Sosiaalinen lasku Suomessa

[Bertta]

Isoisäni oli köyhä pientilallinen pienessä kunnassa syrjäseudulla. Isäni peri hänen omaisuutensa ja myi sen ajan kuluessa pois.

Ynnäilin eilen kuinka paljon tarvitsisin rahaa ostaakseni maat ja metsät takaisin sekä rakentaakseni samankokoisen uuden omakotitalon, jollaisen isoisäni omisti 30-vuotiaana. Summa on ainakin 600 000 euroa - voi olla, että miljoona ei jää kauas.

Olen 50-vuotias korkeakoulutettu, joka on tehnyt koko työuransa "korkeapalkkaista" työtä. Omistan murto-osan siitä mitä ns. köyhä isoisäni omisti 30-vuotiaana vaikka olen elänyt varsin säästeliäästi aina.

Huomasinkin, että koko lähisukuni on tippunut sosiaalisessa asemassa maanomistajista ihmisiksi, joita ennen kutsuttiin mäkitupalaisiksi. Kukaan ei kykene varallisuudessa samaan tasoon, johon köyhä isoisä pystyi.

Onkohan kaikki reilua ja hyvin tässä yhteiskunnassa?

 

[neko]

Ei. Ja huonommaksi menee. Tosiasia on, että Euroopan väestö vaihtuu, ja osa Euroopan maista taantuu Afrikan maiden tasolle. Lähi-itä tuo oman mausteensa.

Sitä saatiin, mitä muut sinisilmäiset ostajat tilasivat.

Nautit nyt vaan nykyisestä tilanteesta, et ole onneksi näkemässä suurta romahdusta. Tietty jos on lapsia, ikävä juttu heille.

 

[Cereal killah]

Näinhän se menee ja ei tämä mikään ainoa maa ole johon pätee, päätellen esim. näistä "old economy Steve" meemeistä

Jos positiivisesti ajatellaan, niin ihmisen elämä on sen verran nopeasti ohi ja perinnönsaajia ei näköpiirissä, että ei kai se niin traagista, koittaa vaan keskittyä asioihin jotka ei ole materialistisia. Mutta jos ihminen esim. eläisi hyväkuntoisena 200 vuotta niin saattaisi ehkä vituttaa.

 

[Bladekill]

Suomalainen sosialismi, nykyinen maahanmuutto trendi (= puuroon sylkijät sisään ja huippuosaajat ulos), eläkepommi yms. saavat ihmeitä aikaan. Ikävä negailla, mutta veikkaan että ei olla vielä edes lähellä pahinta tilannetta.
Aina voi valittaa kuinka asiat olivat paremmin 60-70 luvulla, mutta en olisi yllättynyt jos 2030-40-luvulla ja sen jälkeen jengi kiroaa kuinka helvetin onnekkaita tänä päivänä oltiin.

 

[Algron28]

Isoisäni oli köyhä pientilallinen pienessä kunnassa syrjäseudulla. Isäni peri hänen omaisuutensa ja myi sen ajan kuluessa pois.

Ynnäilin eilen kuinka paljon tarvitsisin rahaa ostaakseni maat ja metsät takaisin sekä rakentaakseni samankokoisen uuden omakotitalon, jollaisen isoisäni omisti 30-vuotiaana. Summa on ainakin 600 000 euroa - voi olla, että miljoona ei jää kauas.

Olen 50-vuotias korkeakoulutettu, joka on tehnyt koko työuransa "korkeapalkkaista" työtä. Omistan murto-osan siitä mitä ns. köyhä isoisäni omisti 30-vuotiaana vaikka olen elänyt varsin säästeliäästi aina.

Huomasinkin, että koko lähisukuni on tippunut sosiaalisessa asemassa maanomistajista ihmisiksi, joita ennen kutsuttiin mäkitupalaisiksi. Kukaan ei kykene varallisuudessa samaan tasoon, johon köyhä isoisä pystyi.

Onkohan kaikki reilua ja hyvin tässä yhteiskunnassa?

Mistä isoisäsi nuo maat oli saanut? Sillä eikös sotien jälkeen valtio jaellut maa ja metsä alueita syrjäseuduilta joko halvalla tai ilmaiseksi halukkaille jotka asettuivat sinne asumaan ja viljelemään maata ja ajansaatossa myös erilaisia tukia tilojen kehittämiseen on valtiolta voinut saada.

 

[Niamu]

Isoisäni oli köyhä pientilallinen pienessä kunnassa syrjäseudulla. Isäni peri hänen omaisuutensa ja myi sen ajan kuluessa pois.

Ynnäilin eilen kuinka paljon tarvitsisin rahaa ostaakseni maat ja metsät takaisin sekä rakentaakseni samankokoisen uuden omakotitalon, jollaisen isoisäni omisti 30-vuotiaana. Summa on ainakin 600 000 euroa - voi olla, että miljoona ei jää kauas.

Olen 50-vuotias korkeakoulutettu, joka on tehnyt koko työuransa "korkeapalkkaista" työtä. Omistan murto-osan siitä mitä ns. köyhä isoisäni omisti 30-vuotiaana vaikka olen elänyt varsin säästeliäästi aina.

Huomasinkin, että koko lähisukuni on tippunut sosiaalisessa asemassa maanomistajista ihmisiksi, joita ennen kutsuttiin mäkitupalaisiksi. Kukaan ei kykene varallisuudessa samaan tasoon, johon köyhä isoisä pystyi.

Onkohan kaikki reilua ja hyvin tässä yhteiskunnassa?

Jos koko ikänsä on ollut korkeapalkkaisessa hommassa niin helposti omistaisi enemmän kuin isoisä. Toki korkeapalkkainen työ on suhteellinen käsitys ilman edes sinnepäin olevaa euromääräistä lukua. Paljonko on noin murto-osa 600k-1m? Kaikki on kyllä reilua mutta aivan kaikki ei ole hyvin tässä yhteiskunnassa.

 

[Jurppii]

Aloittajan vertaus kyllä vähän ontuu. Pientila jostain Kainuusta ei paljoa maksa. Mutta jos pitää ostella tietyt maat ja metsät sekä rakentaa nykyaikaiset talot ja rakennukset kunnallistekniikoineen niin kyllä rahaa saa palamaan.

Toiset taas sitten ihmettelee niitä mummon perintötilojaan kun kukaan ei halua rahaa niistä maksaa ja kulujakin aiheuttavat...

 

[ratkakapu]

Isoisän absoluuttinen elintaso on kuitenkin ollut huono verrattuna edes pahimmassa 90-luvulla rakennetussa saneeraamattomassa lähiön itsemurhakopissa asuvaan työttömän verrattuna.

Terveydenhuolto, ravinto, työolosuhteet ja asumisen laatu (sähköjen toimivuus, lämmin vesi, lämmitys) on ollut huonompaa ja tässä nyt unohdetaan kaikki kivat uudet teknologiat.

 

[Erkki_erikeepperi]

Eihän tässä koko kuviossa ole oikeastaan muuta oleellista ja ihmeellistä kuin se, että ennen vanhaan maan ja metsän arvo on ollut ehkä vähäisempi kuin nyt.

Ja talot on saattaneet olla verrattain edullisia rakentaa, koska mahdollisimman paljon on tehty itse...

 

[ratkakapu]

Ja talot on saattaneet olla verrattain edullisia rakentaa, koska mahdollisimman paljon on tehty itse...

Niin ja sähköt ja vedet on vedetty pintavetoina, jos on ylipäänsä ollut, ilmanvaihto on perustunut tiivisteiden puutteeseen, paloturvallisuus on ollut tuntematon käsite tai perustunut asbestiin, lämmitys on hoitunut uuneilla ja talot ovat olleet pienempiä ja kaikin puolin yksinkertaisempia.

En pahemmin pysty olemaan jollekin 30-, 50- tai edes 70-luvun porukalle kateellinen siitä että ovat päässeet jotenkin helpolla. Eivät ole. Parikymmentä vuotta 30-luvulla rakennetussa talossa asuneena voin kertoa että mitään en pysty nostamaan siitä paremmaksi kuin isän tällä vuosikymmen vaihteessa rakentamasta talosta.

 

[ttjm]

Pitää tuon maanomistamisen kanssa myös muistaa, että silloin isoisän aikaan sitä maata piti todennäköisesti itse viljellä, eikä se ollut mikään sijoitus. Katselin juuri viikonloppuna mummon valokuva-albumia, jossa oli muutama yli 100v kuva. Siihen aikaan taisi tosiaan olla suvulla jonkun verran maata omistuksessa, mutta en kyllä ikinä vaihtaisi siihen elämään

 

[baggio]

Isoisä sai maata Karjalan evakkona. Raatoi 15v peltojaan lähinnä yksin, ensin suomenhevosella ja 60-luvulle tultaessa sitten Massikalla, sai ne triplattua. Kuoli n. 50-vuotiaana sinne pellollensa vaahto suupielessä. Tilukset sai leski jälkikasvuineen juuri ja juuri vaihdettua kerrostalokaksioon.

Faija osti ylioppilaaksi päästyään lainalla 85 Corollan kaupasta uutena ja 5v myöhemmin rakensi talon. Nämä alle keskipalkkaisena virkamiehenä, autolaina tuli pankista alle 20-vuotiaalle ilman tietoa työpaikasta. Nyt talosta tullee sijaintinsa vuoksi vain lähinnä taakka, ja jaolle tulevien perillistenkin määrä on uusien avioliittojen myötä tuplaantunut.

Itse en varmaankaan koskaan tule omistamaan mitään tietokoneen ja auton romua kummempaa. Tästä lähtökohdasta onkin sitten ainakin toistaiseksi aivan sama käykö jossain suorittavassa työssä pienellä palkalla vaiko ei. Työttömänäkin elintaso ja itsensä toteuttamisen mahdollisuudet kaupungissa ovat aivan eri luokkaa kuin näillä edellisillä sukupolvilla. En vaihtaisi omaa elämääni siihen paskaan missä nuo rämpivät. Seison heidän harteillaan nöyränä tiedostaen sen, etten ole ansainnut tätä, ja että nämä kissanpäivät, joiksi nykyistä elämääni kutsun, saattavat olla kovinkin väliaikaiset.

Varallisuuden keskittyminen ja uusien sukupolvien jääminen edellisiä köyhemmäksi on mielestäni taloutemme systeeminen fakta, ja tällainen taloudellisen tasa-arvon hetki viime vuosisadan lopun virkistävä poikkeus, josta palataan aikanaan siihen normaaliin että köyhät ovat köyhiä ja kipeitä.

 

[munse]

Duunari-isäni rakensi 70-luvulla omakotitalon maaseudulle ilman lainarahaa. Ikää oli alle 25 vuotta. Osteli metsää vuosien varrella ja nyt sitä taitaa olla yli 100 hehtaaria.

Itse olen suuryrityksessä työskentelevä kolmekymppinen DI, joka voi vain unelmoida tuollaisesta omaisuudesta. Upouudesta autostakaan minun ei kannata ilman rahoitusta haaveilla, mutta isä on tainnut muutaman tuliterän auton nuoruudessaan ostaa.

 

[Jurppii]

Duunari-isäni rakensi 70-luvulla omakotitalon maaseudulle ilman lainarahaa. Ikää oli alle 25 vuotta. Osteli metsää vuosien varrella ja nyt sitä taitaa olla yli 100 hehtaaria.

Itse olen suuryrityksessä työskentelevä kolmekymppinen DI, joka voi vain unelmoida tuollaisesta omaisuudesta. Upouudesta autostakaan minun ei kannata ilman rahoitusta haaveilla, mutta isä on tainnut muutaman tuliterän auton nuoruudessaan ostaa.

Kannattaa verrata vuoden 2019 autoa vuoden 1970 autoon. Tai tämän vuoden modernia omakotitaloa 1970-luvun itse tehtyyn. Jos et pääse siihen elintasoon kiinni, joka duunarifaijallasi oli maaseudulla itserakennetussa omakotitalossaan niin teet jotain väärin. Toki sä et varmaan valmistunut kuin joitakin vuosia sitten kun faijasi paiski hommia 18-vuotiaasta?

Syrjäkyliltä saa omakotitaloa ja pientilaa naurettavan halvalla. Jos rakennat itse kuten isäsi, voi sijoittaa pelkkään maatilkkuun.

 

[Tonnin Seteli]

Pitää tuon maanomistamisen kanssa myös muistaa, että silloin isoisän aikaan sitä maata piti todennäköisesti itse viljellä, eikä se ollut mikään sijoitus. Katselin juuri viikonloppuna mummon valokuva-albumia, jossa oli muutama yli 100v kuva. Siihen aikaan taisi tosiaan olla suvulla jonkun verran maata omistuksessa, mutta en kyllä ikinä vaihtaisi siihen elämään

Tarpeeksi kauas menneisyyteen mentäessä kaikki selkeän vertailun mahdollisuus pitkälti katoaa ja koko yhtälö hämärtyy kun ottaa tarpeeksi muuttujia mukaan. On totta ettei siinä maan laskennallinen nykyarvo vaikuta - tosin se oli itse asiassa arvokkaampaa kuin nyt jos kyseessä oli oikea maatalousmaa. Isoisoisän suvussa säilyneet maat eivät riitä nykyisillä raaka-ainemarkkinoilla elinkelpoiseen maatalouteen, joka päätoimena elättäisi yhden ihmisen saati perheen suomalaisella kustannustasolla. Siihen aikaan riitti paljon muuhunkin. Isoisoisä oli melkeinpä rikas mies, joka työllisti tilalla henkilökuntaa. Hienointa tekniikkaa jota vaurastunut saattoi hankkia oli puhelin ja automobiili jolla ei tiestön paskuuden takia tehnyt kaupunkien ulkopuolella juuri enempää kuin hevospelillä. Aika oli primitiivinen: radiolähetyksetkin Suomessa alkaisivat vasta lähes vuosikymmenen kuluttua ja sisällissota oli hyvin tuore muisto. Esimerkiksi penisilliiniä ei tunnettu. Tuberkuloosi ja kuppa oletuksena tappoivat ensin invalidisoituaan potilaan. En siis tietenkään itsekään vaihtaisi sen aikaisen pienviljelijän, vauraan talollisen tai edes jonkun rikkaan liikemiehen elämään.

Nyt on köyhimmälläkin länsimaalaisella ja useimmilla köyhillä kehitysmaalaisilla älypuhelimet, melko perseaukisellakin mahdollisuus vaikkapa kohtalaiseen autoon, ja aika merkittävällä osalla maailman väestöstä pääsy jonkinasteiseen terveydenhuoltoon - ainakin parempaan kuin paras tunnettu 100 vuotta sitten.

Mikään tästä vertailusta ei kuitenkaan vie pois sitä, että jonkinlaista "sosiaalista laskua" on tapahtunut ja on hyvin huomionarvoista, että 60- tai 80-luvun köyhän pientilallisen omaisuus on monin paikoin aika kallis ja melko vauraankin saavuttamattomissa. Se ei muutu miksikään sillä, että luettelemme millä kaikilla eri tavoilla rintamamiestalot olivat aika kämäisiä uusiin omakotitaloihin verrattuna. Sitäpaitsi olihan monilla silloin vanha hirsitalokin, ja niissä on omat puolensa tänäkin päivänä. Jopa niissä ihan samoissa taloissa.

Kannattaa verrata vuoden 2019 autoa vuoden 1970 autoon. Tai tämän vuoden modernia omakotitaloa 1970-luvun itse tehtyyn. Jos et pääse siihen elintasoon kiinni, joka duunarifaijallasi oli maaseudulla itserakennetussa omakotitalossaan niin teet jotain väärin. Toki sä et varmaan valmistunut kuin joitakin vuosia sitten kun faijasi paiski hommia 18-vuotiaasta?

Minusta järkevämpää on verrata vuoden 1970 käytettyä 1965-mallista autoa vuoden 2019 uuteen autoon. Samoin uutta omakotitaloa siihen itse tehtyyn silloiseen uuteen. Miksikö? Pohditaan sitä hetki.

Syrjäkyliltä saa omakotitaloa ja pientilaa naurettavan halvalla. Jos rakennat itse kuten isäsi, voi sijoittaa pelkkään maatilkkuun.

Nykyajan köyhälle on melkoinen temppu jo se, jos on varaa ostaa ne rakennustarvikkeet.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mä eläisin mieluummin nykyajan Somaliassa tai Pohjois-Koreassa kuin 100 vuoden takaisessa Suomessa. Venezuela voisi olla vähän siinä ja siinä, mutta sieltäkin pääsee pois. Tai Jemen.

Joka tapauksessa vaikea kuvitella maata, joka olisi kokonaisvaltaisesti huonompi ihmiselle kuin 100 vuoden takainen Suomi.

 

[Tonnin Seteli]

Mä eläisin mieluummin nykyajan Somaliassa tai Pohjois-Koreassa kuin 100 vuoden takaisessa Suomessa. Venezuela voisi olla vähän siinä ja siinä, mutta sieltäkin pääsee pois.

Joka tapauksessa vaikea kuvitella maata, joka olisi kokonaisvaltaisesti huonompi ihmiselle kuin 100 vuoden takainen Suomi.

Materiaalisesti tuossa voi olla sen verran perää, ettet liioittele aivan poskettomasti. On kuitenkin huomattava, että vapautta oli vähän eri tavalla kuin meillä nyt saati jossain perseläpidiktatuurissa. Sekin pitää jossain kohtaa ottaa mukaan kokonaisarviossa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Materiaalisesti tuossa voi olla perää. On kuitenkin huomattava, että vapautta oli vähän eri tavalla kuin meillä nyt saati jossain perseläpidiktatuurissa. Sekin pitää jossain kohtaa ottaa mukaan kokonaisarviossa.

Ai enemmän vapautta kuin Suomessa nyt? No ehkä jossain suhteessa saattoi ollakin, mutta mitä iloa siitä sitten oli kun elämä kaiken kaikkiaan oli hyvin askeettista ja mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen hyvin olemattomat. Sait ehkä tehdä haluamasi kaltaisen talon ilman yhtä kovia säädöksiä kuin nyt, mutta aika laiha lohtu..

Ja ihmisen elinajanennuste oli puolet vähemmän kuin nyt... Jopa köyhimmissä kehitysmaissa on ihmisillä nyt parempi ennuste kuin 100 vuoden takaisessa Suomessa.

 

[Tonnin Seteli]

Ai enemmän vapautta kuin Suomessa nyt? No ehkä jossain suhteessa saattoi ollakin, mutta mitä iloa siitä sitten oli kun elämä kaiken kaikkiaan oli hyvin askeettista ja mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen hyvin olemattomat. Sait ehkä tehdä haluamasi kaltaisen talon ilman yhtä kovia säädöksiä kuin nyt, mutta aika laiha lohtu..

Ja ihmisen elinajanennuste oli puolet vähemmän kuin nyt... Jopa köyhimmissä kehitysmaissa on ihmisillä nyt parempi ennuste kuin 100 vuoden takaisessa Suomessa.

Joo, oli. Ihan helvetisti enemmän. Se on tietenkin hyvin painava argumentti, ettei siitä pystynyt juuri kukaan nauttimaan sillä tavalla, että se kompensoisi yleisen kurjuuden ja takapajuisuuden. Siksipä sanoinkin, etten vaihtaisi. En edes saadessani valita, miten hyväosaisen elämään siinä ajassa vaihtaisin.

 

[ATE]

Aloittajan vertaus kyllä vähän ontuu. Pientila jostain Kainuusta ei paljoa maksa. Mutta jos pitää ostella tietyt maat ja metsät sekä rakentaa nykyaikaiset talot ja rakennukset kunnallistekniikoineen niin kyllä rahaa saa palamaan.

Toiset taas sitten ihmettelee niitä mummon perintötilojaan kun kukaan ei halua rahaa niistä maksaa ja kulujakin aiheuttavat...

Mikä tässä on tarkoituksena ottaa Kainuu vertailukohdaksi jossa on Suomen halvimmat pellot kun esim. Pohjanmaalla ja Varsinais Suomessa se pellon keskihinta on 12 000 - 15 000 € ja pientilallakin nyt pitäisi ehkä olla parikymmentä hehtaaria sitä peltomaata? + metsät.

 

[Jurppii]

Nykyajan köyhälle on melkoinen temppu jo se, jos on varaa ostaa ne rakennustarvikkeet.

Uskoisin, että kirjoittajan isä ei ollut "köyhä" vaikka duunariksi kutsuikin. Jos käy amiksen (tai joskus aikoinaan ei edes sitä) ja täysi-ikäisyyden alusta asti painaa töitä ja järki päässä niin onhan sitä vähän etumatkaa siihen 27-vuotiaana DI:ksi valmistuvalla kun 30 vuotta on lasissa.

Mutta rakentaako kukaan nykyisin halpoja ja verrattaen primitiivisiä omakotitaloja vai saako enää edes? Kun tutut on taloja rakennelleet ja ostaneet niin neliöitä on aina se pari sataa, maalämpöpumput, kodinhoitohuoneet, marmoritasot ja paljut vilisee keskusteluissa jne. Kaikki pitää olla viimeisen päälle.

 

[Tonnin Seteli]

Uskoisin, että kirjoittajan isä ei ollut "köyhä" vaikka duunariksi kutsuikin. Jos käy amiksen (tai joskus aikoinaan ei edes sitä) ja täysi-ikäisyyden alusta asti painaa töitä ja järki päässä niin onhan sitä vähän etumatkaa siihen 27-vuotiaana DI:ksi valmistuvalla kun 30 vuotta on lasissa.

Juu. Tosin puhehan oli omakotitalon rakentamisella ilman rahoitusta alle 25-vuotiaana. Onhan se toki ehkä teoriassa mahdollista, mutta silloin se ei tainnut olla edes ihan tavatonta.

Mutta rakentaako kukaan nykyisin halpoja ja verrattaen primitiivisiä omakotitaloja vai saako enää edes? Kun tutut on taloja rakennelleet ja ostaneet niin neliöitä on aina se pari sataa, maalämpöpumput, kodinhoitohuoneet, marmoritasot ja paljut vilisee keskusteluissa jne. Kaikki pitää olla viimeisen päälle.

Puhut ihan asiaa. Talot olivat "silloin" eli sanotaan nyt 1960-1980 paljon pienempiä. Hassun pieniä suorastaan, ajatellen että perheellisiä tai lasten hankintaa juuri aikovia ne rakentajat yleensä olivat.

Helpoimman kautta ei enää tosiaan edes saa rakentaa - sellaista nykyisellään normaalin kokoista. Ei kahta sataa eikä edes sataa neliötä. Tätä voi pitää kurjistamistoimena, ja se on argumentti juuri sosiaalisen laskun suuntaan. Pieniä talojahan pystyy rakentamaan kevennetyin määräyksin, mutta silloin ei puhuta rintamamiestalon kokoluokasta vaan kaksiosta. Eikä sekään ole niin helppoa kuin mikä tahansa rakentaminen aikanaan. Ja pahoin pelkään - mistään nyt tarkistamatta - että mielipuolinen paskalaki koskee niitäkin.

Mutta listaamasi varusteet ovat kyllä vähän hassuja esimerkkejä. Lämpöpumppuhan ole luksusta vaan säästöä. Laina voi olla vähän isompi mutta vuosimenot tulevat pienemmiksi, koska lainanhoidon kasvu alittaa sähkö- tai öljylaskun joka kalliista lämmityksestä seuraisi. Jos ei olisi rahasta kiinni, talo lämpiäisi tietenkin halvalla öljyllä tai suoraan sähköllä. Mitä sitä turhaan temppuilevia laitteita ostamaan kun koeteltua tekniikkaakin on tarjolla, "why worry fuel is cheap". Eikä se öljykattilakaan ilmainen ollut aikanaan. Tai puukeskuslämmityksen investointi. Silloiset perustason tulisijat taas ovat nykyisellään kallista ylellisyyttä. Palju ei maksa oikein mitään eikä se ole talon osa vaan irtaimistoa. "Viimeisen päälle" näkyy ennen muuta pakollisten asioiden lisäksi helvetin kalliissa materiaaleissa. Mutta eipä se halvin pakettitalo ilman yhtään lisävarustettakaan ja paskimmilla muovipinnoilla mikään halpa ole. Ei sellaista osteta amispalkalla 25-vuotiaana velatta.

 

[kusiainen]

Joo, oli. Ihan helvetisti enemmän. Se on tietenkin hyvin painava argumentti, ettei siitä pystynyt juuri kukaan nauttimaan sillä tavalla, että se kompensoisi yleisen kurjuuden ja takapajuisuuden. Siksipä sanoinkin, etten vaihtaisi. En edes saadessani valita, miten hyväosaisen elämään siinä ajassa vaihtaisin.

Kyllä varakas kaupunkilainen (jopa Suomessa, jostain Berliinistä ja Pariisista puhumattakaan) pystyi tuolloinkin paneskelemaan, ryyppäämään ja käyttämään huumeita huomattavasti vapaammin ja helpommin kuin nykyäänkin.

 

[munse]

Uskoisin, että kirjoittajan isä ei ollut "köyhä" vaikka duunariksi kutsuikin. Jos käy amiksen (tai joskus aikoinaan ei edes sitä) ja täysi-ikäisyyden alusta asti painaa töitä ja järki päässä niin onhan sitä vähän etumatkaa siihen 27-vuotiaana DI:ksi valmistuvalla kun 30 vuotta on lasissa.

No ei hän ollut köyhä mutta ei varakaskaan. Lapsuudessani ei käyty ulkomaanmatkoilla Ruotsia ja Viroa lukuun ottamatta eikä ollut kalliita harrastuksia, joten sanoisin että mediaanin huonommalla puolella isäni oli.

Tuo etumatkahan tuossa ratkaisee. Ja halvat asumiskulut. Itsekin asun tavallaan maaseudulla, mutta silti lainaa piti ottaa sellainen 200k, eikä ollut edes uudehko OKT. Uuden jos olisi tehnyt talleineen, niin varmaan 300k olisi pitänyt ottaa lainaa.

 

[Monologi]

Ehkä pitäisi maata jakaa, kun kauhea tarve hankkia monimukulaisia ulkomaalaisia --> http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk303/mk303_134_virtanen.pdf
Mitä noiden maiden lunastaminen maksoi sisällisodan jälkeen?

Sitten se rakentaminen on vaan niin tarkkaan valvottua nykyään ja maaseutu autioituu muutenkin. Jonkinlainen metsähörhöinen erämies varmaan tekisi jonkinlaisen hirsimökin ihan itee ilman rakennuslupia.

Metsämaan puut myy suorilta--> profit.

 

[Jurppii]

Mutta listaamasi varusteet ovat kyllä vähän hassuja esimerkkejä. Lämpöpumppuhan ole luksusta vaan säästöä. Laina voi olla vähän isompi mutta vuosimenot tulevat pienemmiksi, koska lainanhoidon kasvu alittaa sähkö- tai öljylaskun joka kalliista lämmityksestä seuraisi. Jos ei olisi rahasta kiinni, talo lämpiäisi tietenkin halvalla öljyllä tai suoraan sähköllä. Mitä sitä turhaan temppuilevia laitteita ostamaan kun koeteltua tekniikkaakin on tarjolla, "why worry fuel is cheap". Eikä se öljykattilakaan ilmainen ollut aikanaan. Tai puukeskuslämmityksen investointi. Silloiset perustason tulisijat taas ovat nykyisellään kallista ylellisyyttä. Palju ei maksa oikein mitään eikä se ole talon osa vaan irtaimistoa. "Viimeisen päälle" näkyy ennen muuta pakollisten asioiden lisäksi helvetin kalliissa materiaaleissa. Mutta eipä se halvin pakettitalo ilman yhtään lisävarustettakaan ja paskimmilla muovipinnoilla mikään halpa ole. Ei sellaista osteta amispalkalla 25-vuotiaana velatta.

Kyllähän ne nykyään säästää rahaa sillä "köyhällä ei ole varaa säästäväisyyteen" periaatteella, että ne joskus maksaa itsensä takaisin jos vaan lainaa niihinkin riittävästi saa ja sähköllä tai öljyllä lämmittää. Tosin 70-luvun syrjäseudun pientilallinen poltti luultavasti itse hakkaamiaan halkoja ja käytännön kustannus oli se, että elääkseen piti tehdä metsähommia. Ja ei ne paljutkaan mitään maksa mutta yhtä kaikki luksusta, josta ei 70-luvulla haaveiltukaan. Maalämpöpumpun tuomaan elintason paranemiseen ihan elämänlaadun kannalta en edes mene.

Mutta pointtinani lähinnä, että sen 70-lukulaisen tasakattoidyllin 90m2, OH, 2 MH + K saavuttaminen jossain syrjäisellä muuttotappioalueella tai jopa pientilaksi laajentaen ei pitäisi olla ihan hirveän monen osaavan saavuttamattomissa. Ihan eri juttu sitten se, että se vaatii ihan helvetisti hommia jos sinne ei jotain etätyötä pysty mennessään viemään, mistä voi ottaa ne DI-liksat 3G-verkon varassa. Niin ne talonsa sinne pystyttäneet isoisätkin painoi valveillaolon töitä ja sitten olikin jo pimeä. Suuremmaksi ongelmaksi näkisin, että ne jotka noita vasten tahtoaan tai viimeisiä vuosiaan asuttaa, eivät enää käytännössä omista mitään arvoa noiden kiinteistöjensä muodossa kun ei sinne kukaan halua.

No ei hän ollut köyhä mutta ei varakaskaan. Lapsuudessani ei käyty ulkomaanmatkoilla Ruotsia ja Viroa lukuun ottamatta eikä ollut kalliita harrastuksia, joten sanoisin että mediaanin huonommalla puolella isäni oli.

Ei 70-luvulla juuri reissattu varakkaammissa kaupunkilaisperheissäkään. 80-luvullakin vähän ja se oli joku pakettimatka Kanarialle. Nääkin pitäisi huomioida kun miettii elintasoa eri aikakausilla.