospace players, including SpaceX's Starlink, are using its Versal custom chips.

Oletettavasti tsmc 7nm:lla nykyiset valmistettu. v3 satelliitti lisää kaistaa ~10x versus vanhat satelliitit + 5g taajuuksia puhelimiin niin jostain tarvii taikoa lisää laskentatehoa. Elonin AI6 on vielä suunnittelupöydällä. Jos aikovat tehdä siitä avaruusversion niin voivat suunnitella ja valita valmistusteknologian asianmukaisesti.

TLDR: Ei avaruuden olosuhteet tule spacex:lle yllätyksenä.

1781279843483.png
 
Viimeksi muokattu:
Falcon 9 lähtee maanantaina seuraavalle reissulle. Mitähän mahdat tarkoittaa?

Ei mahdu starlink v3. Musk vuosia takaperin sanoi työntekijöilleen, että jos ette saa starshippiä valmiiksi vuodessa niin Spacex menee konkurssiin juuri tästä syystä. Niinhän se menikin, mutta maailma osti konkurssipesän. Float on niin pieni, että jää nähtäväksi mikä on lopullinen arvo.

Blue Originin poksahdus antoi kyllä vähän elämänlankaa lisää, mutta kuten vitsillä heitin tehtaiden sulkeminen on nostanut Teslankin uuteen nousuun. Suurimmat rahat tehdään puhumisella, niin se vain on.
 
Ei mahdu starlink v3. Musk vuosia takaperin sanoi työntekijöilleen, että jos ette saa starshippiä valmiiksi vuodessa niin Spacex menee konkurssiin juuri tästä syystä. Niinhän se menikin, mutta maailma osti konkurssipesän. Float on niin pieni, että jää nähtäväksi mikä on lopullinen arvo.

Blue Originin poksahdus antoi kyllä vähän elämänlankaa lisää, mutta kuten vitsillä heitin tehtaiden sulkeminen on nostanut Teslankin uuteen nousuun. Suurimmat rahat tehdään puhumisella, niin se vain on.
SpaceX itsessään olisi voitollinen jos eivät olisi ostaneet xai:ta. Starlink takoo rahaa v2 satelliiteilla. v3 satelliitit toki parantavat bisnestä kun tulee 5g suoraan puhelimiin ja 10x kaistaa per satelliitti, v3 ei ole elinehto starlink:lle vaan parannus entiseen. xai konesalien rakentamisen vuoksi tappiollinen vaikkakin ei enää niin pahasti kun anthropic ja google maksavat yhteensä reilun 2 miljardia kuukaudessa xai/spacex konesalien vuokrauksesta. xai vuokrasi vanhat gpu:t kun niillä ei voi opettaa frontier malleja ja xai:n nykyisten mallien inferenssille ei ole kysyntää kun anthropic/openai niin paljon parempia

spacex nosti rahoitusta 75miljardia IPO:ssa.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä pointti tässä nyt on siis käyttää ihan helvetisti rahaa että ne saadaan tuonne avaruuteen vs. maahan perinteisiin datakeskuksiin?

Miten lainsäädökset yms menee kirtoradalle sijoitetuissa, jos on kansallisten säädösten alaista, niin minkä mukaan se arvotaan. (Toki "Muskin" säännöt ja häneen vaikuttavat)

Se meni vähän ohi oliko mainittu minne radalla noita suunnitellaan sijotettavan.

Maalikkona kuvittelisi että vaakakupissa painaa viemisen kustannustehokkuus, radan sopivuus pysyvällä satelliitille, ja vaadituille asioille, energia, jäähdytys. ja hävityksen edullisuus, avaruus, maa ystävällisyys.

Yhtiövarmaan pystyy tietoliikenne yhteydet järkkään, vaikka ei olisi ns maahannähden paikallaan pysyvällä radalla. eli ei tarvi kisailla sellaisista radoista.


Sitten vielä se että mihinkäyttötarkoitukseen "datakeskusten" laskentakapasiteettia tarkoitus käyttää, joku kohdemarkkina oletattavasti on.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
310 582
Viestejä
5 268 139
Jäsenet
83 873
Uusin jäsen
kaupoli

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom