Sotateknologia

Nyt droonit tarjoavat osin samantyylistä kykyä ja vieläpä erittäin halvalla. Ukraina iskee drooneilla jo kohteisiin ~1800km päähän.
Mitä periaatteellista eroa on pitkän kantaman droonilla ja oldskool risteilyohjuksella? Minusta kyse on samasta asiasta ja kehitys ennen kaikkea sitä, että samantapainen suorituskyky osataan tehdä halvemmalla.
.Ensinnäkin kyky tuottaa tai hankkia(ja toimittaa käyttöön) oleellista sotamateriaalia on kriittistä. Sehän tiedettiin jo entuudestaan ja silti siihen on kautta historian sotaretkiä kussut. Tuotanto, logistiikka ja huolto on ensimmäisiä perustavia edellytyksiä kyvylle käydä sotaa, ja silti aina joku lähtee sotimaan persaukisena tai ilman tuotantoa, tai motittaa itsensä ties minne mörön perseeseen kun huolto ei kulje.
Tässä Suomi on ollut kartalla, niin hyvin kuin se meidän voimilla on mielekästä. Se, miten huonosti asiat on isoissakin maissa muualla Euroopassa on ollut aika järkytys.
Tykistöä, heittimistöä, monenlaisia ohjusaseita ja ilmatukea.
Näkisin, että dronet pikemminkin täydentävät näitä, eivät korvaa. Vaikka joku heitin on niin simppeli kampe, että sitä kannattaa käyttää kun se riittää.
 
Näkisin, että dronet pikemminkin täydentävät näitä, eivät korvaa. Vaikka joku heitin on niin simppeli kampe, että sitä kannattaa käyttää kun se riittää.
Joo, tai ehkä voisi sanoa että nämä voivat olla valinnaisia tai vaihtoehtoisia, tahi molemminpuolisesti täydentäviä. Tietenkään dronejen(ja tässä sekä edellä tarkoitan nimenomaisesti lentäviä) käytöllä ei voi perustella sitä, ettei tarvittaisi tykkejä, heittimiä, monenlaisia ohjuksia ja isompia ilma-aluksia sekä niiden ohjus- tai pommiaseita.
 
Dronet tuovat eri pelkoa,koska ne voi osua suoraan mieheen ja kerkeevät ne eka nähä. Tarkka krh keskitys toki tuhoaa mutteivat niin kerkee nähä ees mistä tulee, siksi dronet tavallaan pelottavampia.
Mitä et ees nää et kerkee pelätä
 
Dronet tuovat eri pelkoa,koska ne voi osua suoraan mieheen ja kerkeevät ne eka nähä. Tarkka krh keskitys toki tuhoaa mutteivat niin kerkee nähä ees mistä tulee, siksi dronet tavallaan pelottavampia.
Mitä et ees nää et kerkee pelätä
Niin, uuden uhan lisäämiseen liittyy myös psykologinen vaikutus mutta ensisijaisesti suojautumisen tarpeen suuri muutos.
 
Dronet tuovat eri pelkoa,koska ne voi osua suoraan mieheen ja kerkeevät ne eka nähä.
Itse asiassa dronet on tästä syystä arveluttavia sodan oikeussääntöjen kannalta. Jo 1800-luvun lopulla sovittiin mm. tähdättyjen suurikaliiberisten aseiden kiellosta yksittäiseen sotilaaseen kohdistettuna. Samoin kiellettiin räjähtävät luodit ym epäinhimillisinä.

Drone-osuma ei ole sartumanvarainen kuten kranaatti tai miina vaan se on aktiivisesti tähdätty.
 
Itse asiassa dronet on tästä syystä arveluttavia sodan oikeussääntöjen kannalta. Jo 1800-luvun lopulla sovittiin mm. tähdättyjen suurikaliiberisten aseiden kiellosta yksittäiseen sotilaaseen kohdistettuna. Samoin kiellettiin räjähtävät luodit ym epäinhimillisinä.

Drone-osuma ei ole sartumanvarainen kuten kranaatti tai miina vaan se on aktiivisesti tähdätty.
Vanhat säännöt ovatkin nykyajassa hyvin outoja. Aikanaan pelättiin että pienaseissa käytettävät laajenevat tai hajoavat luodit olisivat ihan kauhea ongelma, vaikka sittemmin niitä ei juurikaan ole edes haluttu käyttää; kranaatteja ammutaan sitten erikseen ja luodilla pyritään lähinnä läpäisyyn riittävällä tarkkuudella ampumatarvikkeen painoa minimoiden.

Mitä tulee taas uudenlaiseen sotilaisiin tähdättyyn aseeseen ja ampumatarvikkeeseen, sitä pitäisi oikeastaan verrata tykistön käyttöön kokonaisuudessaan; tykistöhän voi ampua vihollisen puolelle osuen siviileihin, ja osuen heikommin sotilashenkilöstöön tai muuhun sotilaskohteeseen kuin hakeutuva ja peräti tunnistava järjestelmä. Samoin on voitu tykistöllä ampua esimerkiksi tunnetun tienristeyksen kohtaan satunnaisina aikoina ihan ilman havaintoa mistään, siis häirintätulena. Miten tätä pitäisi verrata nykyaikaiseen dronesotaan?

Entä miten tähyspanos sotilaaseen kohdistettuna? Tai tavallinen panssarintorjunta-ase normaalia miehitettyä tavallista panssaria vastaan?

Pitäisin "tähdättyjä suurikaliberisia aseita yksittäistä sotilasta kohtaan" vähän samantapaisena kuin joku muinainen ajatus siitä, että kristittyjä ammutaan kuulalla ja muita vihollisia epäkäytännöllisellä monikulmioammuksella, jota joku ajatteli harhoissaan tehokkaaksi.

Järkevänä voidaan pitää periaatetta, että NBC- tai CBRN-aseita ei nyt vittu vaan käytetä. Moni muu tällainen "sulla oli haulikko, pitää käyttää konepistoolia" tai "lapios oli teroitettu, ei noin" juttu on aika epämääräinen. Kyllähän vihollistaistelijoiden tuhoamisessa(toimintakyvyttömäksi tekemisessä) on luonteva ajatus pyrkiä tehokkuuteen, ja raakuus tulee pääosin muista seikoista kuin siitä, miten julmasti nyt ammutaan tai räjäytetään. Kidutus ym. epäasiallisuus on aseisiin liittymätöntä.

Voimankäytön sopimussäännöt voivat muutenkin olla aika keskiaikaisesti perusteltuja. Mitä voidaan ajatella vaikkapa siitä, että laskuvarjolla alas tulevaa vihollista saa ampua/ei saa ampua riippuen siitä, onko tämä pelastautuva miehistön jäsen vai maahanlaskuun osallistuva jalkaväen mies?
 
Tarkistinpa asiaa, ja lienen muistellut Pietarin julistusta v.1868, jota pidetään yhtenä ensimmäisistä yrityksistä luoda kansainvälisiä sääntöjä sodankäynnille.
Sopimuksella kiellettiin räjähtävät ja sytyttävät projektiilit, joiden paino on alle 400g.
Vanhat säännöt ovatkin nykyajassa hyvin outoja. Aikanaan pelättiin että pienaseissa käytettävät laajenevat tai hajoavat luodit olisivat ihan kauhea ongelma, vaikka sittemmin niitä ei juurikaan ole edes haluttu käyttää; kranaatteja ammutaan sitten erikseen ja luodilla pyritään lähinnä läpäisyyn riittävällä tarkkuudella ampumatarvikkeen painoa minimoiden.
Yksityiskohtaista kiellon piiriä oleellisempaa lienee syyt, miksi tällainen kielto on aikanaan tehty. Vaikka sotateknologia on nykyään hyvinkin erilaista kuin 1860-luvulla, syyt voivat olla edelleen relevantteja.
Mitä tulee taas uudenlaiseen sotilaisiin tähdättyyn aseeseen ja ampumatarvikkeeseen, sitä pitäisi oikeastaan verrata tykistön käyttöön kokonaisuudessaan; tykistöhän voi ampua vihollisen puolelle osuen siviileihin, ja osuen heikommin sotilashenkilöstöön tai muuhun sotilaskohteeseen kuin hakeutuva ja peräti tunnistava järjestelmä.
Tämän vuoksi Geneven sopimuksissa säädetäänkin siitä, että osapuolilla on velvollisuus hoitaa siviilit pois sodan alta.
Kyllähän vihollistaistelijoiden tuhoamisessa(toimintakyvyttömäksi tekemisessä) on luonteva ajatus pyrkiä tehokkuuteen, ja raakuus tulee pääosin muista seikoista kuin siitä, miten julmasti nyt ammutaan tai räjäytetään.
Oleellista on juuri se, että sodan oikeutettuna tavoitteena on vihollisen toimintakyvyn lamaannuttaminen mutta ei tappaminen. 1800-luvulla katsottiin, että sotilaskiväärin luoti on riittävän tehokas lamaannuttamaan ja että luodin räjähtäminen kohteessa aiheuttaa vain tarpeetonta kärsimystä.
 
Mitä periaatteellista eroa on pitkän kantaman droonilla ja oldskool risteilyohjuksella? Minusta kyse on samasta asiasta ja kehitys ennen kaikkea sitä, että samantapainen suorituskyky osataan tehdä halvemmalla.
Uskoisin että ristilyohjuksen payload voi olla kertaluokkaa suurempi. Ja tietenkin kantomatka, mutta tietenkin koosta kiinni.
En tosin tiedä että onko edes Ukraina käyttänyt n. 1000kg hyötykuormalla varustettua droonia, vai jääkö ne johonkin 200-300kg max.

Toisaalta risteilyohjuksilla harvemmin on mahdollisuus pistää ilmapuolustuskalusto tukkoon, eli laukoa niitä niin paljon ettei kaikkea voi millään tuhota. Drooneilla tämä on arkipäivää, vaikka kuinka olisi pienempi ammus kyydissä.
 
Viimeksi muokattu:
Kiinan ensimmäinen ydinkäyttöinen lentotukialuksen rakentaminen etenee. Amerikkalaisten arvioiden mukaan Kiinalla saattaa olla noin 8 - 9 tukialusta valmiina vuoteen 2035 mennessä.
 
Kiinan ensimmäinen ydinkäyttöinen lentotukialuksen rakentaminen etenee. Amerikkalaisten arvioiden mukaan Kiinalla saattaa olla noin 8 - 9 tukialusta valmiina vuoteen 2035 mennessä.
Tracking China’s Fourth Aircraft Carrier
China’s fourth aircraft carrier is rapidly taking shape at Dalian Shipyard. Satellite imagery reveals a vessel likely to be larger and more advanced than its predecessors, with evidence suggesting it may be China’s first nuclear-powered carrier.
features.csis.org
No noi arviot on aina vähän hatusta vedettyjä, mut kyl se suunta on selvä. Kiina panostaa kovasti ja nyt jo on komle tukialusta tulossa. Se kahdeksan tai yhdeksän vuoteen 2035 mennessä kuulostaa aika kunnianhmioiselta, mutta jos ne saa ydinkäyttöisen toimimaan niin sitä tahtia voi kyllä pitää.
 
Mitenhän hyvin lentotukialukset sietää droonihyökkäyksiä. On niillä ilmatorjunta mutta jos tonne mätetään rojua kuten Ukrainan sodassa niin kai se jossain kohtaa pettää.
 
Mitenhän hyvin lentotukialukset sietää droonihyökkäyksiä. On niillä ilmatorjunta mutta jos tonne mätetään rojua kuten Ukrainan sodassa niin kai se jossain kohtaa pettää.
Voisi kuvitella ettei tuollaisessa möhkössä ole ihan älyttömästi kriittistä tavaraa kannella. Onhan kaikissa laivoissa tutkaa, lentotukialuksilla kiitotietä, kaikenlaista tekniikkaa mikä ei välttämättä hirveästi kestä posahduksia mutta tuskimpa sitä voi droneilla käytöstä pois saada, vaikka jotain vahinkoa saisikin aikaan. Ja onhan siinä ympärillä aika monta sataa ilmatorjuntaohjusta, hävittäjissä ilmatorjuntaraketteja droneille ja kasa kaikenlaisia konekivääreitä ja ilmatorjuntajärjestelmiä. Eiköhän noi muutenkin suksi kauemmaksi, jos alkaa panokset loppua. Ja energiaahan laivat tuottaa aika paljon, kai ne laseria ja muuta saa pikkuhiljaa droneille.
 
Vaikea kuvitella sitäkään, että lentotukialuksen jotenkin yllättäisi dronearmeijalla. Kai ne nähdään ennakkoon ja torjunta voidaan aloittaa kauan ennen kuin dronet on iholla.
 
Jenkeillä nuo lentotukialukset liikkuu laivueissa missä se lentotukialus on kuin kuningas shakissa. Saa olla aikamoinen dronearmeija että kehän läpäisee ja sen lisäksi räjähdysainetta pitäisi olla satoja kiloja jos siihen jotain naarmua isompaa aikoo saada aikaan.

Ja jostain ne dronet pitää laukaista. Ja se jokin olisi varmaan ensimmäinen tuhoutuja jos yrittäisi edes lähelle tukialus laivuetta.
 
Vaikea kuvitella sitäkään, että lentotukialuksen jotenkin yllättäisi dronearmeijalla. Kai ne nähdään ennakkoon ja torjunta voidaan aloittaa kauan ennen kuin dronet on iholla.
Merellä on kuitenkin vähemmän mitään maastoa blokkaamassa tutkia jne. jos ei paatti ihan rannassa ole niin tosiaan tuskin yllättää, mutta paljonko torjuntaohjuksia jne. on kyydissä torjuntaan jos puhutaan tuollaisesta droonien "massa-aallosta" :hmm:
Toki onhan aluksissa käytössä tutkaohjattuja konetykkejä ohjustorjuntaa varten niin tuskin ne vain ihan pari kutia messissä seilaavat...

Edit. siis esim. noita Phalanx CIWS - Wikipedia
 
Merellä on kuitenkin vähemmän mitään maastoa blokkaamassa tutkia jne. jos ei paatti ihan rannassa ole niin tosiaan tuskin yllättää, mutta paljonko torjuntaohjuksia jne. on kyydissä torjuntaan jos puhutaan tuollaisesta droonien "massa-aallosta" :hmm:
Toki onhan aluksissa käytössä tutkaohjattuja konetykkejä ohjustorjuntaa varten niin tuskin ne ihan pari kutia messissä seilaavat...
Onhan siellä niitä hävittäjiä yms. kans jotka lähtis harventamaan droneja. Mitä isompi parvi droneja sitä aikaisemmin ne todennäköisesti pystyy havaitsemaan. Anduril tms. autonomisia hävittäjiä jotka menee f35:en kaveriksi. Nopeesti iso määrä puolustajia ilmassa. dronet+f35 vs. dronet kauan ennen kuin ollaan lentotukialuksen iholla.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=DRm0mbp_n1k
 
Onhan siellä niitä hävittäjiä yms. kans jotka lähtis harventamaan droneja. Mitä isompi parvi droneja sitä aikaisemmin ne todennäköisesti pystyy havaitsemaan.
Joo, mutta jos tänään tulee 800 shahedia ja huomenna toiset samanmoiset niin miten nopeasti torjuntaohjukset on käytetty? Pitääpä googlettaa miten salaista tietoa käytännön ohjusmäärät ovat...
Toki eihän tuollaiset lentotukialusta muutenkaan upota, mutta laukaisulaitteet, tutkat yms. rikkomalla aika nopeasti lentotukialuskin palaa telakalle tai ainakin satamaan odottamaan varaosia.
 
Joo, mutta jos tänään tulee 800 shahedia ja huomenna toiset samanmoiset niin miten nopeasti torjuntaohjukset on käytetty? Pitääpä googlettaa miten salaista tietoa käytännön ohjusmäärät ovat...
Toki eihän tuollaiset lentotukialusta muutenkaan upota, mutta laukaisulaitteet, tutkat yms. rikkomalla aika nopeasti lentotukialuskin palaa telakalle tai ainakin satamaan odottamaan varaosia.
Miksi niitä olisi pakko pelkästään ohjuksilla tiputella? Kai niitä voi tykeilläkin pudotella f35+anduril autonomiset jet droneista käsin. Kone laskee ennakot yms. niin voi jopa osua tai parvena tiputtelee yks kerrallaan niin vaikeampi edes yrittää väistellä kun koordinoidusti x-eri konetta ampuu niin että tähtäävät sekä sinne minne on menossa + todennäköisimmät väistösuunnat. Tietokone laskee ja koordinoi salamannopeasti f35:et+dronet versus ihminen.
 
Lentotukialuksen puolustuksen voi läpäistä lähettämällä niin paljon droneja, että tutkan seurantakyky ylittyy. Se tarkoittaisi käytännössä useampi sata droonia. Toinen mahdollisuus on että droonit lentävät niin lähekkäin että lähi-ilmatorjunta kuormittuu eikä ehdi ampumaan kaikkia kohteita. Jenkkien Phalanxin suorityskyky Iranin drooneja vastaan ei ollut kovin vakuuttava.
Periaatteessa droonihyökkäyksen voisi laukaista merellä vaikka rahtilaivan kontista. Paras lopputulos tulisi varmasti hyökkäämällä samaan aikaan lentävillä drooneilla ja meridrooneilla.
Tekoälyohjatuilla drooneilla mielenkiintoinen taktiikka olisi lentää erittäin tiukassa muodostelmassa, joka tutkassa näyttäisi yhdeltä kohteelta. Kun torjuntaohjus laukaistaan, niin parvi voisi hajaantua ja ohjus menettäisi lukituksen.
 
Miksi niitä olisi pakko pelkästään ohjuksilla tiputella? Kai niitä voi tykeilläkin pudotella f35+anduril autonomiset jet droneista käsin. Kone laskee ennakot yms. niin voi jopa osua tai parvena tiputtelee yks kerrallaan niin vaikeampi edes yrittää väistellä kun koordinoidusti x-eri konetta ampuu niin että tähtäävät sekä sinne minne on menossa + todennäköisimmät väistösuunnat. Tietokone laskee ja koordinoi salamannopeasti f35:et+dronet versus ihminen.
Onko jenkeillä Anduril käytössä jollain lentotukialuksella?
 
Onko jenkeillä Anduril käytössä jollain lentotukialuksella?
Ei vielä tänään. Anduril ja muutama muu taho kisaavat siitä kenen autonomisia halpoja droneja ostetaan f35:en kaveriksi. Ajatus on integroida autonomiset dronet niin, että ne tukevat f35:ia, voivat tehdä liikkeitä kamikazeen asti mitä ei kalliilla f35:lla kannattaisi. Anduril on vahvoilla kun ovat saaneet omansa toimimaan + valmistus huokeaa eikä vaadi mitään kovin erikoista high tech linjastoa. Suunnitelleet niin, että heidän vehkeitä vois jossain amerikan autotehtailla tehdä, jos olisi tarve isolle määrälle droneja.
 
Shahedien kaltaiset dronet vastaa niitä lennokkeja joita laivastot ampuvat jatkuvasti alas erilaisissa harjoituksissa. Laivastojen kansitykit on suunniteltu ampumaan alas meritorjuntaohjuksia elikkä tuollaiset dronet ovat helppoa kauraa varsinkin jos lentävät läjässä, niin vielä helpommin onnistuu alas ampuminen koska esim 76mm kansitykki suoltaa sirpalekranaattia ilmaan mukavaa tahtia. Kaikista halvin tapa torjua dronejen uhkaa on lisätä 30 - 40mm konetykkien määrää laivoissa (samoja joita rynnäkköpanssarit käyttää).

Lisäksi sotalaivoista löytyy myös elektroonista häirintää sekä peitesavuja yms ihan eri määrässä kuin mitä joku panssarivaunu voi kantaa mukana. Modernit AESA tutkatkin voivat jumittaa ohjuksienkin elektroniikkaa.
 
Johan muistaakseni huthit meinasi yllättää jonkin jenkkien hävittäjän vai oliko risteilijä kun droneja tulikin jonossa useampi. Phalanx taitaa olla tyhjä johonkin kymmeneen sekuntiin täydellä tulinopeudella. Eiköhän Persianlahdella jossain vaiheessa nähdä ainakin yritys upottaa joku jenkkien alus massahyökkäyksellä.
 
Johan muistaakseni huthit meinasi yllättää jonkin jenkkien hävittäjän vai oliko risteilijä kun droneja tulikin jonossa useampi. Phalanx taitaa olla tyhjä johonkin kymmeneen sekuntiin täydellä tulinopeudella. Eiköhän Persianlahdella jossain vaiheessa nähdä ainakin yritys upottaa joku jenkkien alus massahyökkäyksellä.

15-20 sekuntia.

Tulinopeus 3000-4500 laukaista minuutissa, lippaaseen menee 1550 ammusta.


Tästä kun mennään askel pidemmän kantaman suuntaa, niin seuraavat (tai siis edelliset) aseet on sitten

1) 5"/54 tykki, arleigh burke-luokan hävittäjissä on näitä 1 kpl ja ticondragora-risteilijöissä 2 kpl, tämä ampuu 16-20 laukausta minuutissa, herätesytyttimellä varustettu 5" kranaatti nykyaikaisella tutkaohjatulla tulenjohdolla varmaan osuu aika hyvin kerrasta hitaasti lentäviin droneihin. Ammuksia riittää varmaan ainakin kymmeniksi minuuteiksi.

2) RIM-116-ohjus. Näitä mahtuu laukaisimeen 21 kpl. Lentotukialuksissa on pari laukaisinta, eri suuntiin. Eli samaan suuntaan saadaan lauottua se 21 ohjusta. En osaa sanoa, onnistuuko reload merellä ja jos onnistuu, onko tukialuksella mukana varaohjuksia. Mutta ohjuksen hinta miljoonan luokkaa, eli kalliiksi tulee näiden käyttö

3) Sea Sparrow/Evolved Sea Sparrow. Näitä menee vain kahdeksan vanhanmalliseen laukaisimiin joita löytyy monista tukialuksista, mutta näitä voi laukoa myös noiden hävittäjien ja risteilijöiden VLS-soluista, ja näitä menee 4/VLS-solu. Ja VLS-soluja on siis hävittäjissä 90 kpl, risteilijöissä 122 kpl. Käytännössä jos viidesosa soluista on näitä ohjuksia, sitten näitä ohjuksia olisi hävittäjissä 72, risteilijöissä n. 100. Lataus saattaa vaatia satamaan, tai vähintään sitä että nostureilla varustettu huoltoalus parkkeeraa sotalaivan viereen ja tehdään hyvin hidas latausoperaatio jonka ajan alus on paikallaan.
Ohjuksen modernien versioiden hinta lähellä kahta miljoonaa

4) Standard Missile. Pisimmän kantaman IT-ohjus, tästä on montaa eri mallia, ilman boosterirakettia oleva keskimatkan malli ja boosteriraketilla oleva pitkän matkan malli, sekä ballisisia ohjuksia vastaan optimoitu erikoismalli. (ja osasta näistä vanhempia ja uudempia malleja). Näitä lauotaan risteilijöistä ja hävittäjistä VLS-soluista, varmaan reilut puolet soluista sisältää näitä, eli hävittäjissä n. 50 kpl, risteilijöissä n. 70 kpl.
Lataus saattaa vaatia satamaan, tai vähintään sitä että nostureilla varustettu huoltoalus parkkeeraa sotalaivan viereen ja tehdään hyvin hidas latausoperaatio jonka ajan alus on paikallaan.
Ohjuksen hinta menee mallista riippuen 4-10 miljoonan luokkaan.


Jos laskee, että lentotukialuksen mukana on vaikka 1 ticondragora ja 3 arleigh burkea, saadaan että heti koko CSGllä ampumavalmiina yhteen suuntaan on suurin piirtein


* Vähintään 5 Phalanx CIWS-tykkiä, jokaisessa 15-20 sekunniksi ammuksia. Reload onnistuu varmaan minuuteissa.
* n. 4 5/54" tykkiä, eli yhteensä reilu laukaus sekunnissa, ja ammuksia kymmeniksi minuuteiksi
* 21 RIM-116-ohjusta (reload voi ehkä olla mahdollista merellä, en ole varma)
* ~320 Sea Sparrow-ohjusta (reload satamassa)
* ~220 Standard-ohjusta (reload satamassa)


Lisäksi on vielä jotain "käsin tähdättäviä" bushmaster-tykkejä ja raskaita konekivääreitä, joilla voi myös kohtitulevia droneja ampua, mutta osumatarkkuus paljon heikompi kuin ohjuksilla ja tutkaohjatuilla tykeillä.


Ja tähän päälle sitten vielä lentotukialuksen lentokoneet. Käytännössä siellä on varmaan joko jotain kuutisenkymmentä super hornettia tai F-35C:tä, super horneteissa on kaikissa 20mm tykki, F-35C:hen saa asennettua tykkipodin jossa 25mm tykki. Vanhaan F-35C:hen menee maksimissaan 10 ilmataisteluohjusta, upouuteen 12, Super Hornettiin 14. Reload , käytännössä varmaan koneen laskeutuminen, aseistaminen ja tankkaus, nousu uudestaan. Keskimäärin menee useampi tunti että saadaan tehtyä kaikille koneille.
 
Viimeksi muokattu:
15-20 sekuntia.

Tulinopeus 3000-4500 laukaista minuutissa, lippaaseen menee 1550 ammusta.


Tästä kun mennään askel pidemmän kantaman suuntaa, niin seuraavat (tai siis edelliset) aseet on sitten

1) 5"/54 tykki, arleigh burke-luokan hävittäjissä on näitä 1 kpl ja ticondragora-risteilijöissä 2 kpl, tämä ampuu 16-20 laukausta minuutissa, herätesytyttimellä varustettu 5" kranaatti nykyaikaisella tutkaohjatulla tulenjohdolla varmaan osuu aika hyvin kerrasta hitaasti lentäviin droneihin. Ammuksia riittää varmaan ainakin kymmeniksi minuuteiksi.

2) RIM-116-ohjus. Näitä mahtuu laukaisimeen 21 kpl. Lentotukialuksissa on pari laukaisinta, eri suuntiin. Eli samaan suuntaan saadaan lauottua se 21 ohjusta. En osaa sanoa, onnistuuko reload merellä ja jos onnistuu, onko tukialuksella mukana varaohjuksia. Mutta ohjuksen hinta miljoonan luokkaa, eli kalliiksi tulee näiden käyttö

3) Sea Sparrow/Evolved Sea Sparrow. Näitä menee vain kahdeksan vanhanmalliseen laukaisimiin joita löytyy monista tukialuksista, mutta näitä voi laukoa myös noiden hävittäjien ja risteilijöiden VLS-soluista, ja näitä menee 4/VLS-solu. Ja VLS-soluja on siis hävittäjissä 90 kpl, risteilijöissä 122 kpl. Käytännössä jos viidesosa soluista on näitä ohjuksia, sitten näitä ohjuksia olisi hävittäjissä 72, risteilijöissä n. 100. Lataus saattaa vaatia satamaan, tai vähintään sitä että nostureilla varustettu huoltoalus parkkeeraa sotalaivan viereen ja tehdään hyvin hidas latausoperaatio jonka ajan alus on paikallaan.
Ohjuksen modernien versioiden hinta lähellä kahta miljoonaa

4) Standard Missile. Pisimmän kantaman IT-ohjus, tästä on montaa eri mallia, ilman boosterirakettia oleva keskimatkan malli ja boosteriraketilla oleva pitkän matkan malli, sekä ballisisia ohjuksia vastaan optimoitu erikoismalli. (ja osasta näistä vanhempia ja uudempia malleja). Näitä lauotaan risteilijöistä ja hävitäjistä VLS-soluista, varmaan reilut puolet soluista sisältää näitä, eli hävittäjissä n. 50 kpl, risteilijöissä n. 70 kpl.
Lataus saattaa vaatia satamaan, tai vähintään sitä että nostureilla varustettu huoltoalus parkkeeraa sotalaivan viereen ja tehdään hyvin hidas latausoperaatio jonka ajan alus on paikallaan.
Ohjuksen hinta menee mallista riippuen 4-10 miljoonan luokkaan.


Jos laskee, että lentotukialuksen mukana on vaikka 1 ticondragora ja 3 arleigh burkea, saadaan että heti koko CSGllä ampumavalmiina yhteen suuntaan on suurin piirtein


* Vähintään 5 Phalanx CIWS-tykkiä, jokaisessa 15-20 sekunniksi ammuksia. Reload onnistuu varmaan minuuteissa.
* n. 4 5/54" tykkiä, eli yhteensä reilu laukaus sekunnissa, ja ammuksia kymmeniksi minuuteiksi
* 21 RIM-116-ohjusta (reload voi ehkä olla mahdollista merellä, en ole varma)
* ~320 Sea Sparrow-ohjusta (reload satamassa)
* ~220 Standard-ohjusta (reload satamassa)


Lisäksi on vielä jotain "käsin tähdättäviä" bushmaster-tykkejä ja raskaita konekivääreitä, joilla voi myös kohtitulevia droneja ampua, mutta osumatarkkuus paljon heikompi kuin ohjuksilla ja tutkaohjatuilla tykeillä.


Ja tähän päälle sitten vielä lentotukialuksen lentokoneet. Käytännössä siellä on varmaan joko jotain kuutisenkymmentä super hornettia tai F-35C:tä, super horneteissa on kaikissa 20mm tykki, F-35C:hen saa asennettua tykkipodin jossa 25mm tykki. Vanhaan F-35C:hen menee maksimissaan 10 ilmataisteluohjusta, upouuteen 12, Super Hornettiin 14. Reload , käytännössä varmaan koneen laskeutuminen, aseistaminen ja tankkaus, nousu uudestaan. Keskimäärin menee useampi tunti että saadaan tehtyä kaikille koneille.
Ja tuohon päälle on hyvä laskea että jenkkien laivasto tuskin odottelee peukku perseessä jos joku nyt hyökkäisi drooneilla.
Ja drooneista puheenollen, kuka luulee että maailman edistynein sotakone ei ole pohtinut drooneja.
 
Ja tuohon päälle on hyvä laskea että jenkkien laivasto tuskin odottelee peukku perseessä jos joku nyt hyökkäisi drooneilla.
Ja drooneista puheenollen, kuka luulee että maailman edistynein sotakone ei ole pohtinut drooneja.
Jos katsoo jenkkien menestystä Iranissa, niin pohtiminen ei ilmeisesti edennyt toteutukseen asti.
 
Ja drooneista puheenollen, kuka luulee että maailman edistynein sotakone ei ole pohtinut drooneja.

Jos katsoo jenkkien menestystä Iranissa, niin pohtiminen ei ilmeisesti edennyt toteutukseen asti.
Prosessi lienee ns. ei sotaa käyvässä maassa(Yhdysvallat toki oletuksena yleensä käy jotakin sotaa, mutta eri mielessä kuin vaikkapa Ukraina nyt tai maailmansotien aikana monet maat) sen verran hidas, että Ensimmäinen Suuri Droonisota ei ole vielä 2026 ehtinyt viedä halpojen saturaatioaseiden halpoja torjuntavälineitä tuotantokäyttöön saakka.
 
Mitä periaatteellista eroa on pitkän kantaman droonilla ja oldskool risteilyohjuksella? Minusta kyse on samasta asiasta ja kehitys ennen kaikkea sitä, että samantapainen suorituskyky osataan tehdä halvemmalla.

Nykyiset risteilyohjukset saattavat mahdollistaa paremmin reaaliaikaisen maali- ja reittitietojen päivityksen lennon aikanakin, mutta drooneilla ymmärtäisin olevan kyvyn nimenomaan täysin live-ohjaukseen etänä, eli että ei tarvitse edes ohjelmoida koordinaatteja ja lähettää datapakettia kesken lennon, vaan että ihan tatista vääntämällä suunta muuttuu. Ennen vanhaan risteilyohjukset olivat pitkälti fire and forget -tyyppisiä, joihin oli ohjelmoitu reitti ja kohde valmiiksi ja korkeintaan joku tappokytkin löytyi mikäli tuli tarve keskeyttää operaatio.
 
Jos katsoo jenkkien menestystä Iranissa, niin pohtiminen ei ilmeisesti edennyt toteutukseen asti.
Siellä ilmeisesti tuhottiin mitä haluttiin, ei ollut paljoa Iranilaisilla sananvaltaa. Maasota on sitten eri juttu.

edit. Pari puolivillaista videota taisi tulla että nyt tippui F35 tai hornet. Liekkö noita todennettu ikinä.
 
Nykyiset risteilyohjukset saattavat mahdollistaa paremmin reaaliaikaisen maali- ja reittitietojen päivityksen lennon aikanakin, mutta drooneilla ymmärtäisin olevan kyvyn nimenomaan täysin live-ohjaukseen etänä, eli että ei tarvitse edes ohjelmoida koordinaatteja ja lähettää datapakettia kesken lennon, vaan että ihan tatista vääntämällä suunta muuttuu. Ennen vanhaan risteilyohjukset olivat pitkälti fire and forget -tyyppisiä, joihin oli ohjelmoitu reitti ja kohde valmiiksi ja korkeintaan joku tappokytkin löytyi mikäli tuli tarve keskeyttää operaatio.
Näkisin, että tämä on hieman eri akseli kuin se, mitä varsinaisesti tarkoitettiin. "Oldskool risteilyohjuksella" en usko viitatun siihen, että takavuosikymmeninä olivat asiat toisin, vaan lähinnä siihen, että täysimittainen kallis risteilyohjus erotetaan halvemmasta "Shahedista" tms, joka toimittaa risteilyohjuksen halpisversion virkaa. Tällä omalla tulkinnallani käsittäisin, että keskeisin ero on dronen halvempi hinta ja hitaampi nopeus.
 
Näkisin, että tämä on hieman eri akseli kuin se, mitä varsinaisesti tarkoitettiin. "Oldskool risteilyohjuksella" en usko viitatun siihen, että takavuosikymmeninä olivat asiat toisin, vaan lähinnä siihen, että täysimittainen kallis risteilyohjus erotetaan halvemmasta "Shahedista" tms, joka toimittaa risteilyohjuksen halpisversion virkaa. Tällä omalla tulkinnallani käsittäisin, että keskeisin ero on dronen halvempi hinta ja hitaampi nopeus.

Kuitenkin ohjuksen ja "droonin" mielestäni erottaa se kyky reaaliaikaiseen ohjauslaitteella suunnanmuutteluun. Ohjus on joko ohjelmoitu etukäteen tai se tekee päätökset autonomisesti hakupään avulla tai sitä voidaan ohjelmoida datapaketilla lennon aikana, mutta sitä ei voi käännellä ja pyöritellä pleikkariohjaimella operaattorin omien reaaliaikaisten havaintojen perusteella.
 
Nykyiset risteilyohjukset saattavat mahdollistaa paremmin reaaliaikaisen maali- ja reittitietojen päivityksen lennon aikanakin, mutta drooneilla ymmärtäisin olevan kyvyn nimenomaan täysin live-ohjaukseen etänä, eli että ei tarvitse edes ohjelmoida koordinaatteja ja lähettää datapakettia kesken lennon, vaan että ihan tatista vääntämällä suunta muuttuu. Ennen vanhaan risteilyohjukset olivat pitkälti fire and forget -tyyppisiä, joihin oli ohjelmoitu reitti ja kohde valmiiksi ja korkeintaan joku tappokytkin löytyi mikäli tuli tarve keskeyttää operaatio.
Linkkaamani andurilin drone täysin autonominen. Voit antaa vaan f35:sta kohteen ja drooni hoitaa itsekseen. Linkin videon pihvi oli, että drone lähti lentoon, lensi ja laskeutui täysin autonomisesti. Asiat kehittyy melko kovalla vauhdilla. Toinen puoli, että sensoridata mitä drooneille/f35:lla saadaan kerätään kaikista tuuteista niin kokonaiskuva kattavampi + mahdollistaa paremman koordinaation. Voidaan esim. ihmisten toimesta rajata mitkä kohteet laillisia ettei droonin automatiikka vaikka lähde omia tai siviilejä räjäyttämään/ampumaan.
 
Kuitenkin ohjuksen ja "droonin" mielestäni erottaa se kyky reaaliaikaiseen ohjauslaitteella suunnanmuutteluun. Ohjus on joko ohjelmoitu etukäteen tai se tekee päätökset autonomisesti hakupään avulla tai sitä voidaan ohjelmoida datapaketilla lennon aikana, mutta sitä ei voi käännellä ja pyöritellä pleikkariohjaimella operaattorin omien reaaliaikaisten havaintojen perusteella.
Näin minäkin ajattelisin perinteisten käsitteiden ja sanakirjamääritelmien puolesta. En kuitenkaan yhtään tiedä, millaisia mahdollisuuksia tai tarpeita etäohjaukseen tehtävän aikana on tai ei ole vaikkapa niissä pitkän matkan "drooneissa" tai "pirkka-risteilyohjuksissa" joilla Ukraina kurmoottaa ryssän jalostamoita, öljysatamia jne.

Tavallaan puhuttaessa "autonomisista drooneista", ainakin perustason sellaisista, on keksitty älykäs/hakeutuva/maastoa seuraava/jne ohjus uudelleen. Ainakin jos vähän joustetaan siitä, miten suppeasti propulsiovaihtoehdot on vanhoilla määritelmillä "ohjuksen" tapauksessa rajattu.
 
Siellä ilmeisesti tuhottiin mitä haluttiin, ei ollut paljoa Iranilaisilla sananvaltaa. Maasota on sitten eri juttu.

edit. Pari puolivillaista videota taisi tulla että nyt tippui F35 tai hornet. Liekkö noita todennettu ikinä.

Ei pudonnut kumpaakaan Iranin toimesta. Yksi F-35 vähän vaurioitui, mutta pääsi palaamaan tukikohtaansa, ja yksi F-15 putosi Iranin toimesta.

Ja sitten pari F-15sta lisää putosi Kuwaitin vahingossa ampumana.

Taidettiin myös postata video, jossa Iranin ampuma IT-ohjus räjähti lähellä F-18sta, mutta F-18 jatkoi lentoaan.
 
Siellä ilmeisesti tuhottiin mitä haluttiin, ei ollut paljoa Iranilaisilla sananvaltaa. Maasota on sitten eri juttu.

edit. Pari puolivillaista videota taisi tulla että nyt tippui F35 tai hornet. Liekkö noita todennettu ikinä.

U.S.-Aircraft-losses-During-Opeartion-Epic-Fury-by-TWZ-10-April-2026-copy.jpg


Tästä puuttuu ne tuhotut tutkat ja rakennukset.
 
Ei pudonnut kumpaakaan Iranin toimesta. Yksi F-35 vähän vaurioitui, mutta pääsi palaamaan tukikohtaansa, ja yksi F-15 putosi Iranin toimesta.

Ja sitten pari F-15sta lisää putosi Kuwaitin vahingossa ampumana.

Taidettiin myös postata video, jossa Iranin ampuma IT-ohjus räjähti lähellä F-18sta, mutta F-18 jatkoi lentoaan.

F-35 koneen kohtalosta ei taida olla täyttä selvyyttä muuta kuin jenkkien väite "rajusta laskeutumisesta" ja pilotti joutui sairaalaan. Ainakin joiden somessa näkyvien karttojen mukaan samaan aikaan alueella kierteli pilottien etsintään erikoistuneet joukot... liekö pilotti ohjannut F-35:sen viimeisillä voimillaan sellaiselle alueelle missä turvallisesti vetäistä heittoistuimen kahvasta.

Piileskelemään joutunut F-15 pilotti ei ollut yhtä onnekas.
 
F-35 koneen kohtalosta ei taida olla täyttä selvyyttä muuta kuin jenkkien väite "rajusta laskeutumisesta" ja pilotti joutui sairaalaan. Ainakin joiden somessa näkyvien karttojen mukaan samaan aikaan alueella kierteli pilottien etsintään erikoistuneet joukot... liekö pilotti ohjannut F-35:sen viimeisillä voimillaan sellaiselle alueelle missä turvallisesti vetäistä heittoistuimen kahvasta.

Piileskelemään joutunut F-15 pilotti ei ollut yhtä onnekas.

Nyt menee jo melkoisen salaliittohörhöilyn puolelle.

"somessa näkyvien karttojen mukaan", saisiko vähän lähdekriikkiä tähän touhuun.

Kaikkea mitä Iranin tai Venäjän propagandistit postaavat twitteriin ei kannata uskoa.
 
Piirtelin GPT:n kanssa vähän pohjaa saimaan kanavan linjamuutokseen, johon voitaisiin ohjata noita NATO rahoja pidemmällä aikavälillä.

ryssänhauta.png

- Maansiirto ja betonielementit ovat max 50 miljoonaa euroa kilometrille.
- Jos ajatellaan yksi sisäänajoliittymä per kilometri, arvioidaan sen hinnaksi 5 miljoona.
- Lisäksi tieliittymä jostain järkevältä väylältä tähän 20 miljoonaa.
- Yhteensä kilometrikustannusta näinollen 75 miljoonaa euroa.
- Lisätään ylimääräisiä maita ja vaikeampia osuuksia, pyöristetään keskimääräinen kilometrihinta 100 miljoonaan.

Näin pääsin 5 miljardin hankkeeseen Saimaan kanavalta merelle joka on mielestäni jo valtavasti yläkanttiin. Tosin jos kanavan vesi ohjattaisiin siihen virtaamaan jatkuvasti, silloin vallihaudan osalta tulisi kriteereitä ja näin ollen summaa voisi pitää realistisena pysyvänä saimaan kanavana.

Verrokkina turun motari 165km maksoi 700 miljoonaa euroa. Siinä on kuitenkin ostettu ihan maita ja mantuja, tehty siltoja ja tunneleita.
 
Piirtelin GPT:n kanssa vähän pohjaa saimaan kanavan linjamuutokseen, johon voitaisiin ohjata noita NATO rahoja pidemmällä aikavälillä.

ryssänhauta.png

- Maansiirto ja betonielementit ovat max 50 miljoonaa euroa kilometrille.
- Jos ajatellaan yksi sisäänajoliittymä per kilometri, arvioidaan sen hinnaksi 5 miljoona.
- Lisäksi tieliittymä jostain järkevältä väylältä tähän 20 miljoonaa.
- Yhteensä kilometrikustannusta näinollen 75 miljoonaa euroa.
- Lisätään ylimääräisiä maita ja vaikeampia osuuksia, pyöristetään keskimääräinen kilometrihinta 100 miljoonaan.

Näin pääsin 5 miljardin hankkeeseen Saimaan kanavalta merelle joka on mielestäni jo valtavasti yläkanttiin. Tosin jos kanavan vesi ohjattaisiin siihen virtaamaan jatkuvasti, silloin vallihaudan osalta tulisi kriteereitä ja näin ollen summaa voisi pitää realistisena pysyvänä saimaan kanavana.

Verrokkina turun motari 165km maksoi 700 miljoonaa euroa. Siinä on kuitenkin ostettu ihan maita ja mantuja, tehty siltoja ja tunneleita.
Osaisipa kaikki DI käyttää yhtä luontevasti cGPT kuin sinä, äkkiähän tämä tilanne olisi ratkaistu.
 
Piirtelin GPT:n kanssa vähän pohjaa saimaan kanavan linjamuutokseen, johon voitaisiin ohjata noita NATO rahoja pidemmällä aikavälillä.

ryssänhauta.png


- Maansiirto ja betonielementit ovat max 50 miljoonaa euroa kilometrille.
- Jos ajatellaan yksi sisäänajoliittymä per kilometri, arvioidaan sen hinnaksi 5 miljoona.
- Lisäksi tieliittymä jostain järkevältä väylältä tähän 20 miljoonaa.
- Yhteensä kilometrikustannusta näinollen 75 miljoonaa euroa.
- Lisätään ylimääräisiä maita ja vaikeampia osuuksia, pyöristetään keskimääräinen kilometrihinta 100 miljoonaan.

Näin pääsin 5 miljardin hankkeeseen Saimaan kanavalta merelle joka on mielestäni jo valtavasti yläkanttiin. Tosin jos kanavan vesi ohjattaisiin siihen virtaamaan jatkuvasti, silloin vallihaudan osalta tulisi kriteereitä ja näin ollen summaa voisi pitää realistisena pysyvänä saimaan kanavana.

Verrokkina turun motari 165km maksoi 700 miljoonaa euroa. Siinä on kuitenkin ostettu ihan maita ja mantuja, tehty siltoja ja tunneleita.
No noi motarivertailut on ihan mielenkiintosia, mut toi 100 miljoonaa kilometriltä Saimaan kanavalle kuulostaa kyllä aika kalliitla jos vertaa et Turun motari oli vaan 4,2 miljoonaa per km. Tosin siinä on varmaan ihan eri maasto-olosuhteet ja vaatimukset. Mut se et nATO rahoja ohjattas tämmöseen siviili-infraan on aika utopistista, ne rahat menee yleensä ihan suoraan sotilsakalustoon ja harjoituksiin. Enemmän kiinnostais et miten toi kanava liittyy siihen dronekeskusteluun, vai onks tää nyt ihan oma sivupolkunsa.
 
No noi motarivertailut on ihan mielenkiintosia, mut toi 100 miljoonaa kilometriltä Saimaan kanavalle kuulostaa kyllä aika kalliitla jos vertaa et Turun motari oli vaan 4,2 miljoonaa per km. Tosin siinä on varmaan ihan eri maasto-olosuhteet ja vaatimukset. Mut se et nATO rahoja ohjattas tämmöseen siviili-infraan on aika utopistista, ne rahat menee yleensä ihan suoraan sotilsakalustoon ja harjoituksiin. Enemmän kiinnostais et miten toi kanava liittyy siihen dronekeskusteluun, vai onks tää nyt ihan oma sivupolkunsa.

NATO budjetista osa voidaan käyttää infrahankkeisiin. Ei liity dronekeskusteluun, tai no liittyy siten että tälläinen este sijoittaa dronevyöhykkeen (harmaa alue) Venäjän puolelle rajaa. Harmaa alue nimittäin loppuu siihen mistä ei enduropyörällä tai aasilla ratsasteta yli. Se miksi piirtelin tuota on se, että sain hahmotettua budjettitarvetta ja mittasuhteita.

Sellaisen hauskan asian olen huomannut, että tankkikeskustelu on käytännössä ohi. Pari vuotta sitten oli vielä vähän yritystä, mutta nyt on selviö että jopa miehistönkuljetus on mennyttä aikaa. Tietää hyvää puolustajalle JOS pystyy puolustamaan 1500 luvun tyyliin rajaviivoja.
 
Viimeksi muokattu:
Kiina laski vesille kaksi uutta sukellusvenettä. 095-luokan ydinsukellusvene nähtiin jo aikaisemmin ja toinen vesille laskettu on uuden tyyppinen mistä löytyy erittäin pieni torni, mutta toisin kuin aikaisempi prototyyppi*, niin tuo tuskin lienee miehittämätön botski.

*Artikkeli aikaisemmasta kooltaan pienemmästä tornittomasta sukellusveneestä.
 
Suomikin herännyt drooneihin siipimiehinä
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet kertovat Iltalehdelle, että Suomi aikoo hankkia F-35-hävittäjien ympärille suuret drooniparvet. Lockheed Martinin kanssa on aloitettu keskustelut ”lojaali siipimies”–järjestelmästä
 
Suomikin herännyt drooneihin siipimiehinä

Joo lisää vaan jenkkiriippuvuutta. Euroopassa ainakin Leonardo on kehitellyt jotain vastaavanlaista brittien kanssa.
 
Joo lisää vaan jenkkiriippuvuutta. Euroopassa ainakin Leonardo on kehitellyt jotain vastaavanlaista brittien kanssa.

Itseasiassa ei taida olla kehitellyt mitään vastaavanlaista.

Leonardolla on toki useampia droneja kehitteillä, mutta kaikki ovat aivan erilaisia.

* Eurodrone on enemmän kilpailija MQ-9 Reaperille; Lähinnä ilmasta-maahan-valvonta-vempain johon menee myös vähän aseita mukaan, hidas, pitkä loiter-aika.
* Stormshroud on lähinnä vaan itsenäisesti lentävä jammeri/EW-alusta. EI kuljeta mitään ilmasta-ilmaan-aseita eikä ehkä mitään muitakaan tappavia aseita.
* Proteus on helikopteri. Lyhyt kantama, hidas. Sopii johonkin sukellusveneentorjuntaan.

Mikään näistä ei ole lähelläkään Lockheed Martinin Vectistä. joka lentää paljon suurempaa nopeutta, omaa ilmasta-ilmaan-aseita, on vaikeampi havaita tutkalla,



Ja eiköhän se oranssi pelle ole poissa valkoisesta talosta ennen kuin näitä on saapumassa.
 
Viimeksi muokattu:
Itseasiassa ei taida olla kehitellyt mitään vastaavanlaista.

Leonardolla on toki useampia droneja kehitteillä, mutta kaikki ovat aivan erilaisia.

* Eurodrone on enemmä kilpailija MQ-9 Reaperille; Lähinnä ilmasta-maahan-valvonta-vempain johon menee myös vähän aseita mukaan, hidas, pitkä loiter-aika.
* Stormshroud on lähinnä vaan itsenäisesti lentävä jammeri/EW-alusta. EI kuljeta mitään ilmasta-ilmaan-aseita eikä ehkä mitään muitakaan tappavia aseita.
* Proteus on helikopteri. Lyhyt kantama, hidas. Sopii johonkin sukellusveneentorjuntaan.

Mikään näistä ei ole lähelläkään Lockheed Martinin Vectistä. joka lentää paljon suurempaa nopeutta, omaa ilmasta-ilmaan-aseita, on vaikeampi havaita tutkalla,



Ja eiköhän se oranssi pelle ole poissa valkoisesta talosta ennen kuin näitä on saapumassa.

Joo no tuo Vectis vastaa hävittäjää, on vaan miehittämätön ja integroituu F35 ja muiden tulevien nykyaikaisten koneiden kanssa. Joten ihan eri luokan laite "perus" droneihin verrattuna, varmasti myös hinnaltaan. Kun ei tarvitse huomioida miehistön vaatimuksia ja hallintalaitteita ym, niin suunnittelussa avautunee paljon uusia mahdollisuuksia muotoilun ym osalta.

 
Joo no tuo Vectis vastaa hävittäjää, on vaan miehittämätön ja integroituu F35 ja muiden tulevien nykyaikaisten koneiden kanssa. Joten ihan eri luokan laite "perus" droneihin verrattuna, varmasti myös hinnaltaan. Kun ei tarvitse huomioida miehistön vaatimuksia ja hallintalaitteita ym, niin suunnittelussa avautunee paljon uusia mahdollisuuksia muotoilun ym osalta.

Tosin suomen oloissa jokainen euro merkitsee. Jenkkienkin tuotantolinjat on tiukilla, kun reapereita putoilee Iranissa. Isojen ja kalliiden dronejen käyttö voi jossain kohtaa olla turhan kallista, ellei vastustaja ole aseineen jossain 60-luvulla.
 
Tosin suomen oloissa jokainen euro merkitsee. Jenkkienkin tuotantolinjat on tiukilla, kun reapereita putoilee Iranissa. Isojen ja kalliiden dronejen käyttö voi jossain kohtaa olla turhan kallista, ellei vastustaja ole aseineen jossain 60-luvulla.

Onhan nuo tietysti oma lisä täydentämään kalustoa, saadaan lisää ase lavetteja sekä ilmasta ilmaan että ilmasta maahan vaikutukselle. Noihinhan on tulee rungon sisään tilat ohjuksille ym, joten olettaisin että tuohon menee kaikki samat mitä F35 voi ampua, joten ei tarvii noiden kanssa pyöriä suoraan kohteen yläpuolella, vaan siihen voidaan käyttää sitten jotain edullisempaa valvonta/hyökkäys droonia. F35/Victus kantaa sitten risteilyohjusta ym kaukovaikutteista asejärjestelmää. Mutta tietty tarve on myös sille halvalle massa dronelle, joita voidaan käyttää vapaammin, kun ei tarvitse miettiä miten sille käy.
 
Onhan nuo tietysti oma lisä täydentämään kalustoa, saadaan lisää ase lavetteja sekä ilmasta ilmaan että ilmasta maahan vaikutukselle. Noihinhan on tulee rungon sisään tilat ohjuksille ym, joten olettaisin että tuohon menee kaikki samat mitä F35 voi ampua, joten ei tarvii noiden kanssa pyöriä suoraan kohteen yläpuolella, vaan siihen voidaan käyttää sitten jotain edullisempaa valvonta/hyökkäys droonia. F35/Victus kantaa sitten risteilyohjusta ym kaukovaikutteista asejärjestelmää. Mutta tietty tarve on myös sille halvalle massa dronelle, joita voidaan käyttää vapaammin, kun ei tarvitse miettiä miten sille käy.
Tuskin ovat ihan halpoja nuo siipimiehet, vaikka toki halvempia kuin F35 eikä tarvitse pilottia.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
309 151
Viestejä
5 244 556
Jäsenet
83 429
Uusin jäsen
heksutin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom